Palvelujen tuottajahintaindeksit kuvaavat palvelujen hintakehitystä yritysten näkökulmasta. Palvelujen tuottajahintaindeksit kuuluvat suhdannetilastoihin, jotka kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai -alueiden kehitystä lyhyellä aikavälillä.

Indeksi seuraa yrityksiltä toisille yrityksille ja julkiselle sektorille (Business to Business, BtoB), kotitalouksille (Business to Consumers, BtoC) sekä kaikille loppukäyttäjille (Business to All, BtoAll) tarjottujen palvelujen hintakehitystä. 

Palvelujen tuottajahintaindeksien perusjoukon muodostavat kaikki Suomessa toimivat yritykset, jotka tarjoavat CPA 2015 -tuoteluokituksen pääluokkiin H-S (pl. K ja O) kuuluvia palvelutuotteita. 

Palvelujen tuottajahintaindeksien laadintaperiaate on tuotepohjaisuus. Indeksi kuvaa tietyn palvelutuotteen hintojen kehitystä yrityksen päätoimialasta riippumatta. Mikäli palvelualan yritys tuottaa myös tavaroita, yritys ei kuulu tavaratuotannon osalta palvelujen tuottajahintaindeksien kuvausalueeseen. Toisaalta yritys, joka tuottaa pääosin teollisia tavaroita, saattaa tuottaa myös palveluita, jolloin yritys kuuluu palvelutuotannon osalta palvelujen tuottajahintaindeksien kuvausalueeseen.

Palvelujen tuottajahintaindeksien tilastoyksikkö on toimialayksikkö.

Palvelujen tuottajahintaindeksien tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Lisäksi julkaistaan indeksien pohjalta laskettuja muutosprosentteja. 

Palvelujen tuottajahintaindeksien perusajankohta on vuosi 2021 (2021=100). 

Palvelujen tuottajahintaindeksin viiteajankohta on neljännesvuosi. Joissain tapauksessa kerätyt hintatiedot viittaavat neljännesvuoden ensimmäiseen, toiseen tai kolmanteen kuukauteen. Neljännesvuosittaisten indeksien julkaisun yhteydessä julkaistaan myös kyseisen neljänneksen kuukausittaiset indeksipisteluvut. Tilasto julkaistaan tilastoneljännestä seuraavan kuukauden 24. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä.

Palvelujen tuottajahintaindeksien maantieteellinen viitealue on koko Suomi. 

Palvelujen tuottajahintaindeksit kattavat seuraavat CPA 2015 -tuoteluokituksen pääluokat:

• H Kuljetus- ja varastointipalvelut
• I Majoitus- ja ravitsemispalvelut
• J Tieto- ja viestintäpalvelut
• L Kiinteistöalan palvelut
• M Ammatilliset, tieteelliset ja tekniset palvelut
• N Hallinto- ja tukipalvelut
• P Koulutuspalvelut
• Q Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
• R Taide-, viihde- ja virkistyspalvelut
• S Muut palvelut

Alaindeksejä julkaistaan tapauskohtaisesti myös kaksi-, kolme- tai nelinumerotasolla.

Uusista 2021=100 indekseistä on saatavilla aikasarjat pääosin vuoden 2015 tammikuun indeksitiedoista lähtien. Vanhojen indeksien osalta 2015=100, 2010=100 ja 2005=100-sarjoja tuotetaan toistaiseksi. Palvelujen tuottajahintaindeksien kuukausittaiset pisteluvut ovat saatavilla tammikuusta 2017 lähtien. 

Tilasto julkaistaan neljännesvuosittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Palvelujen tuottajahintaindeksit eivät revisoidu.

Palvelujen tuottajahintaindekseissä on useita mahdollisia harhalähteitä. Näitä harhalähteitä ovat muun muassa:

• otantavirhe
• puutteelliset tuote- ja yrityskehikot
• vastauskato
• laadunmuutokset hintakeruussa olevissa palvelutuotteissa
• substituutioharha

Palvelujen tuottajahintaindeksit julkaistaan tilastoneljänneksen jälkeisen kuukauden 24. päivä tai sitä seuraavana arkipäivänä.

Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Palvelujen tuottajahintaindeksien pistelukuja julkaistaan CPA-tuoteluokituksen nelinumerotasolla ja sitä korkeammilla aggragaattitasoilla. Tiedot julkaistaan kuitenkin vain sellaisella tasolla, ettei yksittäisen yrityksen hintojen kehitystä ole mahdollista päätellä.

Palvelujen tuottajahintaindeksejä ei revisoida.

Tuottajahintaindeksien laskenta perustuu otokseen. Otantaan liittyy aina otantavirhe. Laskentaratkaisussa otannoista johtuvaa satunnaisuutta vähentää se, että tilasto perustuu paneeliasetelmaan - dataa on kerätty toistuvasti samoilta vastaajilta pidemmän ajanjakson kuluessa. Tämä menettely varmistaa sen, että indeksin tuottamat hinnanmuutosarviot ovat otantateknisessä mielessä hyvinkin tarkkoja. 

1. Substituutioharha
   • Tuottajahintaindekseissä käytetään Laspeyresin indeksikaavaa. Indeksejä koskevassa teoreettisessa kirjallisuudessa käsitellään usein Laspeyresin indeksikaavaan mahdollisesti liittyvää substituutioharhaa. Harhan suunta riippuu siitä, mitä indeksi mittaa. Tuottajahintaindeksien kohdalla substituutioharha saattaa aiheutua siitä, että yritykset reagoivat (voittoa maksimoidessaan) suhteellisten hintojen muutoksiin tuotantomääriään muuttamalla. Esimerkiksi öljyalalla toimiva yritys voi kevyen polttoöljyn hinnan noustessa suhteessa bensiiniin, tuottaa enemmän kevyttä polttoöljyä. Tällöin Laspeyresin kaavalla laskettu indeksi aliarvioi hintakehitystä yrityksen näkökulmasta katsottuna. Substituutioharhan merkitys riippuu siitä, kuinka suuressa mittakaavassa yksittäiset toimipaikat pystyvät uudelleen suuntaamaan tuotantoaan suhteellisten hintojen muuttuessa.
2. Uusista tuotteista aiheutuva harha
   • Tuottajahintaindeksit saattavat sisältää harhaa, joka johtuu uusien tuotteiden tai palvelujen ilmestymisestä markkinoille. Uusista tuotteista puhuttaessa usein viitataan sähköteknisiin ja elektronisiin tuotteisiin tai digitaalisiin palveluihin, joiden tuotanto ja myynti saattavat kasvaa varsin nopeasti. Myös palvelutoimialoilla rakennemuutos on nopeaa ja uusia palveluja kehitetään jatkuvasti. Jos muutos on voimakasta, tällöin indeksi ei välttämättä kuvaa riittävällä tarkkuudella taloudessa tuotettujen hyödykkeiden keskimääräistä hintakehitystä.
3. Laadunmuutoksista aiheutuva harha
   • Tuottajahintaindeksien tavoitteena on kuvata puhdasta hintakehitystä ja siksi tuotteiden laadun- eli ominaisuuksien muutokset on huomioitava indeksilaskennassa. Laadunmuutosongelmaan törmätään yleensä joko silloin, kun tiedonantaja ilmoittaa, ettei keruussa ollutta tuotetta enää valmisteta, tuoda tai viedä tai että olemassa olevaan tuotteeseen on tehty muutoksia. Laadunmuutokset voivat aiheuttaa indeksiin virhettä, koska aidon, puhtaan hinnanmuutoksen määrittäminen voi olla vaikeaa, ja kääntäen, laadunmuutoksista johtuvan hinnanmuutoksen osuutta voi olla vaikea arvioida ja eliminoida laskelmista. Jos tuotteen vaihtuessa koko hinnanmuutos oletetaan johtuvaksi tuotteen ominaisuuksien muutoksesta, niin saatetaan jättää huomiotta aito hinnanmuutos, jolloin indeksi ei kyseisen tuotteen osalta virheellisesti muutu ollenkaan. Jos taas koko hinnanmuutos oletetaan johtuvaksi aidosta hinnanmuutoksesta, voi tuotteen ominaisuuksista johtuva muutos jäädä huomiotta ja indeksi muuttuu liikaa.

Palvelujen tuottajahintaindeksit ovat tuotepohjaisia tilastoja, eli tuotetta valmistavan, vievän tai tuovan yrityksen päätoimialalla ei ole väliä. Tilastoinnin periaatteena on myös taloudellinen omistajuus, eli esimerkiksi tuotteen vientiä ja tuontia ei määritä tuotteiden fyysinen liikkuvuus maiden rajojen yli, vaan taloudellinen omistajuus ja sen vaihtuminen. Aineistot, joista tilaston otokset ja painorakenteet muodostetaan, eivät välttämättä ota näitä seikkoja täydellisesti huomioon, mikä voi aiheuttaa otokseen sekä yli- että alipeittoa.

Kuukausittainen vastauskato on tuottajahintaindekseissä 5-10 prosenttia.

Tilaston tuottamisessa käytetään eurooppalaisia lyhyen aikavälin yritystilastojen asetuksen mukaisia määritelmiä, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kattavat koko Suomen.

Palvelujen tuottajahintojen aikasarjat ovat pääosin vertailukelpoisia yli ajan.

Indeksin viiteajankohta eli perusvuosi on 2021. Julkistuksissa käytettävä luokitus on vuodesta 2015 alkaen CPA 2015-tuoteluokitus aiemman toimialaluokituksen sijaan. Perusvuosien 2015=100, 2010=100- ja 2005=100-indeksien julkaisemista jatketaan. Vain tuoreimman perusvuoden indeksiä lasketaan aidosti, ja vanhempien perusvuosien indeksisarjoja ketjutetaan eteenpäin uusimman perusvuoden muutoksilla.

Vuodesta 2019 alkaen palvelujen tuottajahintaindeksi on vuosittainen ketjuindeksi. Käytännössä ketjuindeksimenetelmään siirtyminen tarkoittaa, että palvelujen tuottajahintaindeksin painorakenne päivitetään vuosittain. Uusi painorakenne tulee voimaan aina kunkin vuoden ensimmäisen neljänneksen indeksistä lähtien. Painorakenteen lisäksi myös tuoteluokkia ja yritysotosta on mahdollista päivittää vuosittain. Ketjuindeksimenetelmän avulla voidaan ottaa huomioon tuotannossa, viennissä ja tuonnissa tapahtuvat rakenteelliset muutokset.

Vanhojen perusvuosien kokonaisindeksien ketjutuskertoimet ovat saatavilla käyttäjän käsikirjassa. Muiden tuoteluokkien ketjutuskertoimet voi pyytää tilaston asiantuntijalta.

Indeksien painorakenteet päivitetty vuonna 2024

Tammikuussa 2024 palvelujen tuottajahintaindeksien painorakenne päivitettiin vastaamaan vuoden 2023 talouden rakennetta. Painorakenteen lisäksi myös tuoteluokkia ja yritysotosta päivitettiin.

Painorakenteiden laatimisessa käytetään tuoreimpia saatavilla olevia kansantalouden tilinpidon ja palvelualojen hyödyketilaston tietoja. Tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukkojen tuoreimmat tasapainotetut tiedot koskivat vuotta 2021. 

Koska 2021 oli koronaviruspandemian takia epätyypillinen vuosi Suomen talouden kannalta, painoihin tehtiin erillisiä lisäkorjauksia palvelualojen liikevaihtokuvaajan tietojen avulla toimialoille, joihin koronaviruspandemia oli eniten vaikuttanut. Näitä toimialoja ovat vesi- ja ilmaliikenteen henkilökuljetuspalvelut, majoituspalvelut, ravitsemispalvelut sekä matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien palvelut.

Indeksien painorakenteiden jakaumatiedot ovat saatavilla tilaston dokumentaatio-osiossa.

Tilastokeskuksen laatimat hyödykkeitä koskevat hintaindeksit voidaan kuvata järjestelmänä, jonka tavoitteena on mitata hintakehitystä tuotannon ja jakelun eri vaiheissa. Maatalouden, teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksit kuvaavat tuotteen hinnan muodostuksen alkupään hintakehitystä tuotteiden lähtiessä tuottajalta tai tuotteiden saapuessa maahan. Tukkutavaroiden hintaindeksi sijoittuisi jakelun toiseen vaiheeseen.

Tilastokeskus ei laadi hintaindeksiä tukkutavaroille. Tukku- ja vähittäiskaupan marginaalit kuuluvat palvelujen tuottajahintaindeksien kuvauskohteeseen: Tuoteluokituksessa ne kuuluvat pääsääntöisesti luokkiin 46 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) ja 47 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa); moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus on eriytetty luokkaan 45. Tilastokeskus ei toistaiseksi laadi hintaindeksejä kaupan marginaaleista.

Kulutustavaroiden ja -palveluiden loppukäytön hintakehitystä mitataan kuluttajahintaindeksillä.

Palvelujen tuottajahintaindeksien kuukausittaiset, neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset tiedot laaditaan samalla tavalla, joten ne ovat täysin yhteneväiset.

Palvelujen tuottajahintaindeksejä käytetään deflaattorina kansantalouden tilinpidossa. Kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukoita käytetään palvelujen tuottajahintaindeksien painorakenteen laadinnassa.

Teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksit mittaavat yritysten tuottamien tuotteiden ja palvelujen hintakehitystä. Tuottajahintaindeksit siis kuvaavat inflaatiota yritysten näkökulmasta. Tuottajahintaindeksit kuuluvat suhdannetilastoihin, jotka kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai -alueiden kehitystä lyhyellä aikavälillä. Teollisuuden tuottajahintaindeksit julkaistaan kuukausittain ja palvelujen tuottajahintaindeksit julkaistaan neljännesvuosittain.

Teollisuuden tuottajahintaindeksien alla tuotetaan viittä erillistä indeksiä: teollisuuden tuottajahintaindeksi, vientihintaindeksi, tuontihintaindeksi, kotimarkkinoiden perushintaindeksi ja verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi (ent. tukkuhintaindeksi). Palvelujen tuottajahintaindeksit taas kuvaavat yrityksiltä toisille yrityksille ja julkiselle sektorille (Business to Business, BtoB), kotitalouksille (Business to Consumers, BtoC) sekä kaikille loppukäyttäjille (Business to All, BtoAll) tarjottujen palvelujen hintakehitystä. Kaikki edellä mainitut indeksit mittaavat hintakehitystä hieman toisistaan poikkeavilla tavoilla, koska hintakäsitteet ja mukana olevat tuoteryhmät vaihtelevat indekseittäin.

Teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksien tuottamisessa käytettävät menetelmät ovat yhteneväiset.

Palvelujen tuottajahintaindeksit perustuvat otokseen. Indeksin laskennassa käytettävät tiedot kerätään erillisellä tiedonkeruulla otokseen osuneilta yrityksiltä. Palvelujen tuottajahintaindeksien otoskehikkona käytetään Tilastokeskuksen Yritysrekisterin sekä Palvelualojen hyödyketilaston tietoja. Otantamenetelmät voivat vaihdella eri toimialojen välillä. Pääasiallisina otantamenetelminä on käytetty PPS-otantaa (Probability Proportional to Size) ja harkinnanvaraista otantaa tai näiden yhdistelmää. Palvelut, joiden hintakehitystä indeksissä seurataan, on valittu yhteistyössä tietoja toimittavien yritysten kanssa. 

Palvelujen tuottajahintaindeksien laskennassa käytettävä hinta-aineisto kerätään pääasiassa yrityksiltä. Aineisto kerätään verkkokyselyn ja sähköpostikyselyiden avulla. Suoraan yrityksiltä kerätyn tiedon lisäksi hyödynnetään kuluttajahintaindeksin indeksipistelukuja ja hinta-aineistoa. 

Verkkokyselyn suunnittelussa on kiinnitetty huomiota käyttäjäystävällisyyteen vastausrasitteen pienentämiseksi. Vastauskatoa seurataan kuukausittain.  

Palvelujen tuottajahintaindeksit on vuosineljänneksittäin julkaistava tilasto, jolloin lähtökohtaisesti kaikki hinnat kerätään joka vuosineljännes. Yrityksiltä kerättävien tietojen hintanoteerausajankohta voi olla vuosineljänneksen ensimmäinen, toinen tai kolmas kuukausi, riippuen yrityksen toimialasta. Hinnoiltaan volatiileilta toimialoilta, kuten tie- ja meriliikenteen tavarankuljetuksista, tiedot kerätään koko vuosineljänneksen osalta. Kuitenkin käytännön syistä, hintojen pysyessä muuttumattomina, osa hinnoista kerätään harvemmin.

Vuodesta 2018 alkaen palvelujen tuottajahintaindeksejä on laskettu myös kuukausitasolla. Vuoden 2018 jälkeen lisätyillä toimialoilla sekä vuosittaisen otospaikkauksen mukana tulleiden uusien hintatietojen kohdalla keruufrekvenssi on lähtökohtaisesti kuukausittainen. Harvemmin kuin neljännesvuosittain kerättävien hintatietojen osuus kaikista hinnoista palvelujen tuottajahintaindekseissä on noin 20 %.

Keruutiheyttä tarkastellaan säännöllisesti sekä indeksien laadun että tiedonkeruurasitteen näkökulmista yritys- ja tuotekohtaisesti. 
 

Tiedonantorasitus on viimeksi mitattu syksyllä 2018. Teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksien kuukausittaisessa tiedonkeruussa kyselyyn vastausajan mediaani on 15 min per varauskerta per vastaaja. Keskimääräinen otoskoko per keruukerta on 950 vastaajaa, ja vastauksia annetaan vuosittain noin 11 400 kertaa.

Palvelujen tuottajahintaindeksit ovat niin sanottuja vuosittaisia ketjuindeksejä. Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että indeksien painorakenne päivitetään vuosittain, vaikka perusvuosi säilyykin viisi vuotta samana. 

Palvelujen tuottajahintaindeksien kokonaisindeksi kuvaa indeksissä mukana olevien tuoteluokkien keskimääräistä hintakehitystä. Yrityksen ilmoittamilla yksittäisillä hintaseurattavilla tuotteilla, varianteilla, ei ole omia painoja, vaan yrityskohtaiset CPA-tuoteluokkaindeksit, mikroindeksit, lasketaan luokkaan kuuluvien tuotteiden hintasuhteiden (=nykyhinta/vertailuajankohdan hinta) geometrisena keskiarvona. Mikroindeksit aggregoidaan kokonaisindeksiksi ja CPA-tuoteluokituksen ylemmille tasoille Laspeyresin indeksikaavan mukaisesti kutakin tuoteluokkaa ja yritystä vastaavalla painokertoimella.

Toisin sanoen yksittäisten tuotteiden hintasuhteiden muutoksilla on erisuuri vaikutus kokonaisindeksiin.

Tuottajahintaindeksit ovat ”puhtaita” hintaindeksejä, joihin tuotteiden laadussa (tilastokielessä puhutaan laadunmuutoksesta tarkoitettaessa tuotteen ominaisuuksien muutosta) tapahtuvat muutokset eivät vaikuta. Tuotteiden ominaisuuksien muutoksista johtuva hinnanmuutos pyritään eliminoimaan indeksistä. Tuotteen fyysisten sekä teknisten ja taloudellisten (kuten rahoitusehdot, takuu, myydäänkö tukkurille vai vähittäisostajalle jne.) ominaisuuksien on pysyttävä muuttumattomina. Käytännössä ominaisuuksissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Ominaisuuksien muutokset ja niiden käsittely on käytännön indeksilaskennassa suurimpia haasteita. Tuottajahintaindekseissä ominaisuusmuutosten hallinnassa sovelletaan useaa eri menetelmää siten, että aina pyritään käyttämään parhainta mahdollista oikeaa hinnanmuutosta mittaavaa menetelmää.

Ensisijaisesti pyritään muuttuneesta tuotteesta keräämään päällekkäinen hintahavainto. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tuotteen vaihtuessa pyritään saamaan uudesta tuotteesta kyselyajankohdan hinnan lisäksi myös edellisen ajankohdan hinta, jolloin indeksiin saadaan laskettua aito hintamuutos ja hintahistoria saadaan säilymään katkeamattomana seurattavan tuotteen vaihtumisesta huolimatta. Kyselyajankohdan hinta voi olla kuukautta tai vuosineljännestä koskeva, jolloin edellisellä ajankohdalla tarkoitetaan vastaavaa edellistä ajanjaksoa. Jos päällekkäisiä hintahavaintoja ei saada, hinnanmuutoksen mittaamiseen/arviointiin on mahdollista käyttää erilaisia hinnoittelumenetelmiä, kuten malli- tai komponenttihinnoittelua.

innanmuutosten arviointiin on mahdollista käyttää myös asiantuntija-arviota. Tällöin vastaajaa pyydetään arvioimaan, kuinka suuri osa tuotteen hinnanmuutoksesta on aitoa hinnanmuutosta ja kuinka suuri osa hinnanmuutoksesta johtuu tuotteen ominaisuuksien muutoksesta. Asiantuntija-arvio perustuu ajatukseen, että tiedonantajayrityksellä on paras mahdollinen arvio omien tuotteidensa hintakehityksestä. Jos päällekkäisiä hintahavaintoja tai asiantuntija-arviota ei saada eikä hintamittaamismenetelmiä ole mahdollista käyttää, tuotteen hintakehitys imputoidaan muiden saman hyödykeryhmän hintojen keskimääräisellä muutoksella. Imputointi perustuu oletukseen, että saman hyödykeryhmän tuotteiden hintakehitys on suunnilleen samanlaista.

Jos mikään yllä mainituista menetelmistä ei ole mahdollinen, voidaan harkinnanvaraisesti käyttää myös seuraavia menetelmiä:

• vaihtuneen tuotteen ominaisuudet oletetaan samaksi aiemman tuotteen kanssa. Tällöin hinnanmuutos huomioidaan indeksissä sellaisenaan.
• hinnanmuutoksen oletetaan johtuneen kokonaan ominaisuuksien muutoksesta, jolloin hintamuutos eliminoidaan ja indeksi ei tuotteen vaihtuessa muutu.

Hintamittaamista ja laadunmuutosmenetelmiä kehitetään jatkuvasti ja menetelmien soveltamisessa huomioidaan kansainväliset ohjeet ja suositukset.

Lisätietoa tuottajahintaindeksien laadinnasta ja laskentamenetelmistä on saatavilla käyttäjän käsikirjasta. 

Tilastokeskus

Taloustilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Tämän tilaston kohdalla noudatetaan seuraavia asetuksia:

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (N:o 2019/2152)
• EU:n komission täytäntöönpanoasetus (N:o 2020/1197)

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Julkaistavissa tilastoissa tiedot ilmoitetaan sillä tasolla, etteivät yksittäisen yrityksen tiedot ole yksilöitävissä. Eurostatille toimitettavissa aineistoissa tällaiset tiedot liputetaan luottamuksellisiksi. 

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Julkaistut palvelujen tuottajahintaindeksit toimitetaan neljännesvuosittain Eurostatille, joka julkaisee niitä omilla verkkosivuillaan. 

Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen, julkistamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ajankohtaisuutisten kanavia ovat https://stat.fi/
www.facebook.com/Tilastotohtori
https://twitter.com/tilastokeskus

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Palvelujen tuottajahintaindeksien yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole tällä hetkellä pääsyä mikroaineistoon. 

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tuottajahintaindeksejä käytetään kuvaamaan lyhyen aikavälin inflaatiopaineita talouden eri sektoreilla. Tuottajahintaindeksejä hyödynnetään myös bruttokansantuote- ja volyymilaskelmissa. Tutkimuslaitokset ja yritykset hyödyntävät indeksejä erilaisissa selvityksissä, seurannoissa ja ennusteissa. Lisäksi tuottajahintaindeksejä käytetään sopimusten indeksiehdoissa.

Eurostat arvioi puolivuosittain lyhyen aikavälin yritystilastojen asetusvaatimusten täyttymistä. Palvelujen tuottajahintaindeksit kuuluvat lyhyen aikavälin yritystilastoihin, ja Suomen viimeisin arvio asetusten täyttämisestä oli maksimi eli 10 pistettä.

Palvelujen tuottajahintaindeksien laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Kuukausittain tarkastellaan tilaston yksikkötason aineiston muutoksia ja poikkeuksellisten tietojen oikeellisuus selvitetään. Myös aggregaattitason tiedot tarkistetaan.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.