Rakennus- ja asuntotuotantotilasto kuvaa rakennusluvanvaraisen uudisrakentamisen määrää ja rakennustuotannon volyymia. Rakennuslupien sekä aloitettujen ja valmistuneiden rakennushankkeiden määräyksikköinä ovat rakennushankkeiden lukumäärä, kuutiotilavuus sekä asuntojen lukumäärä. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi kuvaa käynnissä olevan uudisrakentamisen kiinteähintaista arvoa vertailuajankohtaan, indeksin perusvuoteen nähden.

Uudisrakentamisella tarkoitetaan rakennusluvanvaraista rakentamista, jonka tuloksena syntyy uusi rakennus, uutta tilaa jo olemassa olevan rakennuksen yhteyteen tai uudelleen rakentamiseen verrattavissa oleva muutos.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston perusjoukon muodostavat rakennuslupaa edellyttävät uudet rakennukset, laajennukset ja uudelleen rakentamiseen verrattavat muutokset, näiden rakennusvaihetiedot sekä näihin sijoittuvat uudet asuinhuoneistot. Tilasto perustuu kokonaisaineistoon, joka täydentyy vähitellen, kun kuntien rakennusvalvontaviranomaiset vievät tietoja rekisteriin.

Rakennus- ja asuntotuotanto -tilaston tilastoyksiköt ovat rakennus ja asunto.

Myönnettyjen rakennuslupien sekä aloitettujen ja valmistuneiden rakennushankkeiden mittayksikköinä ovat rakennushankkeiden lukumäärä, kuutiotilavuus, kerrosala sekä asuntojen lukumäärä. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin mittayksikkö on indeksipisteluku ja vuosimuutos.

Rakennus- ja asuntotuotanto -tilaston myönnettyjen rakennuslupien, aloitettujen ja valmistuneiden rakennushankkeiden tilastoinnissa ei ole perusajankohtaa. Tilastoon kuuluvan uudisrakentamisen volyymi-indeksin perusvuosi on 2015=100.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston viiteajankohta on kuukausi. Tilasto julkaistaan noin kahdeksan viikon viiveellä tilastoitavan kuukauden päättymisestä.

Rakennus- ja asuntotuotanto -tilasto julkaistaan koko maan ja maakuntien tasolla.
 

Rakennus- ja asuntotuotantotilasto kattaa kaikki Rakennusluokitus 2018 mukaiset luokat:
01 Asuinrakennukset
02 Vapaa-ajan asuinrakennukset
03 Liikerakennukset
04 Toimistorakennukset
05 Liikenteen rakennukset
06 Hoitoalan rakennukset
07 Kokoontumisrakennukset
08 Opetusrakennukset
09 Teollisuuden ja kaivannaistoiminnan rakennukset
10 Energiahuoltorakennukset
11 Yhdyskuntatekniikan rakennukset
12 Varastorakennukset
13 Pelastustoimen rakennukset
14 Maatalousrakennukset ja eläinsuojat
19 Muut rakennukset

Rakennuslupien osalta aikasarjaa päivitetään vuodesta 1995 ja uudisrakentamisen volyymi-indeksin osalta vuodesta 2000 alkaen, kuukausittain sen mukaan kuinka väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedot päivittyvät.

Tilaston tiedot julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston rakennushanketiedot saadaan viikoittain Digi- ja väestötietovirastosta. Näihin tietoihin kuuluvat myönnetyt rakennusluvat, sekä aloitetut ja valmistuneet rakennushankkeet. Kuntien ilmoittamat tiedot aloitetuista rakennushankkeista kertyvät viiveellä Digi- ja väestötietovirastolle. Viiveestä johtuen uusimman kuukauden tilasto perustuu tuotantohetkellä aina epätäydelliseen aineistoon. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin tiedot eivät olet koskaan lopullisia, koska tietoa luvanvaraisten rakennushankkeiden aloituksista päivitetään jatkuvasti. Vuoden 2015 alussa Digi- ja väestötietovirasto otti käyttöön pysyvän rakennustunnuksen koko väestötietojärjestelmässä. Ennen vuotta 2015 julkaistut tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuoden 2015 jälkeen julkaistuihin tietoihin.

Rakennushankkeiden aloitusilmoitusten hitaan kertymisen vuoksi aloitettujen rakennushankkeiden todellista määrää estimoidaan käyttämällä hyväksi tiedossa olevien aloitusten määrää. Tämä toteutetaan tilastollisella regressiomallilla, jonka avulla pyritään pääsemään lähemmäksi aloitettujen rakennushankkeiden todellista määrää. Mallissa käytettävät korotuskertoimet päivitetään vuosittain.

Aloitustietojen korotusmenetelmässä mallin estimoimaa arviota todellisesta aloitetusta hankelukumäärästä verrataan sen hetkiseen tietoon aloitetuista rakennushankkeista. Näiden erotuksena saadaan arvio rakennushankkeiden määrästä, joita ei ole vielä ilmoitettu Digi- ja väestötietovirastolle. Aloittamattomista rakennusluvista arvotaan erotuksen verran hankkeita aloitetuiksi. Aloitusten kuukausittainen korotusprosessi on täysin automatisoitu.

Aloitustietojen estimointi tehdään kuukausittain 24:lle uusimmalle kuukaudelle. Tätä vanhempia tietoja ei estimoida. Arvontaan osallistuvia aloittamattomia rakennuslupia rajataan siten, että yli 50 000 kuutiometrin rakennushankkeet jätetään pois. Tämän lisäksi syyskuusta 2024 lähtien myös asuntokappalemäärällisesti suuret rakennushankkeet eivät päädy arvontaan. Estimointimallin parametrien määrityksessä käytetään ilmoitettuja tiedossa olevia aloitustietoja. Aloitusten estimoinnin tarkkuuteen vaikuttaa ainoastaan aloitustietojen kertymävauhti ja sen vuosittainen satunnaisvaihtelu. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskennassa käytetään estimoituja aloitustietoja. Rakennushankkeiden valmistumistietojen parantamiseksi tilastoinnissa hyödynnetään muuttoilmoituksia. Rakennushankkeet yhdistetään rakennustunnuksen avulla Väestörekisterikeskuksen muuttoaineistoon ja rakennus luokitellaan valmistuneeksi, mikäli siinä asutaan.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedot julkaistaan noin kahdeksan viikon viiveellä. Viiteajankohdan viimeisen päivän ja ensimmäisten tulosten julkaisemisen välillä on tyypillisesti noin kahdeksan viikkoa.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot julkaistaan ennalta sovittuina ja Tilastokeskuksen julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Tilastot ovat saatavilla mahdollisimman täydessä laajuudessa.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedot perustuvat kuntien ilmoittamiin tietoihin myönnettyjen rakennuslupien rakennusvaiheista. Kuntien ilmoittamat tiedot kertyvät viiveellä Digi- ja väestövirastolle. Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tarkentuvat eniten noin 12 kuukauden ajan ensimmäisestä julkaisusta.

Tietojen tarkentuminen eri julkaisukertojen välillä keskimäärin on esitetty omissa taulukoissaan tilaston kotisivulla.

Tilastossa on käytössä kokonaisaineisto, jolloin otantavirhettä ei esiinny.

Kokonaisaineiston myötä estimaattorin otannasta johtuvaa satunnaisvaihtelua ei ole.

Kuntien toisistaan poikkeavat käytännöt rakennuslupien myöntämisen ja ilmoittamisen suhteen aiheuttavat, tiedon hitaan kertymisen lisäksi, rekisteritiedoissa toisinaan myös mittaus- tai ilmoitusvirheitä, joita pyritään korjaamaan.

Kuntien ilmoittamat tiedot aloitetuista rakennushankkeista kertyvät viiveellä Digi- ja väestötietovirastolle. Viiveestä johtuen uusimman kuukauden tilasto perustuu tuotantohetkellä aina epätäydelliseen aineistoon. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin tiedot eivät olet koskaan lopullisia, koska tietoa luvanvaraisten rakennushankkeiden aloituksista päivitetään jatkuvasti.

Rakennus- ja asuntotuotantotilastoon ei liity ylipeittoa.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston koko yksikkömäärä sisältyy sekä tilaston tiedonkeruuseen että hallinnollisiin lähteisiin.

Kuntien toisistaan poikkeavat käytännöt rakennuslupien myöntämisen ja ilmoittamisen suhteen aiheuttavat, tiedon hitaan kertymisen lisäksi, rekisteritiedoissa toisinaan myös mittaus- tai ilmoitusvirheitä, joita pyritään korjaamaan.

Rekisteritietojen mittaus- tai ilmoitusvirheitä korjaavaan käsittelyyn liittyvä, saatavilla olevaa pinta-ala- ja tilavuustietoa hyödyntävä päättely voi tuottaa käsittelyvirheitä. Etenkin mittaluokaltaan pieniä virheitä voi olla hyvin vaikea havaita.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston aineistona on kuntien rakennushanketiedot, joita ilmoitetaan rekisteriin. Tiedot saadaan kaikista Suomen kunnista, joten aineisto on myös maantieteellisesti vertailukelpoinen.

Rakennus- ja asuntotuotantotilastoon ei sisälly maiden välistä vertailua.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston aikasarjat ovat ajallisesti vertailukelpoisia vuodesta 1995 alkaen vuoteen 2015. Vuoden 2015 alussa Digi- ja väestötietovirasto otti käyttöön pysyvän rakennustunnuksen koko väestötietojärjestelmässä. Ennen vuotta 2015 julkaistut tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuoden 2015 jälkeen julkaistuihin tietoihin.

Rakennus- ja asuntotuotantotilastolle on vuodesta 1995 alkaen kesäkuun 2020 alkuun mennessä kertynyt 303 viiteajankohtaa. Tilastoon kuuluvan uudisrakentamisen volyymi-indeksin, jonka perusajankohtana on vuosi 2015, viiteajankohtien lukumäärä vuodesta 2000 alkaen on vastaavasti 243. Vuoden 2015 alusta suoraan vertailukelpoisten viiteajankohtien lukumäärä tilastokokonaisuudelle on 63.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedot eroavat osin rakennus- ja asuntokannasta. Rakennus- ja asuntokannasta poistetaan vuosittain rakennuksia ja asuntoja, joita ei enää lasketa kuuluvaksi olemassa olevaan rakennus- ja asuntokantaan. Näitä ovat mm. puretut ja tuhoutuneet rakennukset sekä pitkään asumattomina olleet asunnot. Lisäksi rakennuksiin kohdistuvat laajennukset ja uudestaan rakentamiseen verrattavat muutostyöt rekisteröityvät rakennus- ja asuntotuotantotilastossa hankkeen aloitusajankohdalle, mutta rakennus- ja asuntokantatilastossa rakennuksen alkuperäiselle valmistumisvuodelle.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedot laaditaan kuukausittain aina samalla tavalla, joten tiedot ovat yhteneväiset.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon lähdeaineistona.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston lähdeaineistona käytetään Digi- ja väestöviraston toimittamia viikoittaisia rakennusten muutostietoaineistoja, jotka sisältävät tiedot jokaisesta viikon aikana rakennuskantaan tulleista muutoksista. Näitä ovat mm. uudet rakennukset ja luvat sekä muutokset yksiköiden ominaisuustietoihin sekä ko. tietojen täydentymiset.

Digi- ja väestövirastosta saadaan viikoittain kaksi erillistä tiedostoa, TKRMAX- ja VTJ-alkuiset tiedostot, joissa nimen loppuosa on järjestysnumero. TKRMAX on ns. maksimaalinen aineisto, johon muodostuu kaikki rakennukseen kohdistuneet muutokset. VTJ on muutostietopalvelun aineisto. Tilastokeskukselle välitetään rakennuslupiin liittyvät tiedot ja kaikki väestötietojärjestelmästä saatavissa olevien tietoryhmien muutokset.

Muuttoaineistoa käytetään ilmaisemaan valmiina ne rakennukset joihin on muutettu, mutta jotka eivät ole aineistossa vielä valmistuneita. Mikäli rakentamista ei aloitettu, voidaan myös sille estimoida aloituspäivä.
Haahtela-yhtiöt luokittelee suomen kunnat kuuteen (6) eri kalleusluokkaan. Jokainen kunta kuuluu johonkin näistä 1-6 luokasta. Haahtelan alueindeksit luetaan mukaan aineistoon ja niitä käytetään hyväksi uudisrakentamisen alueellista volyymia laskettaessa.

Rakennus- ja asuntotuotantotilastolla ei ole omaa tiedonkeruuta.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedot päivittyvät Digi- ja väestöviraston toimittamien viikkoaineistojen mukaan.

Vuonna 2019 rakennus- ja asuntotuotantotilaston tuotantoon käytettiin 258 työpäivää. Tilastoon käytetään hallinollista rekisteriaineistoa, joten vastausrasitetta ei ole. 

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston perusjoukon muodostavat rakennuslupaa edellyttävät uudet rakennukset, laajennukset ja uudelleen rakentamiseen verrattavat muutokset, näiden rakennusvaihetiedot sekä näihin sijoittuvat uudet asuinhuoneistot. Tilasto perustuu kokonaisaineistoon, joka täydentyy vähitellen, kun kuntien rakennusvalvontaviranomaiset vievät tietoja rekisteriin.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskennan lähtökohtana on estimoida aloitettavan rakennuksen arvo perusvuoden hinnoin rakennuksen ominaisuustietojen avulla sekä osittaa estimoitu arvo odotettavissa olevalle rakennusajalle. Odotettavissa olevan rakennusajan estimointi perustuu tätä varten kehitettyyn malliin. Rakennusaika ja valmistumisaika määräytyvät estimoidun, laskennallisen rakennusajan mukaan eivätkä rekisterin mukaisen valmistumisajan mukaan. Tämä menettely parantaa oleellisesti volyymi-indeksin kykyä seurata suhdanteita. Uudisrakentamisen volyymi tarkasteltavana ajanjaksona saadaan laskemalla yhteen kaikkien rakenteilla olevien rakennusten tälle ajanjaksolle kohdistuvat arvo-osuudet perusvuoden hinnoin. Kun tämä arvo suhteutetaan perusvuoden vastaavan ajanjakson vastaavaan arvoon, on tuloksena volyymi-indeksi.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Jokainen uusi viikkoaineisto tarkistetaan virheellisten tietojen korjaamiseksi. Aineistoa verrataan jo julkaistuihin tietoihin, jolloin suurimmat muutokset jo julkaistujen tietojen osalta tarkistetaan. Aineistoa käsitellään kuukausittain erikseen sekä maakuntatasolla että käyttötarkoitustasolla ennen julkistamista.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksistä julkaistaan kausitasoittamaton sekä kausitasoitettu sarja. Lisätietoa kausitasoituksesta löytyy Tilastokeskuksen sivuilta.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston perusjoukon muodostavat rakennuslupaa edellyttävät uudet rakennukset, laajennukset ja uudelleen rakentamiseen verrattavat muutokset, näiden rakennusvaihetiedot sekä näihin sijoittuvat uudet asuinhuoneistot. Tilasto perustuu kokonaisaineistoon, joka täydentyy vähitellen, kun kuntien rakennusvalvontaviranomaiset vievät tietoja rekisteriin.

Rakennushankkeiden aloitusilmoitusten hitaan kertymisen vuoksi aloitettujen rakennushankkeiden todellista määrää estimoidaan käyttämällä hyväksi tiedossa olevien aloitusten määrää. Tämä toteutetaan tilastollisella regressiomallilla, jonka avulla pyritään pääsemään lähemmäksi aloitettujen rakennushankkeiden todellista määrää. Mallissa käytettävät korotuskertoimet päivitetään vuosittain.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskennan lähtökohtana on estimoida aloitettavan rakennuksen arvo perusvuoden hinnoin rakennuksen ominaisuustietojen avulla sekä osittaa estimoitu arvo odotettavissa olevalle rakennusajalle. Odotettavissa olevan rakennusajan estimointi perustuu tätä varten kehitettyyn malliin. Rakennusaika ja valmistumisaika määräytyvät estimoidun, laskennallisen rakennusajan mukaan eivätkä rekisterin mukaisen valmistumisajan mukaan. Tämä menettely parantaa oleellisesti volyymi-indeksin kykyä seurata suhdanteita. Uudisrakentamisen volyymi tarkasteltavana ajanjaksona saadaan laskemalla yhteen kaikkien rakenteilla olevien rakennusten tälle ajanjaksolle kohdistuvat arvo-osuudet perusvuoden hinnoin. Kun tämä arvo suhteutetaan perusvuoden vastaavan ajanjakson vastaavaan arvoon, on tuloksena volyymi-indeksi.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.  

Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö 
 

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus. 

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi) 

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedot julkaistaan koko maan ja maakuntien tasolla.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun. 

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa 

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedot toimitetaan kansantalouden tilinpidon käyttöön kuukausittain. Tilaston tietoja toimitetaan kuukausittain Eurostatille julkaisupäivänä ja Eurostat julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedot mahdollistavat myös tarkempien alueellisten tietojen jakamisen maksullisena tietopalveluna. Esimerkiksi rakennus- ja asuntotuotantotilaston kunnittaiset rakennushanketiedot löytyvät Tilastokeskuksen maksullisesta Rakennettu ympäristö -palvelusta.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä yksikkötason aineistoon.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Suhdannetilastojen kausitasoitetut tiedot tarkentuvat käytettävän laskentamenetelmän vuoksi. Uuden aikasarjahavainnon tuoma lisäinformaatio hyödynnetään mallipohjaisessa laskentamenetelmässä, mikä heijastuu vanhojen julkistusten muutoksena. Tuoreimpien kausitasoitettavien lukujen revisoitumisesta kerrotaan tilastojen julkistuksissa ja laatuselosteissa.

Keskeisten suhdannetilastojen ja joidenkin vuositilastojen yhteydessä julkistetaan myös taulukko toteutuneista revisioista. Taulukosta ilmenee, miten viimeisten tilastoajankohtien tiedot ovat muuttuneet ensimmäisen ja tuoreimman tilastojulkistuksen välillä.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedot perustuvat kuntien ilmoittamiin tietoihin myönnettyjen rakennuslupien rakennusvaiheista. Kuntien ilmoittamat tiedot kertyvät viiveellä Digi- ja väestövirastolle. Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tarkentuvat eniten noin 12 kuukauden ajan ensimmäisestä julkaisusta.

Tilaston tietoja käytetään Eurostatissa, erinäisissä kansainvälisissä organisaatioissa ja Suomen julkisessa hallinnossa talouden kehityksen seurantaan ja analysointiin. Elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset käyttävät tietoja markkinakehityksen arvioinnissaan.

Rakennustuotantotietojen avulla voidaan tarkastella rakentamisen tilaa ja kehittymistä koko maassa ja alueellisesti. Erityisen hyvin tiedot soveltuvat suhdannetilanteen arviointiin. Rakennustuotantotietojen avulla voidaan syventää ja tarkentaa suhdannekehityksen tarkastelua keskittymällä eri rakennustyyppien tai alueellisten tietojen tarkasteluun.

Eurostat arvioi tilaston tiedot vuosittain.

Rakennushanketiedot saadaan viikoittain Digi- ja väestötietovirastosta. Näihin tietoihin kuuluvat myönnetyt rakennusluvat, sekä aloitetut ja valmistuneet rakennushankkeet. Kuntien ilmoittamat tiedot aloitetuista rakennushankkeista kertyvät viiveellä Digi- ja väestötietovirastolle. Viiveestä johtuen uusimman kuukauden tilasto perustuu tuotantohetkellä aina epätäydelliseen aineistoon. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin tiedot eivät olet koskaan lopullisia, koska tietoa luvanvaraisten rakennushankkeiden aloituksista päivitetään jatkuvasti. Vuoden 2015 alussa Digi- ja väestötietovirasto otti käyttöön pysyvän rakennustunnuksen koko väestötietojärjestelmässä. Ennen vuotta 2015 julkaistut tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuoden 2015 jälkeen julkaistuihin tietoihin.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri tarkistusvaiheessa. Kuukausittain tarkastellaan tilaston yksikköaineistoa sekä aineiston revisioita.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Rakennus- ja asuntotuotantotilasto on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa – käsikirjassa.

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.