Panos-tuotos (tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukot) laaditaan osana kansantalouden tilinpitoa Euroopan kansantalouden tilinpidon (EKT 2010) mukaisesti. Tarjonta-, käyttö ja panos-tuotostaulukot kuvaavat muuta kansantalouden tilinpitoa yksityiskohtaisemmin tuotantoprosesseja (kustannusrakenne, tulonmuodostus ja työllisyys) sekä tavaroiden ja palveluiden virtoja (kotimainen tuotos, tavaroiden ja palveluiden tuonti, välituotekäyttö, kulutusmenot ja pääoman bruttomuodostus sekä tavaroiden ja palveluiden vienti). Nämä muuttujat näytetään toimialoittain (NACE Rev.2) ja tuotteittain (CPA 2015).

Tarjonta- ja käyttötaulukot muodostavat kehikon kansantalouden tilinpidon tasapainotukselle ja lopullisille tiedoille. Tuotteiden tarjonnan ja käytön ollessa tasapainossa käyvin ja kiintein hinnoin saadaan sama BKT-estimaatti kolmella eri lähestymistavalla: tuotantolähestymistavalla, menolähestymistavalla ja tulolähestymistavalla.

ESA2010 lähettämisohjelman mukainen tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoiden toimitusviive on 36 kuukautta. Taulukot toimitetaan kuitenkin yleensä 23 kuukauden viiveellä.

Kansantalouden tilinpidossa tietyn maan kohdejoukko koostuu kaikista kotimaisista tilastoyksiköistä (institutionaalisista yksiköistä tai paikallisista toimialayksiköistä, katso kohta Tilastoyksikkö). Yksikkö on kotimainen, kun sen pääasiallisen taloudellisen mielenkiinnon keskus on tuossa maassa, toisin sanoen, kun se harjoittaa taloudellista toimintaa maassa pidemmän aikaa (vähintään vuoden).

Kansantalouden tilinpito on kattava. Tämä tarkoittaa, että kaikki kotimaiset taloudelliset yksiköt ovat mukana.

Panos-tuotoksen perusjoukko on sama kuin kansantalouden tilinpidossa.

ESA 2010 ohjeiden mukaisesti Kansantalouden tilinpidossa on kaksi tilastoyksikkötyyppiä ja vastaavasti kaksi näkökulmaa talouden tarkasteluun: (a) institutionaalinen yksikkö, (b) paikallinen toimialayksikkö (local KAU). Ensin mainittua käytetään tarkasteltaessa tuloja, menoja ja rahoitusvirtoja sekä varallisuustaseita. Jälkimmäistä käytetään kuvattaessa tuotantoprosessia, sekä panos-tuotosanalyysissä ja alueellisessa analyysissä.

Institutionaalinen yksikkö on talousyksikkö, jolla on itsenäinen päätöksentekovalta päätoiminnassaan. Kotimainen yksikkö on institutionaalinen yksikkö, jonka pääasiallinen taloudellisen mielenkiinnon keskus on ao. talousalueella ja sillä on päätäntävalta toimistaan ja sillä on, tai voisi olla, täydellinen kirjanpito.

Paikallinen toimialayksikkö käsittää kaikki ne institutionaalisen yksikön tuotannolliset osat, jotka sijaitsevat samalla paikalla tai hyvin lähellä toisiaan, ja jotka toimivat samalla NACE Rev.2 toimialatasolla (nelinumerotaso).

Institutionaalinen yksikkö koostuu yhdestä tai useammasta paikallisesta toimialayksiköstä; paikallinen toimialayksikkö kuuluu yhteen, ja vain yhteen, institutionaaliseen yksikköön.

Suomessa käytössä on 1) institutionaalinen yksikkö sektoritileillä ja 2) toimipaikka, joka vastaa paikallista toimialayksikköä tuotantotileillä, investoinneissa sekä tarjonta-, käyttö- ja panos-tuotostaulukoissa.

ESA 2010 järjestelmässä kaikki virrat ja varannot mitataan raha-arvoisina, joko euroina tai kansallisina valuuttoina. Poikkeuksen muodostavat vain jotkin väestöön ja työvoimaan liittyvät muuttujat, jotka ilmaistaan henkilöinä, tunteina tai työpaikkoina.

Panos-tuotoksessa tarjontataulukko perushintaan ja käyttötaulukko ostajanhintaan esitetään edellisen vuoden hintaisina.

Tarjonta-, käyttö- ja panos-tuotostaulukoissa viiteajankohtana on kalenterivuosi.

Panos-tuotoksen viitealue on koko maan talous.

Panos-tuotos kuvaa koko taloutta.

Tarjonta-, käyttö- ja panos-tuotostaulukot ovat tilastovuodesta 2015 lähtien yhdenmukaisia 20.9.2019 julkaistujen kansantalouden vuositilinpidon tietojen kanssa.

Tilastovuodesta 2010 lähtien taulukot ovat EKT 2010:n mukaisia. Tilastovuosien 2000–2009 taulukot ovat EKT 95:n mukaisia.

Tilastovuodesta 2008 taulukot on laadittu TOL 2008 -toimialaluokituksen ja CPA 2008 -tuoteluokitukseen perustuvan tuoteluokituksen mukaan. Tilastovuosien 2000–2007 taulukot on laadittu TOL 2002 -toimialaluokituksen ja CPA 2002 -tuoteluokitukseen perustuvan tuoteluokituksen mukaan.

Vuosien 2000–2007, 2008–2009, 2010–2014 ja vuoden 2014 jälkeiset taulukot eivät siten ole keskenään vertailukelpoisia.

Panos-tuotos (tarjonta-, käyttö- ja panos-tuotostaulukot) julkaistaan vuosittain aikataulussa t+23kk (Tämä on normaaliaikataulu, johon päästään tilastovuoden 2019 julkistuksessa. Tilastovuosi 2017 julkaistaan aikataulussa t+36kk ja tilastovuosi 2018 aikataulussa t+28kk).

Panos-tuotos revisioidaan kansantalouden tilinpidon aikasarjatarkastusten yhteydessä, kuitenkin vain uusimpien vuosien osalta. Vuoden 2019 aikasarjatarkastuksen yhteydessä panos-tuotos revisioitiin tilastovuodesta 2015 lähtien.

Kaikki tiedot julkaistaan kansallisesti sekä toimitetaan Eurostatille aina kun ne päivitetään. Tiedot julkaistaan sekä tilastojulkistuksena että tietokantapäivityksenä.

Panos-tuotoksesta (tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukot) julkaistaan tilastovuotta kohti vain yksi julkistus. Panos-tuotos revisioidaan uusimpien vuosien osalta ainoastaan kansantalouden tilinpidon aikasarjatarkastuksen yhteydessä.

Kansantalouden tilinpidon tietojen tulisi olla käyttäjien käytettävissä niin nopeasti kuin mahdollista, ottaen kuitenkin huomioon tietojen frekvenssin (vuosi vai neljännesvuosi), tietojen luonteen (onko kyseessä talouden rakenteita kuvaava tieto vai suhdannemuutoksia kuvaava tieto) sekä riittävä tasapaino luotettavuuden ja oikea-aikaisuuden välillä.

ESA2010 lähettämisohjelmassa määritellään kaikkien tilinpidon lähettämistaulujen toimitusviive. Suomessa tuotetaan joitakin kansantalouden tilinpidon osa-alueita lähettämisohjelmaa nopeammin. Tällaisia ovat mm. vuosittaiset tarjonta-, käyttö- ja panos-tuotostaulukot, jotka toimitetaan yleensä 23 kuukauden viiveellä lähettämisohjelman 36 kuukauden viipeen sijaan.

On hyvän käytännön mukaista, että kansantalouden tilinpidolle on määritelty julkaisupäivät etukäteen ja että nämä julkaisupäivät myös toteutuvat.

Kansantalouden tilinpidon tietojen Eurostat-raportoinnin tulisi tapahtua täsmällisesti ESA2010 lähettämisohjelman määrääminä ajankohtina tai niitä ennen.

Tilastokeskus toimittaa tietoja Eurostatille usein ennen lähettämisohjelman määräämiä viimeisiä ajankohtia.

Useimmissa maissa kansantalouden tilinpito kattaa kansantalouden tilinpidon pääaggregaatit, julkisyhteisöjen tilit, sektoritilit, aluetilit sekä tarjonta- ja käyttötaulukot. Näissä tietosisältö sekä alaerittelyt (alueiden, sektorien, toimialojen, tuotteiden jne.) voivat kuitenkin poiketa maittain kansallisten tarpeiden ja käytettävissä olevien lähteiden mukaan.

EKT 2010 -lähettämisohjelma, joka koostuu 22 kansantalouden tilinpidon eri osa-alueiden taulukosta, määrittelee kansantalouden tilinpidon minimitiedot. Kaikkien EU-maiden on tuotettava nämä tiedot.

Tilastokeskus julkaisee yleensä yksityiskohtaisempia tietoja kuin lähettämisohjelma vaatii.

Revisiot tulisi nähdä jatkuvana prosessina kansantalouden tilinpidon tietojen laadun kehittämiseksi, kun parempia lähdeaineistoja ja laadintamenetelmiä otetaan käyttöön. Revisioista kertovan metadatan saatavuus on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää kansantalouden tilinpidon tietojen sisältöä ja eri ajanhetkinä päivittyneiden tietojen eroja. Tämän vuoksi tarvitaan tietoa eri ajanhetkinä julkaistujen tilinpidon tietojen päivitysten syistä ja luonteesta (esimerkiksi uusien lähdeaineistojen saatavuudesta tai uusista menetelmistä) sekä määrällistä ja laadullista arviota muutosten kokoluokasta ja suunnasta.

Tietoa julkaistujen tilastotietojen revisioista löytyy Tilastokeskuksen internet-sivuilta tilastojulkistuksista kohdasta “Tietojen tarkentuminen”.

 

EU:n eri jäsenvaltioiden kansantalouden tilinpidon tietojen vertailukelpoisuus taataan soveltamalla yhteisiä Euroopan kansantalouden tilinpidon (European System of Accounts ESA2010) määritelmiä. Myös maailmanlaajuinen vertailtavuus on mahdollinen, sillä monet Euroopan ulkopuoliset maat soveltavat SNA2008 -suositusta, jonka kanssa ESA 2010 on yhtenevä.

Koska kaikkien tilastoitavien ajankohtien tiedot laaditaan samojen ESA2010-määritelmien mukaisesti, ovat eri ajankohtia kuvaavat kansantalouden tilinpidon tiedot täysin vertailukelpoisia. Mikäli joudutaan tekemään perustavanlaatuisia muutoksia menetelmiin tai luokituksiin, tehdään tarvittavat päivitykset pitkälle menneisyyteen ulottuviin aikasarjoihin.

Panos-tuotos revisioidaan kansantalouden tilinpidon aikasarjatarkastusten yhteydessä yleensä vain uusimpien vuosien osalta.

Kansantalouden tilinpidon tilijärjestelmässä eri osa-alueet ovat keskenään yhtenevät: vuosi- ja neljännesvuositilinpito, julkisen sektorin tiedot, reaalisektoritilit, rahoitustilit, aluetilinpito, tarjonta-, käyttö- ja panos-tuotostaulukot. Käytännössä tietojen täydellinen yhtenevyys kaikkina ajanhetkinä voi kuitenkin olla mahdottomuus ja tilapäisiä eroja ilmenee. Erot johtuvat useimmiten eri osa-alueiden erilaisista julkistusviiveistä.

Perustilastoja, kuten yritysten rakenne- ja suhdannetilastoja sekä työvoimatutkimusta, käytetään laajasti kansantalouden tilinpidon lähdetietoina. Kuitenkaan perustilastojen ja kansantalouden tilinpidon tiedot eivät usein ole yhtenevät. Merkittävimpänä syynä ovat erilaiset käsitteet tai määritelmät sekä erot tietojen kattavuudessa. Myös maksutase on kansantalouden tilinpidon tärkeä lähde. Maksutaseen BPM6 - manuaalin mukaiset määritelmät ja kattavuus ovat täysin yhtenevät kansantalouden tilinpidon ESA2010-määritelmien kanssa. Näin ollen maksutaseen muuttujat ovat täysin yhtenevät vastaavien kansantalouden tilinpidon muuttujien kanssa.

Panos-tuotoksen ja kansantalouden tilinpidon väliset erot koskevat vain viimeisiä havaintoja ja johtuvat laadinta- ja toimitusaikataulujen erilaisista viiveistä. Panos-tuotoksen ja kansantalouden tilinpidon tuotantojärjestelmät on integroitu ja tiedot ovat uusimpien tilastovuosien osalta yhtenevät.

Tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoiden laadinta perustuu suurelta osin samoihin lähdeaineistoihin, kuin muun kansantalouden tilinpidon laadinta. Tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoissa hyödynnetään muusta kansantalouden tilinpidosta poiketen myös näiden tilastojen tarkemman tason tuotetietoja.

Kansantalouden tilinpidon laadinta perustuu tilastoihin, joita kerätään pääasiassa muihin tarkoituksiin (perustilastot). Laadinta perustuu moniin tietolähteisiin sisältäen muiden muassa hallinnolliset aineistot, auto- ja yritysrekisterit, tilinpäätökset, verotiedot, budjettiraporit, väestölaskentatilastot, yrityksiä ja kotitalouksia koskevat tilastotiedot, valvontaviranomaisten ja toimialajärjestöjen lausunnot, vuosi- ja neljännesraportit, tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppatilastot, maksutasetilastot.

Kansantalouden tilinpidon ja tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoiden yhteisten lähdeaineistoihin lisäksi tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoiden tuotetietojen lähteinä käytetään mm. teollisuuden tuotantotilaston, teollisuuden raaka-ainetietojen, yrityspalvelujen tietoja. Tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoiden edellisen vuoden hintaisten tietojen laadinnassa käytetään hintatietojen lähteinä pääasiassa tuottajahintaindeksejä, palvelujen tuottajahintaindeksejä ja kuluttajahintaindeksejä.

Eurostatille toimitetut menetelmäkuvaukset sisältävät yleensä tietoja tärkeimmistä lähteistä (katso kohta 10.6). Lisätietoja tietolähteistä löytyy kansallisilta verkkosivuilta (http://tilastokeskus.fi/til/index.html).

Tiedonkeruu on hyvin maakohtaista ja vaihtelee myös tietolähteen luonteen mukaan, esim. hallinnolliset aineistot, vero- ja autorekisterit, tutkimukset, kirjanpito. Ohjeet löytyvät ESS:n käsikirjasta “Handbook of Recommended Practices for Questionnaire Development and Testing Methods in the ESS”.

Kansantalouden tilinpidon yksiköt eivät yleensä kerää tietoja itse, vaan vastaanottavat niitä muilta yksiköiltä tai laitoksilta. Maat voivat tuottaa tarkemman kuvauksen kanavista, joilla ulkoista tietoa kerätään.

ESS ohjeissa suositellaan, että tiedonkeruuseen käytetyt menetelmät tulisi kuvata. Voi olla myös tarkoituksenmukaista täydentää tätä aihetta seuraavilla kohdilla: (i) kansallinen tilastovirasto tavallisesti tekee yhteistyösopimuksen teknisine yksityiskohtineen muiden instituutioiden kanssa siitä, milloin, miten jne., kuinka tiedot toimitetaan; ii) kansantalouden tilinpito osallistuu myös muiden yksiköiden kyselylomakkeiden kehittämiseen.

Tietolähteet kuvataan tilastojen menetelmäkuvauksissa.

Kansantalouden tilinpitoa laaditaan yleensä neljänneksittäin tai vuosittain käyttäen lähteenä perustilastoja. Perustilastojen keruufrekvenssi vaihtelee lähdetietojen mukaan. Esimerkiksi yritystilastot valmistuvat yleensä kuukausittain (ja neljännesvuosittain). Kotitalouksia koskevat tutkimukset ovat saatavilla neljännesvuosittain tai vuosittain (joskus jopa harvemmin). Hallinnollisten aineistojen saatavuus vaihtelee maittain. Väestölaskentoja kerätään osissa EU-maissa pääosin kymmenen vuoden välein, osissa maissa väestötiedot ovat rekisteripohjaisia.

Kansantalouden tilinpidon laadintafrekvenssi ja -ajankohta eivät välttämättä kulje rinnakkain (kaikkien) perustilastojen keruuaikataulujen kanssa.

Kansantalouden tilinpito tyypillisesti vastaanottaa/kerää neljännes- ja vuositietoja laadinta-aikataulujensa mukaan. Maiden tilastovirastot voivat tuottaa myös kuvauksen ulkoisten tietolähteiden vastaanottamisajoista.

Tietolähteet, menetelmät ja laadintatekniikat ovat maakohtaisia, mutta niitä olisi käytettävä siten, että ESA 2010 määritelmät ja käsitteet täyttyvät. Kansantalouden tilinpidon laadintaan löytyy sekä yleisellä että tarkemmalla tasolla ohjeistusta. Katso lisätietoja kohdasta Menetelmädokumentointi.

Panos-tuotoksessa tarjonta- ja käyttötiedot tasapainotetaan tuotetasolla. Kaikista käyttötiedoista ei ole käytettävissä kattavaa ja luotettavaa tuotetason lähdeaineistoja, jolloin käyttötietojen estimoinnissa käytetään hyväksi aiempien vuosien tuotejakaumia tai tarjontatietojen tuotejakaumia.

Tietojen validoinnin tarkoituksena on varmistaa, että valittava tietosisältö on käynyt läpi hyväksynnän. Se on keskeinen tehtävä kaikilla tilastotieteen aloilla ja erityisen tärkeä kansantalouden tilinpidossa, jonka tietoja käytetään taloudellisen analyysin ja poliittisen päätöksenteon tueksi.

Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) tavoitteena on tällä hetkellä yhdenmukaistamassa validointimenetelmiä, jotta tietojen yleistä laatua ja tiedonkulun tehokkuutta voidaan parantaa. Tähän kuuluu muiden muassa yhteisten standardien ja työkalujen määrittely sekä täytäntöönpanon tuki (katso ESS-validoinnin verkkosivusto https://ec.europa.eu/eurostat/data/data-validation). Kansantalouden tilinpito on pilottitilasto tässä. ESA 2010 validointityöryhmä perustettiin vuonna 2015. Sen tehtävänä oli sopia ja dokumentoida säännöt ESA 2010 validointikäsikirjaan sekä laittaa säännöt asteittain täytäntöön etukäteisvalidointina kansantalouden tilinpidolle.

Eri lähteistä saatujen tietojen vertailu on olennainen osa kansantalouden tilinpidon kokoamista. Kansantalouden tilinpidossa käytettävät lähdetiedot käyvät läpi usean tarkistuskierroksen Tilastokeskuksessa.

Suomen panos-tuotoksen menetelmäkuvaus löytyy verkosta: http://www.stat.fi/til/pt/men.html.

Tarjonta- ja käyttötaulukoiden käypähintaisten tietojen menetelmäkuvaus löytyy Kansantalouden vuositilinpidon menetelmäkuvauksesta (luku 1.6 Tasapainotus- ja integrointimenettelyt): Suomen bruttokansantulon menetelmäkuvaus http://tilastokeskus.fi/til/vtp/vtp_2015_2016-06-02_men_001_fi.html.

Taulukoiden laadintamenetelmät on kuvattu tarkemmin Eurostatin tarjonta-, käyttö- ja panos-tuotostaulukoiden käsikirjassa (Eurostat Manual of Supply, Use and Input-Output Tables).

Tilastokeskus

Taloustilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Kansantalouden tilinpito laaditaan Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) mukaisesti, se julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä asetuksen (EU) No 549/2013 Liite A:na. EKT 2010 lähettämisohjelma puolestaan on asetuksen Liite B.

EKT 2010 on muodoltaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ja se määrittää:

• Menetelmät (Liite A) yhteisten käytänteiden, määritelmien, luokitusten ja tilinpidon kirjaussääntöjen käyttöön tilien laadinnassa ja tauluissa yhdenmukaisesti.
• Tietojen lähettämisohjelman (Liite B) mukaiset aikataulut, milloin jäsenmaiden on viimeistään toimitettava tilit ja taulukot.

Tilapäisiä poikkeuksia on myönnetty jäsenmaille vuoteen 2020 saakka komission 26.6.2014 antamalla implementointipäätöksellä 2014/403/EU, sallien täten kansallisten tietojen poiketa tilapäisesti EKT 2010 lähettämisohjelman vaatimuksista.

Muita Kansantalouden tilinpitoon liittyviä lakeja:
- Komission 30. marraskuuta 1998 antama päätös 98/715, sekä komission17. joulukuuta 2002 antama päätös hintojen ja volyymien mittaamisesta kansantalouden tilinpidossa.
- Laki liiallisten alijäämien menettelystä

Useita erillisiä lakeja, koskien usein luokituksia kuten: NACE Rev.2, CPA 2015, COGOG, ECOICOP, NUTS 2016.
Eurostatin nettisivulla, osassa ‘National accounts’ ja Government finance and EDP’ on lisää Kansantalouden tilinpidolle relevantteja säädöksiä.
 

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Euroopan tilastoista annetussa asetuksessa (EY) N:o 223/2009 (johdanto-osan 24 kappale ja artikla 20 kohta 4) 11 päivänä maaliskuuta 2009 (EUVL L 87, s. 164) säädetään tarpeesta laatia yhteiset periaatteet ja suuntaviivat, joilla varmistetaan käytettyjen tietojen luottamuksellisuus eurooppalaisten tilastojen tuottamiseen ja näiden luottamuksellisten tietojen saatavuuteen ottaen asianmukaisesti huomioon tekninen kehitys ja käyttäjien vaatimukset demokraattisessa yhteiskunnassa. Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä säädetään lisäehdoista, joita tilastovirastojen on noudatettava tilastollisen tietosuojan suhteen (periaate 5).

Tilastokielessä 'luottamuksellisella tiedolla' tarkoitetaan tietoja, joiden avulla tilastolliset yksiköt voidaan tunnistaa joko suoraan tai epäsuorasti ja sitä kautta paljastaa yksittäisiä tietoja. Sen määrittämiseksi, onko tilastollinen yksikkö tunnistettavissa, on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat keinot, joita kolmas osapuoli voi mahdollisesti käyttää tilastollisen yksikön tunnistamiseen. Vaikka kansantalouden tilinpidon tiedot ovat yleensä hyvin aggregoituja, saattaa aggregaattien alaerittelyissä ja/tai pienten talouksien alaerissä tämä olla mahdollista. Näissä tapauksissa olisi tehtävä toimenpiteitä, jotta erillisen tilastollisen yksikön tietoja ei paljasteta. Ohjeet, kuinka estää tiedon julkitulo, löytyvät englanninkielisestä Euroopan Komission käsikirjasta ”Handbook on Statistical Disclosure Control”.

Lähetetyt tiedot merkitään joko 'N = ei saa julkaista ennen määräpäivää' tai 'F = vapaa'.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Hyvät käytännöt edellyttävät, että kansantalouden tilinpidon tiedot ja vastaavat uutistiedotteet ilmoitetaan julkistamiskalenterissa, joka julkaistaan hyvissä ajoin ennen kyseisiä julkistuksia.

Kansantalouden tilinpidon tiedot ovat keskeisiä taloustietoja, joita monet kansainväliset organisaatiot julkaisevat parantaakseen tietojen konsistenssia ja hyödyntääkseen synergiahyötyjä tietojen keräämisessä ja arvioinnissa. Inter-Agency Group on Economic and Financial Statistics (jossa oli edustajat Kansainvälisestä järjestelypankista, Euroopan keskuspankista, IMF:stä, OECD:stä ja Maailman pankista) teki vuonna 2016 aloitteen kansantalouden tilinpidon tietojen jaon parantamisesta osana G20 Data Gap Iniative -hanketta.

Tiedot välitetään Eurostatin kautta muille kansainvälisille organisaatioille.

Rahoitustilinpito neljännesvuosittain, maksutasetiedot sekä julkisyhteisöjen tilit toimitetaan suoraan myös EKP:lle.

Julkistustasoa tarkempia panos-tuotostietoja voidaan luovuttaa maksullisina tilaustöinä edellyttäen, että lähdetilastojen tiedonantajien tietosuojaa säilyy.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Kansantalouden tilinpidon tiedot ovat jatkuvan päivittämisen kohteena, koska uusia lähdeaineistoja tulee saataville koko ajan. Tämän tyyppistä jatkuvaa päivittymistä kutsutaan rutiinirevisioiksi ja niiden vuoksi sekä maiden että koko Euroopan kansantalouden tilinpidon tiedot päivittyvät. Harvemmin tehtäviä aikasarjakorjauksia aiheutuu merkittävistä muutoksista lähdeaineistoissa, luokituksissa tai menetelmissä. Esimerkiksi muutos ESA95-manuaalin mukaisista menetelmistä ESA 2010 -manuaalin menetelmiin aiheutti aikasarjakorjauksen niin jäsenmaiden tasolla kuin euroalueen ja EU:n tasolla.
Kaksi työryhmää edisti ehdotuksia harmonisoidummista rutiinirevisioista ja aikasarjakorjauksista. DMES-ryhmän (Directors of macroeconomic statistics) ohjauksessa työskennellyt työryhmä edisti aikasarjakorjausten revisiopolitiikkaa, CMFB-ryhmän (Commitee on monetary, finance and balance of payments statistics) ohjauksessa työskennellyt työryhmä harmonisoitua rutiinirevisiopolitiikkaa.

Viimeisin aikasarjatarkastus tehtiin Suomessa vuonna 2019.

Tilastokeskuksella on revisiopolitiikka kansantalouden tilinpidolle:
http://stat.fi/static/media/uploads/tup/kantilinpito/kansantalouden_tilinpidon_julkaisukaytanteet.pdf

Panos-tuotos revisioidaan kansantalouden tilinpidon aikasarjatarkastusten yhteydessä, kuitenkin vain uusimpien vuosien osalta. Vuoden 2019 aikasarjatarkastuksen yhteydessä panos-tuotos revisioitiin tilastovuodesta 2015 lähtien.

Kansantalouden tilinpidon luvut tuottavat keskeistä informaatiota talouspolitiikan seurantaan ja päätöksentekoon, ennustamiseen, hallinnollisisiin tarkoituksiin, talouskehityksen tiedottamiseksi suurelle yleisölle (suoraan tai epäsuorasti uutistoimistojen kautta) sekä taloudellisen tutkimukseen lähteeksi.

Kansallisella tasolla valtiovarainministeriöt ja aluekehitysministeriöt, tiede- ja akateemiset yhteisöt sekä taloustutkijat ovat yleensä merkittävimpiä kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon tiedon käyttäjiä.

Kansainvälisiä instituutioita voidaan pitää tilastovirastojen ”asiakkaina”.

Tiedotusvälineiden reagointia Tilastokeskuksen julkistuksiin ja uutisointiin seurataan säännöllisesti ja ne raportoidaan.

Kansantalouden tilinpidossa on pysyvä yhteistyöryhmä (SKT-ryhmä), joka koostuu Suomen tärkeimpien talousennustelaitosten, Tullihallituksen tilastoyksikön ja Helsingin yliopiston asiantuntijoista sekä Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen asiantuntijoista. Ryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa, ja keskusteluaiheina ovat tietojen tai menetelmien viimeaikaiset tai tulevat muutokset tai muut ajankohtaiset kysymykset.

Kansantalouden tilinpidon käyttäjille voidaan tehdä satunnaisesti kyselyitä, kun halutaan kartoittaa käyttäjien tarpeita.

Kansantalouden tilinpidon tärkeys edellyttää, että laadunhallintaan ja laadunarviointiin sovellettavista menettelyistä on oltava saatavilla dokumentaatio. Esimerkkejä tällaisista asiakirjoista ovat kansantalouden tilinpidon laaturaportit ja -arviot sekä tietojen tarkentumisesta kertova analyysi.

Suomessa laaturaportit ovat pakollisia kaikille tilastoille. Ne perustuvat kansalliseen käytäntöön ja ovat saatavilla kunkin tilaston verkkosivulta.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Kansantalouden tilinpidon tietojen laatu taataan noudattamalla EKT 2010 -menetelmiä ja asetusta sekä soveltamalla ESS-käsikirjan ohjeita laaturaporttien laadinnasta.

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.