Kuntasektorin palkat: tilaston dokumentaatio
19.4.2024 voimassa ollut dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Kuntasektorin palkkatilasto kuvaa kuntasektorilla työskentelevien palkansaajien määriä ja palkkatasoa ammatin, ammattiryhmän koulutuksen, sukupuolen ja iän mukaan sekä niiden muodostumista.
Tilaston kuvaus
Kuntasektorin palkkatiedustelussa kerätään kunnilta ja kuntayhtymiltä kuukausi- ja tuntipalkkaisen henkilöstön palkkatiedot vuosittain. Tiedustelu koskee lokakuun tietoja.
Tilaston perusjoukko
Kuntasektorin kuukausipalkkainen ja tuntipalkkainen palkansaaja.
Tilastoyksikkö
Palkansaaja/henkilö. Jokaisella henkilöllä on oma henkilönumero, joiden avulla voidaan tehdä yhdistelyjä muihin henkilöpohjaisiin aineistoihin.
Mittayksikkö
Kuukausipalkkaisten ansiot ilmoitetaan euroina, tuntipalkkaisten euroina ja sentteinä.
Viiteajankohta
Tilaston viiteajankohta on tilastovuoden lokakuu.
Viitealue
Kuntapalkkatilaston viitealueena on kaikki kunnat ja kuntayhtymät.
Kattavuus
Kuntasektorin palkkatilasto on totaaliaineisto, joka kattaa kaikki kunnat ja kuntayhtymät.
Ajallinen kattavuus
Tiedot julkistetaan kerran vuodessa huhti/toukokuussa jolloin palkkatiedot ovat edellisen vuoden lokakuulta. Vuoden 2022 tilaston julkistamisajankohta on aineistossa olevien puutteiden vuoksi marraskuussa 2023.
Jakelutiheys
Kuntasektorinpalkkatilaston tiedot julkaistaan vuosittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tilastovuoden julkistus ilmestyy noin kuusi kuukautta viiteajankohdan päättymisen jälkeen.
Käsitteet
Ammatti
Palkkatilastoissa käytetään palkansaajan ammatin kuvaamisessa alakohtaista ammatti-, virka- ja tehtävänimikettä sekä Tilastokeskuksen kansallista ammattiluokitusta. Alakohtaisia ammattinimikkeitä on käytössä noin 15 000.
Palkkatilastojen ammattinimikkeet perustuvat yksityisellä sektorilla Elinkeinoelämän keskusliiton työehtosopimusalojen ammatti- tai tehtävänimikkeistöön, Kirkon työmarkkinalaitoksen tehtävänimikkeistöön sekä Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön ammattinimikkeistöön. Kuntasektorilla ammatti- ja virkanimikkeet perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen luokituksen mukaiseen ammattinimikkeistöön. Valtiolla ammatti- tai virkanimike on nimittämiskirjan tai työehtosopimuksen mukainen ammatti- tai virkanimike.
Ammattiluokitus muodostetaan palkkatilastoissa ammattinimikkeistöstä ottamalla huomioon palkansaajan työnantajasektori, tutkinto sekä toimiala. Palkkarakennetilastossa ei julkaista alakohtaisia ammatti- tai virkanimikkeitä, vaan palkkarakenneaineistossa ammattia kuvaa ainoastaan ammattiluokitus.
Palkkatilastojen ammattinimikkeet perustuvat yksityisellä sektorilla Elinkeinoelämän keskusliiton työehtosopimusalojen ammatti- tai tehtävänimikkeistöön, Kirkon työmarkkinalaitoksen tehtävänimikkeistöön sekä Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön ammattinimikkeistöön. Kuntasektorilla ammatti- ja virkanimikkeet perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen luokituksen mukaiseen ammattinimikkeistöön. Valtiolla ammatti- tai virkanimike on nimittämiskirjan tai työehtosopimuksen mukainen ammatti- tai virkanimike.
Ammattiluokitus muodostetaan palkkatilastoissa ammattinimikkeistöstä ottamalla huomioon palkansaajan työnantajasektori, tutkinto sekä toimiala. Palkkarakennetilastossa ei julkaista alakohtaisia ammatti- tai virkanimikkeitä, vaan palkkarakenneaineistossa ammattia kuvaa ainoastaan ammattiluokitus.
Kertaluonteiset palkkaerät
Kertaluonteisia palkkaeriä ovat sellaiset palkkaerät ja palkanlisät, joita ei makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla. Näitä eriä ja lisiä ovat esimerkiksi tulospalkkiot, lomaraha ja lomakorvaus sekä palvelusvuosikorvaukset eräillä tuntipalkka-aloilla. Kertaluonteisten palkkaerien maksamisesta voidaan sopia myös työehtosopimuksissa.
Palkkarakennetilasto:
Palkkarakennetilastossa kertaluonteisiin palkkaeriin ei sisälly pitämättömistä lomapäivistä maksettavaa lomakorvausta.
Ansiotasoindeksi:
Ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta ansaitun ansion kehitystä sen maksutavasta riippumatta. Tuloksen perusteella maksettavat erät sisältyvät ansiokäsitteeseen siten, että ne jaetaan tasan koko kalenterivuodelle. Samoin työehtosopimukseen perustuvat kertaerät jaetaan tasan koko vuodelle. Kaikkia ansiotasoindeksin käsitteeseen kuuluvia kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahoja, ei kuitenkaan sisälly indeksin laskennassa käytettäviin palkka-aineistoihin, vaan ne huomioidaan indeksin laskennassa vain siinä tapauksessa, että työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan muutoksista niiden suhteellisessa osuudessa. Myös ansiotasoindeksissä takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset viedään sille neljännekselle, jolloin ne on ansaittu.
Työvoimakustannustutkimus:
Kertaluonteisiin palkkaeriin kuuluva palvelussuhteen päättymiskorvaus sisältyy työvoimakustannustutkimuksen käsitteistössä sosiaalikustannuksiin.
Työvoimakustannusindeksi:
Työvoimakustannusindeksissä kertaluonteisiin palkkaeriin sisältyy myös aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset. Työvoimakustannusindeksissä ovat mukana myös optiot niiden lunastusarvon mukaisina.
------
Yksityisen sektorin ja kuntasektorin palkkatilastoissa ei julkaista kertaluonteisia palkkaeriä. Säännöllisen ansion indeksiin kertaluonteiset palkkaerät eivät sisälly.
Palkkarakennetilasto:
Palkkarakennetilastossa kertaluonteisiin palkkaeriin ei sisälly pitämättömistä lomapäivistä maksettavaa lomakorvausta.
Ansiotasoindeksi:
Ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta ansaitun ansion kehitystä sen maksutavasta riippumatta. Tuloksen perusteella maksettavat erät sisältyvät ansiokäsitteeseen siten, että ne jaetaan tasan koko kalenterivuodelle. Samoin työehtosopimukseen perustuvat kertaerät jaetaan tasan koko vuodelle. Kaikkia ansiotasoindeksin käsitteeseen kuuluvia kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahoja, ei kuitenkaan sisälly indeksin laskennassa käytettäviin palkka-aineistoihin, vaan ne huomioidaan indeksin laskennassa vain siinä tapauksessa, että työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan muutoksista niiden suhteellisessa osuudessa. Myös ansiotasoindeksissä takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset viedään sille neljännekselle, jolloin ne on ansaittu.
Työvoimakustannustutkimus:
Kertaluonteisiin palkkaeriin kuuluva palvelussuhteen päättymiskorvaus sisältyy työvoimakustannustutkimuksen käsitteistössä sosiaalikustannuksiin.
Työvoimakustannusindeksi:
Työvoimakustannusindeksissä kertaluonteisiin palkkaeriin sisältyy myös aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset. Työvoimakustannusindeksissä ovat mukana myös optiot niiden lunastusarvon mukaisina.
------
Yksityisen sektorin ja kuntasektorin palkkatilastoissa ei julkaista kertaluonteisia palkkaeriä. Säännöllisen ansion indeksiin kertaluonteiset palkkaerät eivät sisälly.
Kokoaikainen
Palkkarakennetilasto:
Palkkarakennetilastossa koko- ja osa-aikaisuuden erittely perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Tilastossa on kokoaikaisiksi määritetty ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta. Koko- ja osa-aikaisuutta ei ole pystytty määrittämään niille palkansaajille, joille ei ole tiedossa säännöllistä työaikaa. Tämä voi johtua joko tiedon ilmoittamatta jättämisestä tai siitä, että henkilön työaika vaihtelee. Julkisen sektorin opettajien koko- ja osa-aikaisuus on määritetty palvelussuhteen ehtojen mukaisesti. Ne yksityisen sektorin opettajat, joiden viikko-opetusvelvollisuus on vähintään 16 tuntia, on palkkarakennetilastossa määritelty kokoaikaisiksi.
Yksityisen sektorin palkkatilastot:
Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla kokoaikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Kokoaikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta.
Loppuosalle palkansaajista kokoaikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään kokoaikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi.
Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta.
Julkisen sektorin palkkatilastot:
Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä.
Työvoimakustannustutkimus:
Työvoimakustannustilastossa kokoaikainen on henkilö, jonka työaika on virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika.
Vrt. Osa-aikainen.
Palkkarakennetilastossa koko- ja osa-aikaisuuden erittely perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Tilastossa on kokoaikaisiksi määritetty ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta. Koko- ja osa-aikaisuutta ei ole pystytty määrittämään niille palkansaajille, joille ei ole tiedossa säännöllistä työaikaa. Tämä voi johtua joko tiedon ilmoittamatta jättämisestä tai siitä, että henkilön työaika vaihtelee. Julkisen sektorin opettajien koko- ja osa-aikaisuus on määritetty palvelussuhteen ehtojen mukaisesti. Ne yksityisen sektorin opettajat, joiden viikko-opetusvelvollisuus on vähintään 16 tuntia, on palkkarakennetilastossa määritelty kokoaikaisiksi.
Yksityisen sektorin palkkatilastot:
Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla kokoaikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Kokoaikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta.
Loppuosalle palkansaajista kokoaikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään kokoaikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi.
Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta.
Julkisen sektorin palkkatilastot:
Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä.
Työvoimakustannustutkimus:
Työvoimakustannustilastossa kokoaikainen on henkilö, jonka työaika on virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika.
Vrt. Osa-aikainen.
Kokonaisansio
Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa. Kts. Kokonaistyöaika.
Kokonaisansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta
- peruspalkka
- tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
- työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
- työaikalisät
- toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
- luontoisetujen verotusarvo
- lisä- ja ylityön ansio
- osin myös mahdolliset varallaolo-, päivystys- ja hälytyskorvaukset
- muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät
- (palkkarakennetilastossa lisäksi ei-tehdyltä työajalta maksettu palkka).
Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita.
Palkkatilastoissa on myös käsite kokonaisansio tulospalkkioiden kanssa.
Kokonaisansio on käytössä kaikissa palkkatilastoissa, mutta sen sisältö voi hieman vaihdella palkkatilastosta riippuen. Esimerkiksi yksityisen sektorin tuntipalkkatilastossa kokonaisansio sisältää säännöllisen tehdyn työajan ansion lisäksi sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat.
Vrt. Säännöllisen työajan ansio.
Kokonaisansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta
- peruspalkka
- tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
- työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
- työaikalisät
- toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
- luontoisetujen verotusarvo
- lisä- ja ylityön ansio
- osin myös mahdolliset varallaolo-, päivystys- ja hälytyskorvaukset
- muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät
- (palkkarakennetilastossa lisäksi ei-tehdyltä työajalta maksettu palkka).
Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita.
Palkkatilastoissa on myös käsite kokonaisansio tulospalkkioiden kanssa.
Kokonaisansio on käytössä kaikissa palkkatilastoissa, mutta sen sisältö voi hieman vaihdella palkkatilastosta riippuen. Esimerkiksi yksityisen sektorin tuntipalkkatilastossa kokonaisansio sisältää säännöllisen tehdyn työajan ansion lisäksi sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat.
Vrt. Säännöllisen työajan ansio.
Kuukausipalkkainen
Kuukausipalkkainen palkansaaja saa korvauksen suorittamastaan työstä kuukausittain. Ansion perusteena oleva työaika on yleensä yksi kuukausi ja ansio on usein saman suuruinen kuukaudesta toiseen. Kuukausipalkkainen palkansaaja on yleensä toimihenkilö. Palkkausmuoto määräytyy työehtosopimuksen mukaan.
Osa-aikainen
Palkkarakennetilasto:
Palkkarakennetilastossa koko- ja osa-aikaisuuden erittely perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Tilastossa on osa-aikaisiksi määritetty ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi. Koko- ja osa-aikaisuutta ei ole pystytty määrittämään niille palkansaajille, joille ei ole tiedossa säännöllistä viikkotyöaikaa. Tämä voi johtua joko tiedon ilmoittamatta jättämisestä tai siitä, että henkilön työaika vaihtelee. Julkisen sektorin opettajien koko- ja osa-aikaisuus on määritetty palvelussuhteen ehtojen mukaisesti. Ne yksityisen sektorin opettajat, joiden viikko-opetusvelvollisuus on vähemmän kuin 16 tuntia, määritellään palkkarakennetilastossa osa-aikaisiksi palkansaajiksi.
Yksityisen sektorin palkkatilastot:
Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla osa-aikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Osa-aikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi.
Loppuosalle palkansaajista osa-aikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään osa-aikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi.
Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta.
Julkisen sektorin palkkatilastot:
Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä.
Työvoimakustannustutkimus:
Työvoimakustannustilastossa osa-aikainen on henkilö, jonka työaika on lyhyempi kuin virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika.
Vrt. Kokoaikainen.
Palkkarakennetilastossa koko- ja osa-aikaisuuden erittely perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Tilastossa on osa-aikaisiksi määritetty ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi. Koko- ja osa-aikaisuutta ei ole pystytty määrittämään niille palkansaajille, joille ei ole tiedossa säännöllistä viikkotyöaikaa. Tämä voi johtua joko tiedon ilmoittamatta jättämisestä tai siitä, että henkilön työaika vaihtelee. Julkisen sektorin opettajien koko- ja osa-aikaisuus on määritetty palvelussuhteen ehtojen mukaisesti. Ne yksityisen sektorin opettajat, joiden viikko-opetusvelvollisuus on vähemmän kuin 16 tuntia, määritellään palkkarakennetilastossa osa-aikaisiksi palkansaajiksi.
Yksityisen sektorin palkkatilastot:
Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla osa-aikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Osa-aikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi.
Loppuosalle palkansaajista osa-aikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään osa-aikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi.
Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta.
Julkisen sektorin palkkatilastot:
Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä.
Työvoimakustannustutkimus:
Työvoimakustannustilastossa osa-aikainen on henkilö, jonka työaika on lyhyempi kuin virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika.
Vrt. Kokoaikainen.
Palkansaaja
Palkansaaja on henkilö, joka on työsuhteessa työnantajaan ja joka saa sovittua korvausta tekemästään työstä. Palkansaajat ovat joko toimihenkilö- tai työntekijäasemassa työnantajalla.
Palkkatilastoissa ei varsinaisesti erotella palkansaajia toimihenkilöihin tai työntekijöihin. Erottelu voidaan kuitenkin tehdä ammatin tai myös palkkausmuodon mukaan. Palkkatilastoissa ei lueta itselleen palkkaa maksavia yrittäjiä palkansaajiksi, sillä heidän ansionsa poikkeavat muiden samankaltaisten palkansaajien ansioista yleensä liian paljon. Palkkatilastoissa samalla palkansaajalla voi olla useita työsuhteita, jotka kuitenkin käsitellään tilastossa erillisinä palkansaajina.
Työvoimakustannustilastossa yrittäjät, jotka maksavat osankaan ansiostaan itselleen palkkana, luetaan palkansaajiin.
Palkkatilastoissa ei varsinaisesti erotella palkansaajia toimihenkilöihin tai työntekijöihin. Erottelu voidaan kuitenkin tehdä ammatin tai myös palkkausmuodon mukaan. Palkkatilastoissa ei lueta itselleen palkkaa maksavia yrittäjiä palkansaajiksi, sillä heidän ansionsa poikkeavat muiden samankaltaisten palkansaajien ansioista yleensä liian paljon. Palkkatilastoissa samalla palkansaajalla voi olla useita työsuhteita, jotka kuitenkin käsitellään tilastossa erillisinä palkansaajina.
Työvoimakustannustilastossa yrittäjät, jotka maksavat osankaan ansiostaan itselleen palkkana, luetaan palkansaajiin.
Palvelussuhteen luonne
Palvelussuhteen luonne kuvaa palkansaajan ja työnantajan välistä oikeudellista suhdetta. Palkkatilastoissa palvelussuhteen luonne on joko vakinainen / toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. Lisäksi palvelussuhteen luonteeseen voi liittyä muita määreitä, kuten harjoittelija, oppisopimusoppilas, vammainen tai työllisyysvaroin palkattu.
Tieto saadaan yleensä suoraan palkkatilastojen tiedusteluista. Palkkarakennetilastossa tietoa työllisyysvaroin palkatuista täydennetään työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä.
Yksityisen sektorin palkkatilastoissa vastaava käsite on työsuhteen luonne.
Vrt. työvoimatutkimuksen epätyypillinen työ (määräaikainen ja/tai osa-aikainen).
Tieto saadaan yleensä suoraan palkkatilastojen tiedusteluista. Palkkarakennetilastossa tietoa työllisyysvaroin palkatuista täydennetään työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä.
Yksityisen sektorin palkkatilastoissa vastaava käsite on työsuhteen luonne.
Vrt. työvoimatutkimuksen epätyypillinen työ (määräaikainen ja/tai osa-aikainen).
Peruspalkka
Peruspalkka perustuu tehtäväkohtaiseen vähimmäispalkkaan, jossa huomioidaan tehtävään liittyvä lisävastuu, työpaikan sijaintiin perustuva kalleusluokka tai mahdollinen henkilön epäpätevyysalennus. Peruspalkkaan ei sisälly henkilökohtaista lisää, määrävuosilisää tai muita vastaavia vuosisidonnaisia palkanosia. Peruspalkka määräytyy viranhaltijan tai työntekijän tehtävien ja työehtosopimuksissa mainittujen edellytysten perusteella. Usein peruspalkan määräytymisperusteena on viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus.
Sopimusala
Sopimusala määräytyy palvelussuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Kuntasektorilla sopimusalat määritellään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja työntekijäjärjestöjen välisessä pääsopimuksessa. Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajajärjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista. Työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla tulee noudattaa. Sopimukset ovat usein toimialakohtaisia, mutta myös palkansaajan ammattiasemaan sidottuja ja ne solmitaan tietyksi määräajaksi.
Säännöllinen viikkotyöaika
Palkansaajien säännöllinen viikkotyöaika kerätään pääsääntöisesti palkkatiedusteluiden yhteydessä. Säännöllinen viikkotyöaika perustuu työaikalakiin ja se on usein tietyn työaikajärjestelmän tai työaikamuodon mukainen. Joskus säännöllisestä viikkotyöajasta voidaan kuitenkin sopia erikseen ja se voi poiketa kyseisen alan normaalista työajasta. Opettajilla säännöllinen viikkotyöaika on viikoittainen palkanmaksun perusteena oleva tuntimäärä.
Yksityisellä sektorilla säännöllisen työajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa työehtosopimuksessa määritellyn ajanjakson aikana. Julkisen sektorin virasto- ja toimistotyöaikaa noudattavilla palkansaajilla keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika on 36,25 tuntia ja yleistä työaikaa noudattavilla 38,25 tuntia viikossa.
Palkkarakennetilastossa on lähinnä tuntipalkka-aloilla 40-tuntista työviikkoa tekevien säännöllistä viikkotyöaikaa lyhennetty ns. pekkassopimuksen mukaisesti alakohtaisin ratkaisuin. Lähtökohtana on tällöin ollut entisen ansiotason turvaaminen. Työajan lyhentäminen erillisin vapaapäivin on otettu huomioon säännöllistä viikkotyöaikaa määritettäessä siten, että 40 -tuntista työviikkoa tekevien säännölliseksi viikkotyöajaksi on määritetty 37,89 tuntia. Kuntien tuntipalkkaisilla työajan lyhennys on toteutettu säännöllistä viikkotyöaikaa lyhentämällä, ei palkallisen tai ei-palkatun vapaan määrää lisäämällä.
Säännöllisen työajan ansio perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Kts. Säännöllisen työajan ansio.
Vrt. Kokonaistyöaika.
Yksityisellä sektorilla säännöllisen työajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa työehtosopimuksessa määritellyn ajanjakson aikana. Julkisen sektorin virasto- ja toimistotyöaikaa noudattavilla palkansaajilla keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika on 36,25 tuntia ja yleistä työaikaa noudattavilla 38,25 tuntia viikossa.
Palkkarakennetilastossa on lähinnä tuntipalkka-aloilla 40-tuntista työviikkoa tekevien säännöllistä viikkotyöaikaa lyhennetty ns. pekkassopimuksen mukaisesti alakohtaisin ratkaisuin. Lähtökohtana on tällöin ollut entisen ansiotason turvaaminen. Työajan lyhentäminen erillisin vapaapäivin on otettu huomioon säännöllistä viikkotyöaikaa määritettäessä siten, että 40 -tuntista työviikkoa tekevien säännölliseksi viikkotyöajaksi on määritetty 37,89 tuntia. Kuntien tuntipalkkaisilla työajan lyhennys on toteutettu säännöllistä viikkotyöaikaa lyhentämällä, ei palkallisen tai ei-palkatun vapaan määrää lisäämällä.
Säännöllisen työajan ansio perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Kts. Säännöllisen työajan ansio.
Vrt. Kokonaistyöaika.
Säännöllisen työajan ansio
Säännöllisen työajan ansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta
- peruspalkka
- tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
- työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
- työaikalisät
- toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
- luontoisetujen verotusarvo
- (palkkarakennetilastossa lisäksi ei- tehdyltä työajalta maksettu palkka).
Säännöllisen työajan ansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Palkkatilastoissa käytetään kuitenkin myös käsitettä säännöllisen työajan ansio tulospalkkioiden kanssa.
Säännöllisen työajan ansio on käytössä kaikissa palkkatilastoissa, mutta sen sisältö voi hieman vaihdella palkkatilastosta riippuen. Esimerkiksi tuntipalkkatilastoissa säännöllisen työajan ansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia.
Vrt. Kokonaisansio.
- peruspalkka
- tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
- työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
- työaikalisät
- toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
- luontoisetujen verotusarvo
- (palkkarakennetilastossa lisäksi ei- tehdyltä työajalta maksettu palkka).
Säännöllisen työajan ansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Palkkatilastoissa käytetään kuitenkin myös käsitettä säännöllisen työajan ansio tulospalkkioiden kanssa.
Säännöllisen työajan ansio on käytössä kaikissa palkkatilastoissa, mutta sen sisältö voi hieman vaihdella palkkatilastosta riippuen. Esimerkiksi tuntipalkkatilastoissa säännöllisen työajan ansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia.
Vrt. Kokonaisansio.
Tehdyt työtunnit
Palkkatilastot:
Palkkatilastojen tuntipalkka-aloilla ansiot tilastoidaan tehtyä työaikaa kohden. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehtyihin työtunteihin lasketaan aika-, urakka- ja palkkiotyön tehdyt työtunnit sekä sunnuntai- ja ylityötunnit. Työtunnit pohjautuvat työaikalakiin.
Työvoimakustannustutkimus:
Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Se sisältää myös sunnuntai- ja ylityötunnit. Tehtyihin työtunteihin luetaan koulutukseen käytetty aika, mutta ei palkattomia ylitöitä. Tehdyt työtunnit voidaan työvoimakustannustilastossa määritellä myös palkatuiksi työtunneiksi, joista on vähennetty palkalliset poissaolotunnit.
Palkkatilastojen tuntipalkka-aloilla ansiot tilastoidaan tehtyä työaikaa kohden. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehtyihin työtunteihin lasketaan aika-, urakka- ja palkkiotyön tehdyt työtunnit sekä sunnuntai- ja ylityötunnit. Työtunnit pohjautuvat työaikalakiin.
Työvoimakustannustutkimus:
Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Se sisältää myös sunnuntai- ja ylityötunnit. Tehtyihin työtunteihin luetaan koulutukseen käytetty aika, mutta ei palkattomia ylitöitä. Tehdyt työtunnit voidaan työvoimakustannustilastossa määritellä myös palkatuiksi työtunneiksi, joista on vähennetty palkalliset poissaolotunnit.
Tuntipalkkainen
Tuntipalkkaisella palkansaajalla ansiot määräytyvät pääasiassa tehtyjen työtuntien mukaan. Lisäksi tuntipalkkainen palkansaaja voi saada ansiota ei-tehdyltä työajalta. Korvaus tehdystä ja ei-tehdystä työstä voidaan maksaa useita kertoja kuukaudessa. Tuntipalkkainen palkansaaja on yleensä työntekijä. Palkkausmuoto määräytyy työehtosopimuksen mukaan.
Työnantajasektori
Työnantajasektori kuvaa työmarkkinoiden rakennetta ja se määritellään päätöksentekoyksikön perusteella. Palkkatilastoissa ja työvoimakustannustilastoissa käytettävä työnantajasektoriluokitus on kansallinen muunnelma talous- ja yhteiskuntatilastoissa sovellettavasta sektoriluokituksesta (Sektoriluokitus 2000).
Palkkatilastoissa käytettävä luokitus on rakenteeltaan seuraava:
Kuntasektori
Kuntien ja kuntayhtymien toimintayksiköt sekä kuntien liikelaitokset
Valtio
Valtion budjettitalouden piirissä olevat virastot ja laitokset
Yksityinen sektori
Yksityiset yritykset, valtio- ja kuntaenemmistöiset yritykset sekä valtion liikelaitokset.
Myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt ja säätiöt luetaan palkkatilastoissa yksityiseen sektoriin.
Työvoimakustannustilastossa sekä työvoimakustannusindeksissä sektoriluokitus on rakenteeltaan samanlainen kuin palkkatilastoissa käytettävä luokitus.
Ansiotasoindeksissä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt muodostavat oman työnantajasektorinsa (muut).
Palkkatilastoissa käytettävä luokitus on rakenteeltaan seuraava:
Kuntasektori
Kuntien ja kuntayhtymien toimintayksiköt sekä kuntien liikelaitokset
Valtio
Valtion budjettitalouden piirissä olevat virastot ja laitokset
Yksityinen sektori
Yksityiset yritykset, valtio- ja kuntaenemmistöiset yritykset sekä valtion liikelaitokset.
Myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt ja säätiöt luetaan palkkatilastoissa yksityiseen sektoriin.
Työvoimakustannustilastossa sekä työvoimakustannusindeksissä sektoriluokitus on rakenteeltaan samanlainen kuin palkkatilastoissa käytettävä luokitus.
Ansiotasoindeksissä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt muodostavat oman työnantajasektorinsa (muut).
Luokitukset
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Tiedot toimitetaan kuntatyönantajien palkanlaskentajärjestelmistä pääsääntöisesti tiedostosiirtoina. Keskeisimpiä virheitä aineistossa on palkanlisiin liittyvä maksujakso, jolloin ilmoitettu jakso ei vastaa ilmoitettuja euroja tai aineisto sisältää takautuvia palkaneriä. Nämä pyritään tarkastuksessa huomaamaan ja saamaan tilalle korjattu aineisto.
Oikea-aikaisuus
Tilastovuoden tiedot perustuvat lokakuussa ansaittuihin palkkoihin.
Täsmällisyys
Kuntasektorin vuoden 2022 palkkatilaston 27.4.2023 julkistaminen siirtyi ajankohdalle 6.6.2023 ja edelleen ajankohdille 4.9.2023, 4.10.2023 ja 1.11.2023. Viivästyminen johtui siitä, että merkittävän tiedonantajan tiedoissa oli puutteita. Tilaston julkistamisessa ei ole aiemmin esiintynyt viivettä ja tiedot on julkistettu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.
Täydellisyys
Tiedustelu kattaa koko kuntasektorin henkilöstön. Joinakin vuosina tiedot voivat jäädä saamatta muutamalta työnantajalta. Kato on tällöin henkilöstön osalta n. 1–2 prosenttia.
Otantavirhe
Tilastossa on käytössä kokonaisaineisto, jolloin otantavirhettä ei esiinny.
Käsittelyvirhe
Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö.
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Vertailukelpoisuus
Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Kuntasektorin palkkatilaston aikasarjan tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Tosin tilasto on vuosittainen rakennetilasto ja sitä ei varsinaisesti kuulu käyttää muutoksen mittaamiseen vuosien välillä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Tiedot ovat lähtökohtaisesti vertailukelpoisia Suomen maakuntien ja kuntien välillä. EU-tasolla vertailu tapahtuu EU-palkkarakennetilaston kautta, jonka osana myös valtion palkkatilasto on. Ks. lisää Palkkarakennetilasto.
Ajallinen vertailukelpoisuus
Kuntasektorin palkkatilastoa on laadittu vuodesta 1973 lähtien.
Vuonna 2007 kuntasektorin ansiolaskentaa muutettiin siten, että opettajille laskettiin viikkoylitunneista muodostuvat ansiot säännöllisen työajan ansioksi. Säännöllisen työajan ansiot eivät täten ole opettajilla vertailukelpoisia tätä aiempien vuosien vastaaviin. Tämä muutos vaikuttaa myös kyseisen ansion keskiarvoihin koko kuntasektorilla.
Vuonna 2014 on muutaman palkkatekijän sijoittumista eri ansiokäsitteisiin tarkistettu. Tämä korjaus aiheuttaa opettajilla noin 0,5 prosentin nousun ja siten koko kuntasektorilla noin 0,1 prosentin nousun säännöllisen työajan ansioissa verrattuna aikaisempiin vuosiin.
Vuodesta 2015 alkaen kuntasektorin palkkatilaston ammattiluokitus on tehty Työssäkäyntitilastossa. Muutos näkyy kuntasektorin palkkatilastossa vuonna 2015 noin 27 000 palkansaajan luokituksessa, josta osa oli luokituksen tarkentumisia karkeammalta tasolta. Suurimmat muutokset olivat ammattiluokituksen 2-numerotasolla seuraavissa ammateissa: 53 (-4400) eli hoivapalveluiden ja terveydenhuollon työntekijät, josta siirtyi palkansaajia lähinnä ammattiluokkaan 91 (+4100) eli siivoojiin, kotiapulaisiin ja muihin puhdistustyöntekijöihin.
Kuntasektorin palkkatilaston vuosien 2014 ja 2015 ammattiluokitukset eivät siten ole täysin vertailukelpoisia keskenään.
Kuntasektorin palkkatilastossa on otettu käyttöön tilastovuodesta 2017 alkaen Tilastokeskuksen kansallinen koulutusluokitus 2016. Luokituksessa on yksi uusi koulutusaste '4 Erikoisammattikoulutusaste'. Koulutusaloissa on enemmän muutoksia, mm. tietojenkäsittely ja tietoliikenne on erotettu omaksi ryhmäkseen. Tästä syystä koulutuskohtaiset tiedot eivät ole täysin vertailukohtaisia aiempiin vuosiin verrattuna. Kansallisen koulutusluokituksen 2016 koulutusaste ja -alajako noudattaa kansainvälistä ISCED 2011 -luokitusta.
Kuntasektorin palkkatietoja käytetään ansiotasoindeksin laskennassa. Ansiotasoindeksi on palkansaajien säännölliseltä työajalta maksettavien ansioiden kehitystä mittaava indeksi. Kuntasektorin palkkatilaston tietoja julkaistaan lisäksi palkkarakennetilastossa.
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Kuntasektorin palkkatilastotiedot yhdessä yksityisen sektorin palkkojen ja valtion palkkojen kanssa esitetään yhtenäisessä vertailukelpoisessa muodossa Palkkarakennetilastossa.
Sisäinen yhtenäisyys
Kuntasektorin palkkatilastot julkaistaan osana Palkkarakennetilastoa. Palkkarakennetilaston tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä. Eri lähteistä oleville tiedoille muodostetaan yhtenäinen ansiokäsite 'kokonaisansiot'. Tämä edesauttaa vertailtavuutta eri lähdeaineistojen kesken.
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Tiedot saadaan suoralla tiedonkeruulla kuntien ja kuntayhtymien palkanhallintajärjestelmistä.
Tiedonkeruumenetelmä
Tiedot kerätään suoralla tiedonkeruulla tiedonkeruusivujen kautta. Tiedonkeruusivut sijaitsee PostiMessagingin palvelimella.
Tiedonkeruun tiheys
Kuntasektorin palkkatiedot kerätään vuosittain.
Tilastollinen tietosuoja
Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään tiedot luottamuksellisina. Yksittäistä henkilöä tai työnantajaa ei saa tunnistaa luovutettavasta aineistosta. Mikäli muuttujan kohdalla oleva tieto perustuu alle kolmen työnantajan tietoihin, sitä ei julkisteta. Samoin menetellään, mikäli tieto perustuu yli 80-prosenttisesti yhden työnantajan tietoihin.
Luotettavimmat palkkatiedot muodostuvat suurille ryhmille. Jos ryhmän suuruus jää alle 10 hengen tai jommankumman sukupuolen edustajia on 1–9 henkilöä, niin palkkatieto on korvattu kahdella pisteellä (..). Jos henkilöitä ei ole ollut ollenkaan, merkintä on viiva ( - ). Lisäksi, jos yhden luokan suuruus on 1–3 henkilöä, niin samasta ryhmästä on korvattu kahdella pisteellä myös toisen luokan palkkatiedot tietosuojasyistä.
Luotettavimmat palkkatiedot muodostuvat suurille ryhmille. Jos ryhmän suuruus jää alle 10 hengen tai jommankumman sukupuolen edustajia on 1–9 henkilöä, niin palkkatieto on korvattu kahdella pisteellä (..). Jos henkilöitä ei ole ollut ollenkaan, merkintä on viiva ( - ). Lisäksi, jos yhden luokan suuruus on 1–3 henkilöä, niin samasta ryhmästä on korvattu kahdella pisteellä myös toisen luokan palkkatiedot tietosuojasyistä.
Kustannukset ja vastausrasite
Kuntasektorin palkkatilaston tuotannon vaiheisiin voidaan arvioida menevän noin 340 henkilötyöpäivää.
Menetelmät
Tiedon käsittely
Aineistoa käydään tuotannon aikana läpi Sas-pohjaisella palauteraporttiohjelmalla. Palauteraportissa on tiedot ansiovertailuna ansiokäsitteittäin (yhteensä kuntasektori, työnantaja, sopimusaloittain), hinnoittelutunnusvertailu, palkkatekijävertailu, terveyskeskuslääkärien ja hammaslääkärien säännöllisten toimenpidepalkkioiden tarkastelu. Raporttiin on mahdollista koodata lisäelementtejä mikäli tarkastuksessa huomataan tällaiselle tarpeita. Mahdollisia korjauksia ja lisähavaintoja tehdään suoraan pa50-tuotantokantaan Sql:n avulla. Usein toistuviin virheisiin on olemassa valmiita Sql-pohjaisia korjauskoodeja (esim. maksujaksot). Puuttuvia tietoja ei ole imputoitu aineistoon. Mikäli aineistoissa on havaittu vakavia laatuvirheitä, eikä aineistosta ole saatu tilalle korjattua materiaalia on tällaiset aineistot siirretty tilakoodille 3, ei aineistoon kuuluviksi. Tälläinen menettely tulee kyseeseen esimerkiksi silloin kun sopimusalalta puuttuu säännöllisen ja ei-säännöllisen työajan palkanlisät. Tietoja täydennetään puuttuvien virheellisten hinnoittelutunnusten, ammattikoodien ja palkkatekijöiden osalta. Lopuksi ns. outlier-tapaukset tarkastetaan ja poistetaan aineistosta. Outlier-tarkastelu tehdään tätä tarkoitusta varten tehdyllä Sas-ohjelmalla.
Aineiston/datan validointi
Kuntasektorin palkkatilaston aineiston laatua arvioidaan tilastotuotannon edetessä ns. palauteraportin avulla. Palauteraportti sisältää tietoa kuntakohtaisesti ansioista ansiokäsitteittäin, hinnottelutunnuksittain, palkkatekijöittäin.
Lopuksi tehdään prosessin mukaiset lopputarkastukset aineistoon ja poistetaan ns. outlier tapaukset.
Lopuksi tehdään prosessin mukaiset lopputarkastukset aineistoon ja poistetaan ns. outlier tapaukset.
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Tilastokeskus
Organisaatioyksikkö
Yhteiskuntatilastot
Toimintavaltuudet
Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään tiedot luottamuksellisina ja niitä käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin. Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle toimitetaan tiedot lain (L 254/1993, 9 §:n) perusteella. Tilastokeskus voi antaa tietojen käyttöluvan myös kunnille, kuntayhtymille ja järjestöille tilastolain (280/2004) nojalla.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Palkkarakennetilasto pohjautuu seuraaviin EU-säädöksiin sekä niiden muutossäädöksiin:COUNCIL REGULATION (EC) No 530/1999 of 9 March 1999
COMMISSION REGULATION (EC) No 1916/2000 of 8 September 2000
Tietosuojaperiaatteet
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Tietosuoja- sekä luotettavuussyistä tietoja ei kuntasektorin palkkatilastossa julkaista tai jaeta eteenpäin mikäli:
Tieto perustuu alle 30 palkansaajaan
Tieto perustuu alle 3 yrityksen tietoihin
Yksi yritys kattaa tiedon havainnoista 80 prosenttia
Tieto perustuu alle 30 palkansaajaan
Tieto perustuu alle 3 yrityksen tietoihin
Yksi yritys kattaa tiedon havainnoista 80 prosenttia
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Kuntasektorin palkkatilastot julkaistaan HTML-muodossa, pdf-julkaisuna sekä StatFin-tietokantataulukoina Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa www.stat.fi/tilasto/kspTietojen jakaminen
Yksilötason tietoja ilman tunnistetietoja voidaan toimittaa tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten Tilastokeskuksen käyttölupamenettelyn ja tilastolain (280/2004) 13 § edellyttämällä tavalla.
Saatavuus ja selkeys
Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
Yksikkötason aineistojen saatavuus
Kunnilla ja kuntayhtymillä on mahdollisuus tilata omista palkka-aineistoistaan räätälöityjä raportteja, esim. tasa-arvoraportti. Lisäksi tietoja on saatavilla yksikkötason aineistona käyttöluvalla, joko tilastoyksiköstä tai tutkijapalveluista osana palkkarakennetilastoa.
Tietojen revisioitumislinjaukset
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Relevanssi
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja kunta-alan tilastoryhmän kanssa käydään vuosittaisissa tapaamisissa läpi mahdollisia muutostarpeita.
Käyttäjien tarpeet
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT (kuntatyönantajien edustaja) ja kunta-alan työmarkkinajärjestöt. Palkkatilastoaineisto on merkittävä tietolähde käytävissä työehtosopimusneuvotteluissa.
Tilaston tietoja käytetään ansiotasoindeksin laadinnassa ja tätä kautta tiedot ovat laajasti käytössä Tilastokeskuksen muissa tilastoissa sekä kansallisesti mm. Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan (TUKUSETO) käytössä. Lisäksi tilaston tiedot ovat osana palkkarakennetilastoa, jonka kautta tehdään laajasti tietopalvelu- ja tilastoselvitystehtäviä.
Palkkarakennetilasto on myös Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden käytössä ja palkkarakennetiedot toimitetaan vuosittain osaksi Eurostatin tilastoja.
Tilaston tietoja käytetään ansiotasoindeksin laadinnassa ja tätä kautta tiedot ovat laajasti käytössä Tilastokeskuksen muissa tilastoissa sekä kansallisesti mm. Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan (TUKUSETO) käytössä. Lisäksi tilaston tiedot ovat osana palkkarakennetilastoa, jonka kautta tehdään laajasti tietopalvelu- ja tilastoselvitystehtäviä.
Palkkarakennetilasto on myös Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden käytössä ja palkkarakennetiedot toimitetaan vuosittain osaksi Eurostatin tilastoja.
Käyttäjätyytyväisyys
Tilastoista ei ole kerätty erikseen käyttäjätyytyväisyyttä, mutta vuosittain saadaan palautetta kunta-alan keskeisiltä tiedonkäyttäjiltä, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lta ja kunta-alan työntekijäjärjestöiltä.
Laatudokumentointi
Laauseloste on kuntasektorin palkkatilaston kotisivulla.
https://stat.fi/tilasto/dokumentaatio/ksp
https://stat.fi/tilasto/dokumentaatio/ksp
Laadun arviointi
Kuntasektorin palkkatilaston aineiston laatua arvioidaan tilastotuotannon edetessä ns. palauteraportin avulla. Palauteraportti sisältää tietoa kuntakohtaisesti ansioista ansiokäsitteittäin, hinnottelutunnuksittain, palkkatekijöittäin. Lopuksi tehdään prosessin mukaiset lopputarkastukset aineistoon ja poistetaan ns. outlier-tapaukset.
Laadunvarmistus
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.
Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?
Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.
Siirry arkistosivuille