Kotitalouksien kulutus -tilasto tuottaa tietoa kotitalouksien kulutuksen rakenteesta, kulutusmenoissa tapahtuneista muutoksista ja väestöryhmittäisistä kulutuseroista. Tilaston tiedonkeruu kulkee nimellä kulutustutkimus. Koko väestön kattavia tiedonkeruita on tehty määräajoin vuodesta 1966 alkaen noin viiden vuoden välein. Uusin on vuodelta 2022.

Kotitalouksien kulutus -tilaston perusjoukko koostuu Suomessa vakinaisesti asuvista kotitalouksista ja niihin kuuluvista henkilöistä. Tilaston ulkopuolelle jäävät ulkosuomalaiset ja laitosväestö, johon kuuluvat pitkäaikaisesti sairaaloissa, vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa ym. asuvat.

Kotitalouksien kulutus -tilaston perusyksikkö, josta tietoja tuotetaan, on kotitalous. Se muodostuu henkilöistä, jotka asuvat yhdessä ja joilla on kokonaan tai osittain yhteinen ruokatalous tai jotka muuten käyttävät tulojaan yhdessä. Kulutustiedot kerätään ja analysoidaan pääosin kotitalouskohtaisesti, vaikka jäsenkohtaisiakin tietoja kerätään.

Kotitalouksien kulutus -tilaston julkaistuissa tietoaineistoissa käytetään mittayksiköinä kulutusmenoja euroina keskimäärin kotitaloutta kohti tai kulutusyksikköä kohti.

Kotitalouksien kulutus -tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi. Tiedonkeruussa viiteajanjaksot ovat kaksi viikkoa, kuukausi, kolme kuukautta tai vuosi. Alle 12 kuukauden jaksolta kysytyt kulutustiedot korotetaan lopullisessa aineistossa vuositasolle. Tiedonkeruuta suunniteltaessa kiinnitetään huomiota mm. tavaran ja palvelun hankintatiheyteen sekä hintaan. Nämä vaikuttavat siihen, miten tieto kerätään ja minkälaista viiteaikaa kysymyksessä käytetään.

Kotitalouksien kulutus -tilasto kattaa Suomessa vakinaisesti asuvan kotitalousväestön kulutusmenot.

Tilaston tiedot julkaistaan koko maan tasolla ja suuralueittain (NUTS2).

Kotitalouksien kulutus -tilasto kattaa Suomessa vakinaisesti asuvien yksityiskotitalouksien kulutusmenot Suomessa. 

Kotitalouksien kulutus -tilasto kuvaa edustavalla väestöotoksella kotitalouksien ja henkilöiden taloudellisen hyvinvoinnin kokonaisuutta laajemmin kuin mikään muu tilastoaineisto. Siihen sisältyy kotitalouksien demografisten ja alueellisten tietojen lisäksi tietoja kotitalouksien:
– kulutusmenoista
– käytettävissä olevista tuloista
– asunto- ja muiden lainojen koroista
– asuinoloista

Kotitalouksien kulutus -tilasto eli kulutustutkimus on maamme vanhimpia otostutkimuksia, jonka historia ulottuu vuosiin 1908–1909. Kaikki Suomen kotitaloudet kattavia kulutustutkimuksia on tehty vuodesta 1966 lähtien noin viiden vuoden välein. Vuodesta 1966 alkaen aineistoja on saatavissa sähköisessä muodossa.

Tiedoista on tehty kaksi aikasarjaa, joista vanhemmassa on vertailukelpoisia tietoja vuosilta 1966, 1971, 1976, 1981, 1985 ja 1990. Uudemmassa aikasarjassa on tietoja vuosilta 1985, 1990, 1995, 1998, 2001, 2006, 2012 ja 2016.

Vuoden 2022 kulutustutkimus aloittaa uuden aikasarjan uudella COICOP2018-luokituksella.

Kotitalouksien kulutus -tilasto tuotetaan keskimäärin viiden vuoden välein. Tilaston tulokset julkistetaan ennakkollisina noin 12 kuukautta tilastovuoden jälkeen ja lopullisina noin 15 kuukauden viiveellä. Lisäksi tilastosta tehdään teemoittain useampia julkistuksia kutakin tutkimuskierrosta kohden. Tiedote julkaistaan tilaston sivulla.

Kotitalouksien kulutus -tilastossa otanta, tiedonkeruu ja tietojen käsittely vaikuttavat tulosten luotettavuuteen. Tutkimustulosten sisältämän satunnaisvaihtelun suuruutta voidaan mitata keskiarvon suhteellisen keskivirheen ja luottamusvälien avulla. 

Vuoden 2022 kulutusmenojen ns. pääryhmissä suhteelliset keskivirheet ovat melko pieniä lukuun ottamatta ryhmiä 02 Alkoholijuomat ja tupakka ja 10 Koulutus, joiden suhteelliset keskivirheet ovat päärymistä suurimmat. Luotettavimmat tiedot saadaan suurimmista kulutusmenoryhmistä (01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat, 04 Asuminen ja energia sekä 08 Informaatio ja viestintä). 

Kulutustutkimuksen tietoja käytettäessä on huomattava, että kulutustietojen luotettavuus heikkenee siirryttäessä pääryhmätasolta kulutuksen alaryhmiin. Usein ostettavien hyödykkeiden keskivirheet ovat melko pieniä, mutta harvemmin hankittujen tuotteiden kohdalla keskivirheet saattavat kasvaa melko suuriksi. Näissä tapauksissa otos ei välttämättä riitä kulutusmenojen luotettavaan kuvaamiseen. Myös yksityiskohtaiset luokittelut taustamuuttujien kuten iän, aseman tai alueen mukaan kasvattavat havaintojen vähetessä kulutuserien suhteellisia keskivirheitä.

Keskivirhelaskelmat kuvaavat tuloksiin liittyvää satunnaisvaihtelua. Tämän lisäksi mm. kotitalouksien vastaamatta jättämiset ja unohtamiset aiheuttavat sen, että jotkut kulutuserät saadaan kerättyä otoskotitalouksilta vain osittain, minkä vuoksi kotitalouksien keskimääräiset kulutusmenot tulevat aliestimoiduiksi. Tästä aiheutuva virhe saattaa joissakin tapauksissa (esim. alkoholimenot, rahapelit) olla huomattavasti suurempi kuin satunnaisvirhe. Kulutusmenoerien aliestimoituvuutta voidaan tutkia vertaamalla tuloksia mm. kansantalouden tilinpidon vastaaviin tietoihin. Vuonna 2022 kulutustutkimuksen kokonaismenojen osuus kansantalouden tilinpidon tiedoista oli noin 85 prosenttia.

Kulutustutkimus sisältää muiden otostutkimusten tavoin useita mahdollisia virhelähteitä. Keskeiset tulosten luotettavuuteen vaikuttavat virhelähteet liittyvät tietosisältöön, kysymysten muotoiluun ja esittämisjärjestykseen, otantaan, vastauskatoon, tiedonkeruuseen ja tietojen käsittelyyn sekä tulosten analysointiin.

Otantaan liittyvät virheet voivat olla satunnaisia tai systemaattisia. Satunnaisvaihtelu aiheutuu siitä, että vain osa perusjoukosta on tutkimuksessa mukana. Satunnaisvirheen suuruuteen vaikuttavat otoksen koko, otoksen poimintamenetelmä ja tulosten estimointi. Edelleen satunnaisvirheen suuruuteen vaikuttaa muuttujien havaintoarvojen vaihtelu (hajonta). Satunnaista otantavirhettä pyritään arvioimaan estimaattien keskivirheiden avulla.

Systemaattista virhettä tuloksiin aiheuttaa otannan peitto- eli kehikkovirhe. Peittovirheen osuus kulutustutkimukseen liittyvästä kokonaisvirheestä on arvioitu pieneksi.

Kulutustutkimuksen eri vaiheissa pyritään kiinnittämään huomiota virheiden löytämiseen ja virheiden minimointiin. Tutkimuksen alkaessa keskitytään tietosisällön huolelliseen suunnitteluun ja lomakkeen testaamiseen. Tietojenkeruuvaiheen virhemahdollisuuksia on pyritty minimoimaan haastattelijoiden koulutuksella ja haastattelun standardoimisella.Useilla haastattelijoilla oli kokemusta edellisistä kulutustutkimuksista. Lisäksi tietokoneavusteinen (CAPI) haastattelu ja samansisältöinen verkkolomake yhtenäistää tiedonkeruuta ja mahdollistaa erilaisten rajoitusten käytön lomakkeelle syötettäville arvoille. Koska kulutustutkimuksen tiedot kerätään pääosin lomakkeella ja mobiilisovelluksella tai kulutusmuistikirjoilla, haastattelijoiden työpanos ja motivaatio ovat koko tutkimuksen kannalta avainasemassa.

Tietosisällön ja lomakkeen huolellisesta suunnittelusta huolimatta kotitalouksien kaikkia kulutusmenoja ei saada kerättyä luotettavasti. Osittain tämä johtuu kotitalouksien muistivirheistä tai vastaamattomuudesta. Kulutustutkimuksesta saadaan liian pieni kulutus esimerkiksi alkoholijuomille ja rahapeleille sekä muille vastaaville tuotteille, joita usein pidetään sosiaalisesti ei-toivottavina. Kulutustutkimusten kulutusmenoja on verrattu vastaavan vuoden kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin kulutustietoihin. Prosessointivirheillä tarkoitetaan tässä aineistojen tallennuksessa, käsittelyssä ja koodauksessa tapahtuneita virheitä. Niitä pyritään pienentämään erilaisilla tarkistussäännöillä. Systemaattista virhettä tuloksiin voi aiheuttaa myös vastauskato eli otoskotitalouden jääminen tutkimuksen ulkopuolelle. Vastauskato on yleisesti ymmärretty erääksi keskeiseksi aineiston laadun mittariksi. Vastaamattomuuden yleistyminen on ollut merkittävin surveytiedon laatua heikentävä tekijä viime vuosina.

Kotitalouksien kulutus -tilasto tuotetaan keskimäärin viiden vuoden välein. Tilaston tulokset julkistetaan ennakollisina noin 12 kuukautta tilastovuoden jälkeen ja lopullisina noin 15 kuukauden viiveellä.

Menetelmämuutoksista yms. johtuvia aikasarjakorjauksia tehdään tarvittaessa.

Kotitalouksien kulutus -tilastossa julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei pääsääntöisesti ole ollut viivettä. Yksittäistapauksessa julkistusta on jouduttu siirtämään.

Kulutusmenojen pääryhmissä suhteelliset keskivirheet eivät ryhmiä 02 Alkoholijuomat ja tupakka ja 10 Koulutus lukuun ottamatta ylitä neljää prosenttia vuonna 2022. Vuoteen 2016 verrattuna keskivirheet nousivat hieman. Kaikkien kulutusmenojen suhteellinen keskivirhe vuonna 2022 oli 1,34 prosenttia (vuoden 2016 tutkimuksessa 1,15 prosenttia).

Ylipeittoon kuuluvat kuolleet, laitosväestö ja ulkosuomalaiset. Peittovirheen syntyyn vaikuttaa osittain se, että otannan poimintavaiheen ja haastattelijan yhteydenoton välillä saattaa olla vuosi, vaikka osoitteita päivitetään keruun aikana. Ylipeittovirheen syntyyn vaikuttaa myös tutkimuksen tavoiteperusjoukon ja otantakehikkoon käytetyn rekisteritiedon perusjoukon poikkeavuus toisistaan: rekisterit kattavat koko väestön, kun kulutustutkimuksen perusjoukoksi on tutkimuksessa määritelty kotitalousväestö. Alipeitto vastaavasti muodostuu lähinnä niistä maahanmuuttajista, jotka rekisteröidään väestön keskusrekisteriin poimintahetken ja tutkimushetken välisenä aikana. Peittovirheiden merkitys aineistoon liittyvästä kokonaisvirheestä on arvioitu pieneksi verrattuna muihin virhelähteisiin.

Vuonna 2022 brutto-otoksen koko oli 8 606 henkeä, joista osa ei kuulunut tutkimuksen perusjoukkoon. Tähän ylipeittoon kuuluvat kuolleet, laitosväestö ja ulkosuomalaiset. Ylipeittoa oli 153 henkeä, joten netto-otokseksi muodostui 8 453 kotitaloutta.

Vuonna 2022 netto-otoksen koko oli 8 453 kotitaloutta, josta katoa oli yhteensä 5 315 kotitaloutta. Tutkimuksen kokonaiskato oli siten 62,9 prosenttia.

Haastattelussa eräkatoa esiintyy melko vähän, sillä tietokoneavusteisessa haastattelussa käydään haastattelijan kanssa läpi kaikki kysymykset. Haastattelun vaihtoehtona on myös itsenäisesti täytettävä verkkolomake. Eräkatoa eli yksittäisiä puuttuvia vastauksia on vaikea tarkastella kulutustutkimuksessa, koska kuittienkeruujakson ostotiedoista ei voida selvittää, onko kotitalous jättänyt kirjaamatta vai hankkimatta kyseistä tuotetta kahden viikon aikana.

Eräkatoa imputoitiin kulutusta kuvaavien muuttujien osalta. Jos haastattelussa oli vastattu ”ei osaa sanoa” tai kieltäydytty vastaamasta johonkin kysymykseen, tiedot imputoitiin käyttäen pääasiassa Donor- eli luovuttajaimputointimenetelmää.

Kotitalouksien kulutus -tilastosta toimitetaan tiedot Eurostatille siten, että tiedot ovat sisällöltään (käsitteet, määritelmät ja luokitukset) mahdollisimman vertailukelpoisia muissa EU-maissa tehtyihin tutkimuksiin. Menetelmällisesti eri maiden tutkimukset vaihtelevat melko lailla.

Vuodesta 2025 alkaen kulutustutkimus (HBS, Household Budget Survey)  on lakisääteinen osana EU:n sosiaalitilastojen puiteasetusta IESS (EU) 2019/1700. Lakipohja tarkoittaa, että tiedot ovat jatkossa sisällöltään aiempaa paremmin vertailukepoisia EU-maiden kesken.

Vuoteen 2016 saakka Suomessa kansallisesti julkistetut kotitalouksien kulutus -tilaston tiedot poikkeavat Eurostatille toimitetuista tiedoista. Kansallinen kulutusmenoluokitus poikkeaa osin Eurostatissa käytössä olevasta eCOICOP-luokituksesta. Suurimmat erot kansalliseen versioon liittyvät kulutusmenojen määrittelyyn. Suomen versio on huomattavasti tarkempi. Lisäksi kansallisessa tutkimuksessa kulutusmenoihin luokitellaan seuraavat kulutusmenoerät, jotka eivät Eurostatin luokituksessa kuulu kulutusmenoihin:
– jotkin veroluonteiset maksut (esim. ajoneuvovero)
– jäsenmaksut, sakot ja muut tulonsiirron luonteiset maksut
Syy näihin eroihin on ollut kansallisen aikasarjan vertailukelpoisuuden säilyttäminen.

Kotitalouksien kulutus -tilaston eli kulutustutkimuksen tiedoista on tehty kaksi kansallista aikasarjaa, joista vanhemmassa on vertailukelpoisia tietoja vuosilta 1966, 1971, 1976, 1981, 1985 ja 1990. Uudemmassa aikasarjassa on vertailukelpoisia tietoja vuosilta 1985, 1990, 1995, 1998, 2001, 2006, 2012 ja 2016.

Vuoden 2022 kulutustutkimus aloittaa uuden aikasarjan uudella COICOP2018-luokituksella.

Verrattaessa kotitalouksien kulutus -tilaston tietoja kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin kulutusmenoihin on otettava huomioon erot sektorin rajaamisessa, tiedonkeruussa ja määritelmissä sekä tilastojen laatimismenetelmissä. Eri tilastointivuosina kokonaismenoissa on jonkin verran eroja kansantalouden tilinpidon ja kulutustutkimuksen välillä. Vuonna 2022 kulutustutkimuksen perusteella arvioidut kulutusmenot olivat noin 85 prosenttia kansantalouden tilinpidon vastaavasta summasta. Laskentamenetelmien eroista johtuen poikkeamaa ei voi pitää kovin merkittävänä. Esimerkiksi otoskoko sekä tutkimuksiin osallistumisen ja aineistonkeruun tavat ovat vaihdelleet kulutustutkimuksesta toiseen. Kansantalouden tilinpidossa kulutustutkimusta käytetään yksityisten kulutusmenojen tasokorjaukseen.

Tilaston tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä. Määritelmissä tai tarkasteluajankohdissa ei ole eroja saman tilaston sisällä.

Kotitalouksien kulutus -tilasto on otostutkimus, jonka tiedot kerättiin vuonna 2022 kolmella toisiaan täydentävällä menetelmällä:
– Kotitalouksien haastatteluilla ja itsetäytettävällä verkkolomakkeella
– Kotitalouksien keräämistä kuiteista ja täyttämistä kulutusmuistikirjoista (mobiilisovellus ja paperinen muistikirja)
– Hallinnollisista rekisteriaineistoista

Rekisteritietoja on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon kotitalouksien vastausrasitteen ja tiedonkeruun kustannusten pienentämiseksi. Varsinaisia kulutustietoja ei kuitenkaan saada rekistereistä. Sen sijaan otostietojen lisäksi muun muassa kotitalouden tulotiedot ja henkilöiden koulutustasotiedot saadaan rekisteristä.

Kulutustutkimus on otostutkimus. Sen perusjoukon muodostavat Suomessa vakinaisesti asuvat kotitaloudet eli ns. kotitalousväestö. Vuonna 2022 kotitalouksia oli 2,919 miljoonaa. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät ulkosuomalaiset ja laitosväestö, johon kuuluvat pitkäaikaisesti sairaaloissa, vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa ym. asuvat.

Vuoden 2022 tutkimuksessa otanta-asetelmana oli ositettu systemaattinen otanta. Ositteina olivat aluehallintoviraston alueluokitukseen perustuvat seitsemän ryhmää. 16 vuotta täyttäneiden henkilöiden muodostamasta kehikkoperusjoukosta ositus huomioiden poimittiin systemaattisesti alueellisesti järjestetystä aineistosta 8 606 kohdehenkilöä. Kohdehenkilön asuntokuntaan liittyvän rekisteritiedon perusteella määriteltiin alustavat kotitaloudet valituille kohdehenkilöille. Kunkin kotitalouden todennäköisyys tulla otokseen perustui siinä olevien 16 vuotta täyttäneiden jäsenten lukumäärään.

Tutkimuksen toteutusta varten osoitettiin valituille kohdehenkilöille myös substituuttikohteita, joita käytettäisiin tilanteissa, joissa vastausta ei riittävän tavoittelun jälkeen olisi saatu. Keskeisiltä kriteereiltään (muun muassa alue, sukupuoli, kotitalouden koko ja koulutustaso) mahdollisimman samanlaisia substituuttihenkilöitä määriteltiin kullekin otokseen valitulle kohteelle kaksi ja joillekin haastavammille ryhmille vielä kolmas. Kohdehenkilölle pyrittiin ensisijaisesti löytämään kaikki keskeiset kriteerit täyttävä substituutti, mutta etenkin toisen ja kolmannen substituutin valinnassa keskeisistä kriteereistä jouduttiin hieman joustamaan (esimerkiksi niin, että sallittiin substituutille eri koulutusaste kuin tutkimukseen valitulle varsinaiselle kohdehenkilölle).

Vuonna 2022 alkuperäisen brutto-otoksen koko oli 8 606 henkeä, joista osa ei kuulunut tutkimuksen perusjoukkoon. Tähän ns. ylipeittoon kuuluvat kuolleet, laitosväestö ja ulkosuomalaiset. Ylipeittoa oli 153 henkeä, joten netto-otokseksi muodostui 8 453 kotitaloutta.

Vuoden 2022 kotitalouksien kulutus -tilaston tiedot kerättiin puhelinhaastattelulla ja itse täytettävällä verkkolomakkeella. Lisäksi tietoja saatiin kotitalouden keräämistä ostokuiteista ja kulutuksen muistikirjaan tehdyistä ostosmerkinnöistä. Ostokuittien skannaamista ja kulutustietojen merkitsemistä varten vastaajille tarjottiin myös Kulutustutkimus-mobiilisovellusta. Tietoja haettiin myös hallinnollisista rekistereistä.

Keruu alkoi kontaktihaastattelulla, jossa tarkistetaan rekisteritietojen mukainen kotitalouden rakenne ja kerätään tietoja kotitalouden jäsenistä (ammatit, toiminta työmarkkinoilla ym.) sekä ohjataan vastaaja joko jatkamaan haastattelua puhelimitse tai täyttämään itsenäisesti samansisältöinen verkkolomake. Haastattelu- ja verkkolomakkeella kysytään tietoja kotitalouksien menoista kuten asumisesta, vakuutuksista ja suurista hankinnoista sekä kestokulutushyödykkeiden omistuksesta.

Haastattelijoina toimivat Tilastokeskuksen omat haastattelijat. Haastatteluiden jälkeen kotitaloudet keräsivät kaikista menoistaan kahden viikon ajan kuitteja tai tekivät merkinnät ostoista joko Kulutustutkimus-mobiilisovellukseen tai paperiseen kulutuksen muistikirjaan. Tutkimuksen otostaloudet jaettiin satunnaisesti 26:een 14 päivän mittaiseen kuittien keruujaksoon koko tutkimusvuoden ajalle. Näin eri vuodenaikojen kulutuksesta saadaan mahdollisimman kattavat ja luotettavat tiedot. Mikäli vastaaja oli valinnut kuittienkeruujaksolle mobiilisovelluksen, kuitit kuvattiin sillä tai kuitittomat ostokset merkittiin sovelluksen muistikirjaan. Kuittikuvat välittyivät sovelluksesta Tilastokeskukseen, jossa ne luettiin OCR-ohjelmistolla ja luokiteltiin luokittelualgoritmin avulla. Fyysiset kuitit palautettiin Tilastokeskukseen. Kuitit skannattiin ja muunnettiin sähköiseen muotoon Tilastokeskuksessa. Taustatietojen keräämisessä hyödynnettiin hallinnollisia rekistereitä. Niistä saatiin mm. kotitalouksien jäsenten tulo- ja koulutustiedot sekä julkisten palvelujen käyttötietoja.

Kotitalouksien kulutus -tilaston tiedonkeruu tehdään noin viiden vuoden välein. Uusin on vuodelta 2022.

Tilastolaki (280/2004) velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään tiedot luottamuksellisina. Julkaistavista tutkimustuloksista ja taulukoista ei voi tunnistaa vastaajatalouksia. Tilastokeskuksen koulutettuja haastattelijoita ja muita työntekijöitä sitoo laissa säädetty vaitiolovelvollisuus. Haastatteluihin ja kahden viikon kuitti- ja menotietoihin pohjautuvaan tutkimusaineistoon liitetään tietoja Tilastokeskuksen käytössä olevista hallinnollisista aineistoista. Tilastokeskus voi luovuttaa aineistoa vain tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Luovutettavaan aineistoon voidaan myöhemmin yhdistää muita tietoja. Luovuttaminen tehdään aina niin, että tutkimukseen osallistuneiden suora tunnistaminen ei ole mahdollista

Kulutustutkimuksen tiedonkeruulomakkeen (puhelinhaastattelu tai verkkolomake) keskimääräinen täyttämisaika oli noin 45 minuuttia, mutta täyttämiseen kului, riippuen kotitaloudesta, noin puolesta tunnista tuntiin. Tiedonkeruulomakevaihetta seurasi kahden viikon mittainen kuittienkeruu- sekä kulutusmuistikirjajakso. Kahden viikon ajalta kehotettiin keräämään jokainen tuotetiedollinen kuitti. Muut menot pyydettiin kirjaamaan muistikirjaan. Vastaaja sai valita käyttääkö kuittienkeruuvaiheessa mobiilisovellusta vai perinteistä paperista kuittipussia ja muistikirjaa.

Vastausrasitetta on pyritty minimoimaan mm. lomakesuunnittelulla ja kehittämällä tiedonkeruuvälineitä. Kulutustutkimuksen tiedonkeruuta uudistettiin ennen keruuvuotta siirtymällä yhdistelmätiedonkeruuseen, jossa vastaaja sai itse valita mieleisensä vastaustavan puhelinhaastattelun ja verkkolomakkeen sekä perinteisen kuittipussin ja mobiilisovelluksen välillä.

Vuoden 2022 kotitalouksien kulutus -tilastossa imputoitiin eräkatoa kulutusta kuvaavien muuttujien osalta kuten vuoden 2016 tutkimuksessa. Jos haastattelussa oli vastattu ”ei osaa sanoa” tai kieltäydytty vastaamasta johonkin kysymykseen, tiedot imputoitiin käyttäen Donor- eli luovuttajaimputointimenetelmää (SAS:n Surveyimpute-proseduuri, hotdeck menetelmä). Vain muuttujat, joista tiedettiin, että tiedon pitäisi olla suurempi kuin nolla, imputoitiin. Esimerkiksi asumiseen liittyvistä tiedoista pari prosenttia imputoitiin tällä menetelmällä. Vakuutustiedoista imputoitujen tietojen osuus oli noin 33,7 prosenttia. Tiedon luovuttaja haettiin päättämällä ensin valintakriteerit, joiden perusteella mahdollisimman samanlainen luovuttaja etsitään.

Imputointi on kiinteä osa muuta aineiston editointia eli epäjohdonmukaisten tai virheellisten tietojen havaitsemista ja korjaamista. Kaikille korjatuille muuttujille merkittiin tietokantaan ns. flag-muuttujaan tieto korjauksesta. Flagmuuttujien mahdolliset arvot olivat: 1: Imputoitu Surveyimpute-proseduuria käyttäen (luovuttajaimputointi) 2: Tieto haettu hallinnollisesta aineistosta 3: Jaettu tietoa useammalle muuttujalle (esim. vakuutuspaketit) 4: Muu imputointitapa (esim. keskiarvo- tai mediaani) 5: Tietoa korjattu (esim. outlier) 6: Tietoa paikattu mallitiedolla (regressiomalli, esim.sähkö).

Tiedon jakamista useammalle muuttujalle (flag=3) käytettiin ensisijaisesti vakuutuspakettien osalta eli tilanteessa, jossa kotitalous kertoi, mitä vakuutuksia sillä on ja mikä on niiden yhteissumma. Tiedon paikkaamista hallinnollisen aineiston avulla käytettiin mm. asumista koskevien muuttujien osalta (esim. rakennusvuosi, pinta-ala). Muu imputointitapa oli käytössä lähinnä kestokulutushyödykkeiden osalta, ja niistä alle kolme prosenttia imputoitiin.

Kulutusmenojen kokonaissummien ja keskiarvojen estimoinnissa käytetään hyväksi kunkin kotitalouden tietojen painottamisessa mm. otantaan liittyviä sisältymistodennäköisyyksiä ja vastaustodennäköisyyksiä sekä perusjoukosta saatavaa lisäinformaatiota.

Kadon vinouden aiheuttamaa harhaa pyrittiin korjaamaan uudelleenpainotuksen avulla. Uudelleenpainotuksessa tehdään ensin ns. katokorjaus kertomalla sisältymistodennäköisyydet estimoiduilla vastaustodennäköisyyksillä. Tämän jälkeen katokorjatut painot vielä kalibroidaan. Kalibroinnin tarkoituksena on parantaa otoksesta laskettuja estimaatteja kohdeperusjoukosta saatavan lisäinformaation avulla. Tutkimukseen vastanneiden kotitalouksien painokertoimia korjattiin siten, että vastanneiden talouksien reunajakaumat tärkeimpien taustamuuttujien suhteen saatiin vastaamaan koko kotitalousväestön reunajakaumia. Kalibrointiin käytettiin CALMAR-laskentaohjelmaa.

Painojen kalibroinnissa käytettiin seuraavia rekistereistä saatavia vuoden 2022 reunajakaumia:
1) asuntokuntien jakauma maakunnan (NUTS3) mukaan − pääkaupunkiseutu erikseen: Helsinki, Espoo (+ Kauniainen) ja Vantaa muodostivat kukin oman ”maakuntansa”
2) asuntokuntien koon jakauma: 1, 2, 3, 4, 5+ asukasta
3) asuntokuntien koulutusasteen jakauma
4) väestöjakauma sukupuolen ja iän mukaan
5) asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen totaali
6) asuntokuntien palkkatulon (sis. luontoisedut) saajien lukumäärä
7) asuntokuntien omaisuustulon saajien lukumäärä
8) asuntokuntien yrittäjätulon saajien lukumäärä
9) asuntokuntien eläkkeen saajien lukumäärä.
Lisäksi kalibroinnissa pakotetaan kuittienkeruujaksojen painokertoimien summat samoiksi, jotta aineisto edustaisi kaikkia jaksoja yhtä hyvin.

Kotitalouksien kulutus -tilaston haastattelu-, kuitti- ja muistikirja-aineistoa tarkistetaan monivaiheisesti. Perustarkistuksiin kuuluu
– haastattelijoilta saatujen lisätietojen läpikäynti
– vastaajan antamien avovastauksien läpikäynti
– haastattelutietojen minimien ja maksimien tarkistaminen
– kuitti- ja muistikirja-aineiston tuoteluokkien jakaumien tarkistaminen
– loogiset tarkistukset (esim., että jokaisella kotitaloudella on tietyt pakolliset tiedot).

Kotitalouksien kulutus -tilastosta on tehty kultakin tutkimuskierroksella erillinen käyttäjän käsikirja, jossa tutkimuksen menetelmä kuvataan mahdollisimman tarkasti: https://urn.fi/URN:ISBN:978–952–244–594–0

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Kotitalouksien kulutus -tilasto eli Household Budget Survey (HBS) kuuluu toistaiseksi EU:n harmonisoituihin tutkimuksiin, jota on tähän saakka tehty ns. herrasmiessopimukseen perustuen. Suomi on tuottanut vertailutietoja Eurostatille vuosilta 1988, 1994, 1999, 2005, 2010, 2015 ja 2020. Uusimman eli vuoden 2022 kulutustutkimuksen tiedot toimitetaan Eurostatille muunnettavaksi vuodelle 2020. Vuodesta 2025 alkaen HBS on lakisääteinen osana EU:n sosiaalitilastojen puiteasetusta IESS (EU) 2019/1700. Käytännössä seuraava tiedonkeruuvuosi on 2026.

Tilaston laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Kotitalouksien kulutus -tilaston taulukkomuotoisen tilastotiedon julkaisemisessa noudatetaan Tilastokeskuksen yleisiä ohjeita.
Yksittäistä kotitaloutta ei voi missään tilanteessa tunnistaa julkaistavista tiedoista.

Tutkimuskäyttöön luovuttaminen tapahtuu keskitetysti Tilastokeskuksen tutkijapalvelusta. Kulutustutkimuksen tutkimusaineisto on pääosin kotitalouskohtainen, ja kotitaloudet yksilöidään juoksevalla numerolla. Osa kotitalouden luokittelutiedoista on henkilöperusteisia. Aineisto ei sisällä tunnistetietoja. Lisäksi ennen käyttöluvan myöntämistä ja aineiston luovuttamista tutkimuskäyttöön, aineiston tietosuoja arvioidaan tutkijapalveluiden normaalin käytännön mukaisesti ja siihen tehdään tarvittavat karkeistukset.

Yksikkötason aineistoa luovutetaan Eurostatiin. Luovutettava aineisto ei sisällä tunnistetietoja.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Kotitalouksien kulutus -tilaston tiedot toimitetaan kuluttajahintaindeksin, kansainvälisen hintavertailun ja kansantalouden tilinpidon käyttöön. Lisäksi tilaston tiedot toimitetaan Eurostatille, ja Eurostat julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.

EU:n tilastovirasto Eurostat vastaa HBS:n tilastoinnista ja sen tilastoaineistojen luovuttamisesta tutkimuskäyttöön. Tutkimuskäyttö edellyttää käyttölupahakemusta.

Tilaston tietoja julkaistaan myös artikkeleina ja blogeina Tilastokeskuksen Tieto&Trendit -lehdessä sekä sosiaalisessa mediassa.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Kotitalouksien kulutus -tilastoa varten kerättyjä tietoja luovutetaan tutkimuskäyttöön tilastolain 13 §:n mukaisesti. Luovutusmenettely on ohjeistettu Tilastokeskuksen antamassa ohjeessa käyttölupien myöntämisestä Tilastokeskuksen yksikkötason aineistoon. Tutkimuskäyttöön luovuttaminen tapahtuu keskitetysti Tilastokeskuksen tutkijapalvelusta.

Kulutustutkimuksen tutkimusaineisto on pääosin kotitalouskohtainen, ja kotitaloudet yksilöidään juoksevalla numerolla. Osa kotitalouden luokittelutiedoista on henkilöperusteisia. Aineisto ei sisällä tunnistetietoja.

Yksikkötason aineistoa luovutetaan Eurostatiin. Luovutettava aineisto ei sisällä tunnistetietoja.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Kulutustutkimus on perinteisesti tuottanut tietoja kokonaistaloudellisten indikaattoreiden (kuluttajahintaindeksi, kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin kulutuksen taso ja rakenne) laatimiseen, Euroopan unionin päätöksenteossa kuvaamaan jäsenmaiden väestöryhmittäisiä ja alueellisia hyvinvointieroja (erityisesti köyhyyttä ja syrjäytymistä) sekä kansallisesti kuvaamaan taloudellisen hyvinvoinnin edellytyksiä ja jakautumista. Tietoja käytetään laajasti myös sosiaalipoliittisten toimenpiteiden suunnitteluun ja seurantaan. Kulutustutkimus tuottaa myös aineistoa energian käyttöä, tietoteknologian käyttöä, liikennettä, joukkoviestintää ja kulttuuria kuvaaviin tilastoihin sekä markkina-analyyseihin.

Kansantalouden tilinpito tuottaa vuosittain makrotason tietoa kotitaloussektorin kulutusmenoista koko kansantalouden
tasolla. Kulutustutkimuksen tietoja käytetään kotitaloussektorin kulutuksen tasotarkistuksissa. Kuluttajahintaindeksin kulutuskorin rakenteen pääasiallisena lähteenä käytetään kansantalouden tilinpidon yksityistä kulutusta koskevia tietoja, joita täydennetään kulutustutkimuksen tarkemmilla tiedoilla.

Kulutustutkimus kuvaa kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin resursseja, minkä vuoksi se on sisällöllisesti läheinen tulonjako- ja varallisuustutkimusten kanssa. Kotitalouksien kulutukseen sisältyy myös sellaista toimintaa, joka liittää kulutustutkimuksen ajankäyttö-, kulttuuri- ja vapaa-aikatutkimuksiin, sekä ympäristöä ja joukkoviestintää kuvaaviin tutkimuksiin ja tilastoihin.

Yliopistot ja tutkimuslaitokset käyttävät kulutustutkimuksen aineistoja muun muassa tutkiessaan hyvinvoinnin jakautumista väestöryhmittäin tai alueittain, köyhyyttä ja syrjäytymistä tai sosiaalisia ongelmia. Tietoja käytetään myös ns. elämäntapatutkimuksessa ja ekonometrisissa tutkimuksissa. Kulutustiedot liitetään myös mikrosimulointimalliin (SISU). Tilastokeskus tekee lisäksi tietopalveluna käyttäjien tarpeiden mukaisia aineistoanalyyseja ja tulosteita.

Käyttäjien näkemyksiä ja mielipiteitä ei kerätä säännöllisesti. Maksullisia aineistoja tilaavien tahojen määrästä päätellen sisältö koetaan relevanttina. Tilastoa koskevien muutosten yhteydessä on kuultu koolle kutsuttua asiantuntijaryhmää.

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa - käsikirjassa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.