Rakennukset ja kesämökit -tilasto on vuositilasto ja se kuvaa olemassa olevaa rakennus- ja kesämökkikantaa vuoden viimeisenä päivänä. Rakennus- ja kesämökkitilastoa voidaan tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla sekä postinumeroalueittain. Rakennuksia ja kesämökkejä koskevat tiedot saadaan Tilastokeskukseen pääosin Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä, johon kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ilmoittavat rakennuksia koskevat rakennusluvanvaraiset tiedot. Rakennuksiin voidaan liittää sekä asunto- että asukastietoja eri tunnistetietojen avulla. Rakennukset ja kesämökit -tilasto on kokonaisaineisto.

Rakennuskanta sisältää kaikki asuntokantaan kuuluvat rakennukset. Rakennuskantaa voidaan kuvata mm. rakennuksen käyttötarkoituksen (asuinrakennus, liikerakennus, toimistorakennus jne.), rakennusvuoden, kerrosalan, rakennusaineen ja varustetietojen mukaan.

Rakennus-, asunto- ja asuinolotilastojen tuotantojärjestelmää uudistettiin asunto- ja rakennustietojen osalta aineistovuonna 2020. Tuotantouudistuksen yhteydessä rakennuskantapäättelyä selkeytettiin mm. kesämökkikannan osalta. Uudistus vaikuttaa jonkin verran myös aikasarjatietoihin (ks. lisää kohdasta Ajallinen vertailukelpoisuus). Osana tuotantouudistusta vuoden 2020 tilastossa otettiin käyttöön uusi rakennusluokitus (Rakennusluokitus 2018). Uuden rakennusluokituksen mukaisia tietoja on saatavissa rakennustietojen osalta vuodesta 2005 alkaen.

Rakennukset ja kesämökit -tilasto on kokonaistilasto, jonka tiedot poimitaan Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmän rakennuksia koskevista tiedoista.

Digi- ja väestötietoviraston rakennusrekisterin tiedot eivät ole olleet kaikkien rakennustyyppien osalta kattavia. Tämän vuoksi Tilastokeskuksen rakennuskantatilastosta karsitaan mm. maataloustuotannossa käytettävät rakennukset ja asuinrakennusten sauna- ja talousrakennukset (ks. kohta 3.3). Tilastokeskuksen tiedoissa kesämökit esitetään yleensä omana tietona ja vastaavasti rakennuskanta ilman kesämökkitietoja.

Tilastoyksikkönä on rakennus.

Rakennusten mittayksikköinä ovat lukumäärä ja kerrosala neliömetreinä.

Tilasto kuvaa tilannetta kunkin vuoden viimeisenä päivänä.

Rakennukset ja kesämökit -tilasto tehdään vuosittain ja se kuvaa vuoden viimeisen päivän tilanteen. Rakennukset ja kesämökit -tilasto valmistuu noin viisi kuukautta tilastointiajankohdan jälkeen.

Aluejakona käytetään tilastointiajankohdan jälkeistä päivää eli vuoden vaihteen ensimmäisen päivän aluejakoa. Näin ollen kunnat, jotka yhdistyvät vuoden ensimmäisenä päivänä on tilastoitu yhteen.

Rakennus- ja kesämökkitilastoja voidaan tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla sekä postinumeroalueittain.

Digi- ja väestötietoviraston rakennusrekisterin tiedot eivät ole olleet kaikkien rakennustyyppien osalta kattavia. Tämän vuoksi Tilastokeskuksen Rakennukset ja kesämökit -tilastoon eivät pääsääntöisesti sisälly seuraavat rakennukset: maataloustuotannossa käytettävät rakennukset, asuinrakennusten sauna- ja talousrakennukset, puolustusvoimien rakennukset, eivätkä kevytrakenteiset katokset ja kioskit, paitsi silloin kun edellämainitut rakennukset ovat asuttuja.

Rakennuskantaan eivät sisälly myöskään kesämökit, sillä ne esitetään useimmiten omana tietonaan. Rakennus- ja kesämökkikanta ei sisällä samoja rakennuksia, sillä yksittäinen rakennus luokitellaan joko rakennuskantaan tai kesämökkikantaan. Asutut kesämökit sisältyvät asuntokantaan. Kaikki asutut rakennukset sisältyvät rakennuskantaan, mutta eivät kesämökkikantaan. Asutut kesämökit otettiin mukaan rakennuskantaan vuodesta 2000 lähtien.

Rakennuksia koskeva vuosittainen tilastotuotanto aloitettiin Tilastokeskuksessa vuodesta 1987 alkaen ja kesämökkejä koskeva tilastointi vuodesta 1989 alkaen. Sitä aikaisemmin vastaavia tietoja on tuotettu kymmmenen vuoden välein Väestö- ja asuntolaskennan yhteydessä vuodesta 1950 alkaen.

Rakennukset ja kesämökit -tilaston lähdeaineistona on Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmän rakennuksia ja asuntoja koskevat tiedot. Väestötietojärjestelmän tunnusjärjestelmä muuttui, kun ns. pysyvä rakennustunnus otettiin käyttöön marraskuussa 2014. Tilastossa pysyvä rakennustunnus on käytössä aineistovuodesta 2014 lähtien, mikä voi vaikuttaa jonkin verran mm. aikasarja- ja vuosimuutostietoihin. Vuosittain tuotetut tilastotiedot ovat pitemmällä periodilla suhteellisen vertailukelpoisia keskenään, vaikka yksittäiset vuosimuutokset eivät ole kaikilta osin tarkkoja ja luotettavia.

Tilaston tiedot julkaistaan vuosittain toukokuussa tilaston kotisivulla.

Rakennusten keskeisten tietojen peittävyys on suhteellisen hyvä. Rakennusten määrissä ja ominaisuustiedoissa on kuitenkin jonkin verran virheellisyyksiä, sillä kaikki muutostiedot eivät tule kattavasti väestötietojärjestelmää ylläpitävien viranomaisten tietoon.

Vuoden 1990 väestölaskennan yhteydessä tehdyn luotettavuustutkimuksen mukaan rekisteripohjaisessa tilastossa oli noin 20000 rakennusta liikaa. Nämä rakennukset olivat joko purettuja, tuhoutuneita tai muuttuneet kesämökeiksi. Väestötietojärjestelmän rakennuksia ja asuntoja koskevista tiedoista ei saada poistumatietoja tarkasti, minkä vuoksi Tilastokeskus pyrkii karsimaan rakennuskantatilastosta vanhat ja huonokuntoiset rakennukset ja asunnot. Mikäli tällaiseen rakennuskannasta poistettuun rakennukseen muuttaa vakinaisia asukkaita, rakennus palautuu jälleen rakennuskantaan.

Tiedot ilman lupaa rakennetuista uusista kohteista sekä muutos- ja parannustöistä eivät välity tietojärjestelmään. Lämmitystavan tai -aineen muutokset eivät kaikissa tapauksissa ole luvanvaraisia rakennustoimenpiteitä. Sama ongelma koskee myös rakennuksen varusteita ja verkostoliittymiä koskevia tietoja, joissa saattaa olla virheellisyyttä. Vääriä tietoja pystytään jonkin verran korjaamaan Tilastokeskuksessa poistamalla ristiriitaisuuksia eri varusteiden, lämmitystapojen ja -aineiden kesken. Myös niissä tiedoissa on puutteellisuuksia, joita on alettu kerätä vasta vuoden 1980 tietopohjan perustamisen jälkeen. Esimerkiksi tiedot hissistä, parvekkeesta ja koneellisesta ilmastoinnista voivat olla puutteellisia.

Vuosittain tehdyt tilastotiedot ovat pidemmällä periodilla suhteellisen vertailukelpoisia keskenään. Yksittäiset vuosimuutokset eivät ole kaikilta osin tarkkoja ja luotettavia.

Kesämökkitiedoista voi puuttua jonkin verran yksiköitä. Kesämökkikäyttöön otetaan rakennuksia, jotka ovat rekisterissä muissa käyttötarkoitusluokissa kuin vapaa-ajan asuntoina (esim. tyhjilleen jääneet omakotitalot tai entisten maatilojen asuinrakennukset). Tällaisten rakennuksen muuttuminen vapaa-ajan asunnoiksi ei pääsääntöisesti välity rekisteriviranomaisille ja sitä kautta tilastoihin. Rekisteriin tehtyjä tarkistuksia ja kyselyjä on jonkin verran pyritty kohdistamaan juuri käyttötarkoitukseltaan tuntemattomiin ja/tai tyhjillään oleviin rakennuksiin, joiden käyttötarkoitus on saattanut muuttua vapaa-ajan asuinrakennukseksi. On myös mahdollista, että kesämökki muutetaan käyttötarkoitukseltaan asuinrakennukseksi, kun se otetaan asumiskäyttöön. Tällöin kesämökki poistuu kesämökkikannasta. Samoin tapahtuu myös silloin, kun kesämökki ilmoitetaan muuttoilmoituksessa vakinaiseksi osoitteeksi. Väestörekisterikeskus (nykyinen Digi- ja väestötietovirasto) on täydentänyt 1997 väestötietojärjestelmän rakennustietoja lisäämällä rekisteriin verohallinnon kesämökkitietoja. Tämän vuoksi joissakin kunnissa voi olla liikaa vapaa-ajan asuinrakennuksia. Ts. sama kesämökki on ollut sekä Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmässä että verottajalta saadussa aineistossa. Kaikissa tapauksissa näitä ei ole voitu päätellä samaksi yksiköksi, koska verohallinnon tiedoissa ei ole rakennuksen koordinaattitietoja.

Kesämökin omistajaan liittyvät tiedot, kuten ulkokuntalaisten kesäasukkaiden määrä, kuvaavat vain viranomaisrekisterin kautta saatavia tietoja. Kesämökin todellinen käyttäjäryhmä voi joissakin tapauksissa olla aivan toinen, kuin mitä rekisteritiedoista pystytään päättelemään. Suurelta osalta kesämökkejä puuttuu tieto mm. sähköistyksestä tai vesijohto- ja viemäriliittymistä. Otospohjaisen kyselytutkimuksen (Kesämökkibarometri 2021) mukaan kesämökeistä 79 prosenttia oli sähköverkon piirissä ja 19 prosenttia sai talousvetensä vesilaitoksen tai vesiosuuskunnan verkosta. Vastaavat tiedot viranomaisrekisteriin pohjautuvassa kesämökkitilastossa on, että kesämökeistä reilusti alle puolella on sähköliittymä ja vain muutamilla prosenteilla liittymä vesijohtoverkostoon.

Väestörekisterikeskus (nykyinen Digi- ja väestötietovirasto) toteutti vuonna 2003 automaattisen tietojenkäsittelyn menetelmin laajan rakennusten koordinaattitietojen perusparannushankkeen, jolloin myös rakennus- ja kesämökkitilastojen koordinaattitiedot paranivat. Koordinaattitiedon kattavuus vaihtelee jonkin verran kunnittain. Rakennukset ja kesämökit -tilastossa oli alle yksi prosentti sellaisia rakennuksia tai kesämökkejä, joilta puuttui koordinaattitieto tai koordinaatti ei ollut validi muiden aluetietojen kanssa. Rakennuksen valmistumisvuotta ym. ominaisuustietoja on korjattu Tilastokeskuksessa vuodesta 2017 alkaen Verohallinnon kiinteistörekisterin tiedoilla.

Rakennus ja kesämökkitiedot julkaistaan viiteajankohtaan (vuoden viimeinen päivä) nähden viiden kuukauden viiveellä.

Tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot julkaistaan julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Rakennus ja kesämökkitiedot voidaan tuottaa sekä kansallisilla että eurooppalaisilla alueluokituksilla (NUTS) sekä koordinaattipohjaisilla aluejaoilla. 

Vertailtaessa eri ajankohtien tietoja on otettava huomioon, että osa muutoksista voi johtua rekisterissä tehdyistä tarkastuksista, tilastoaineiston käsittelyn muutoksista tai aikaisempien vuosien erilaisista tiedonkeruumenetelmistä. Esimerkiksi rakentamisvuosien korjaukset vaikuttavat rakennusten ikärakenteeseen, samoin rakennusten käyttötarkoitusmuutokset on huomioitava esimerkiksi vuosimuutoksia tarkasteltaessa. Vuoden 1985 väestölaskennassa käytettiin ensimmäisen kerran rekisteritietoja asunto- ja rakennuskantatilaston muodostamisessa. Tiedot asunto- ja rakennuskannasta on tuotettu väestö- ja asuntolaskennoissa vuosina 1950, 1960, 1970, 1980 sekä 1985. YK:n väestölaskentasuositukset on otettu huomioon väestölaskentoja toteutettaessa.

Vuodesta 1987 lähtien tietoja on tuotettu vuosittain rekisteripohjaisesti, ja vuosittain tehdyt tilastotiedot ovat pitemmällä periodilla suhteellisen vertailukelpoisia keskenään. Vuosimuutokset eivät kuitenkaan ole kaikilta osin tarkkoja ja luotettavia. Rakennuksen käyttötarkoitusluokitus muuttui vuonna 1994. Rakennuskantatilastossa kyseinen luokitus on ollut käytössä tilastovuodesta 1993. Uusin rakennusluokitus, 2018, otettiin käyttöön Rakennukset ja kesämökit -tilastossa aineistovuonna 2020.

Ensimmäiset rekisteripohjaiset kesämökkitilastot on julkaistu vuodelta 1989 ja sen jälkeen vuosittain. Väestörekisterikeskus (nykyinen Digi- ja väestötietovirasto) täydensi Väestötietojärjestelmän rakennustietoja lisäämällä rekisteriin verohallinnon kesämökkitiedot kesällä 1990. Tämän jälkeen kunnissa tarkastettiin mm. puuttuvia koordinaatti- ja ominaisuustietoja. Tätä edeltävät kesämökkitiedot ovat vuoden 1980 väestölaskennasta, jossa tiedot kerättiin lomakkeilla. 

Vuoden 1997 alussa Väestörekisterikeskus (nykyinen Digi- ja väestötietovirasto) täydensi uudelleen väestötietojärjestelmän rakennustietoja verottajan kiinteistötiedoilla. Tässä yhteydessä rekisteriin lisättiin myös huomattava määrä kesämökkejä. Osa verottajan aineistosta lisätyistä yksiköistä saattoi jo olla eri tunnuksella väestötietojärjestelmän rakennustiedoissa.

Väestörekisterikeskuksen (nykyisen Digi- ja väestötietoviraston) väestötietojärjestelmän tunnusjärjestelmä muuttui, kun ns. pysyvä rakennustunnus otettiin käyttöön marraskuussa 2014. Tilastossa pysyvä rakennustunnus on käytössä aineistovuodesta 2014 lähtien, mikä voi vaikuttaa jonkin verran mm. aikasarja- ja vuosimuutostietoihin.

Tilastotuotannon tekninen alusta ja tietojärjestelmä uudistettiin aineistovuonna 2005. Uudistuksella voi olla jonkin verran vaikutusta aikasarjatarkastelussa.

Tilastovuodesta 2008 alkaen Rakennuskantatilasto ja Kesämökit -tilasto yhdistettiin siten, että tilaston nimeksi tuli Rakennukset ja kesämökit -tilasto. Tilaston tietosisältö on sama kuin aikaisemmin erillisinä tehtyjen tilastojen.

Rakennus-, asunto- ja asuinolotilastojen tuotantojärjestelmä integroitiin osaksi Tilastokeskuksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmää aineistovuonna 2020. Tuotantouudistuksen yhteydessä rakennuskantapäättelyä selkeytettiin mm. kesämökkikannan osalta (ks. alla). Uudistuksella on jonkin verran vaikutusta aikasarjatietoihin. Osana tuotantouudistusta vuoden 2020 tilastossa otettiin käyttöön myös uusi rakennusluokitus (Rakennusluokitus 2018). Uuden rakennusluokituksen mukaisia tietoja on saatavissa rakennustietojen osalta vuodesta 2005 alkaen.

Tuotantouudistuksen yhteydessä 2020 tehty rakennusluokitusmuutos vaikutti Rakennukset ja kesämökit -tilastoon seuraavasti:
Kesämökkitilastointi muuttui siten, että uuden rakennusluokituksen mukaan kaikki vapaa-ajan asuinrakennukset luokitellaan samaan rakennusluokkaan 021 (Vapaa-ajan asuinrakennukset), eikä niitä erotella enää varsinaisiin vapaa-ajan asuinrakennuksiin ja liiketaloudellisesti vuokrattavin lomamökkeihin. Nämä vanhan luokituksen mukaiset noin 14000 liiketaloudellisesti vuokrattavaa lomamökkiä poistuivat samalla rakennuskantaa kuvaavien liikerakennusten luokasta, mikä on huomioitava aikasarjatarkastelussa. Lisäksi ns. mummonmökkejä (noin 40 000) ei enää luokitella kesämökkitilastoon, mikä pienentää jonkin verran kesämökkimääriä vuonna 2020.

Uudessa rakennusluokituksessa asuinrakennusten luokkaan kuuluvat myös asuntolarakennukset ja erityisryhmien asuinrakennukset.

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatilastot vastaavat toisiaan siten, että jokaista asuntokannan (asunnot ja asuinolot -tilaston) asuntoa vastaava rakennus on rakennuskannassa (rakennukset ja kesämökit -tilastossa).

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatilastot ja toisaalta Digi- ja väestötietoviraston rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot eivät ole täysin yhtenevät, koska alkuperäisrekisterin sisältämiä puutteita on pyritty korjaamaan Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen rakennukset ja kesämökit -tilaston sekä uudisrakentamista kuvaavan rakennus- ja asuntotuotantotilaston lukumääräerot johtuvat mm. eri poiminta-ajankohdista. Lisäksi asunto- ja rakennuskantaan kohdistuvat laajennukset ja uudestaan rakentamiseen verrattavat muutostyöt voivat rekisteröityä uudisrakentamista kuvaavassa rakennus- ja asuntotuotantotilastossa rakennusluvan aloitusajankohdalle, mutta rakennus- ja asuntokantatilastossa rakennuksen alkuperäiselle valmistumisvuodelle.

Rakennukset ja kesämökit -tilastossa on mukana kaikki ne rakennukset ja asunnot, joissa asuttiin vuoden viimeisenä päivänä, vaikka ne eivät vielä olisi valmistuneetkaan. Tällöin rakennuksen valmistumisvuodeksi päätellään ensimmäinen sisäänmuuttovuosi.

Rakennukset ja kesämökit -tilastoon sisältyvistä rakennuskantatiedoista poistetaan vuosittain rakennuksia ja asuntoja, joita ei enää lasketa kuuluvaksi aktiivikäytössä olevaan rakennus- ja asuntokantaan. Poistettavia tietoja ovat mm. puretut ja tuhoutuneet rakennukset sekä pitkään asumattomina olleet asunnot. On myös mahdollista, että rakennuskantaan aikaisemmin kuulumaton rakennus otetaan asumiskäyttöön, jolloin se palautuu aktiivikäyttöiseen rakennuskantaan.

Tilastokeskuksen uudisrakentamista kuvaavan Rakennus- ja asuntotuotantotilaston valmistuneiden rakennusten määrät eivät lisää olemassa olevaa rakennuskantaa samalla määrällä. Tämä johtuu siitä, että rakennuskannan sisällä tapahtuu muutoksia: rakennuksia puretaan tai ne tuhoutuvat esimerkiksi tulipalossa, uusi rakennus rakennetaan vanhan tilalle tai olemassa olevan rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan jne. Lisäksi aikaisemmin käyttämättömänä ollut rakennus voi palautua rakennuskantaan, jos rakennukseen muuttaa vakinaisia asukkaita.

Otospohjaisena kyselytutkimuksena toteutetun Kesämökkibarometrin tiedot voivat poiketa rekisteripohjaisesta kesämökkitilastosta erilaisen tiedonkeruumenetelmän ja erilaisten käsitteiden ja määritelmien vuoksi.

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatilastot vastaavat nykyisessä tietojärjestelmässä (2005 lähtien) toisiaan siten, että jokaista asuntokannan asuntoa vastaava rakennus on rakennuskannassa. Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatilastot ja DVV:n rakennus- ja huoneistotiedot eivät ole täysin yhtenevät, koska rekisterin sisältämiä virheitä on pyritty korjaamaan Tilastokeskuksessa. Lisäksi Tilastokeskuksen rakennuskannasta karsitaan mm. maataloustuotannossa käytettävät rakennukset sekä sauna- ja talousrakennukset. Tilastokeskuksen tiedoissa kesämökit esitetään yleensä omana tietona ja rakennuskanta ilman kesämökkitietoja.

Tilastokeskuksen rakennuskantatilaston ja rakennustuotantotilaston uudistuotantoa kuvaavien lukujen erot johtuvat mm. eri poiminta-ajankohdista ja tilastoitavasta yksikkötiedosta. Uudistuotantotilastossa yksikkönä on hanketiedot, jotka sisältävät mm. laajennukset. Rakennuskantatilastossa yksikkönä on rakennus ja sen ominaisuustiedot. Lisäksi rakennuskannassa on mukana kaikki ne asuntoja sisältävät rakennukset, joissa asuttiin vuoden viimeisenä päivänä, vaikka ne eivät vielä olisi valmistuneet. On myös mahdollista, että rakennuskantaan aikaisemmin kuulumaton rakennus otetaan asumiskäyttöön, jolloin se tulee mukaan rakennuskantaan.

Tilastokeskuksen Rakennustuotantotilaston uudistuotantoa kuvaavat valmistuneiden rakennusten määrät eivät lisää olemassa olevaa rakennuskantaa samalla määrällä. Tämä sen vuoksi, että rakennuskannan sisällä tapahtuu muutoksia, kuten rakennuksen purkaminen tai palaminen tai esimerkiksi uuden rakennuksen rakentaminen vanhan rakennuksen tilalle, olemassa olevan rakennuksen käyttötarkoituksen muuttuminen toiseksi jne. Lisäksi aikaisemmin käyttämättömänä ollut rakennus voi palautua rakennuskantaan, jos rakennukseen muuttaa vakinaisia asukkaita.

Rakennukset ja kesämökit -tilasto on kokonaisaineisto, joka perustuu Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmän rakennuksia ja asuntoja koskeviin tietoihin, joita ylläpitävät kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ja maistraatit. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki- ja asetus väestötietojärjestelmästä.

Digi- ja väestötietoviraston rakennuksia ja asuntoja koskeva tietojärjestelmä on luotu 1980-luvun alussa. Sen tietopohjan muodostaa Tilastokeskuksen vuoden 1980 väestölaskennan yhteydessä omistajilta tai rakennuksen ja asunnon haltijoilta kerätyt tiedot. Tiedonkeruu perustui väestökirjalakiin ja erilliseen väestölaskenta-asetukseen.

Vuodesta 1982 lähtien rakennus- ja huoneistotietoja on päivitetty tietojärjestelmään rakennushankeilmoituksilla, jotka täytetään haettaessa rakennuslupaa uutta rakennusta, laajennusta tai muutostöitä varten. Koko 1980-luvun ajan Väestörekisterikeskuksen (nykyisen Digi- ja väestötietoviraston) väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietoja tarkistettiin ja korjattiin eri tietojen osalta. Tilastokeskus kehitti erilaisia käsittelysääntöjä aineiston käsittelemiseksi, jotta rekisteritietoja pystyttäisiin jatkossa käyttämään vuosittaisen rakennus- ja asuntokantatilaston tekemiseen. Rakennuksia koskeva vuosittainen tilastotuotanto aloitettiin Tilastokeskuksessa vuodesta 1987 alkaen ja kesämökkejä koskeva tilastointi vuodesta 1989 alkaen.

Verohallinnon kiinteistörekisterin tietoja käytetään tilastoainestossa tietojen korjauksiin ja täydennyksiin.

Tilastokeskuksella on sopimus Digi- ja väestötietoviraston sekä verohallinnon kanssa tietojen toimittamisesta viikoittain sekä vuositasolla.

Digi- ja väestötietoviraston rekisteri on jatkuvapäivitteinen. Tiedot poimitaan Tilastokeskukseen sekä viikko- että vuositason tietoina.

Tilaston lähdeaineistona on eri viranomaisten ylläpitämät rekisterit, joten vastausrasitetta ei synny yksilöille, yrityksille tai muille toimijoille. Vuositilaston tuotanto vie 225 henkilötyöpäivää.

Tiedon käsittelyssä yksikkötason tunnistetiedot korvataan keinotekoisilla tunnisteilla. Tiedon käsittelyssä hyödynnetään aikaisempien vuosien korjauksia, loogisia päättelyitä sekä perusaineiston ulkopuolisia datoja. Muun muassa verohallinnon kiinteistörekisterin tietoja hyödynnetään rakennustietojen tarkistuksissa ja puuttuvien tietojen imputoinnissa. Tilastotietoja verrataan myös muihin saman ajankohdan rakennustietoihin, kuten muun muassa uudistuotannon lukuihin.

Tilastokeskuksen aineistoa pyritään korjaamaan käsittelysäännöillä siten, että aineistosta karsitaan todennäköiset poistumatapaukset, kuten vanhat ja huonokuntoiset rakennukset. Tilastosta poistetaan esimerkiksi yli 15 vuotta asumattomina olleet omakotitalot. Mikäli tällaiseen asuntokannasta poistettuun rakennukseen muuttaa vakinaisia asukkaita, asunto palautuu jälleen asuntokantaan.

Kaikki muutostyöt eivät ole luvanvaraisia rakennustoimenpiteitä, eivät myöskään kaikki rakennuksen varusteita ja verkostoliittymiä koskevat toimenpiteet, joten niistä ei aina välity tietoa viranomaiselle ja sitä kautta tilastoihin. Tämän vuoksi suurelta osalta kesämökkien rekisteritiedoista puuttuu muun muassa tieto sähköistyksestä tai vesijohto- ja viemäriliittymistä. Alkuperäisaineiston virheellisyyksiä ja rakennusten puuttuvia tietoja pyritään jonkin verran päättelemään ja korjaamaan Tilastokeskuksessa. Esimerkiksi samaa rakennusta tai asuntoa ei ole hyväksytty kahdesti, mikäli on epäilys päällekkäisistä tiedoista. Myös muita alkuperäisaineiston virheellisyyksiä ja rakennusten puuttuvia tietoja pyritään päättelemään ja korjaamaan.

Osa rakennusten ja asuntojen varustetiedoista on kerätty vasta vuoden 1980 väestölaskentatietojen jälkeen, minkä vuoksi ne ovat osin puutteellisia. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi hissi, parveke ja koneellinen ilmastointi. Rakennuskannasta karsitaan muun muassa maataloustuotannossa käytettävät rakennukset sekä asuinrakennusten sauna- ja talousrakennukset, sillä niitä ei kerätty vuoden 1980 väestölaskennassa eivätkä ne siten olleet mukana rekisterin tietopohjaa muodostettaessa. Yksilöivien tunnistetietojen avulla Tilastokeskuksen rakennuskantatietoihin yhdistetään muita tietoja, kuten muun muassa rakennuksessa olevien asuntojen ja asukkaiden määrä.

Lähdeaineistoa vastaanotettaessa muuttujat tarkistetaan Tilastokeskuksessa, jotta ne vastaavat tilastointiin tarvittavia tietoja. Yksikkömäärät tarkistetaan ja verrataan aikaisempiin toimituksiin. Datan validointia tehdään tilastoaineiston käsittelyn joka vaiheessa (ks. seuraava kohta 18.5).

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilaston laadintaa ohjaa myös kymmenen vuoden välein toteutettava Väestö- ja asuntolaskenta, joka pohjautuu YK:n suosituksiin ja EU:n tilastoasetukseen.

Väestö- ja asuntolaskentaan liittyvät kv-säädökset ja suositukset:  EU:n väestölaskenta-asetus sekä UNECE:n väestölaskentasuositus, (Chapter XIV. Household and family characteristic).

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Aineiston käsittelyssä on käytössä pseudonyymitunnukset eli keinotekoiset tunnukset henkilöille, rakennuksille sekä asunnoille. Kuntaa pienemmillä aluejaoilla on tapauskohtaisesti käytössä yksittäisten tietojen salaus.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilaston tietoja käyttävät Tilastokeskuksessa muut asunto- ja rakennustietoja hyvödyntävät tilastot.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan
salassapidettäviä. Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tutkimusaineiston tiedot suojataan
Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti.

Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä
tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää
tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa
tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin voi ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja heiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi.

Aineistojen toimitusmuotoja ovat

• aineistojen käyttö etäkäyttöpalvelun kautta,
• aineistojen käyttö Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa ja
• otosaineistojen luovutus tutkijalle.

Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tilaston käyttäjien tarpeita ja palautetta sekä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia seurataan säännöllisesti tilastotuotannon yhteydessä.

Rakennukset ja kesämökit -tilaston tietoja käyttävät yhteiskunnan eri toimijat.

Rakennukset ja kesämökit -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Vuosittain tehdään koherenssitarkasteluja verrattuna muihin vastaaviin rakennuksia koskeviin tietoihin (esimerkiksi Rakennustuotantotilaston lukuihin), toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin sekä ajallisesti aiempien vuosien tietoihin.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.