Palkkarakenne: tilaston dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Kuukausiansiot lasketaan tilastossa kokoaikaisille palkansaajille, tuntiansiot sekä koko- että osa-aikaisille palkansaajille.
Ansioita voidaan tarkastella tilastossa joko palkansaajiin tai yrityksiin liittyvien ominaisuuksien perusteella, ks. kohta Luokitukset.
Tilaston kuvaus
Tilaston perusjoukko
Tilastoyksikkö
Mittayksikkö
Perusajankohta
Viiteajankohta
Viitealue
maakuntaluokitus.
Kattavuus
Ajallinen kattavuus
Jakelutiheys
Käsitteet
Ammatti
Palkkatilastojen ammattinimikkeet perustuvat yksityisellä sektorilla Elinkeinoelämän keskusliiton työehtosopimusalojen ammatti- tai tehtävänimikkeistöön, Kirkon työmarkkinalaitoksen tehtävänimikkeistöön sekä Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön ammattinimikkeistöön. Kuntasektorilla ammatti- ja virkanimikkeet perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen luokituksen mukaiseen ammattinimikkeistöön. Valtiolla ammatti- tai virkanimike on nimittämiskirjan tai työehtosopimuksen mukainen ammatti- tai virkanimike.
Ammattiluokitus muodostetaan palkkatilastoissa ammattinimikkeistöstä ottamalla huomioon palkansaajan työnantajasektori, tutkinto sekä toimiala. Palkkarakennetilastossa ei julkaista alakohtaisia ammatti- tai virkanimikkeitä, vaan palkkarakenneaineistossa ammattia kuvaa ainoastaan ammattiluokitus.
Kertaluonteiset palkkaerät
Palkkarakennetilasto:
Palkkarakennetilastossa kertaluonteisiin palkkaeriin ei sisälly pitämättömistä lomapäivistä maksettavaa lomakorvausta.
Ansiotasoindeksi:
Ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta ansaitun ansion kehitystä sen maksutavasta riippumatta. Tuloksen perusteella maksettavat erät sisältyvät ansiokäsitteeseen siten, että ne jaetaan tasan koko kalenterivuodelle. Samoin työehtosopimukseen perustuvat kertaerät jaetaan tasan koko vuodelle. Kaikkia ansiotasoindeksin käsitteeseen kuuluvia kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahoja, ei kuitenkaan sisälly indeksin laskennassa käytettäviin palkka-aineistoihin, vaan ne huomioidaan indeksin laskennassa vain siinä tapauksessa, että työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan muutoksista niiden suhteellisessa osuudessa. Myös ansiotasoindeksissä takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset viedään sille neljännekselle, jolloin ne on ansaittu.
Työvoimakustannustutkimus:
Kertaluonteisiin palkkaeriin kuuluva palvelussuhteen päättymiskorvaus sisältyy työvoimakustannustutkimuksen käsitteistössä sosiaalikustannuksiin.
Työvoimakustannusindeksi:
Työvoimakustannusindeksissä kertaluonteisiin palkkaeriin sisältyy myös aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset. Työvoimakustannusindeksissä ovat mukana myös optiot niiden lunastusarvon mukaisina.
------
Yksityisen sektorin ja kuntasektorin palkkatilastoissa ei julkaista kertaluonteisia palkkaeriä. Säännöllisen ansion indeksiin kertaluonteiset palkkaerät eivät sisälly.
Kokoaikainen
Palkkarakennetilastossa koko- ja osa-aikaisuuden erittely perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Tilastossa on kokoaikaisiksi määritetty ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta. Koko- ja osa-aikaisuutta ei ole pystytty määrittämään niille palkansaajille, joille ei ole tiedossa säännöllistä työaikaa. Tämä voi johtua joko tiedon ilmoittamatta jättämisestä tai siitä, että henkilön työaika vaihtelee. Julkisen sektorin opettajien koko- ja osa-aikaisuus on määritetty palvelussuhteen ehtojen mukaisesti. Ne yksityisen sektorin opettajat, joiden viikko-opetusvelvollisuus on vähintään 16 tuntia, on palkkarakennetilastossa määritelty kokoaikaisiksi.
Yksityisen sektorin palkkatilastot:
Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla kokoaikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Kokoaikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta.
Loppuosalle palkansaajista kokoaikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään kokoaikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi.
Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta.
Julkisen sektorin palkkatilastot:
Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä.
Työvoimakustannustutkimus:
Työvoimakustannustilastossa kokoaikainen on henkilö, jonka työaika on virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika.
Vrt. Osa-aikainen.
Kokonaisansio
Kokonaisansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta
- peruspalkka
- tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
- työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
- työaikalisät
- toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
- luontoisetujen verotusarvo
- lisä- ja ylityön ansio
- osin myös mahdolliset varallaolo-, päivystys- ja hälytyskorvaukset
- muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät
- (palkkarakennetilastossa lisäksi ei-tehdyltä työajalta maksettu palkka).
Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita.
Palkkatilastoissa on myös käsite kokonaisansio tulospalkkioiden kanssa.
Kokonaisansio on käytössä kaikissa palkkatilastoissa, mutta sen sisältö voi hieman vaihdella palkkatilastosta riippuen. Esimerkiksi yksityisen sektorin tuntipalkkatilastossa kokonaisansio sisältää säännöllisen tehdyn työajan ansion lisäksi sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat.
Vrt. Säännöllisen työajan ansio.
Kokonaistyöaika
Kokonaistyöaikaa ei voida palkkarakennetilastossa määrittää, mikäli henkilön säännöllistä viikkotyöaikaa ei tunneta.
Kokonaisansio perustuu kokonaistyöaikaan. Kts. Kokonaisansio.
Vrt. Säännöllinen viikkotyöaika.
Kuukausipalkkainen
Osa-aikainen
Palkkarakennetilastossa koko- ja osa-aikaisuuden erittely perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Tilastossa on osa-aikaisiksi määritetty ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi. Koko- ja osa-aikaisuutta ei ole pystytty määrittämään niille palkansaajille, joille ei ole tiedossa säännöllistä viikkotyöaikaa. Tämä voi johtua joko tiedon ilmoittamatta jättämisestä tai siitä, että henkilön työaika vaihtelee. Julkisen sektorin opettajien koko- ja osa-aikaisuus on määritetty palvelussuhteen ehtojen mukaisesti. Ne yksityisen sektorin opettajat, joiden viikko-opetusvelvollisuus on vähemmän kuin 16 tuntia, määritellään palkkarakennetilastossa osa-aikaisiksi palkansaajiksi.
Yksityisen sektorin palkkatilastot:
Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla osa-aikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Osa-aikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi.
Loppuosalle palkansaajista osa-aikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään osa-aikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi.
Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta.
Julkisen sektorin palkkatilastot:
Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä.
Työvoimakustannustutkimus:
Työvoimakustannustilastossa osa-aikainen on henkilö, jonka työaika on lyhyempi kuin virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika.
Vrt. Kokoaikainen.
Palkansaaja
Palkkatilastoissa ei varsinaisesti erotella palkansaajia toimihenkilöihin tai työntekijöihin. Erottelu voidaan kuitenkin tehdä ammatin tai myös palkkausmuodon mukaan. Palkkatilastoissa ei lueta itselleen palkkaa maksavia yrittäjiä palkansaajiksi, sillä heidän ansionsa poikkeavat muiden samankaltaisten palkansaajien ansioista yleensä liian paljon. Palkkatilastoissa samalla palkansaajalla voi olla useita työsuhteita, jotka kuitenkin käsitellään tilastossa erillisinä palkansaajina.
Työvoimakustannustilastossa yrittäjät, jotka maksavat osankaan ansiostaan itselleen palkkana, luetaan palkansaajiin.
Palkatut tunnit
Palvelussuhteen luonne
Tieto saadaan yleensä suoraan palkkatilastojen tiedusteluista. Palkkarakennetilastossa tietoa työllisyysvaroin palkatuista täydennetään työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä.
Yksityisen sektorin palkkatilastoissa vastaava käsite on työsuhteen luonne.
Vrt. työvoimatutkimuksen epätyypillinen työ (määräaikainen ja/tai osa-aikainen).
Sopimusala
Säännöllinen viikkotyöaika
Yksityisellä sektorilla säännöllisen työajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa työehtosopimuksessa määritellyn ajanjakson aikana. Julkisen sektorin virasto- ja toimistotyöaikaa noudattavilla palkansaajilla keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika on 36,25 tuntia ja yleistä työaikaa noudattavilla 38,25 tuntia viikossa.
Palkkarakennetilastossa on lähinnä tuntipalkka-aloilla 40-tuntista työviikkoa tekevien säännöllistä viikkotyöaikaa lyhennetty ns. pekkassopimuksen mukaisesti alakohtaisin ratkaisuin. Lähtökohtana on tällöin ollut entisen ansiotason turvaaminen. Työajan lyhentäminen erillisin vapaapäivin on otettu huomioon säännöllistä viikkotyöaikaa määritettäessä siten, että 40 -tuntista työviikkoa tekevien säännölliseksi viikkotyöajaksi on määritetty 37,89 tuntia. Kuntien tuntipalkkaisilla työajan lyhennys on toteutettu säännöllistä viikkotyöaikaa lyhentämällä, ei palkallisen tai ei-palkatun vapaan määrää lisäämällä.
Säännöllisen työajan ansio perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Kts. Säännöllisen työajan ansio.
Vrt. Kokonaistyöaika.
Säännöllisen työajan ansio
- peruspalkka
- tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
- työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
- työaikalisät
- toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
- luontoisetujen verotusarvo
- (palkkarakennetilastossa lisäksi ei- tehdyltä työajalta maksettu palkka).
Säännöllisen työajan ansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Palkkatilastoissa käytetään kuitenkin myös käsitettä säännöllisen työajan ansio tulospalkkioiden kanssa.
Säännöllisen työajan ansio on käytössä kaikissa palkkatilastoissa, mutta sen sisältö voi hieman vaihdella palkkatilastosta riippuen. Esimerkiksi tuntipalkkatilastoissa säännöllisen työajan ansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia.
Vrt. Kokonaisansio.
Tehdyt työtunnit
Palkkatilastojen tuntipalkka-aloilla ansiot tilastoidaan tehtyä työaikaa kohden. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehtyihin työtunteihin lasketaan aika-, urakka- ja palkkiotyön tehdyt työtunnit sekä sunnuntai- ja ylityötunnit. Työtunnit pohjautuvat työaikalakiin.
Työvoimakustannustutkimus:
Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Se sisältää myös sunnuntai- ja ylityötunnit. Tehtyihin työtunteihin luetaan koulutukseen käytetty aika, mutta ei palkattomia ylitöitä. Tehdyt työtunnit voidaan työvoimakustannustilastossa määritellä myös palkatuiksi työtunneiksi, joista on vähennetty palkalliset poissaolotunnit.
Tuntipalkkainen
Työnantajasektori
Palkkatilastoissa käytettävä luokitus on rakenteeltaan seuraava:
Kuntasektori
Kuntien ja kuntayhtymien toimintayksiköt sekä kuntien liikelaitokset
Valtio
Valtion budjettitalouden piirissä olevat virastot ja laitokset
Yksityinen sektori
Yksityiset yritykset, valtio- ja kuntaenemmistöiset yritykset sekä valtion liikelaitokset.
Myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt ja säätiöt luetaan palkkatilastoissa yksityiseen sektoriin.
Työvoimakustannustilastossa sekä työvoimakustannusindeksissä sektoriluokitus on rakenteeltaan samanlainen kuin palkkatilastoissa käytettävä luokitus.
Ansiotasoindeksissä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt muodostavat oman työnantajasektorinsa (muut).
Työsuhteen luonne
Tieto saadaan yleensä suoraan palkkatilastojen tiedusteluista. Palkkarakennetilastossa tietoa työllisyysvaroin palkatuista täydennetään työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä.
Kuntasektorin ja valtion palkkatilastoissa vastaava käsite on palvelussuhteen luonne.
Vrt. työvoimatutkimuksen epätyypillinen työ (määräaikainen ja/tai osa-aikainen).
Luokitukset
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Oikea-aikaisuus
Täsmällisyys
Täydellisyys
Käsittelyvirhe
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Vertailukelpoisuus
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Ajallinen vertailukelpoisuus
Palkkarakennetilasto tuotetaan vuosittain, mutta tilastoa ei tule varsinaisesti tarkastella aikasarjanäkökulmasta. Toisin sanoen, tilastosta ei ole suotavaa laskea vuosittaisia muutoksia. Tilaston tietosisältö muuttuu vuosittain Suomen ammatti- ja toimialarakenteen muuttuessa, ja näin ollen tilaston aggregaattitason luvut kuvaavat muutosta koko maan tasolla, eivät palkansaajatasolla. Lisäksi vastauskadon myötä etenkään tarkimman tason ammattitiedot eivät ole vertailukelpoisia vuosien väillä. Esimerkiksi palkansaajien ansiokehitystä tarkasteltaessa ansiotasoindeksi on palkkarakennetilastoa parempi lähde.
Palkkarakennetilastoa on tuotettu vuodesta 1995 lähtien ilman suuria menetelmämuutoksia. Selkein menetelmäpäivitys tehtiin vuoden 2001 palkkarakennetilastoon, ja tämän johdosta vuosien 1995–2000 tiedot ovat vertailukelpoisia ainoastaan pidemmän aikavälin tarkastelussa. Tilastovuoden 2001 jälkeen tuotetut palkkarakennetilastot muodostavat toisen yhtenäisen aikasarjan.
Vuoden 2006 palkkarakennetilastossa laskettiin kuntasektorin opettajille tuntiansiot ensimmäistä kertaa. Lisäksi kuntasektorin vähennettyä palkkaa saaneille palkansaajille muodostettiin ensimmäistä kertaa ansiotietoja. Täten vuoden 2006 ja sen jälkeiset tiedot eivät ole kuntasektorin osalta täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin nähden.
Vuoden 2014 palkkarakennetilastossa käytettiin lisäaineistona ensimmäistä kertaa Verohallinnon Palkka.fi-palvelusta saatua aineistoa. Tämä aineisto sisältää pääasiassa pienten, alle kymmenen hengen yritysten tietoja, ja täydentää tältä osin palkkarakennetilaston tietosisältöä. Vuonna 2014 Palkka.fi-aineistosta saatiin tiedot noin 26 000 palkansaajasta, jotka perusjoukon tasolle korotettuna vastasivat noin 60 000 palkansaajaa. Palkka.fi-aineiston lisääminen vaikutti keskimäärin keskiarvoansioita laskevasti. Kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskiarvoansio aleni noin 15 euroa, yksittäisissä ammattiluokissa vaihtelut olivat suurempia.
Vuoden 2015 palkkarakennetilastoon tarkennettiin tuntipalkkaisten palkansaajien kuukausiansioiden muodostussääntöjä. Tämän johdosta ansiotiedot eivät ole vertailukelpoisia useilla ammattiluokkien ”8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät” ja ”9 Muut työntekijät” ammattiryhmillä vuodesta 2015 eteenpäin.
Vuoden 2018 palkkarakennetilastoon tehtiin muutos tuntipalkkaisten palkansaajien tuntiansiolaskentaan, ks. muutoksia tässä tilastossa . Muutos vaikutti n. 210 000 yksityisen sektorin tuntipalkkatyöntekijän ansioihin, laskien niitä 3,9 prosenttia. Kolme neljäsosaa näistä palkansaajista työskenteli teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla. Tämän muutoksen johdosta tuntiansiotiedot eivät ole vertailukelpoisia verrattuna aikaisempiin vuosiin.
Vuoden 2020 palkkarakennetilastossa käytettiin lisäaineistona ensimmäistä kertaa työssäkäyntitilaston ammattitietoa ja tulorekisterin palkkatietoja yhdistävää yksityisen sektorin johtajien aineistoa. Näin tilastoon saatiin täydennettyä siitä puuttuneet yksityisen sektorin ylimmän johdon tiedot. Tämä paransi eri sektoreiden välistä johtajien palkkatietojen vertailukelpoisuutta. Yksityisen sektorin ylimmän johdon ammattikohtaiset tiedot eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia verrattuna aiempiin vuosiin. Yksityisen sektorin johtajien aineisto perustuu tilastovuotta edeltävän vuoden ammattitietoon.
Muutokset virallisessa ammattiluokituksessa aiheuttavat ongelmia tietojen vertailukelpoisuudessa. Ammattiluokitus on päivittynyt vuosina 2001 ja 2010. Vuoden 2001 ammattiluokituspäivitys oli vuoden 2010 luokituspäivitystä pienempi, joskin sekin aiheutti epäjatkuvuutta ammattiluokituksessa sen tarkimmalla tasolla. Vuoden 2010 ammattiluokituspäivitys oli kokonaisvaltainen. Ammattiluokitusta ”AML 2010” on käytetty vuoden 2010 palkkarakennetilastosta lähtien. Ammattiluokittaiset tiedot ovat vertailukelpoisia vuosien 1995–2009 ja vuodesta 2010 eteenpäin vain ammattiluokituksen karkeimmalla tasolla, eivätkä tälläkään tasolla täydellisesti.
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Verottajan tiedot sisältävät kaikki veronalaista työtuloa saaneet ja ETK:n kaikki eläkemaksujen alaista ansioita saaneet palkansaajat. Palkkarakennetilasto sisältää puolestaan yli 5 hengen yrityksissä työskennelleet palkansaajat.
Tämän ohella palkkarakennetilasto ilmoittaa ansiot kuukausi- tai tuntikohtaisesti, eli ottaen huomioon, sen mitä palkansaaja ansaitsee tai ansaitsisi kyseisellä palkkatasolla. Verottajan ja ETK:n tilastot huomioivat pienimmätkin, esimerkiksi yhtä päivää koskevat ansiot samalla painolla tilastoissaan.
Palkansaajien lukumääriätietojen osalta vertailu onnistuu parhaiten työnantajasektorikohtaisiin palkkatilastoihin, työvoimatutkimukseen ja työssäkäyntitilastoon. Palkansaajien määrät ovat lähes identtiset alakohtaisiin palkkatilastoihin verrattaessa, mutta työvoimatutkimuksen sekä työssäkäyntitilaston ja palkkarakennetilaston välillä esiintyy palkansaajien lukumäärässä eroja, jotka johtuvat tilastointiajankohdista sekä tilastojen kuvausjoukoista.
Lisäksi on syytä huomata että sektorikohtaiset erot palkansaajien määrässä johtuvat erilaisista määritelmistä: Palkkarakennetilastossa esimerkiksi valtiosektorin palkansaajamäärä perustuu työnantajasektoriin, joka sisältää valtion budjettitalouden, kun taas työssäkäyntitilastossa sekä työvoimatutkimuksessa käytetään virallista sektoriluokitusta 2012.
Sisäinen yhtenäisyys
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Yksityisen sektorin kuukausipalkkatilaston keskeisimpänä lähteenä ovat Elinkeinoelämän keskusliiton toimittamat tiedot. Lisäksi tilastoa täydennetään Autoliikenteen työnantajaliiton (ALT), Autoalan keskusliiton (AKL), Avaintyönantajien (AVAINTA), Kirkon työmarkkinalaitoksen (KISV) ja Teatterin tiedotuskeskuksen toimittamilla järjestöaineistoilla. Näiden aineistojen ohella tilastoa täydennetään järjestäytymättömille yrityksille tehtävällä TK:n tekemällä tiedonkeruulla. Tiedustelu koskee pääsääntöisesti kaikkia otosyritykseen työsuhteessa olevia palkansaajia. Kuukausipalkkaisten tiedot kerätään yhden kuukauden jaksolta.
Yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston päälähteenä ovat Elinkeinoelämän keskusliiton tiedot. Tilastoa täydennetään em. järjestöaineistoilla sekä Tilastokeskuksen järjestäytymättömille yrityksille tekemällä tiedonkeruulla.
Kuntasektorin aineisto saadaan Tilastokeskuksen suorittamalla tiedonkeruulla. Valtion aineisto puolestaan saadaan Tahti-rekisteristä.
Tämän ohella palkkarakennetilaston tietoja täydennetään seuraavasta lähteistä:
-Yritysrekisteri
-Työssäkäyntitilasto
-Koulutusrekisteri
-Väestörekisteri
Tiedonkeruumenetelmä
Tiedonkeruun tiheys
Menetelmät
Tiedon käsittely
Aineiston/datan validointi
Menetelmädokumentointi
Palkkarakennetilasto liittää yhteen seuraavat palkkatilastot: kuntasektorin kuukausipalkat, valtion kuukausipalkat, yksityisen sektorin kuukausipalkat ja yksityisen sektorin tuntipalkat. Kaikille palkansaajille määritellään työnantajasektorista, sopimusalasta ja palkkausmuodosta riippumatta yhteiset ansiokäsitteet ja luokitukset.
Yksityisen sektorin palkka-aineisto perustuu pääasiassa työnantajajärjestöjen keräämiin palkkatietoihin. Työnantajajärjestöjen keräämää aineistoa täydennetään Tilastokeskuksen omalla tiedonkeruulla, joka kohdistuu toimialoihin, joissa yritysten järjestäytymisaste jää alle 70 prosentin. Tämän ohella Tilastokeskus on saanut vuodesta 2014 lähtien Verohallinnolta pienten yritysten palkansaajia kuvaavan Palkka.fi-aineiston. Kuntasektorin palkkatiedot kerätään Tilastokeskuksen toimesta, valtiosektorin palkkatiedot saadaan Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeilta.
Palkkarakennetilaston tavoitteena on kuvata kaikkien yli viiden hengen yrityksissä työskentelevien palkansaajien ansioita. Koska osa yrityksistä jättää vastaamatta joko työnantajajärjestöjen tai Tilastokeskuksen palkkatiedusteluihin, syntyy tarve paikata vastauskatoa. Yksityisen sektorin tiedot korotetaan perusjoukon tasolle Tilastokeskuksen yritysrekisteristä muodostettavan tutkimuskehikon avulla.
Vastauskato on korjattu vuoden 2006 tilastosta lähtien Särndalin suhde-estimaattorilla. Särndalin suhde-estimaattori toimii siten, että korjauskerroin määritellään vastanneiden yritysten henkilökunnan määrän suhteellisen osuuden käänteislukuna. Toisin ilmaistuna, jos N = tutkimuskehikkoon kuuluvien yritysten henkilökunnan lukumäärä ja n = vastanneiden yritysten henkilökunnan lukumäärä, niin estimaattori on N/n. Näin ollen estimaattori antaa suurimman painon niiden yritysten palkansaajille, joiden ositteissa vastauskato on suurinta henkilökunnan lukumäärällä mitattuna.
Estimointiositteet muodostetaan yrityksen kokoluokan ja toimialan mukaan. Järjestäytyneille ja järjestäytymättömille yrityksille muodostetaan omat estimointikehikkonsa. Koska tutkimuskehikko poimitaan ennen tilastoajankohtaa, tutkimuskehikkoon lisätyistä uusista yrityksistä, joiden palveluksessa on vähintään viisi palkansaajaa, muodostetaan oma jälkiosite. Tämän ositteen korotuskertoimeksi määrätään 1.
Julkisen sektorin aineistot ovat kokonaisaineistoja, joten kadon oikaisua ei tarvitse käyttää.
Palkkarakennetilastoa täydennetään rekisteritiedoilla. Esimerkiksi palkansaajan tutkintotieto liitetään aineistoon Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä, ja palkansaajan toimipaikkaa koskevia tietoja työssäkäyntitilastosta. Joka neljäs vuosi EU:n tilastoviranomaiselle Eurostatille laadittavaan laajempaan palkkarakennetutkimukseen sisältyy lisäksi tietoja tulonjako- ja väestötilastojen rekistereistä.
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Organisaatioyksikkö
Toimintavaltuudet
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Palkkarakennetilasto pohjautuu seuraaviin EU-säädöksiin sekä niiden muutossäädöksiin:
COUNCIL REGULATION (EC) No 530/1999 of 9 March 1999
COMMISSION REGULATION (EC) No 1916/2000 of 8 September 2000
Tietosuojaperiaatteet
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Julkistamispolitiikka
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tietojen jakaminen
Saatavuus ja selkeys
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
Yksikkötason aineistojen saatavuus
Tietojen revisioitumislinjaukset
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Käyttäjien tarpeet
Käyttäjätyytyväisyys
Laatudokumentointi
Laadun arviointi
Aika ajoin seurataan ansiotietojen koherenssia Verottajan ansiotulotietoihin nähden. Tällaisissa tarkasteluissa on hyödynnetty myös laajamittaisesti Kelan aineistoja, jotta palkkarakenteen kuukausitason tiedot on voitu sovittaa yhteen verottajan vuositason tietojen kanssa estimoitujen työssäolokuukausien perusteella.
Laadunvarmistus
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)
Käyttäjien käyttöoikeudet
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.
Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?
Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.
Siirry arkistosivuille