Maarakennuskustannusindeksi kuvaa niiden kustannusten muutoksia, joita maarakennusalan yrittäjälle koituu panosten ostamisesta ja käyttämisestä. Maarakennuskustannusindeksistä tuotetaan pistelukuja osaindekseittäin sekä panosryhmittäin. Tiedot kerätään eri lähteistä ja julkaistaan kuukausittain.

Maarakennuskustannusindeksin perusjoukon muodostavat kaikki tuotannontekijät, joita käytetään maarakentamisessa.

Maarakennuskustannusindeksin tilastoyksikkö on rakennuskustannus, joka tulee urakoitsijan maksettavaksi. Tyypillinen raportointiyksikkö, jolta tietoa kerätään, on esimerkiksi erilaiset materiaaleja tai palveluja myyvät yritykset.

Maarakennuskustannusindeksin tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Lisäksi julkaistaan indeksien pohjalta laskettuja
muutosprosentteja. Perusajankohtaa merkitään luvulla 100.

Nyt käytössä on indeksi, jonka perusvuosi on 2020=100. Vuosien 2010=100, 2015=100 ja 2020=100 indeksit ovat rakenteeltaan vertailukelpoisia. Indeksien perusvuosina ovat olleet vuodet 1963, 1972, 1980, 1985, 1990, 1995, 2000, 2005, 2010 ja 2015. Perusvuosien 1963, 1972, 1980 ja 1985 tie- ja maarakennuskustannusindeksit laskettiin, tietojen saantiin liittyvien vaikeuksien vuoksi, pääasiassa tie- ja vesirakennuslaitoksen kustannusrakenteen ja panostietojen perusteella. Vanhat indeksit kuvasivat siten pääasiassa Tielaitoksen omassa työssään käyttämien panosten hintakehitystä ja konetöiden indeksi kuvasi koneiden vuokrahintojen kehittymistä.

Indeksiä päivitetään kuukausittain tilastointikuukautta seuraavan kuukauden 23. päivä tai seuraavana arkipäivänä. Kunkin kuukauden hintatasoa verrataan perusajankohdan hintatasoon. Vuosi-indeksi julkaistaan vuoden viimeisen kuukauden julkistuksen yhteydessä.

Maarakennusindeksin maantieteellinen viitealue on koko Suomi.

Maarakennuskustannusindeksi kattaa maarakennusalan tyypillisimmät työt, jotka ovat pohjarakenteet, maarakenteet, kalliorakenteet, päällysteet, kunnallistekniset järjestelmät, betonirakenteet, muut tekniset järjestelmät. Kullekin työlajille lasketaan indeksit kustannustekijöittäin, jotka ovat työvoima, oma kalusto, ostetut konepalvelut, ostetut kuljetuspalvelut, materiaalit ja työmaan yleiskustannukset. Indeksiä lasketaan myös murskaustyölle, teiden ylläpidolle, katujen ylläpidolle, ratojen ylläpidolle ja radan perusparantamiselle.

Indeksin aikasarjojen pituus vaihtelee riippuen siitä, milloin perusvuoden indeksiä on alettu tuottaa. Suurin
osa aikasarjoista alkaa vuodesta lähtien 1990. Osaindeksien rakenne on muuttunut ajan myötä ja eivät ole täysin vertailukelpoisia koko ajanjaksolle.

Tilasto julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Maarakennusalankustannusindeksi ei revisoidu.

Maarakennuskustannusindeksissä on useita mahdollisia harhalähteitä. Näitä harhalähteitä ovat muun muassa:

• otantavirhe
• puutteelliset tuote- ja yrityskehikot
• vastauskato
• laadunmuutokset hintakeruussa olevissa tuotteissa ja näiden puutteellinen huomiointi indeksin laadinnassa
• substituutioharha

Maarakennuskustannusindeksillä ei pystytä mittaamaan tarkasti maarakennusalan kustannuskehitystä. Indeksi on rakennuttu useiden tyyppiurakoiden pohjalta.

Maarakennuskustannusindeksi julkaistaan 23 päivänä tilastoitavaa kuukautta seuraavana kuukautena

Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Maarakennuskustannusindeksi kuvaa tyypillisimpien maarakennusalan osa-alueiden hintakehitystä.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista. 

Maarakennuskustannusindeksin indeksitiedot eivät kuitenkaan revisoidu.

Maarakennuskustannusindeksin indeksitietoja ei revisoida.

Otantavirhettä ei ole määritetty. 

Maarakennuskustannusindeksissä pyritään kuvaamaan laadullisesti samanlaisen tuotteen tai palvelun hintakehitystä ja siksi tuotteiden laadun- eli ominaisuuksien muutokset on huomioitava indeksilaskennassa. Laadunmuutosongelmaan törmätään yleensä joko silloin, kun tiedonantaja ilmoittaa, ettei keruussa ollutta tuotetta enää valmisteta tai olemassa olevaan tuotteeseen on tehty muutoksia. Laadunmuutokset voivat aiheuttaa indeksiin virhettä, koska aidon, puhtaan hinnanmuutoksen määrittäminen voi olla vaikeaa, ja kääntäen, laadunmuutoksista johtuvan hinnanmuutoksen osuutta voi olla vaikea arvioida ja eliminoida laskelmista. Jos tuotteen vaihtuessa koko hinnanmuutos oletetaan johtuvaksi tuotteen ominaisuuksien muutoksesta, niin saatetaan jättää huomiotta aito hinnanmuutos, jolloin indeksi ei kyseisen tuotteen osalta virheellisesti muutu ollenkaan. Jos taas koko hinnanmuutos oletetaan johtuvaksi aidosta hinnanmuutoksesta, voi tuotteen ominaisuuksista johtuva muutos jäädä huomiotta ja indeksi muuttuu liikaa.

Vastauskato vaihtelee kuukausittain. Tilastossa pyritään mahdollisimman pieneen vastauskatoon, koska hintatietoja ei voida imputoida muilla havainnoilla.

Indeksin mahdollisia käsittelyvirheitä ovat käsin tallennettujen hintatietojen väärin tallentaminen tai virhemarginaalien ylittävien hintahavaintojen hyväksyminen.

Täysin maarakennuskustannusindeksiä vastaavaa indeksiä ei julkaista muissa maissa. Ruotsin tilastovirasto julkaisee mm. katuvalaistusindeksiä

Maarakennuskustannusindeksin osaindeksit ovat muuttuneet ajan myötä.Vuodesta 2005 lähtien osaindeksit ovat pysyneet samoina.
Maarakennusalan indeksejä on uudistettu ja samalla perusvuotta on muutettu aika ajoin. Indeksien perusvuosina ovat olleet vuodet 1963, 1972, 1980, 1985, 1990, 1995, 2000, 2005, 2010 ja 2015. Perusvuosien 1963, 1972, 1980 ja 1985 tie- ja maarakennuskustannusindeksit laskettiin, tietojen saantiin liittyvien vaikeuksien vuoksi, pääasiassa tie- ja vesirakennuslaitoksen kustannusrakenteen ja panostietojen perusteella. Vanhat indeksit kuvasivat siten pääasiassa Tielaitoksen omassa työssään käyttämien panosten hintakehitystä ja konetöiden indeksi kuvasi koneiden vuokrahintojen kehittymistä.

Maarakennusalan kustannusindeksejä uudistettu ja samalla perusvuotta muutettu aika ajoin. Nykyisin käytössä olevan maarakennuskustannusindeksin luokitukset ovat pysyneet samoina perusvuodesta 2010=100 lähtien.

Tilastossa käytetään samaa perusvuotta ja indeksi pyritään uudistamaan painorakenteeltaan samamassa aikataulussa kuin muutkin kustannusindeksit.

Maarakennuskustannusindeksin kuukausitason indekseistä on laskettavissa vuosi tason indeksit.

Kansantalouden tilinpito käyttää maarakennuskustannusindeksiä yhtenä deflaattorina laskennassaan.

Maarakennuskustannusindeksin painorakenne ja osaindeksit ovat muuttunet eri perusvuosille. Nykyisin käytettävässä indeksissä 2020=100 on käytetty samaa luokitusta kuin vuoden 2015=100 ja 2010=100 indekseissä. Vanhempien perusvuosien indeksit ovat rakenteeltaan erilaisia.

Maarakennuskustannusindeksin laskenta perustuu omaan hintatiedon keruuseen. Indeksin laskemisessa käytetään myös muita indeksejä kuten kuluttajahintaindeksiä, teollisuuden tuottajahintaindeksiä, rakennuskustannusindeksiä ym.

Tiedonkeruussa käytetään nettilomaketta. Vastaajille lähetetään sähköpostitse muistutusviesti, kun tiedon keruu on avattu. Osalle vastaajista lähetetään sähköpostilomake tai hintatietoja tiedustellaan puhelimitse. Osa hintatiedoista kerätään suoraan internetsivuilta tai hyödynnetään muita indeksejä.

Maarakennuskustannusindeksin tiedot kerätään pääsääntöisesti kuukausittain tai harvemmin.

Julkaistavissa tilastoissa tiedot ilmoitetaan sillä tasolla, etteivät yksittäisen yrityksen tiedot ole yksilöitävissä.

Maarakennuskustannusindeksin laskennassa hyödynnetään muita indeksejä ja yritysten tai organisaatioiden verkkosivuilla olevia tietoja. Vastausrasitetta on pyritty vähentämään kysymällä yrityksiltä vain yhtä tai muutamaa hintatietoa internetlomakkeella. Hintatiedustelut pyritään kohdistamaan yrityksiin ennakoimalla mahdolliset hinnastojen muutokset.

Hintatiedon puuttuessa käytetään pääsääntöisesti edellistä hintaa. Maarakennusindeksin laskennassa käytetään vähän imputointia, koska pyritään saamaan kaikki hintahavainnot mukaan laskentaan. Imputointia ei käytetä indeksissä johtuen pienestä hintahavaintomäärästä.

Tarkistetut havaintotapahtumat muodostavat tilastointiaineiston. Tilapäisesti puuttuvat hintahavainnot imputoidaan muiden vastaavien tuotteiden hinnanmuutoksilla tai käytetään edellisen kuukauden hintaa. Pysyvästi puuttuvien hintahavaintojen uudeksi tiedontoimittajaksi valitaan saman kokoluokan toimija.

Indeksipisteluvut lasketaan kantastrategialla hyödyntäen Laspeyres’n indeksikaavaa. Havaintotapahtumat aggregoidaan tuotteita ja tiedonantajia koskevilla painokertoimilla ylemmille tuoteryhmätasoille ja lopulta kokonaisindeksiksi. Painokertoimien avulla saadaan perusjoukkoa kuvaavat indeksipisteluvut ja hinnanmuutokset estimoitua.

Indeksin laskennassa huomioidaan automaattisesti yli 10 % muutokset ja myös jos hinnat eivät ole muuttuneet vuoteen. Puuttuvat hintatiedot huomioidaan myös.

Maarakennuskustannusindeksiä tuotetaan kansalliseen tarpeeseen ja ei ole tarvetta menettelyjen muuttamiseksi kansainvälisiin standardeihin.

Maarakennuskustannusindeksin vanhojen perusvuosien menetelmäselosteet löytyvät tilaston arkistosivulta. Uuden perusvuoden painotaulukot ja menetelmäselosteet löytyvät tilaston dokumentaatiosivulta.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.  

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö 

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus. 

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Hinta ja yritystietoja käsitellään niin, että yksittäisen yrityksen tiedot eivät yksilöitävissä.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Julkaistut tiedot julkaistaan kuukausittain tilaston kotisivuilla StatFin-tietokantatauluina.

Tietoja ei julkaista säännöllisesti muilla jakelukanavilla.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä mikroaineistoon.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Maarakennuskustannusindeksin tietoja ei kuitenkaan revisoida.

Maarakennuskustannusindeksin perusvuosiuudistukset tehdään yhteistyössä käyttäjätahojen kanssa.

Maarakennuskustannusindeksin käyttäjiä ovat mm. maarakennusalan yritykset ja maarakennusalaan liittyvien töiden tilaamiseen liittyviä organisaatioita. Heillä on omat edustajat indeksinperusvuosiuudistuksen taustaryhmässä. Käyttäjien tarpeita mm. osaindekseistä ja indeksiluokituksista huomioidaan perusvuosiuudistusten yhteydessä.

Käyttäjätyytyväisyydestä ei ole järjestelmällistä seurantaa.

Maarakennuskustannusindeksin laadinnassa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä.

Maarakennuskustannusindeksin laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Kuukausittain tarkastellaan tilaston yksikkötason aineiston muutoksia ja poikkeuksellisten tietojen oikeellisuus selvitetään. Perusvuosiuudistusten yhteydessä taustaryhmä hyväksyy indeksin painorakenteen ja osaindeksit.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot