Kuntatalous neljännesvuosittain: tilaston dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Tilaston perusjoukko
Perusjoukosta poimitaan vuosittain 80 kunnan ja 69 kuntayhtymän otos 1.-3. neljänneksen tilastointia varten. Tilaston 4. neljänneksen tiedot kerätään tilastointia varten kaikilta Manner-Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä.
Kuntien ja kuntayhtymien otanta perustuu ositettuun yksinkertaiseen satunnaisotantaan. Kuntien perusjoukko on ositettu toimintakulujen suuruuden mukaan viiteen eri ositteeseen. Kuntayhtymien ositteita on pienemmän perusjoukon vuoksi neljä.
Tilastossa noudatetaan otoksen rotaation periaatetta, jossa satunnaisotannan piirissä olevista kunnista ja kuntayhtymistä noin viidennes vaihtuu vuosittain.
Tilastoyksikkö
Mittayksikkö
Perusajankohta
Viiteajankohta
Tilaston tiedot julkaistaan tuloslaskelman ja rahoituslaskelman investointitietojen osalta kumulatiivisina tilastovuoden alusta kunkin neljänneksen loppuun saakka. Tasetiedot julkaistaan kunkin neljänneksen päättymispäivän mukaisina. Tällöin vuoden viimeisen neljänneksen tiedot vastaavat koko vuoden kertymätietoja ja päättävää tasetta.
Tilaston tiedot julkaistaan ennakollisina ja ne voivat tarkentua viimeisen vuoden ajalta vastaajien tarkentaessa aikaisempien neljännesten tietojaan. Lopulliset tilinpäätöstiedot julkaistaan kuntatalous -tilastossa.
Viitealue
Kattavuus
Ajallinen kattavuus
Neljännesvuosittaisia kuntatalouden tietoja on saatavissa vuodesta 2013 lähtien kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilastosta.
Jakelutiheys
Käsitteet
Kuntayhtymä
Kuntayhtymät ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, ja niihin sovelletaan kuntia koskevaa lainsäädäntöä. Kuntayhtymä voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhevaltaa viranomaisessa. Yhtymän taloudesta ovat viime kädessä vastuussa jäsenkunnat.
Lainakanta
Kunnan tai kuntayhtymän lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa.
Verorahoitus
Vuosikate
Poistot kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa poistot (korvausinvestoinnit), kunnan ei tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan tai vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Jos vuosikate jää negatiiviseksi, tulorahoitus ei riitä edes juokseviin menoihin.
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Kuntatalous neljännesvuosittain -tilastolla mitataan kuntien ja kuntayhtymien budjettitalouden eräiden menojen, tulojen, investointien, lainojen ja saatavien kehitystä neljännesvuosittain. Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat kyselyyn internetlomakkeella.
Kuntatalous neljännesvuosittain -tilasto on otostutkimus ensimmäisellä, toisella ja kolmannella neljänneksellä ja kokonaistutkimus vuoden viimeisellä neljänneksellä. Koska tilaston tiedot perustuvat otokseen ensimmäisellä, toisella ja kolmannella neljänneksellä, on tiedoissa näillä neljänneksillä otannasta johtuvaa virhettä, joka vaihtelee muuttujittain ja neljänneksittäin. Erityisesti investointeihin ja osaan pienimmistä tase-eristä liittyy muihin eriin verrattuna näillä neljänneksillä merkittävämpää virhettä, joka johtuu näiden erien satunnaisuudesta perusjoukossa ja suuresta vaihtelevuudesta neljänneksestä toiseen. Otanta-asetelman osituksen määrittely toimintakulujen koon mukaan aiheuttaa myös sen, että tilaston tiedot ovat luotettavampia tuloslaskelman osalta kuin taseen osalta.
Vuoden viimeisen neljänneksen tiedot kerätään kaikilta kunnilta ja kuntayhtymiltä Manner-Suomessa. Näin ollen näihin tietoihin ei sisälly otannasta johtuvaa virhettä. Viimeisen neljänneksen tiedot kerätään kuitenkin ennen kuin kunnat ja kuntayhtymät ovat tehneet lopullisen tilinpäätöksensä, joten vastaajien antamat tiedot ovat heidän itsensä antamia arvioita niiltä osin kuin kirjanpito ja tilinpäätös ei ole vielä valmistunut. Koko tilastovuotta koskevat viimeisen neljänneksen tiedot tarkentuvat myöhemmin kuntatalous-tilaston lopullisten tilinpäätösten julkistuksessa.Oikea-aikaisuus
Kuntatalous neljännesvuosittain -tilasto julkaistaan neljä kertaa vuodessa noin kaksi kuukautta kunkin neljänneksen päättymisen jälkeen.
Tilaston tiedot kerätään tuloslaskelman ja rahoituslaskelman investointitietojen osalta kumulatiivisina tilastovuoden alusta kunkin neljänneksen loppuun saakka. Tasetiedot kerätään kunkin neljänneksen päättymispäivän mukaisina. Tällöin vuoden viimeisen neljänneksen tiedot vastaavat koko vuoden kertymätietoja ja päättävää tasetta.
Tilaston tiedot julkaistaan ennakollisina ja ne voivat tarkentua viimeisen vuoden ajalta vastaajien tarkentaessa aikaisempien neljännesten tietojaan. Lopulliset tilinpäätöstiedot julkaistaan kuntatalous -tilastossa.
Täsmällisyys
Vertailukelpoisuus
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Ajallinen vertailukelpoisuus
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Sisäinen yhtenäisyys
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Tiedonkeruumenetelmä
Tiedonkeruun tiheys
Menetelmät
Tiedon käsittely
Aineiston/datan validointi
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Organisaatioyksikkö
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.
Tietosuojaperiaatteet
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Julkistamispolitiikka
Tietojen jakaminen
Saatavuus ja selkeys
Laadun arviointi
Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.
Laadunvarmistus
Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.
Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.
Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tietojen luovutuksessa sovelletaan tilastolain (280/2004, muut 361/2013) 12 §:ää, jonka mukaan valtion ja kunnallisten viranomaisten toimintaa ja julkisten palvelujen tuottamista kuvaavat muun lainsäädännön mukaan julkiset tiedot ovat julkisia myös tilastotietoina.
Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?
Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.
Siirry arkistosivuille