30.4.2024 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Oppilaitosten aikuiskoulutustilasto sisältää tietoja ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen, musiikkioppilaitosten, liikunnan koulutuskeskusten, kansanopistojen, kansalaisopistojen, opintokeskusten ja kesäyliopistojen järjestämästä aikuiskoulutuksesta. Tietoja on mm. oppilaitoksissa aikuiskoulutuksena annettujen koulutusten määrästä, koulutuksiin osallistuneiden määrästä ja opettajien antamista opetustunneista koulutuksen pääasiallisen sisällön mukaan.

Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Tilaston kuvaus

Oppilaitosten aikuiskoulutus -tilasto sisältää tietoja oppilaitosten tutkintoon johtamattoman koulutuksen osallistujista ja opetustunneista. Tilaston tiedot perustuvat oppilaitosten Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin ja ne ovat kalenterivuodelta.

Tilaston perusjoukko

Tiedot perustuvat koulutuksen järjestäjien ammatillisista oppilaitoksista, ammattikorkeakouluista, musiikkioppilaitoksista, liikunnan koulutuskeskuksista, kansanopistoista, kansalaisopistoista, sivistysliittojen opintokeskuksista ja kesäyliopistoista Tilastokeskukselle kokoamiin tietoihin. Aineisto on kokonaisaineisto.

Tilastoyksikkö

Havaintoyksikköjä ovat opiskelija ja opettajien antamat opetustunnit.

Mittayksikkö

Oppilaitosten tutkintoon johtamattomasta koulutuksesta julkaistaan osallistujien määrä ja opettajien antamien opetustuntien määrä.

Perusajankohta

Tilastossa ei käytetä indeksejä.

Viiteajankohta

Viiteajankohta on kalenterivuosi.

Viitealue

Tilaston viitealue on koko Suomi; sekä Manner-Suomi että Ahvenanmaa. Tietoja ei julkisteta alueittain.

Kattavuus

Tilasto sisältää tietoja ammatillisten oppilaitosten (oppilaitostyypit 21-28), ammattikorkeakoulujen (41), musiikkioppilaitosten (61), liikunnan koulutuskeskusten (62), kansanopistojen (63), kansalaisopistojen (64), opintokeskusten (65) ja kesäyliopistojen (66) järjestämästä tutkintoon johtamattomasta koulutuksesta.

Ajallinen kattavuus

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus -tiedonkeruuseen pohjautuvan Oppilaitosten aikuiskoulutus -tilaston laatiminen aloitettiin vuodesta 2004. Tilasto on lopullinen.

Jakelutiheys

Oppilaitosten aikuiskoulutus -tilasto julkistetaan kerran vuodessa marras-joulukuussa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Käsitteet

Aikuiskoulutus

Oppilaitosten aikuiskoulutus -tilastossa aikuiskoulutuksella tarkoitetaan vähintään 6 tuntia kestävää koulutusta, kurssia tai koulutusohjelmaa, joka on suunniteltu aikuisille.

Koulutukseen osallistujat

Oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa koulutukseen osallistujilla tarkoitetaan kalenterivuonna käynnissä olleisiin aikuiskoulutuksiin osallistuneita. Oppilaitoksessa sama henkilö on voinut osallistua (vuoden aikana) useampaan eri koulutukseen, joten osallistujien määrä ei vastaa koulutukseen osallistuneiden henkilöiden määrää.

Koulutusaste

Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella.

Huomautus:
Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.

Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.

Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).

Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.

Koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:

Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.

Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).

Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Koulutussektori

Perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus, yliopistokoulutus.

Lisäopetus

Peruskoulu- ja erityisopetustilastossa sekä oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa peruskoulun lisäopetuksella tarkoitetaan perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille tarkoitettua vuoden mittaista, vapaaehtoista lisäluokkaa (10. luokkaa). Lisäopetuksen oppilaissa on mukana myös erityistä tukea saavia oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus.

Opetustunti

Oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa opetustunneilla tarkoitetaan opettajien (luennoitsijoiden yms.) antamia opetustunteja.

Opiskelija

Tilastossa "Oppilaitosten aikuiskoulutus" opiskelijoilla tarkoitetaan kalenterivuonna oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintoon johtamattoman koulutuksen opiskelijoita. Brutto-opiskelijamäärään henkilö lasketaan opiskelijaksi (osallistujaksi) jokaisesta opiskelemastaan koulutuksesta. Opiskelija voi siten olla mukana opiskelijamäärässä useamman kerran kalenterivuoden aikana yhdessä tai useammassa oppilaitoksessa. Netto-opiskelijamäärällä tarkoitetaan sitä, että henkilö lasketaan opiskelijaksi vain kerran yhdessä oppilaitoksessa kalenterivuoden aikana.

Oppilaitos

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Vapaan sivistystyön oppilaitos

Tilastokeskuksen koulutustilastoissa vapaan sivistystyön oppilaitoksiin luetaan kuuluviksi liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot.

Yleissivistävä koulutus

Koulutus, jonka tarkoituksena on antaa tietoja ja taitoja, jotka auttavat toimimaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa.

Huomautus:
Yleissivistävää koulutusta ovat esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja muut ei-ammatilliset opinnot esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Kyseessä on kokonaisaineisto. Puuttuvat ja virheelliset tiedot karhutaan.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Tiedot julkaistaan noin 11-12 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.

Oikea-aikaisuus

Tiedot julkaistaan noin 11-12 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Oikea-aikaisuus (ennakko) / TP1

Tilastosta ei julkaista ennakkoa.

Oikea-aikaisuus (käyttäjä) / TP2

Tiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden marras/joulukuussa, eli 11-12 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen.

Oikea-aikaisuus (tuottaja) / TP2

Tiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden marras/joulukuussa, eli 11-12 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen.

Täsmällisyys

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Täsmällisyys (käyttäjä) / TP3

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Täsmällisyys (tuottaja) / TP3

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Täydellisyys

Aineisto on kokonaisaineisto.

Tietojen revisioituminen

Julkaistut tiedot ovat lopullisia, joten ne eivät revisioidu myöhemmin.

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Tilaston tietoja ei revisioida myöhemmin.

Keskimääräinen revisio (käyttäjä) / A6

Tilaston tietoja ei revisioida myöhemmin.

Keskimääräinen revisio (tuottaja) / A6

Tilaston tietoja ei revisioida myöhemmin.

Otantavirhe

Tilastossa on käytössä kokonaisaineisto, jolloin otantavirhettä ei esiinny.

Muut virhelähteet (non-sampling errors)

Varmistetaan, että tiedot on saatu kaikilta kohdejoukkoon kuuluvilta oppilaitoksilta. Aineistolle tehdään virhetarkistuksia ja tarvittaessa otetaan yhteyttä koulutuksen järjestäjiin, jotka puolestaan ottavat yhteyttä tiedot antaneisiin oppilaitoksiin puutteellisten/virheellisten tietojen korjaamiseksi..

Peittovirheet

Tiedonkeruu on kohdennettu tiettyihin oppilaitostyyppeihin, ks. 3.3. Varmistetaan, että lopullisessa aineistossa ei ole tietoja muista oppilaitostyypeistä ja että tiedot yhdestä oppilaitoksesta on yhteen kertaan.

Ylipeiton osuus / A2

Ylipeittoa ei esiinny.

Yksikkökato / A4

Tiedot saadaan kaikilta yksiköiltä.

Käsittelyvirhe

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilasto kattaa koko Suomen. Tietoja ei julkaista aluetasolla.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Oppilaitosten aikuiskoulutusta kuvaavan tilaston laatiminen aloitettiin 1990-luvun alkupuolella. Perusjoukko on laajentunut vuosien varrella ammatillisista oppilaitoksista mm. yleissivistäviin oppilaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin. Tilastoon sisältyi aiemmin myös aikuisten tutkintoon johtava koulutus. Vuodesta 2004 alkaen on olemassa vertailukelpoinen aikasarja osallistujista ja opettajien antamista opetustunneista.

Vertailukelpoisen aikasarjan pituus / CC2

Tilaston vertailukelpoinen aikasarja alkaa vuodesta 2004.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Tilaston tiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Tiedot julkaistaan tilastovuodelta, ei sisällä osavuosittaisia tietoja. Tilastotiedot ovat yhtenäisiä eri vuosien välillä.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

 Ei suoraa kytkentää kansantalouden tilinpitoon.

Sisäinen yhtenäisyys

Tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Tilaston tiedot perustuvat oppilaitoksille tehtävään Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus tiedonkeruuseen, joka toteutetaan koulutuksen järjestäjien kautta.

Tiedonkeruumenetelmä

Tiedot kerätään koulutuksen järjestäjiltä, jotka organisoivat tiedonkeruun oppilaitoksiltaan (ammatillisten oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, musiikkioppilaitokset, liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot). Tiedonkeruu toteutetaan verkkokyselynä.
 

Tiedonkeruun tiheys

Tiedonkeruu toteutetaan kerran vuodessa.

Tilastollinen tietosuoja

Tilaston tuottamisessa noudatetaan Tilastokeskuksen tietosuojaperiaatteita, joista kerrotaan tarkemmin kohdissa 7.1 Tietosuojaperiaatteet ja 7.2 Tietosuoja ja -turva käsiteltäessä.

Kustannukset ja vastausrasite

Tilastokeskus arvioi tiedonantajan vastausrasitetta mm. vastausajalla (minuuttia/vastaaja).

Menetelmät

Tiedon käsittely

Tiedonkeruuajan mentyä umpeen OpusCapita toimittaa aineiston Tietovarannot osaston Tiedonkeruupalvelut ryhmään. Siellä aineisto tarkastetaan: tehdään yksikköaineistosta (oppilaitos) tarkistuslistauksia ja -taulukointeja, jotka käydään läpi. Tarvittaessa otetaan yhteyttä koulutuksen järjestäjiin virheellisten tai puutteellisten tietojen korjaamiseksi. 

Tiedonkeruupalvelut ryhmä toimittaa tilastovalmiin aineiston tilastolle, jossa aineistosta ajetaan muutama tarkastustaulukko. Tämän jälkeen aineistosta ajetaan suorat jakaumat, jotka käydään läpi. Lopuksi tuotetaan taulukot julkistusta varten.

Aineiston/datan validointi

Aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Kausitasoitus

Tilaston tietoja ei kausitasoiteta.

Oikaisut

Tilaston tietoihin ei tehdä oikaisuja.

Menetelmädokumentointi

Aineisto on kokonaisaineisto, jonka puuttuvat tiedot täydennetään koulutuksen järjestäjiltä, jotka puolestaan pyytävät ne oppilaitoksilta.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tilasto ei sisällä henkilötason tietoa, tiedot on kerätty ja julkistettu oppilaitostasolla.

Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla. Luokittelevia muuttujia ovat oppilaitostyyppi, koulutusala ja koulutuksen sisältö, vuosi ja koulutustyyppi.

Tilaston tiedot ovat julkisia eivätkä tietokantataulukot ja julkaisutaulukot sisällä arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia.   

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

Tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen mukaisesti.

Muu tiedonjakelu

Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta maksullisia erityisselvityksiä Tilastokeskuksen tietopalvelun kautta.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.


 

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tietoaineisto on saatavilla oppilaitostasolla, jolla tiedot kerättiin. Aineisto on saatavilla tutkimuskäyttöön Tilastokeskuksen tutkijapalvelun kautta.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Relevanssi

Tilaston tuotannossa pyritään huomioimaan kansallisia ja kansainvälisiä tilastotarpeita, mikäli niitä on lähdeaineistosta mahdollista tuottaa.

Käyttäjien tarpeet

Tilasto kuuluu osana Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnolle toimitettaviin aineistoihin. Opetushallinto julkaisee omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia oppilaitoskohtaisia tietoja. Tilaston tietoja käyttävät myös mm. koulutuksen järjestäjät: järjestöt ja liitot (mm. Vapaan sivistystyön liitto, Kansalaisopistojen liitto), tutkijat, yliopistot ja yksityiset henkilöt.

Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Käyttäjätyytyväisyys

Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöstä.

Laatudokumentointi

Oppilaitosten aikuiskoululutus -tilaston laaturaportoinnissa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Laadunhallinta

Oppilaitosten aikuiskoululutus -tilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Laadun arviointi

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Oppilaitosten aikuiskoulutus -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.
Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

 

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Tilaston asiantuntijat

Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.

Siirry arkistosivuille

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.