Aluevaalit:
Ehdokkaat asetetaan koko hyvinvointialueelle, äänestäjät äänestävät vain oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti.
Aluevaalien vaalitapa on suhteellinen, avoin listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa.

Eduskuntavaalit:
Ehdokkaita eduskuntavaaleissa voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen (100 äänioikeutettua) perustamat valitsijayhdistykset. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Kukin puolue, vaaliliitto tai yhteislista voi asettaa kussakin vaalipiirissä enintään 14 ehdokasta kansanedustajiksi. Jos vaalipiiristä kuitenkin valtioneuvoston päätöksen mukaan valitaan enemmän kuin 14 edustajaa, ehdokkaita voi olla enintään niin monta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia.

Kunnallisvaalit:
Ehdokkaita kunnallisvaaleissa voivat asettaa puolueet ja äänioikeutetut (10 äänioikeutettua), jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla voi olla ehdokkaita korkeintaan puolitoista kertaa niin paljon kuin valtuutettuja valitaan.

Europarlamenttivaalit:
Ehdokkaita europarlamenttivaaleissa voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen (2000 äänioikeutettua) perustamat valitsijayhdistykset. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Kukin puolue, vaaliliitto tai yhteislista voi asettaa koko maassa enintään 20 ehdokasta.

Presidentinvaalit:
Presidentinvaalissa voi ehdokkaan asettaa 1) puolue, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja tai 2) vähintään 20 000 äänioikeutettua, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Puolue tai valitsijayhdistys voi asettaa vain yhden ehdokkaan. Puolueilla ja valitsijayhdistyksillä voi olla sama ehdokas.

Ennakkoäänestys toimitetaan kaikissa yleisissä vaaleissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Vaalilaissa (46 § 1 mom) on säädetty, että jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakolta kotimaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa ja ulkomailla Suomen edustustoissa. Vaalipäivän äänestyksessä äänioikeutettu voi äänestää vain oman äänestysalueensa äänestyspaikassa. Äänestäjän ei tarvitse esittää erityistä syytä ennakkoäänestykselle, vaan hän voi vapaasti valita ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen välillä.

Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä ennen vaalipäivää sekä lopetetaan ulkomailla 8. päivänä ja kotimaassa 5. päivänä ennen vaalipäivää.

Ennakkoäänestyspaikkoja ovat
1) asetuksella säädettävät kotimaan yleiset ennakkoäänestyspaikat
2) asetuksella säädettävät Suomen edustustot
3) sairaalat ja rangaistuslaitokset (laitos)
4) suomalaiset laivat
5) koti (tietyin edellytyksin)
6) kirje (ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän asuvat tai oleskelevat voivat äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse ulkomailta)

Ennakolta äänestäneiden äänestysprosentti = osuus kaikista äänestäjistä.

Tilastokeskuksen tilastoissa osuus lasketaan kaikista äänestäneistä, toisin kuin esim. oikeusministeriön Internet-sivuilla, jossa prosentti on muodostettu kaikista äänioikeutetuista.

Ennakkoäänestyksessä huomioon otetut, hyväksytyt ja hylätyt äänestysliput.

Ennakkoäänten laskenta alkaa pääsääntöisesti varsinaisena vaalipäivänä, sunnuntaina, klo 15. Suurissa vaalipiireissä voidaan alkamisaikaa aikaistaa, kuitenkin niin että aikaisin mahdollinen aika on klo 12. Ennakkoäänien laskennan tulos pyritään saamaan valmiiksi klo 20:een mennessä, mistä alkaen niistä saadaan julkistaa ennakkotietoja.

Säännökset vaalilipun mitättömyydestä sisältyvät vaalilain 85. pykälään. Tällaisia syitä ovat
1) vaalikuoressa useampia tai muutakin kuin yksi äänestyslippu
2) asiaton merkintä vaalikuoressa
3) muu kuin oikeusministeriön painattama äänestyslippu
4) leimaamaton äänestyslippu
5) ehdokkaan numero merkitty epäselvästi
6) äänestyslipussa äänestäjän nimi, erityinen tuntomerkki tai muu asiaton merkintä.

Edellisten syiden lisäksi tilastoidaan myös tyhjien äänestyslippujen määrät.

Suomi jakaantuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa. Kuntalaiset valitsevat yleisillä vaaleilla kunnanvaltuuston, joka tekee sitovat päätökset sekä asettaa valmistelusta, täytäntöönpanosta ja muusta hallinnosta vastaavat elimet (kunnanhallitus ja lautakunnat).

Vaalit toimitetaan eli valtuusto valitaan joka neljäs vuosi. Kunnanvaltuustojen koko vaihtelee kunnan asukasluvun mukaan (valtuutettujen lukumäärä 17-85).

Kunnallisvaaleissa ehdokkaiksi asetettujen joukosta vaalitulosten laskennan perusteella kotikuntaansa kunnanvaltuutetuksi valituksi tullut ehdokas.

Puolueella tarkoitetaan oikeusministeriössä pidettävään puoluerekisteriin merkittyä rekisteröityä yhdistystä. Puolueet ovat aatteellisia yhdistyksiä, joiden varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen. Puolueen jäseneksi liitytään yleensä puolueen paikallisyhdistyksen kautta.

Suhteellisissa vaaleissa jokainen puolue (tai muu ryhmittymä) saa sen määrän edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä 20 prosenttia, sen tulisi saada myös 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista.

Suhteellinen vaalitapa ei koske presidentinvaalia, jossa äänestetään vain asetettuja ehdokkaita, ei puolueita.

Vaalikelpoisuuden yleiset edellytykset ovat pääosin samat kuin äänioikeuden edellytykset eri vaaleissa. Kunnallisvaaleissa vaalikelpoisuuden ja äänioikeuden edellytykset poikkeavat toisistaan siten, että vaalikelpoisuus kunnassa edellyttää jatkuvaa asumista, kun taas äänioikeuteen riittää, että henkilöllä on 51 päivänä ennen vaaleja ollut kotikunta ko. kunnassa.

Kunnallisvaaleissa vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on henkilö
1) jonka kotikunta kyseinen kunta on
2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa ja
3) joka ei ole holhouksen alainen (vajaavaltainen).

Aluevaaleissa vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on henkilö
1) joka on kyseisen hyvinvointialueen asukas (jonka kotikunta kuuluu kyseiseen hyvinvointialueeseen)
2) jolla on jollakin hyvinvointialueella äänioikeus aluevaaleissa ja
3) jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi.

Vaalikelpoisuuden rajoituksista säädetään hyvinvointialuelain 77 §:ssä:

Vaalikelpoinen aluevaltuustoon ei ole:
1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi hyvinvointialuetta koskevia valvontatehtäviä;
2) hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö, joka toimii aluehallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen tai hyvinvointialueen liikelaitoksen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä;
3) hyvinvointialueen määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun hyvinvointialueen palveluksessa olevaan henkilöön;
4) hyvinvointiyhtymän jäsenenä olevan hyvinvointialueen aluevaltuuston osalta hyvinvointiyhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun hyvinvointialueen palveluksessa olevaan henkilöön.
5) Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on kuitenkin vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa.

Eduskuntavaaleissa vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voida valita ammattisotilasta. Lisäksi eräät korkeat viranomaiset eivät voi olla kansanedustajina ilman että eroaisivat virastaan.

Europarlamenttivaaleissa vaalikelpoinen ehdokkaaksi on
1) jokainen Suomen kansalainen, jolla on vaaleissa äänioikeus ja joka ei ole vajaavaltainen
2) jokainen äänioikeutettu Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, joka on ilmoittautunut ja otettu äänioikeusrekisteriin Suomessa ja joka ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kotivaltionsa vaaleissa.

Presidentinvaaleissa vaalikelpoinen on syntyperäinen Suomen kansalainen.

Uusi, yhtenäinen vaalilaki vahvistettiin presidentin esittelyssä 2.10.1998. Laki sisältää sekä eri vaalien yhteiset menettelysäännökset että kaikkien yleisten vaalien edellyttämät erityissäännökset. Laki korvasi aikaisemmat vaalilait eli eduskuntavaalilain, presidentinvaalilain, kunnallisvaalilain ja europarlamenttivaalilain.

Uutta vaalilakia sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Uutta, maakuntajakoon pohjautuvaa vaalipiirijakoa sovellettiin ensimmäisen kerran vasta kevään 2003 eduskuntavaaleissa.

Kaikissa vaaleja koskevissa käsitteissä on käytetty voimassaolon alkupäivämääränä ko. lain vahvistamispäivää. Uutta lakia on sovellettu sen voimaan tulemisen jälkeen kaikkiin yleisiin vaaleihin.

Ehdokkaiden asettamisen perusyksikkö (puolueiden ohella) eduskuntavaaleissa, europarlamenttivaaleissa, presidentinvaaleissa ja kunnallisvaaleissa sekä aluevaaleissa. (Ks. ehdokkaiden asettaminen.)

Valtuustopaikkojen lukumäärä on riippuvainen kunnan koosta (asukasluvun määrästä). Pienimmillään valtuutettujen määrä on 17 (väkiluku enintään 2000) ja suurimmillaan 85 (väkiluku yli 400 000).

Eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit, kunnallisvaalit ja aluevaalit:
Vaaliliittoon kuulumattomaan puolueeseen ja kuhunkin yhteislistaan kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen järjestys puolueessa tai yhteislistassa määräytyy heidän saamiensa henkilökohtaisten äänimäärien mukaan. Tässä järjestyksessä ehdokkaille annetaan vertausluvut siten, että kunkin puolueen tai yhteislistan ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen puolueen tai yhteislistan hyväksi annettujen äänten koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen jne. Vaaliliitossa olleiden puolueiden ehdokkaiden vertausluvut muodostetaan koko vaaliliiton yhteisäänimäärästä. Yhteislistaan kuulumattoman ehdokkaan vertausluku on hänen saamansa äänimäärä.

Äänestysprosentti = äänestäneiden osuus äänioikeutetuista.

Valtiollisissa vaaleissa tilastoissa esitetään neljä erilaista äänestysprosenttia:
1) Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti
2) ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti
3) kokonaisäänestysprosentti, joka sisältää edellä mainitut molemmat ryhmät
4) em. ryhmästä 2 erikseen eriteltynä Ruotsissa asuvien äänestysprosentti.

Europarlamenttivaalien osalta lasketaan lisäksi vielä muiden EU-kansalaisten äänestysprosentti.

Kunnallisvaaleissa äänioikeus ei ole sidottu Suomen kansalaisuuteen, vaan perusteena on kotikunta. (Ks. äänioikeutettu.)

Kunnallisvaaleissa kokonaisäänestysprosentin lisäksi esitetään äänestysprosentit ulkomaalaisten kansalaisuuden mukaan: EU-maa, Islanti ja Norja, Muu maa.
(Ks. myös ennakkoäänestysprosentti.)

Aluevaaleissa äänioikeus määräytyy vastaavalla tavalla kuin kuntavaaleissa, jonka kotikunta on joku kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluva kunta.

Eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Presidentinvaaleissa äänioikeusikä tulee saavuttaa viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä.

Europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu myös Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jolla on kotikuntalaissa (1994/201) tarkoitettu kotikunta Suomessa, jollei hän ole menettänyt äänioikeuttaan europarlamenttivaaleissa siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on (vaalilaki 2 §).

Kunnallisvaaleissa ja aluevaaleissa äänioikeus on Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikunta on väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä. Äänioikeus kunnallisvaaleissa ja aluevaaleissa on myös muulla edellä säädetyt edellytykset täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä tuolloin on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. (Kuntalaki 26 §)