Rakennuskustannusindeksit ovat panoshintaindeksejä, jotka kuvaavat talonrakentamisessa käytettävien tuotantopanosten hintakehitystä valittuun perusajankohtaan nähden. Talonrakentamisessa käytettävät peruspanokset voidaan jakaa kolmeen päälajiin: työhön, tarvikkeisiin ja palveluihin. Virallinen rakennuskustannusindeksi, josta yleensä ollaan kiinnostuneita, mittaa uudistalonrakentamisessa käytettävien tuotantopanosten hintakehitystä rakennusyrityksen tai urakoitsijan näkökulmasta. Virallisen rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksi lasketaan neljän talohanketyypin painotettuna keskiarvona. Jokaiselle talohanketyypille on määritelty oma tuotantopanosjakauma sen mukaan, kuinka suuri osuus kyseisellä panoksella on koko talohankkeen kokonaiskustannuksista. Koko indeksin laskenta-ajanjakson ajan (5 vuotta) perusajankohtana määritellyt talohanketyypit sekä talonrakentamisen tuotantotekniikka pidetään vakiona.

Rakennusluokituksen 2018 talotyypeistä (käyttötarkoitusluokat) on muodostettu rakennuskustannusindeksiä varten neljä talohanketyyppiä: pientalo, kerrostalo, palvelurakennus ja tuotantorakennus. Hanketyyppi pientalo kuvaa ammattimaisesti, tuottajamuotoisesti toteutettuja omakotitaloja, pientaloja ja rivitaloja. Hanketyyppi kerrostalo sisältää rakennusluokituksen luokat kerrostalo, asuntolarakennukset ja erityisryhmien asuinrakennukset. Palvelurakennus edustaa monen erilaisen liike-, toimisto-, liikenne- hoitoala-, kokoontumis- ja opetusrakennusten keskimääräistä hanketyyppiä. Palvelurakennus vastaa aiempien perusvuosien toimitilaa. Hanketyyppi tuotantorakennus edustaa indeksissä erilaisia teollisuuden ja kaivannaistoiminnan rakennuksia sekä varastorakennuksia.

Rakennuskustannusindeksin perusjoukon muodostavat kaikki talonrakentamisessa käytettävät tuotannontekijät. Ne ryhmitellään tavanomaisesti työhön, tarvikkeisiin ja palveluihin.
 

Rakennuskustannusindeksin tilastoyksikkö on rakennuskustannus, joka tulee urakoitsijan maksettavaksi talonrakentamisessa. Tyypillinen raportointiyksikkö, jolta tietoa kerätään, on esimerkiksi materiaalikustannusten osalta erilaiset rakennustarvikkeita myyvät yritykset mutta esimerkiksi palveluiden ja työkustannusten mittaamiseen käytetään tietolähteinä esimerkiksi muita Tilastokeskuksen indeksejä.
 

Rakennuskustannusindeksin tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Indeksipisteluvuista lasketaan myös kuukausi- ja vuosimuutosprosentteja.

Tuoreimman rakennuskustannusindeksin perusvuotena on vuosi 2021 (2021=100). Tietokantataulukoissa julkaistaan myös indeksejä perusvuosilta 1951, 1964, 1973, 1980, 1990, 1995, 2000, 2005, 2010 ja 2015. Vanhojen perusvuosien indeksejä ketjutetaan uuden perusvuoden käyttöönotosta lähtien aina tuoreimman perusvuoden indeksin muutoksilla.

Rakennuskustannusindeksin viiteajankohta on kuukausi. Hintatiedot kerätään kuukauden 15. päivän mukaisina.
Rakennuskustannusindeksi ilmestyy kohdekuukautta seuraavan kuukauden 15. päivä. Jos päivä sattuu viikonloppuun, niin indeksi julkaistaan edellisenä arkipäivänä.

Rakennuskustannusindeksin maantieteellinen viitealue on koko Suomi. Indeksi ei kerro mahdollisista eri alueiden eroavaisuuksista.

Rakennuskustannusindeksi kuvaa ammattimaisen (liiketoiminnallisen) uudistalonrakentamisen kustannuskehitystä. Indeksissä mitataan talonrakentamisen kustannuskehitystä rakentajan tai urakoitsijan näkökulmasta. Rakennuskustannusindeksi ei sisällä kaikkia rakennuttajalle aiheutuvia kustannuksia kuten suunnittelu- tai rahoituskustannuksia. Ammattimaisen korjausrakentamisen indeksejä on saatavilla vain asuinrakentamisesta.
Rakennuskustannusindeksi ei kata kaikkia rakennusluokituksen luokkia. Virallisessa rakennuskustannusindeksissä ei huomioida luokkia 02 Vapaa-ajan asuinrakennukset, 10 Energiahuoltorakennukset, 11 Yhdyskuntatekniikan rakennukset, 13 Pelastustoimen rakennukset, 14 Maatalousrakennukset ja eläinsuojat, 19 Muut rakennukset.   

 

Rakennuskustannusindeksin vanhimmat tietokantataulukoista saatavat kokonaisindeksit ovat vuodesta 1922 lähtien. Luovutushintakertoimia julkaistaan vuodesta 1949 lähtien. Indeksiehto-osaindeksejä löytyy vuodesta 1980 lähtien. Talotyyppikohtaisten indeksien aikasarjojen pituus riippuu siitä, milloin kyseistä indeksiä on alettu tuottaa.
Rakennuskustannusindeksin julkaistut indeksipisteluvut ovat julkaisuhetkellä aina lopullisia. Tämän jälkeen niitä ei enää muuteta kuin erityisissä poikkeustapauksissa.

Tilaston tiedot julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Rakennuskustannusindeksien laskenta perustuu noin 260 tiedonantajalta kerättyihin yli 1000 hintatietoon. Lisäksi laskennassa käytetään osassa tuoteryhmistä rautakaupoista neuvoteltua myyntiaineistoa sekä verkkoharavoitua hinnastotietoa Virallinen rakennuskustannusindeksi kuvaa uudistalonrakentamisen peruspanosten keskimääräistä hintakehitystä koko maan tasolla. Indeksi ei kerro mahdollisista eri alueiden eroavaisuuksista. Se ei sovellu myöskään rakentamisen tuotoshintojen mittaamiseen (ns. rakennushintaindeksi).
Rakennuskustannusindeksin tiedonkeruu perustuu harkinnanvaraiseen otokseen edustavista hyödykkeistä, jotka on valittu kuukausittaiseen hintaseurantaan. Näiden valittujen hyödykkeiden hinnanmuutoksia pyritään seuraamaan puhtaan hintaindeksin periaatteita noudattaen eliminoimalla havaituista hintamuutoksista laadunmuutoksen aiheuttama hintamuutos.
Rakennuskustannusindeksien tarkkuuteen vaikuttavat mahdollinen otantavirhe ja tiedon käsittelyvirheet. Virheiden suuruutta ei ole estimoitu.
Indeksien oikeellisuuteen vaikuttaa myös vastauskato, joka rakennuskustannusindeksissä on kuukausitasolla 4-5 prosenttia. Vastauskatoa pyritään pienentämään vastauksia karhuamalla.

 

Hintatiedot kerätään kuukauden 15. päivän mukaisina.
Rakennuskustannusindeksi ilmestyy kohdekuukautta seuraavan kuukauden 15. päivä. Jos päivä sattuu viikonloppuun, niin indeksi julkaistaan edellisenä arkipäivänä.

Rakennuskustannusindeksin tiedot on julkaistu täsmällisesti julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Otospoimintaa varten ei ole olemassa kattavia rekisteritietoja talonrakentamiseen käytetyistä panoksista sekä siihen tarvittavista ominaisuustiedoista. Empiirisesti kuitenkin tiedetään, että talonrakennustuotannossa käytetään paljon erilaista työtä, rakennustarvikkeita ja palveluita panoksina. Tästä seuraa se, että tulee tehdä valinta keskeisimmistä seurattavista panoksista ja niiden mittaamiseen käytettävistä nimikkeistä. Valinnat tehdään harkinnanvaraisesti eli kyseessä on harkinnanvarainen otanta (ns. näyte). Edustavien nimikkeiden valinnassa on käytetty jo pitkään apuna Valtion teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) rakennusalan asiantuntijoiden osaamista. Koska tilastossa on harkinnanvarainen otos, otantavirheen arvioiminen ei ole relevanttia.

Perustavoitteena rakennuskustannusindeksissä on seurata laatu- ja muiden määritelmien suhteen muuttumattomana pysyvän rakennustarvikkeen hinnan muutosta kuukausittain.

Hintakeruuseen valittujen hyödykkeiden hinnanmuutoksia pyritään seuraamaan puhtaan hintaindeksin periaatteita noudattaen eliminoimalla havaituista hintamuutoksista laadunmuutoksen aiheuttama hintamuutos. Tiedonkeruussa olevien rakennustuotteiden tulisi olla mahdollisimman tarkasti kuvattu ja yksilöity. Tällöin seurattavien tuotteiden hintatiedot ovat ajallisesti vertailukelpoisia. Mikäli tietylle tuotteelle ei saada kerättyä perättäisiltä ajankohdilta vertailukelpoista tietoa tai tuotteen tai kyseisen laadun valmistus loppuu, vanha tuote voidaan vaihtaa uuteen joustavasti tilastotuotannossa.
Mahdollisen mittausvirheen suuruutta ei ole arvioitu.

 

Rakennuskustannusindeksin tiedonkeruun vastauskato on noin 4-5 % kuukausitasolla. Vastauskatoa pyritään pienentämään vastauksia karhuamalla.

Rakennuskustannusindeksin hintakäsitteet ja kustannuslajit ovat eurooppalaisen yritystilastoasetuksen (EBS) mukaiset, joten tilaston tiedot ovat osittain kansainvälisesti vertailukelpoisia.

Tilastokeskus kuitenkin julkaisee rakennuskustannusindeksistä myös kattavampia tietoja, kuin mitä yritystilastoasetus (EBS) velvoittaa. Esimerkiksi rakennustyyppejä on kansainvälistä minimitasoa useampi. Lisäksi asuinrakentamisen korjausindeksit, indeksiehto-osaindeksit ja luovutushintakertoimet julkaistaan kotimaan tarpeisiin, joten niille ei välttämättä löydy kansainvälistä vertailukohdetta.

Rakennuskustannusindeksin aikasarjat ovat vertailukelpoisia. Perusvuosiuudistuksen yhteydessä vanhojen indeksien laskenta niiden omalla painorakenteella lopetetaan ja laskentaa jatketaan ketjuttamalla. Vanhojen indeksien laskenta tehdään aina uusimman indeksin painorakenteella ja uusimpien kustannustietojen perusteella.

Rakennuskustannusindeksistä julkaistaan pitkiä aikasarjoja. Vanhin tietokantataulukoissa julkaistu kokonaisindeksi 1935=100 on vuodesta 1922 alkaen (vain vuositieto).



 

Rakennuskustannusindeksin läheisin vertailukohta on maarakennuskustannusindeksi, joka kuvaa maarakennusalan yrittäjälle koituvien kustannusten kehitystä. Rakennuskustannusindeksi kuvaa rakennusyrittäjälle koituvien kustannusten kehitystä talonrakentamisen alalla.
 

 

Rakennuskustannusindeksin lähdeaineistona on omasta tiedonkeruusta saatavat hintahavainnot sekä Tilastokeskuksen muut hintaindeksit.

Omalla tiedonkeruulla kerätään hintatietoja rakennustarvikkeiden valmistajilta sekä erilaisilta tukku- ja vähittäiskaupoilta. Rakennuskustannusindeksin painorakenteessa on huomioitu tiedusteltavien tuotteiden jakelutie. Samaa tuotetta kysytään yleensä toimitusketjun eri jakelukanavista ja erityyppisistä myyntipaikoista kerätyt hintamuutokset painotetaan jokaiselle tuotteelle määritellyillä jakelutiepainoilla. Rakennuskustannusindeksissä on huomioitu seuraavat jakelutiet (järjestyksessä havaintomäärien mukaan):
1.    Tehdastoimitus
2.    Rautakauppa
3.    LVI tukku
4.    Sähkötukku
5.    Puutavaraliike
6.    Maali-, tapetti- ja laattaliike tms. erikoisliike
7.    Kodinkoneliike
8.    Muu (esim. maahantuoja)

Laskennassa hyödynnetään myös tietoja maarakennuskustannusindeksistä, kuluttajahintaindeksistä, palvelujen tuottajahintaindeksistä sekä tuottajahintaindeksistä. Työkustannusten mittaamiseen käytetään ansiotasoindeksiä, johon yhdistetään kerran vuodessa työnantajajärjestöiltä päivittyvät sosiaalikustannukset.
Rakennuskustannusindeksin laskenta perustuu yhteensä noin 1100 hintatietoon noin 260 tiedonantajalta. Lisäksi käytössä on rautakaupoista neuvoteltua myyntiaineistoa ja verkkoharavoitua hinnastotietoa. Näistä ns. kokonaisaineistoista saadaan havaintomääriä kymmen- tai jopa satakertaisesti enemmän kuin normaalissa tiedonkeruussa. Rautakaupan aineistoa käytetään vain osassa tuoteryhmiä ja muiden jakeluteiden rinnalla.

Rakennuskustannusindeksin oman tiedonkeruun tietoja kerätään verkkolomakkeella. Pieni osa tiedoista kerätään sähköpostitse.
Tiedonantajia pyydetään kuukausittain vastaamaan hintatiedot heille valituista tuotteista, sekä ilmoittamaan syyt suurille hintamuutoksille ja mahdollisista muutoksista tuotteen ominaisuuksissa (tuotemerkin tai mallin muutos tms).
Tiedonkeruussa olevien tuotteiden tulisi olla niiden ominaisuuksien suhteen mahdollisimman muuttumattomia ajassa (ns. laatuvakiointi). Tiedonantajien ilmoittamien tuotteiden tulisi olla mahdollisimman tarkasti kuvattu ja yksilöity esimerkiksi tuotemerkillä ja -mallilla, jotta seurattavien tuotteiden hintatiedot olisivat ajallisesti vertailukelpoisia. Muussa tapauksessa hinnanmuutos voi virheellisesti johtua tuotteen laadun tai ominaisuuksien muutoksesta.

Rakennuskustannusindeksin tiedot kerätään kuukausittain. Osa tiedoista on luonteeltaan sellaisia, että ne päivittyvät vain kerran vuodessa.

Kuukausittain saadaan mitattaville tuotteille (ns. tuoteilmentymille) päivitetyt hintatiedot. Indeksilaskennan ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan tuoteilmentymille hintojen parivertailu (nykyhinta/edellisen kuukauden vertailuhinta). Kun näin muodostetut hintasuhteet on saatu tehtyä, lasketaan tuotteille ja myöhemmin tuoteryhmille hintasuhdeaggregaatit käyttäen painotetun geometrisen keskiarvon kaavaa. Näin saadaan varsinaista indeksilaskentaa varten laskettua myös tuoteryhmittäiset tasosarjat eli tuoteryhmittäiset perusindeksit (elementary price indices) ketjuperiaatteella. Tämän jälkeen tuoteryhmien perusindekseistä lasketaan varsinaiset indeksit indeksihierarkian mukaisesti.
Rakennuskustannusindeksi lasketaan Laspeyresin hintaindeksin mukaisesti. Indeksin painot ovat perusajankohdalta ja ne pidetään kiinteinä koko perusvuoden laskentajakson ajan (n. viisi vuotta).
Rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksi lasketaan neljän talohanketyypin painotettuna (geometrisena) keskiarvona. Talohanketyypin paino kokonaisindeksissä määräytyy Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilastosta saatavasta rakennustyyppikohtaisesta rakennustuotannon arvosta.

Jokaiselle talohanketyypille on määritelty oma panosjakauma. Panoksia mitataan yhdellä tai useammalla tuotteella. Tuotteiden ja tuoteryhmien välisessä painotuksessa huomioidaan aiemmin esitellyt jakelutiet. Tuotteen jakelutiet ja niiden painot vaihtelevat tuotteesta toiseen, mutta kokonaisuudessa merkityksellisempiä ovat tehdastoimittajat sekä LVI- ja sähkötukut.
Hanketyyppien sisäisten panospainojen määrityksessä on käytetty VTT asiantuntija-apua sekä monia aineistolähteitä. Tuoreimman perusvuoden 2021=100 painorakennetta taustoittaa VTT:n loppuraportti. 

Rakennuskustannusindeksi tiedot validoidaan systemaattisesti. Laskentajärjestelmä nostaa tietyn kynnysrajan ylittävät hintamuutokset tarkistuslistalle. Lisäksi esimerkiksi puuttuvat havainnot tai tiedonantajan ilmoittamat tuotemuutokset nousevat käsiteltäväksi. Tarvittaessa tiedonantajaan ollaan yhteydessä tai puuttuva tieto arvioidaan. Tuotemuutokset voidaan käsitellä tilaston laskennassa muuttamalla edellisen kuukauden hintaa, jotta kahden kuukauden välinen hintaparivertailu tehdään samasta, laatuvakioidusta tuotteesta.

Rakennuskustannusindeksin käyttäjän käsikirja 2000=100 kuvaa erilaisia rakennuskustannusindeksejä ja niiden laskentamenetelmiä sekä opastaa indeksien käytössä. Tuoreimman perusvuoden 2021=100 painorakenteen muodostumista taustoittaa VTT:n loppuraportti. Tuoreimman perusvuoden painot on saatavilla pdf-tiedostoina: Panosindeksit 2021=100, Rakennuskustannusindeksi talotyypeittäin 2021=100 sekä Asuinrakentaminen 2021=100. 
Tilaston menetelmäselosteiden sivulla on julkaistu myös VTT Rakennustekniikan tutkimusjulkaisu liittyen Rakennuskustannusindeksiin 2000=100.

 

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja. Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Rakennuskustannusindeksin tuotantoa ja tietosisältöä ohjaa EU:n yritystilastoasetus 2019/2152. Asetus velvoittaa jäsenvaltioita tuottamaan tietoa rakennuskustannuksista. 

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
 

Lisätietoja: Tietosuoja 

 

Rakennuskustannusindeksin tietoja pääsevät käsittelemään vain tilaston tuotantoon osallistuvat henkilöt. Tiedonantajina toimivia yrityksiä tai tuotteiden hintatietoja ei julkaista, vaan julkaistavat tiedot ovat aina useista havainnoista koostuvia aggregoituja indeksipistelukuja. 

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Asuinrakentamisen korjausrakentamisen indeksit toimitetaan kuukausittain Kuluttajahintaindeksin käyttöön. Lisäksi tilaston tiedot toimitetaan kuukausittain Eurostatille julkaisupäivänä ja Eurostat julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi-ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Rakennuskustannusindeksin tietoja ei kuitenkaan revisoida kuin erittäin poikkeuksellisesti (käytännössä virhetilanteissa).

Rakennuskustannusindeksi on yksi rakennusalan inflaatiomittari. Se soveltuu hyvin pitkän aikavälin kustannuskehityksen tarkasteluun talonrakentamisessa.

Rakennuskustannusindeksiä käytetään panosten deflatointiin kansantalouden tilinpidossa ja asuinrakentamisen korjausrakentamisen indeksejä käytetään lähdeaineistona mm. kuluttajahintaindeksissä. Rakennuskustannusindeksiä ja sen indeksiehto-osaindeksejä (P2000=100) on käytetty rakennusurakoissa kompensaatioindeksinä. Nykyään urakkasopimuksissa käytettävistä tarkistusindekseistä voidaan sopia kuitenkin vapaasti. Rakennuskustannusindeksiä käytetään vielä toistaiseksi kiinteistöverotuksessa tarkistusindeksinä rakennusten verotusarvojen perusarvon päivityksessä. Monet vakuutusmaksut ovat myös sidottu rakennuskustannusindeksiin. Arava-asuntojen enimmäishintalaskelmissa käytetään rakennuskustannusindeksin muutoksiin sidottua luovutushintakerrointa. Hitas-asuntojen enimmäishintalaskelmissa voidaan käyttää myös rakennuskustannusindeksiä.

Käyttäjätyytyväisyydestä kerätään mielipiteitä sidosryhmäyhteistyön kautta ja ottamalla vastaan käyttäjäpalautetta sähköpostitse ja puhelimitse.
 

Rakennuskustannusindeksin laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin vaiheessa. Tuotannossa seurataan tiedonkeruun vastanneiden lukumäärää ja katoprosenttia ja puuttuvia vastauksia karhutaan. Suurimpien hintamuutosten oikeellisuus tarkistetaan.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.