Lukiokoulutus: tilaston dokumentaatio
14.11.2024 voimassa ollut dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Lukiokoulutus -tilasto on Tilastokeskuksen vuosittain tuottama tilasto. Se sisältää tietoja lukioiden tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista ja suoritetuista tutkinnoista. Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Tutkintotietoja käytetään myös Tilastokeskuksen tutkintorekisterin päivittämiseen.
Lukiokoulutus -tilaston tiedot perustuvat Opetushallituksen valtakunnallisesta Koski-tietovarannosta kerättyihin tietoihin. Opiskelijatiedot kuvaavat opiskelijoiden määrää tilastoitavan vuoden syyskuun 20. päivän tilannetta, kun taas tutkintotiedot kuvaavat koko tilastoitavan vuoden aikana suoritettuja tutkintoja.
Lukiokoulutus -tilaston tiedot perustuvat Opetushallituksen valtakunnallisesta Koski-tietovarannosta kerättyihin tietoihin. Opiskelijatiedot kuvaavat opiskelijoiden määrää tilastoitavan vuoden syyskuun 20. päivän tilannetta, kun taas tutkintotiedot kuvaavat koko tilastoitavan vuoden aikana suoritettuja tutkintoja.
Tilaston kuvaus
Lukiokoulutus -tilasto on Tilastokeskuksen vuosittain tuottama tilasto. Se sisältää henkilöpohjaisia tietoja lukion koko oppimäärän opiskelijoista ja ylioppilastutkinnon suorittaneista sekä tietoja International Baccalaureate -tutkintoon (IB-tutkintoon), DIA-tutkintoon (ent. Reifeprüfung-tutkinto, Helsingin Saksalainen koulu) ja European Baccalaureate -tutkintoon (EB-tutkinto, Helsingin eurooppalainen koulu) tähtäävän koulutuksen opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.
Lukiokoulutuksen opiskelijatiedot kuvaavat 20.9. tilannetta ja tutkintotiedot koko kalenterivuotta. Tilasto sisältää oppilaitosta kuvaavat luokitukset, erilaiset alue- ja demografiset luokitukset sekä Tilastokeskuksen, opetushallinnon ja kansainväliset koulutusala- ja -asteluokitukset. Lukiokoulutuksen opiskelijatiedot perustuvat Opetushallinnon Koski-tietovarannon tietoihin, jonne koulutuksenjärjestäjät siirtävät henkilöpohjaiset opiskelijatiedot ja Ålands Gymnasiumin Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin. EB-koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot perustuvat oppilaitosten Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin. Ylioppilastutkintotiedot perustuvat ylioppilastutkintolautakunnan ylläpitämään ylioppilastutkintorekisteriin.
Tilastolain (23.4.2004/280 muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja muun muassa koulutuksesta.
Lukiokoulutuksen opiskelijatiedot kuvaavat 20.9. tilannetta ja tutkintotiedot koko kalenterivuotta. Tilasto sisältää oppilaitosta kuvaavat luokitukset, erilaiset alue- ja demografiset luokitukset sekä Tilastokeskuksen, opetushallinnon ja kansainväliset koulutusala- ja -asteluokitukset. Lukiokoulutuksen opiskelijatiedot perustuvat Opetushallinnon Koski-tietovarannon tietoihin, jonne koulutuksenjärjestäjät siirtävät henkilöpohjaiset opiskelijatiedot ja Ålands Gymnasiumin Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin. EB-koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot perustuvat oppilaitosten Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin. Ylioppilastutkintotiedot perustuvat ylioppilastutkintolautakunnan ylläpitämään ylioppilastutkintorekisteriin.
Tilastolain (23.4.2004/280 muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja muun muassa koulutuksesta.
Tilaston perusjoukko
Lukiokoulutus -tilaston perusjoukon muodostavat lukion koko oppimäärää opiskelevat ja tutkinnon suorittaneet. Kysymyksessä on kokonaisaineisto. Lukiokoulutuksen opiskelijoilla tarkoitetaan lukion koko oppimäärää opiskelevia opiskelijoita. Uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan kyseessä olevaan oppilaitokseen kyseessä olevaan tutkintoon läsnä- tai poissaolevaksi 20.9. ilmoittautuneita.
Tilastoyksikkö
Lukiokoulutus -tilaston tilastoyksiköitä ovat henkilö (opiskelija) ja tutkinnon suorittanut.
Mittayksikkö
Lukiokoulutus -tilastossa käytetyt mittayksiköt ovat opiskelijoiden lukumäärä ja tutkinnon suorittaneiden lukumäärä sekä prosenttiosuus opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista.
Perusajankohta
Tilastossa ei käytetä indeksejä.
Viiteajankohta
Lukiokoulutus -tilaston tietoja julkaistaan vuosittain kalenterivuodelta. Lukiokoulutuksen opiskelijatiedot kuvaavat poikkileikkausajankohdan 20.9. tilannetta ja tutkintotiedot koko kalenterivuotta.
Viitealue
Lukiokoulutus -tilasto kattaa tiedot lukiokoulutuksesta Suomessa.Tietoa tuotetaan koko maan tasolla sekä erikseen Manner-Suomesta ja Ahvenanmaalta ja kaikilla Tilastokeskuksen käytössä olevilla aluetiedoilla.
Kattavuus
Lukiokoulutus -tilaston tiedot kattavat kaikkien lukiokoulutuksen järjestäjien lukion koko oppimäärää opiskelevat opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet. Opiskelijatiedot lukiokoulutuksen tilastoon on saatu valtakunnallisesta Koski-tietovarannosta. Tilastokeskuksen erillistiedonkeruilla opiskelijatiedot on saatu Ahvenanmaan tilastovirastolta sekä Helsingin eurooppalaiselta koululta, jolta saadaan myös tutkintotiedot. Ylioppilastutkintolautakunnalta saadaan tiedot ylioppilastutkinnon suorittaneista.
Ajallinen kattavuus
Aikasarjatietoja lukiokoulutuksesta on saatavilla vuodesta 1980 lähtien. Henkilöpohjaisia opiskelijatietoja on olemassa vuodesta 1999 lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset. Vuoden 2019 tiedot lukiokoulutuksen opiskelijoista eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa tietolähteen muutoksen vuoksi.
Tilasto on lopullinen.
Tilasto on lopullinen.
Jakelutiheys
Lukiokoulutus -tilasto julkaistaan kerran vuodessa kesäkuussa.
Käsitteet
Aineopiskelija
Oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa aineopiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka opiskelee yksittäistä peruskoulun tai lukion opetussuunnitelmaan kuuluvaa oppiainetta, ei peruskoulun tai lukion koko oppimäärää.
Koulutus
Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista.
Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.
Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.
Koulutusjärjestelmä
Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:
Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.
Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).
Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.
Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.
Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.
Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).
Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.
Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.
Lukiokoulutus
Lukiokoulutustilastossa lukiokoulutuksella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta, jonka tavoitteena on lukion koko oppimäärän (ylioppilastutkinnon) tai vastaavan (IB-tutkinnon, Reifeprüfung-tutkinnon, EB-tutkinnon tai Gymnasieexamen-tutkinnon) suorittaminen. Lukiokoulutusta antavissa oppilaitoksissa on myös mahdollista opiskella aineopiskelijana yksittäisiä lukion oppiaineita.
Lukiokoulutusta annetaan seuraavien oppilaitostyyppien oppilaitoksissa:
15 Lukiot
19 Perus- ja lukioasteen koulut
63 Kansanopistot.
Lukiokoulutusta annetaan seuraavien oppilaitostyyppien oppilaitoksissa:
15 Lukiot
19 Perus- ja lukioasteen koulut
63 Kansanopistot.
Lukion koko oppimäärän suorittaneet
Lukiokoulutustilastossa lukion koko oppimäärän suorittaneeksi katsotaan opiskelija, joka on suorittanut hyväksyttävästi lukion opetussuunnitelmaan sisältyvien oppiaineiden valtakunnalliset oppimäärät ja saanut siitä lukion päättötodistuksen. Lukion koko oppimäärän voi suorittaa lukioissa ja kansanopistoissa.
Lukion päättötodistus
Lukiokoulutus- ja Ainevalinta-tilastoissa lukion päättötodistuksella tarkoitetaan todistusta, jonka saa lukion koko oppimäärän hyväksytysti suorittanut opiskelija. Lukion päättötodistuksen voi saada lukiosta ja kansanopistosta.
Opiskelija
Lukiokoulutustilastossa lukiokoulutuksen opiskelijaksi katsotaan opiskelija, joka suorittaa lukion koko oppimäärää (ylioppilastutkintoa) tai vastaavaa koulutusta (IB-tutkintoa, Reifeprüfung-tutkintoa, EB-tutkintoa tai Gymnasieexamen-tutkintoa).
Lukiokoulutuksen opiskelijamäärätiedot kuvaavat ajankohtaa 20.9.
Lukiokoulutuksen opiskelijamäärätiedot kuvaavat ajankohtaa 20.9.
Oppilaitos
Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.
Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
Tutkinto
Lukiokoulutustilastossa lukiokoulutuksen tutkintoja ovat ylioppilastutkinto, kansainväliset ylioppilastutkinnot (IB, EB ja Reifeprüfung) sekä Gymnasieexamen-tutkinto.
Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto, joka mittaa lukiossa saavutettuja tietoja, taitoja ja kypsyyttä.
IB-tutkinto (International Baccalaureate) on kansainvälinen ylioppilastutkinto, jonka voi suorittaa osassa lukioista.
EB-tutkinto (European Baccalaureate) on Eurooppa-koulujen eurooppalainen ylioppilastutkinto, jonka voi suorittaa Helsingin eurooppalaisessa koulussa.
Reifeprüfung-tutkinto on ylioppilastutkinnon kaltainen tutkinto, jonka voi suorittaa Helsingin saksalaisessa koulussa.
Gymnasieexamen-tutkinto on lukiotutkinto, jonka voi suorittaa Ålands lyceumissa.
Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto, joka mittaa lukiossa saavutettuja tietoja, taitoja ja kypsyyttä.
IB-tutkinto (International Baccalaureate) on kansainvälinen ylioppilastutkinto, jonka voi suorittaa osassa lukioista.
EB-tutkinto (European Baccalaureate) on Eurooppa-koulujen eurooppalainen ylioppilastutkinto, jonka voi suorittaa Helsingin eurooppalaisessa koulussa.
Reifeprüfung-tutkinto on ylioppilastutkinnon kaltainen tutkinto, jonka voi suorittaa Helsingin saksalaisessa koulussa.
Gymnasieexamen-tutkinto on lukiotutkinto, jonka voi suorittaa Ålands lyceumissa.
Tutkintoon johtava koulutus; formaali koulutus
Koulutus, jonka tavoitteena on tutkinto.
Huomautus:
Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan perusopetuksen koko oppimäärään, lukiokoulutuksen koko oppimäärään, ylioppilastutkintoon, kansainväliseen ylioppilastutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon, lisensiaatin tutkintoon, tohtorintutkintoon tai erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavaa koulutusta.
Huomautus:
Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan perusopetuksen koko oppimäärään, lukiokoulutuksen koko oppimäärään, ylioppilastutkintoon, kansainväliseen ylioppilastutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon, lisensiaatin tutkintoon, tohtorintutkintoon tai erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavaa koulutusta.
Uusi opiskelija
Lukiokoulutustilastossa lukiokoulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan niitä oppilaitoksessa 20.9. kirjoilla olleita opiskelijoita, jotka olivat tulleet oppilaitokseen kirjoille samana vuonna aikavälillä 1.1.–20.9.
Yleissivistävä koulutus
Koulutus, jonka tarkoituksena on antaa tietoja ja taitoja, jotka auttavat toimimaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa.
Huomautus:
Yleissivistävää koulutusta ovat esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja muut ei-ammatilliset opinnot esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.
Huomautus:
Yleissivistävää koulutusta ovat esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja muut ei-ammatilliset opinnot esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.
Ylioppilastutkinto
Ylioppilastutkinnolla tarkoitetaan ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa lukion päättötutkintoa, johon lukion koko oppimäärää opiskeleva opiskelija voi osallistua. Ylioppilaskokeen hyväksytty suorittaminen johtaa ylioppilastutkintoon.
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Lähdeaineiston laatu on merkittävä. Oppilaitosten ilmoittamien tietojen puutteet ja virheet vaikuttavat tilaston laatuun. Virhe voi syntyä, kun oppilaitokset tallentavat tiedot opiskelijoistaan Koski-tietovarantoon tai kun tiedot poimitaan Tilastokeskuksessa tietovarannon rajapinnalta. Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Tarkkuus ja luotettavuus
Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Tilaston tuottamisessa käytetään valtakunnallisesta Koski-tietovarannosta poimittuja tietoja. Tilastokeskuksen erillistiedonkeruilla opiskelijatiedot on saatu Ahvenanmaan tilastovirastolta sekä Helsingin eurooppalaiselta koululta, jolta saadaan myös tutkintotiedot. Ylioppilastutkintolautakunnalta saadaan tiedot ylioppilastutkinnon suorittaneista. Tiedot perustuvat hallinnollisiin opiskelijarekistereihin, ja tietojen laatu on hyvä.
Oikea-aikaisuus
Lukiokoulutus -tilaston opiskelijatiedot julkistetaan 9 kuukautta viiteajankohdan jälkeen ja tutkintotiedot 5 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.
Oikea-aikaisuus (ennakko) / TP1
Lukiokoulutus -tilastosta ei julkaista ennakkoa.
Oikea-aikaisuus (käyttäjä) / TP2
Lukiokoulus -tilaston opiskelijatiedot julkistetaan 9 kuukautta viiteajankohdan jälkeen ja tutkintotiedot 5 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.
Oikea-aikaisuus (tuottaja) / TP2
Lukiokoulutus -tilaston opiskelijatiedot julkistetaan 9 kuukautta viiteajankohdan jälkeen ja tutkintotiedot 5 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.
Täsmällisyys
Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.
Täsmällisyys (käyttäjä) / TP3
Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.
Täsmällisyys (tuottaja) / TP3
Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.
Täydellisyys
Tilaston tekemiseen käytetään kokonaisaineistoa, tilasto sisältää täten tiedot kaikista Suomen lukioissa tutkintotavoitteisesti opiskelevista ja suoritetuista tutkinnoista.
Täydellisyysaste (käyttäjä) / R1_U
Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.
Täydellisyysaste (tuottaja) / R1_P
Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.
Tietojen revisioituminen
Tietoja ei revisioida myöhemmin.
Tietojen revisoitumiskäytännöt
Tietoja ei revisioida myöhemmin.
Keskimääräinen revisio (käyttäjä) / A6
Tietoja ei revisioida myöhemmin.
Keskimääräinen revisio (tuottaja) / A6
Tietoja ei revisioida myöhemmin.
Otantavirhe
Tilastossa on käytössä kokonaisaineisto, jolloin otantavirhettä ei esiinny.
Keskivirheet (käyttäjä) / A1a
Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.
Keskivirheet (tuottaja) / A1b
Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.
Muut virhelähteet (non-sampling errors)
Siirtymävaiheessa Tilastokeskuksen omasta tiedonkeruusta Koski-tietojen käyttöön huomattiin, että osa oppilaitoksista ei ole aiemmin ilmoittanut kaikkia Tilastokeskuksen tiedonkeruussa pyydettyjä opiskelijoita kattavasti. Joillakin oppilaitoksilla oli aiemmin jäänyt ilmoittamatta poissaolevien opiskelijoiden ja mahdollisesti samaan aikaan ammatillista tutkintoa opiskelevien opiskelijoiden opiskeluoikeudet.
Tilastokeskus on poistanut saamastaan Koski-aineistosta opiskeluoikeuksia, jos henkilöllä on ollut samaan aikaan voimassa oleva opiskeluoikeus kahteen oppilaitokseen tai opiskelija on suorittanut ylioppilastutkinnon ennen 20.9.2019. Lisäksi Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja apuna käyttäen Koski-aineistoon on tehty joitakin muita korjauksia muun muassa kirjoille tuloaikoihin, joissa ilmeni puutteellisuuksia.
Tilastokeskus on poistanut saamastaan Koski-aineistosta opiskeluoikeuksia, jos henkilöllä on ollut samaan aikaan voimassa oleva opiskeluoikeus kahteen oppilaitokseen tai opiskelija on suorittanut ylioppilastutkinnon ennen 20.9.2019. Lisäksi Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja apuna käyttäen Koski-aineistoon on tehty joitakin muita korjauksia muun muassa kirjoille tuloaikoihin, joissa ilmeni puutteellisuuksia.
Peittovirheet
Ei ole relevanttia tilaston kannalta.
Ylipeiton osuus / A2
Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.
Mittausvirhe
Ei ole relevanttia tilaston kannalta.
Katovirhe
Ei ole relevanttia tilaston kannalta.
Yksikkökato / A4
Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.
Eräkato / A5
Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.
Käsittelyvirhe
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Mallista johtuva virhe
Ei ole relevanttia tilaston kannalta (laskennassa ei käytetä malleja).
Vertailukelpoisuus
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Lukiokoulutus -tilastossa käytetään Kansallista koulutusluokitus 2016:a. Kansallinen koulutusluokitus 2016 pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Tilasto on kansainvälisesti vertailukelpoinen, ja kattaa koko Suomen.
Epäsymmetrisyys / CC1
Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.
Ajallinen vertailukelpoisuus
Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Luokitus poikkeaa aiemmin käytössä olleista koulutuksen luokituksista (Tilastokeskuksen koulutusluokitus, opetushallinnon koulutusluokitukset 1995, ja 2002). Lukiokoulutuksen opiskelijoiden aikasarja on vertailukelpoinen vuodesta 2001 ja ylioppilastutkintojen aikasarja on vertailukelpoinen vuodesta 1910 alkaen. Tilaston tietokantataulukoista löytyy vertailukelpoisia aikasarjatietoja vuodesta 2002 alkaen. Vanhemmat tiedot löytyvät paperijulkaisuista.
Vuoden 2019 tiedot lukiokoulutuksen opiskelijoista eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa tietolähteen muutoksen vuoksi. Vuoden 2019 opiskelijatiedot perustuvat Opetushallinnon Koski-tietovarannon tietoihin. Aiemmin Tilastokeskus keräsi lukiokoulutuksen opiskelijatiedot omalla tiedonkeruullaan suoraan oppilaitoksista. Siirtymävaiheessa huomattiin, että osa oppilaitoksista ei ole aiemmin ilmoittanut kaikkia tiedonkeruussa pyydettyjä tietoja kattavasti. Joillakin oppilaitoksilla oli aiemmin jäänyt ilmoittamatta poissaolevien opiskelijoiden ja mahdollisesti samaan aikaan ammatillista tutkintoa opiskelevien opiskelijoiden opiskeluoikeudet.
Vuoden 2019 tiedot lukiokoulutuksen opiskelijoista eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa tietolähteen muutoksen vuoksi. Vuoden 2019 opiskelijatiedot perustuvat Opetushallinnon Koski-tietovarannon tietoihin. Aiemmin Tilastokeskus keräsi lukiokoulutuksen opiskelijatiedot omalla tiedonkeruullaan suoraan oppilaitoksista. Siirtymävaiheessa huomattiin, että osa oppilaitoksista ei ole aiemmin ilmoittanut kaikkia tiedonkeruussa pyydettyjä tietoja kattavasti. Joillakin oppilaitoksilla oli aiemmin jäänyt ilmoittamatta poissaolevien opiskelijoiden ja mahdollisesti samaan aikaan ammatillista tutkintoa opiskelevien opiskelijoiden opiskeluoikeudet.
Vertailukelpoisen aikasarjan pituus / CC2
Aikasarjatietoa on saatavissa 1980-luvulta lähtien. Henkilöpohjaisia opiskelijatietoja on olemassa vuodesta 1999 lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset, katso kohta 15.2 Ajallinen vertailukelpoisuus.
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Lukiokoulutus -tilaston tiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä
Tiedot julkaistaan tilastovuodelta, tilasto ei sisällä osavuosittaisia tietoja.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa
Kansantalouden tilinpidon tuottavuustutkimuksessa käytetään tutkintorekisterin koulutusastetietoa työssäkäyntitilaston kautta.
Väestön koulutusrakennetilastoon tutkintotiedot saadaan lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen tilastoista ja muista täydennysaineistoista.
Väestön koulutusrakennetilastoon tutkintotiedot saadaan lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen tilastoista ja muista täydennysaineistoista.
Sisäinen yhtenäisyys
Lukiokoulutus -tilastotiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä.
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Lukiokoulutuksen opiskelijatiedot perustuvat Opetushallinnon Koski-tietovarannon tietoihin, jonne koulutuksenjärjestäjät siirtävät henkilöpohjaiset opiskelijatiedot ja Ålands Gymnasiumin Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin. EB-koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot perustuvat oppilaitosten Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin. Ylioppilastutkintotiedot perustuvat ylioppilastutkintolautakunnan ylläpitämään ylioppilastutkintorekisteriin.
Tiedonkeruumenetelmä
Tilastokeskuksen ja opetushallinnon välillä on sopimus, jonka mukaan Tilastokeskus saa opetushallinnon Koski-tietovarannosta rajapinnan kautta tiedot lukiokoulutuksen opiskelijoista. Tämän lisäksi opetushallinnon ulkopuolisesta koulutuksesta tiedot saadaan tiedostosiirtoina, jotka tulevat Aineistojen vastaanottopalveluiden kautta.
Ylioppilastutkintotiedot saadaan Ylioppilastutkintolautakunnalta (YTL) tiedostosiirtoina, jotka tulevat Aineistojen vastaanottopalveluiden kautta.
Ylioppilastutkintotiedot saadaan Ylioppilastutkintolautakunnalta (YTL) tiedostosiirtoina, jotka tulevat Aineistojen vastaanottopalveluiden kautta.
Tiedonkeruun tiheys
Lukiokoulutus -tilaston tiedot kerätään kerran vuodessa.
Yhteisten yksiköiden osuus / A3
Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.
Tilastollinen tietosuoja
Lukiokoulutus -tilaston tuottamisessa noudatetaan Tilastokeskuksen tietosuojaperiaatteita, joista kerrotaan tarkemmin kohdissa 7.1 Tietosuojaperiaatteet ja 7.2 Tietosuoja ja -turva käsiteltäessä.
Kustannukset ja vastausrasite
Tilastoaineisto on hallinnollinen aineisto, joten se ei aiheuta vastausrasitetta.
Menetelmät
Tiedon käsittely
Aineistoista tarkistetaan muun muassa puuttuvat tiedot, loogiset virheet ja kahteen kertaan esiintyvät tiedot. Tietoja verrataan myös edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Jos aineistosta löytyy korjattavaa, pyydetään tiedonantajia korjaamaan tiedot tietokantaan. Sen jälkeen aineisto haetaan uudestaan tietokannasta. Virhetarkistukset ajetaan toiseen kertaan, kun korjaukset on saatu ja viety korjausohjelmaan. Näin tarkistetaan, että korjaukset ovat osuneet aineistoon oikein. Lisäksi joitakin korjauksia joudutaan tekemään suoraan tilastoitavaan aineistoon, jos oppilaitos ei ole ehtinyt niitä tallentaa tietovarantoon. Virheellisille henkilötunnuksille käytetään oppilaitoksilta ja Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä saatuja tietoja.
Aineistoa täydennetään luokituksilla ja rekistereillä (Kansallinen koulutusluokitus 2016, aluetiedot, oppilaitosrekisteri). Tiedot ovat lopulliset, kun tilasto on julkaistu.
Aineistoa täydennetään luokituksilla ja rekistereillä (Kansallinen koulutusluokitus 2016, aluetiedot, oppilaitosrekisteri). Tiedot ovat lopulliset, kun tilasto on julkaistu.
Aineiston/datan validointi
Lukiokoulutus -tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Kausitasoitus
Tilaston tietoja ei kausitasoiteta.
Imputointiaste / A7
Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.
Oikaisut
Tilaston tietoihin ei tehdä oikaisuja.
Menetelmädokumentointi
Lukiokoulutus-tilaston opiskelija- ja tutkintotiedot on saatu tiedonantajilta tiedostomuodossa. Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Ennen vuotta 2019 Tilastokeskus keräsi lukiokoulutuksen opiskelijatiedot omalla tiedonkeruullaan suoraan oppilaitoksista.
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Tilastokeskus
Organisaatioyksikkö
Väestö- ja elinolotilastot
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.
Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta).
Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta).
Tietosuojaperiaatteet
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Perusjulkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilötietojen suojausohjeita. Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, jossa yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia (Tilastolaki 12 §).
Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla. Luokittelevia muuttujia ovat koulutuslaji, oppilaitostyyppi, koulutuksen opetuskieli, tutkinnon suoritusajankohta, koulutusmaakunta, ikäluokka ja sukupuoli. Opiskelijat ja tutkinnot on ilmoitettu taulukoissa lukumäärän mukaan.
Lukiokoulutus -tilaston opiskelijat ja tutkinnon suorittaneiden tiedot ovat julkisia eivätkä tietokantataulukot ja julkaisutaulukot sisällä arkaluonteiseksi määriteltyjä muuttujia. Yksilön suojaus on otettu huomioon taulukoiden suunnitteluvaiheessa, kun yksilöpohjainen aineisto on karkeistettu koulutusmaakunnan tasolle.
Lukiokoulutus -tilastoon perustuvissa tietopalveluissa noudatetaan Lukiokoulutustilaston tietosuojaohjeet perusjulkaisuissa - dokumentin periaatteita. Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista muun muassa aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maanosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.
Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla. Luokittelevia muuttujia ovat koulutuslaji, oppilaitostyyppi, koulutuksen opetuskieli, tutkinnon suoritusajankohta, koulutusmaakunta, ikäluokka ja sukupuoli. Opiskelijat ja tutkinnot on ilmoitettu taulukoissa lukumäärän mukaan.
Lukiokoulutus -tilaston opiskelijat ja tutkinnon suorittaneiden tiedot ovat julkisia eivätkä tietokantataulukot ja julkaisutaulukot sisällä arkaluonteiseksi määriteltyjä muuttujia. Yksilön suojaus on otettu huomioon taulukoiden suunnitteluvaiheessa, kun yksilöpohjainen aineisto on karkeistettu koulutusmaakunnan tasolle.
Lukiokoulutus -tilastoon perustuvissa tietopalveluissa noudatetaan Lukiokoulutustilaston tietosuojaohjeet perusjulkaisuissa - dokumentin periaatteita. Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista muun muassa aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maanosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.
Tietojen jakaminen
Lukiokoulutus -tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön H9098-OKM-OPH -tietopalvelusopimuksen mukaan.
Tilaston tietoja raportoidaan Unesco:lle, OECD:lle ja Eurostat:lle UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.
Tilaston tietoja raportoidaan Unesco:lle, OECD:lle ja Eurostat:lle UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.
Muu tiedonjakelu
Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta maksullisia erityisselvityksiä Tilastokeskuksen tietopalvelun kautta.
Saatavuus ja selkeys
Lukiokoulutus -tilaston tilastojulkistus ja tilastotietokantapäivitykset julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tiedonkäyttäjät voivat tilata itselleen sähköpostiviestin haluamiensa aihealueiden julkistuksista (ns. uutisviestipalvelu). Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen julkistamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ajankohtaisuutisten kanavia ovat:
www.tilastokeskus.fi
www.facebook.com/Tilastotohtori
www.tilastokeskus.fi
www.facebook.com/Tilastotohtori
Yksikkötason aineistojen saatavuus
Tilastoaineistot ovat yksikkötason aineistoja ja tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista mm. aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maanosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.
Tutkimuskäyttöön on Tilastokeskuksen tutkijapalvelun kautta saatavilla tutkintorekisteri- ja opiskelijakokooma-aineistoja, joihin sisältyvät myös lukiokoulutustilaston tiedot. Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Koulutustietoja yhdistetään yleensä taustatiedoiksi tutkijoiden omiin aineistoihin. Lisätietoja käyttöluvista löytyy Tilastokeskuksen verkkosivulta.
Tiedot iästä, sukupuolesta, ammatista, sosioekonomisesta asemasta ja koulutuksesta voidaan kuitenkin luovuttaa edellä mainittuihin tarkoituksiin myös tunnistetietoineen.
Tutkimuskäyttöön on Tilastokeskuksen tutkijapalvelun kautta saatavilla tutkintorekisteri- ja opiskelijakokooma-aineistoja, joihin sisältyvät myös lukiokoulutustilaston tiedot. Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Koulutustietoja yhdistetään yleensä taustatiedoiksi tutkijoiden omiin aineistoihin. Lisätietoja käyttöluvista löytyy Tilastokeskuksen verkkosivulta.
Tiedot iästä, sukupuolesta, ammatista, sosioekonomisesta asemasta ja koulutuksesta voidaan kuitenkin luovuttaa edellä mainittuihin tarkoituksiin myös tunnistetietoineen.
Tietojen revisioitumislinjaukset
Tietoja ei revisioida myöhemmin.
Relevanssi
Tilaston tuotannossa pyritään huomioimaan kansallisia ja kansainvälisiä tilastotarpeita, mikäli niitä on lähdeaineistosta mahdollista tuottaa.
Käyttäjien tarpeet
Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.
Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia oppilaitoskohtaisia tietoja.
Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia oppilaitoskohtaisia tietoja.
Käyttäjätyytyväisyys
Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöstä.
Laatudokumentointi
Lukiokoulutus -tilaston laaturaportoinnissa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.
Laadunhallinta
Lukiokoulutus -tilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.
Laadun arviointi
Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lukiokoulutuksen tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen laatu varmistetaan useiden erilaisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Lukiokoulutuksen tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen laatu varmistetaan useiden erilaisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Laadunvarmistus
Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.
Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan verkkosivulla.
Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.
Lukiokoulutus on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa – käsikirjassa (pdf).
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti tilaston verkkosivulla.