4.5.2024 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Rahoitustilinpito kuvaa kansantalouden kaikkien sektoreiden rahoitustaseita sekä rahoitustaloustoimia. Rahoitustaseet ovat tilastointijakson lopun rahoitussaamisten ja velkojen kantoja. Rahoitustaloustoimet puolestaan ovat tilastointijakson aikana tehtyjä taloustoimia, jotka vaikuttavat rahoitustaseisiin. Rahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää.

Rahoitustilinpitotilaston yhteydessä julkaistaan vuosittain tietoa myös reaalivaroista. Reaalivaroihin kuuluvat valmistetut varat kuten esimerkiksi rakennukset ja varastot sekä valmistamattomat varat kuten esimerkiksi maa. Sektorin kokonaisvarat saadaan laskemalla yhteen rahoitus- ja reaalivarat.

Tilaston perusjoukko

Rahoitustilinpidon perusjoukko on kattava. Tämä tarkoittaa, että kaikki kotimaiset taloudelliset yksiköt ovat mukana. Talouden kaikkia sektoreita koskevat lähdetiedot sovitetaan rahoitustilinpidossa yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi.

Tilastoyksikkö

Institutionaalinen yksikkö on talousyksikkö, jolla on itsenäinen päätöksentekovalta päätoiminnassaan. Kotimainen yksikkö on institutionaalinen yksikkö, jonka pääasiallinen taloudellisen mielenkiinnon keskus on ao. talousalueella ja sillä on päätäntävalta toimistaan ja sillä on, tai voisi olla, täydellinen kirjanpito.

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa käytetään lähteinä paitsi rahoitustilastoja myös muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja aineistoja. Suurin osa tietolähteistä on saatavissa neljännesvuosittain, mutta joitakin lähteitä on käytettävissä vain vuositasoisina.

Mittayksikkö

Käytetty mittayksikkö on miljoonaa euroa.

Perusajankohta

1995-

Viiteajankohta

Rahoitustilinpidossa viiteajankohtana on kalenterivuosi vuositietojen osalta ja vuosineljännes neljännesvuositietojen osalta.

Rahoitustilinpidon neljännesvuositiedot julkaistaan noin kolmen kuukauden viiveellä. Tällöin päivitetään aina myös vuositason StatFin-tietokantaa. Rahoitustilinpidon vuosijulkaisu tuotetaan tilastovuodesta 2017 alkaen noin 9 kuukauden viiveellä syyskuussa. Vuosijulkaisun laadinnan aikaan on edellisvuoden osalta käytettävissä kattavammat lähteet kuin neljännesvuositietoja aiemmin laadittaessa. Tiedot julkistetaan vuodesta 1995 lähtien. Neljännes- ja vuositasoiset tiedot ovat aina yhdenmukaiset keskenään.

Viitealue

Rahoitustilinpidon viitealue on koko maan talous.

Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) mukaisessa rahoitustilinpidossa tilastoidaan Suomen kansantalouden sektorien sekä Suomen ja ulkomaiden välisiä rahoitussaamisia ja velkoja vuoden lopussa (varantoja) sekä niihin vuoden aikana kohdistuvia rahoitustaloustoimia ja muita virtoja. Rahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpidon sektoritilijärjestelmää ja se muodostuu rahoitustilistä, rahoitusvarojen muiden muutosten tilistä sekä rahoitustaseista.

Tilasto laaditaan Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) edellyttämällä ja siten kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Euroopan tilinpitojärjestelmä on kuvattu käsikirjassa EKT 2010, Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostat, 2010. Käsikirjan luvuissa 5–7 käsitellään rahoitustilinpitoa. Rahoitustilinpidossa noudatetaan talousyksiköiden luokittelussa institutionaalista sektoriluokitusta (Sektoriluokitus 2012).

Rahoitustilinpidon neljännesvuositietojen tuotanto perustuu Euroopan keskuspankin suuntaviivoihin (EKP/2013/24). Vuositietojen tuotanto perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (549/2013) sekä tähän asetukseen liittyvään tietojen lähettämisohjelmaan.

Kattavuus

EKT 2010:ssä on viisi toisensa poissulkevaa institutionaalista sektoria: (a) yritykset, (b) rahoitus- ja vakuutuslaitokset, (c) julkisyhteisöt, (d) kotitaloudet, (e) kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Nämä viisi sektoria muodostavat yhdessä koko kotimaisen talouden. Kukin sektori on jaettu lisäksi alasektoreihin.

Rahoitustilinpito kattaa kaikki Suomen kansantalouden sektorit sekä Suomen ja ulkomaiden välisen rahoitustaseen ja rahoitustaloustoimet.

Ajallinen kattavuus

Yleisesti ottaen EKT 2010 -lähettämisohjelma edellyttää tietojen alkavan vuodesta 1995 (vuositiedot) ja 1995Q1 (neljännesvuositiedot), mutta jotkin tiedot voivat alkaa myöhemmästä vuodesta. Jos vanhempia vuosia on, niin ne on voitu laskea aiempien EKT-versioiden mukaisesti ja ne voivat sisältää käsitteellisiä eroja.

Rahoitustilinpidon neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset aikasarjat ovat saatavilla verkkosivuilla vuodesta 1995 alkaen. Vuosilta 1970-1994 on saatavissa vuositasoisia tasesarjoja, jotka eivät ole EKT 2010:n mukaisia.

Jakelutiheys

Rahoitustilinpito julkaistaan viisi kertaa vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tyypillisesti neljännesvuositiedot julkistetaan kvartaaleittain maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun loppupuolella. Syyskuun loppupuolella on myös rahoitustilinpidon vuosijulkistus, jonka yhteydessä julkaistaan myös vuositasoiset reaalivarojen tiedot. Neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset aikasarjat ovat saatavilla verkkosivuilla vuodesta 1995 alkaen.

Käsitteet

EKT 2010

Euroopan tilinpitojärjestelmä 2010, EU:n uudistettu, taloustilastojen laadintaa ohjaava asetus.

Hallussapitovoitto ja -tappio

Hallussapitovoitot ja -tappiot johtuvat varojen hintojen muutoksista. Niitä esiintyy kaikenlaisissa rahoitus- ja reaalivaroissa sekä veloissa. Hallussapitovoitot ja -tappiot syntyvät varojen ja velkojen omistajille pelkästä varojen ja velkojen hallussapidosta jonkin ajanjakson kuluessa ilman että niitä muutetaan millään tavoin.

Hallussapitovoittoja ja -tappioita, jotka mitataan käypiin markkinahintoihin, kutsutaan nimellisiksi hallussapitovoitoiksi ja -tappioiksi. Ne voidaan jakaa neutraaleiksi hallussapitovoitoiksi ja -tappioiksi, jotka heijastavat yleisen hintatason muutoksia ja reaalisiksi hallussapitovoitoiksi ja -tappioiksi, jotka heijastavat muutoksia varojen suhteellisissa hinnoissa.

Kotitalouksien velkaantumisaste

Kotitalouksien velkaantumisaste lasketaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat neljänneksen lopussa edeltävien neljän vuosineljänneksen yhteenlaskettuun käytettävissä olevaan tuloon.

Nettoluotonanto/ -otto

Nettoluotonanto/ -otto on tasapainoerä pääomatilillä ja rahoitustilillä.

Nettoluotonanto/ -otto vastaa talousyksikön tai sektorin muiden talousyksiköiden tai sektoreiden rahoitukseen saatavilla olevaa rahan määrää tai määrää, jonka talousyksikkö tai sektori on pakotettu lainaamaan muilta talousyksiköiltä tai sektoreilta.

Nettoluotonantoa/-ottoa kuvataan rahoitustilinpidossa käsitteellä rahoitustaloustoimet, netto. Se on rahoitusvarojen nettohankinnan ja velkojen nettohankinnan erotus. Jos rahoitusvaroja kertyy jakson aikana enemmän kuin lisävelkaa, sektori on nettomääräisesti luotonantaja.

Rahoitustaloustoimet

Rahoitustaloustoimet ovat institutionaalisten yksiköiden välisiä tai niiden ja ulkomaiden välisiä rahoitussaamisiin ja -velkoihin kohdistuvia taloustoimia.

Ne kuvaavat, mikä sektori rahoittaa, mitä sektoria rahoitetaan, minkä rahoitusvaateen muodossa ja kuinka paljon.

Rahoitustaloustoimet luokitellaan kahdeksaan eri pääluokkaan ja niiden alaluokkiin. Luokittelu vastaa rahoitustaseiden luokittelua.

Rahoitustaloustoimet, netto

Rahoitustaloustoimet, netto on rahoitusvarojen nettohankinnan ja velkojen nettohankinnan erotus. Jos sektorille kertyy rahoitusvaroja jakson aikana enemmän kuin lisävelkaa, sektori on nettomääräinen luotonantaja. Käsite vastaa kansantalouden tilinpidon käsitettä nettoluotonanto/-otto.

Rahoitustilinpito

Rahoitustilinpidossa kuvataan kansantalouden sektoreiden rahoitusvaroja ja velkoja sekä niiden määriin vaikuttavia rahoitustaloustoimia. Rahoitustilinpito koostuu kahdesta osasta: jakson lopun rahoitustaseesta ja jakson aikaisista, rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvista rahoitustaloustoimista. Rahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpitojärjestelmää.

Rahoitustilinpito on muista rahoitustilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa hyödynnetään paitsi rahoitustilastoja, myös muita sektoreittaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja tietoja.

Rahoitusvaade

Rahoitusvaadeluokituksessa luokitellaan kaikki sellaiset rahoitusinstrumentit, jotka ovat kuvauksen kohteena rahoitustilinpidossa.

Pääkriteereinä ovat rahoitusinstrumenttien likviditeetti ja niitä koskevat lait. Saamis-velkasuhteen tulee olla ehdoton; ehdollinen saaminen on mukana vain jos sille voidaan määritellä markkinahinta tai jos se voidaan kuitata vastasaamisella.

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat ovat taloudellisia varoja, jotka koostuvat maksuvälineistä, rahoitussaamisista sekä sellaisista taloudellisista varoista, jotka ovat luonteeltaan saamisten kaltaisia.

Rahoitussaamiset oikeuttavat niiden omistajat eli velkojat saamaan maksun tai sarjan maksuja ilman erityisiä muita toimenpiteitä muilta institutionaalisilta yksiköiltä eli velallisilta, jotka ovat hankkineet saamisten vastineena olevat velat.

Rahoitusvarat jaetaan kahdeksaan alaluokkaan: Monetaarinen kulta ja erityiset nosto-oikeudet (AF1), Käteisraha ja talletukset (AF2), Rahamarkkinainstrumentit ja joukkovelkakirjalainat (AF3), Lainat (AF4), Osakkeet ja osuudet (AF5), Vakuutus-, eläke ja standarditakausvastuut (AF6), Johdannaiset ja työsuhdeoptiot (AF7) sekä Muut saamiset ja velat (F8).

Rahoitusvarojen nettohankinta

Rahoitusvarojen nettohankinta kuvaa nettomääräisesti periodin aikana hankittujen rahoitusvarojen määrää.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat ovat taloudellisia velkoja, jotka luokitellaan samalla tavalla kuin rahoitusvarat. Velat ovat varojen vastinkirjauksia eli jonkun saaminen on jonkun toisen velka.

Saamistodistukset

Saamistodistuksia ovat kaikki jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit, kuten valtion velkasitoumukset, kuntatodistukset, pankkien sijoitustodistukset, yritystodistukset, omaisuudenhoitoyhtiöiden velkasitoumukset, rahamarkkinavelkakirjat, muut rahamarkkinavaateet ja kaikki pääomamarkkinavaateet (pl. osakkeet) mm.joukko- velkakirjoista; viitelainat (benchmark-lainat), debentuurit, optiolainat, vaihtovelkakirjalainat, muut joukkovelkakirjalainat, ikuiset lainat sekä muut pääomamarkkinavaateet (pl. osakkeet).

Sulautettu rahoitustase/-rahoitusvirrat

Rahoitusvarat ja -virrat voidaan esittää sulautettuina, jolloin eliminoidaan sekä alasektorin sisäiset (esim. kuntien velat toisille kunnille) että summasektorien sisäiset erät (edellisen lisäksi myös kuntien velat valtiolle, työeläkelaitoksille ja muille sosiaaliturvarahastoille julkisyhteisöjen summasektorissa). Sulautetut tiedot kuvaavat ao. sektorien asemaa suhteessa muihin ja ainoastaan muihin sektoreihin.

Sulauttamaton rahoitustase/-rahoitusvirrat

Rahoitusvaroja ja -virtoja voidaan kuvata sulauttamattomina, jolloin taloustoimet kirjataan täysimääräisesti myös sektorien ja alasektorien sisäiset taloustoimet mukaan lukien.

Sulauttamattomia rahoitustaseita laadittaessa yhden institutionaalisen yksikön muodostaman sektorin sisäiset erät on kuitenkin rahoitustaseissa sulautettu pois (esim. valtion talouden sisäinen lainanotto). Sisäiset erät eivät vaikuta sektorin nettovarallisuuteen tai nettoluotonantoon.

Tilastollinen ero

Tilastollinen ero on kansantalouden tilinpidossa tarjonnan ja kysynnän ero-tus. Vaikka määritelmällisesti kansantaloudessa erien pitäisi olla yhtä suuret, niin tilastolähteiden poikkeavuudesta johtuen ne yleensä eroavat toisistaan, eikä niitä Suomen tilinpitojärjestelmässä pakoteta yhtä suuriksi.

Rahoitustilinpidossa tilastollinen ero kuvaa rahoitustilinpidon ja kansanta-louden reaalitilinpidon nettoluotonantojen erotusta.

Velkojen nettohankinta

Velkojen nettohankinta kuvaa nettomääräisesti periodin aikana otettujen velkojen määrää.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Siksi lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Koska lähdetilastoja on erityyppisiä, epävarmuustekijöitäkin on monenlaisia.

Yhteenvetoprosessissa sektorikohtaiset tiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Prosessissa arvioidaan vaihtoehtoisten tietolähteiden luotettavuutta. Näin voidaan hallita epävarmuustekijöitä ja paljastaa virhelähteitä. Yhteenveto onkin keskeisessä roolissa tilaston luotettavuuden kannalta.

Yksi keino arvioida rahoitustilinpidon tarkkuutta on tarkastella rahoitustilejä suhteessa kansantalouden reaalitilinpidon kirjauksiin. Nettoluotonanto on (reaali-)sektoritilien tasapainoerä, jonka tulee täsmätä rahoitustilien sisältämään nettorahoitustaloustoimet-erään. Poikkeamaa kutsutaan tilastolliseksi eroksi, jota voidaan tarkastella sektorikohtaisesti. Monissa muissa maissa tilastollista eroa ei näytetä, vaan tilit pakotetaan tasapainoon.

Tilastojen revisiotaulukot julkaistaan tilastojulkistuksissa kohdassa “Tietojen tarkentuminen”.

Tarkkuus ja luotettavuus

Rahoitustilinpito on tasapainotettu tilastojärjestelmä, joten sektorikohtaiset lähdetiedot täytyy sovittaa yhteen. Yhteensovitus tehdään vastinsektoreittain vaade vaateelta niin, että kullekin sektorin saamis- ja velkaerälle löytyy vastinkirjaus toisen sektorin saamisissa/veloissa. Poikkeavat tiedot arvioidaan ja sovitetaan yhteen. Lähdeaineisto analysoidaan samalla tarkasti ja mahdolliset yhteensopimattomuudet tulevat esiin.

Lopullisen tiedon valinnassa painotetaan luotettavuutta ja systemaattista tietolähteiden käyttöä sekä sektorin rahoitustaseen kokonaisuutta (rahoitusvarojen tai velkojen yhteissummia). Yhteenvedossa osa tiedoista, joille ei ole suoraa tietolähdettä, lasketaan vastinsektoritietojen perusteella. Esimerkiksi suuri osa kotitaloussektorin tiedoista perustuu vastinsektoritietoihin.

Oikea-aikaisuus

Rahoitustilinpidon tietojen tulisi olla käyttäjien käytettävissä niin nopeasti kuin mahdollista, ottaen kuitenkin huomioon tietojen frekvenssin (vuosi vai neljännesvuosi) sekä riittävä tasapaino luotettavuuden ja oikea-aikaisuuden välillä.
Rahoitustilinpidon neljännesvuositietojen tuotanto- ja raportointiaikataulu perustuu Euroopan keskuspankin suuntaviivoihin (EKP/2013/24).

EKT 2010 -lähettämisohjelmassa määritellään kaikkien kansantalouden tilinpidon lähettämistaulujen toimitusviive:
https://ec.europa.eu/eurostat/documents/3859598/5936561/KS-01-13-429-3A-C-EN.PDF/69e7e68c-661d-44dc-bef3-d0e560403722

Rahoitustilinpidon neljännesvuositiedot julkaistaan noin kolmen kuukauden viiveellä. Tällöin päivitetään aina myös vuositason StatFin-tietokantaa. Rahoitustilinpidon vuosijulkaisu tuotetaan tilastovuodesta 2017 alkaen noin 9 kuukauden viiveellä syyskuussa. Vuosijulkaisun laadinnan aikaan on edellisvuoden osalta käytettävissä kattavammat lähteet kuin neljännesvuositietoja aiemmin laadittaessa.

Menetelmämuutoksista yms. johtuvia aikasarjakorjauksia tehdään tarvittaessa pitkällekin taaksepäin ja niistä johtuen luvut voivat muuttua merkittävästi. Tilastokeskuksen seuraavien julkistusten tarkat julkistamispäivät löytyvät kohdasta Tulevat julkistukset.

Täsmällisyys

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viivettä.

Täydellisyys

Rahoitustilinpito kattaa kaikkien talouden sektorien tiedot. Rahoitustaseiden laadinnan aluksi kootaan tiedot kunkin sektorin omista tietolähteistä. Seuraavassa vaiheessa nämä tiedot sovitetaan yhteen. Yhden sektorin saaminen on toisen sektorin velka ja yhteensovitus tehdään vastinsektoreittain erä erältä.

Rahoitustaseet muodostavat umpeen menevän tilastojärjestelmän. Laadintaprosessi on laaja, kattava ja moniulotteinen, sillä kukin tieto arvioidaan erikseen. Perusaineisto analysoidaan samalla tarkasti ja mahdolliset yhteensopimattomuudet tulevat esiin. Käsiteltäessä rahoitustaseita kokonaisuutena otetaan sektorikohtaisten rajojen lisäksi huomioon myös vaadekohtaisia rajoja.

EKT 2010:n mukaan rahoitustaseet tulee kirjata markkina-arvoon silloin kuin sellainen on määriteltävissä. Näin menetellään noteerattujen osakkeiden, rahasto-osuuksien, joukkovelkakirjojen ja johdannaisten kohdalla. Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet arvotetaan pääsääntöisesti tasearvoon (oman pääoman kirjanpitoarvoon). Muut kuin arvopaperimuotoiset rahoitusvaateet, kuten lainat ja talletukset, kirjataan nimellisarvoon. Riippuen laadittavasta sektorista käytettävissä olevat lähdeaineistot tuovat osin rajoitteita esimerkiksi markkinahintaisten erien osalta.

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Rahoitustilinpidon tiedot tarkentuvat pääosin johtuen lähdeaineistojen tarkentumisesta. Laadinnassa käytettävät lähdeaineistot saattavat tarkentua tai ne saadaan käyttöön vasta ensijulkistuksen jälkeen. Tämä koskee erityisesti yrityssektorin tietoja.

Tietoa julkaistujen tilastotietojen revisioista löytyy Tilastokeskuksen internet-sivuilta tilastojulkistuksista kohdasta “Tietojen tarkentuminen”.

Tietojen julkistamisen yhteydessä rahoitustilinpidosta, julkisyhteisöjen rahoitustilinpidosta ja julkisyhteisöjen velasta julkaistaan revisiotaulu.

Otantavirhe

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto.

Muut virhelähteet (non-sampling errors)

Oman haasteensa rahoitustilinpidon laadintaan tuovat lähdetilastojen poikkeamat kansantalouden tilinpidon määritelmistä. Poikkeamat koskevat etenkin rahoitusvarojen arvostusperiaatetta sekä vaateiden ja tilastoyksikköjen luokituksia. Rahoitustaloustoimista (virroista) on lisäksi joissain aineistoissa vain niukasti tietoa, jolloin tietoja on estimoitava esimerkiksi taseiden muutoksen avulla.

Yhteenvetoprosessissa sektorikohtaiset tiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Prosessissa arvioidaan vaihtoehtoisten tietolähteiden luotettavuutta. Näin voidaan hallita epävarmuustekijöitä ja paljastaa virhelähteitä. Yhteenveto onkin keskeisessä roolissa tilaston luotettavuuden kannalta.

Peittovirheet

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto. Vuositiedot ovat periaatteessa kattavat, mutta neljännestietojen otoksessa esiintyy osin alipeittoa.

Mittausvirhe

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto.

Katovirhe

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto.

Käsittelyvirhe

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Mallista johtuva virhe

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto.

Vertailukelpoisuus

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Rahoitustilinpidon aikasarjojen tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Vapaaehtoiset eläkerahastot siirrettiin työeläkelaitoksista vakuutuslaitoksiin vuodesta 2000 alkaen, mikä tuo katkoksen aikasarjoihin. Tietolähteiden muutokset vaikuttavat myös tietojen vertailtavuuteen. Esimerkiksi yrityssektorin laskentaan käytetyt tietolähteet ovat tulleet kattavammiksi ajan myötä.

Vuosien 1970–1994 taseaikasarjat poikkeavat EKT 2010:n mukaisista aikasarjoista merkittävästi kattavuuden, yksiköiden luokittelun, varojen arvostuksen sekä laadintamenetelmien osalta.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

EU:n eri jäsenvaltioiden kansantalouden tilinpidon tietojen vertailukelpoisuus taataan soveltamalla yhteisiä Euroopan kansantalouden tilinpidon (EKT 2010) määritelmiä. Myös maailmanlaajuinen vertailtavuus on mahdollinen, sillä monet Euroopan ulkopuoliset maat soveltavat SNA2008 -suositusta, jonka kanssa EKT 2010 on yhtenevä.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Rahoitustilinpidon aikasarjojen tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Vuosien 1970–1994 taseaikasarjat poikkeavat EKT 2010:n mukaisista aikasarjoista merkittävästi kattavuuden, yksiköiden luokittelun, varojen arvostuksen sekä laadintamenetelmien osalta. Tärkeimmät poikkeamat ovat:
  • Henki- ja eläkevakuutussäästöjä ja muita vakuutussaamisia ei ole tilastoitu rahoitusvaroina.
  • Johdannaisia ei ole tilastoitu.
  • Osakkeet ja muut arvopaperit on arvostettu pääsääntöisesti nimellisarvoon tai muuhun kirjanpitoarvoon.
  • Osakkeiden ja osuuksien osalta kattavuus on puutteellinen.
  • Muihin saamisiin ja velkoihin (AF.8) on luettu eriä, joita ei ole voitu kohdentaa muihin vaateisiin.
  • Työeläkelaitokset on luokiteltu vakuutuslaitoksiin (S.128).
  • Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sisältyvät yrityssektoriin (S.11).
  • Sektori S.124+S.125+S.126 sisältää myös muut luottolaitokset kuin pankit.
  • Vuosina 1970–1975 valtion liikelaitokset sisältyvät valtiosektoriin.
  • Kotitalouksien ja yritysten tiedot perustuvat osittain arvioihin.
  • Yrityssektorin sisäisten saamisten ja velkojen kattavuus on puutteellinen.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Rahoitustilinpidon neljännesvuositiedot ja vuositiedot laaditaan samassa prosessissa ja ne ovat keskenään täysin yhtenevät. Tilastokeskus laatii ja julkaisee julkisyhteisöjen rahoitustilinpitoa neljännesvuosittain kolmen kuukauden viipeellä. Myös Rahoitustilinpitotilasto sisältää julkisyhteisöjen tiedot ja ne ovat täysin yhtenevät julkisyhteisöjen rahoitustilinpidon tietojen kanssa.

Rahoitustilinpito koostuu monien eri lähdetilastojen tiedoista. Käsitteelliset poikkeamat ja tasapainotus aiheuttavat sen, ettei tilasto ole kaikilta osin täysin yhtenevä lähdetilastojen kanssa. Tietojen vertaaminen lähdetilastojen tietoihin ei myöskään näistä syistä aina ole mielekästä.

Rahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää. Rahoitustilejä voidaan tarkastella suhteessa kansantalouden reaalitilinpidon kirjauksiin. Nettoluotonanto on (reaali-)sektoritilien tasapainoerä, jonka tulee täsmätä rahoitustilien sisältämään nettorahoitustaloustoimet-erään. Poikkeamaa kutsutaan tilastolliseksi eroksi, jota voidaan tarkastella sektorikohtaisesti. Monissa muissa maissa tilastollista eroa ei näytetä, vaan tilit pakotetaan tasapainoon.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Rahoitustilinpidon neljännesvuositiedot ja vuositiedot laaditaan samassa prosessissa ja ne ovat keskenään täysin yhtenevät.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Rahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää. Rahoitustilejä voidaan tarkastella suhteessa kansantalouden reaalitilinpidon kirjauksiin. Nettoluotonanto on (reaali-)sektoritilien tasapainoerä, jonka tulee teoreettisesti täsmätä rahoitustilien sisältämään nettorahoitustaloustoimet-erään. Käytännössä luvut poikkeavat aina. Poikkeamaa kutsutaan tilastolliseksi eroksi, jota voidaan tarkastella sektorikohtaisesti. Monissa muissa maissa tilastollista eroa ei näytetä, vaan tilit pakotetaan tasapainoon.

Sisäinen yhtenäisyys

Katso kohta Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa käytetään lähteinä paitsi rahoitustilastoja myös muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja aineistoja. Suurin osa tietolähteistä on saatavissa neljännesvuosittain, mutta joitakin lähteitä on käytettävissä vain vuositasoisina. Lähdetiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Ohessa on seuraavaksi mainittu rahoitustilinpidon tärkeimmät tietolähteet.

Rahalaitosaineisto:
Suomen Pankin rahalaitosaineistosta saadaan rahalaitosten tase- ja virtatiedot neljänneksittäin.

Sijoitusrahastoaineisto:
Suomen Pankin sijoitusrahastoaineistosta saadaan sijoitusrahastojen ja pääomarahastojen arvopaperisalkun rakenne ja rahasto-osuuksien omistajasektorijakauma neljänneksen lopussa. Lisäksi saadaan tiedot sijoitusrahastojen arvopaperisalkkuun liittyvistä virroista neljänneksen aikana.

Maksutase:
Tilastokeskus laatii Suomen maksutasetilaston, joka on rahoitustilinpidon tärkein ulkomaat-sektorin tietolähde. Maksutasetilastossa kuvataan kansantalouden ulkoista tasapainoa eli kotimaan ja muun maailman välisiä taloussuhteita. Maksutasetilaston kirjaukset ovat yhtenevät kansantalouden tilinpidon periaatteiden kanssa.

Arvopaperitilasto:
Velkapapereiden ja noteerattujen osakkeiden laskentaan käytetään Suomen Pankin arvopaperitilastoa (Securities holdings statistics). Tilasto sisältää kunkin sektorin hallussapitämät arvopaperit neljänneksen lopussa sekä neljänneksen aikaiset rahoitustaloustoimet. Arvopaperitilaston luokitukset vastaavat rahoitustilinpidon luokituksia.

Solvenssi II:
Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin neljännesvuosittainen Solvenssi II -aineisto on rahoitustilinpidon kannalta merkittävä tietolähde vakuutuslaitosten tilastoinnissa.

Valtion liikekirjanpito:
Kuukausittain toimitettava valtion liikekirjanpito pitää sisällään valtion virastojen ja rahastojen kirjanpidon. Liikekirjanpidon tasetilejä käytetään päätietolähteenä valtion rahoitustilien laadinnassa. Aineistoa ylläpitää Valtiokonttori.

Valtiokonttorin velkaraportit:
Valtion velan laskenta perustuu suurelta osin Valtiokonttorin julkaisemaan valtion velkaraporttiin. Neljännesvuosittain saatava raportti sisältää tietoa nimellis- ja markkinahintaisesta velasta, transaktioista ja kertyneestä korosta.

Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain:
Paikallishallinnon tärkein tietolähde oli aiemmin Tilastokeskuksen tilasto “Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain”, joka kuvasi Suomen kuntien ja kuntayhtymien talouden kehitystä Manner-Suomessa vuosineljänneksittäin talousarvioiden toteutumisen mukaisesti. Tilasto sisälsi tietoja kuntien ja kuntayhtymien velasta ja eräistä saamisista vaateittain. Tilasto perustui otokseen 1.-3. neljänneksen osalta. Neljännen neljänneksen tiedot kattoivat kaikki kunnat ja kuntayhtymät.

Kuntien taloustilasto:
Paikallishallinnon toinen tietolähde oli Tilastokeskuksen tuottama tilasto “Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta”, joka sisälsi vuositietoja kuntien ja kuntayhtymien menoista ja tuloista, varoista ja veloista sekä toiminnasta.

Valtiokonttorin paikallishallinnon talousraportointi:
Vuoden 2021 alusta kuntien ja kuntayhtymien sekä kuntien liikelaitosten tietojen keruu siirtyi Tilastokeskukselta Valtiokonttoriin. Valtiokonttori kerää kunnilta ja kuntayhtymiltä vastaavat tiedot kuin Tilastokeskuskin aikaisemmin Kuntatalous ja Kuntatalous neljännesvuosittain -tilastoissa. Näitä ovat mm. tuloslaskelma- ja tasetiedot sekä rahoituslaskelmatiedot.

Työeläkelaitosten varatiedonkeruu:
Työeläkelaitosten tärkein tietolähde on Tilastokeskuksen ja Työeläkevakuuttajat TELA ry:n yhteistiedonkeruu työeläkelaitosten varoista. Neljännesvuosittainen tiedonkeruu alkoi vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen tiedoilla ja siihen vastaavat pakollista työeläkevakuuttamista hoitavat eläkeyhtiöt, kassat, säätiöt ja erityislaitokset sekä Keva, Valtion Eläkerahasto, Kirkon eläkerahasto, Kela ja Suomen Pankki. Tiedusteltava sisältö kattaa yksiköiden rahoitusvarat, muut varat sekä joitain tietoja niiden velasta. Tiedot kattavat jaottelun varatyyppeihin ja vastinsektoreihin sekä ulkomaisten erien osalta maajaottelun. Taseiden lisäksi kysytään myös virtatietoja.

Yritysten rakennetilasto:
Yrityssektorin rahoitustaseen päätietolähde on Tilastokeskuksen yritysten rakennetilaston tietokanta, joka sisältää yritysten tilinpäätöstietoja. Rakennetilaston tasetietojen kautta saadaan koko sektorille määrättyä kirjanpitoarvoiset rahoitusvarojen ja -velkojen kokonaissuureet sekä jonkin verran vaadekohtaista tietoa. Yritysten rakennetilaston tiedot ovat vuositasoisia. Rahoitustilinpidon tuoreimpia neljänneksiä laskettaessa vuositason tietoja käytetään estimaatteina ja muun laskennan pohjatietoina.

Tiedonkeruumenetelmä

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Merkittävimpien lähdeaineistojen toimittajien kuten Suomen Pankin ja Valtiokonttorin kanssa on erilliset sopimukset tietojen toimittamisesta.

Tiedonkeruun tiheys

Riippuen lähdeaineistosta tietoa kerätään kuukausittain, neljänneksittäin tai vuosittain. Yleisesti tiedonkeruun tiheys on neljännesvuosittainen.

Tilastollinen tietosuoja

Tietosuoja on tilastotoimen keskeinen perusperiaate, jolla varmistetaan luotettavien perustietojen saaminen ja tiedonantajien luottamus. Tietosuojasta huolehtiminen on Tilastokeskuksen tiedonkeruussa tarvitseman luottamuksen edellytys.

Kustannukset ja vastausrasite

Vastausrasite on pyritty minimoimaan. Yksikkö raportoi ainoastaan yhden lähdeaineiston tai kyselyn yhteydessä.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Suomen Pankista saapuvat lähdeaineistot käsitellään yhdenmukaisessa prosessissa maksutaseen kanssa. Kaikki saapuneet tiedot käsitellään ja editoidaan yhtenevästi muun kansantalouden tilinpidon tietokanta-arkkitehtuurissa. Rahoitustilinpidon laadintavaiheessa ei enää imputoida sektorien tietoja vaikkakin imputoituja tietoja voi sisältyä eri lähdeaineistoihin.

Aineiston/datan validointi

Dataa validoidaan horisontaalisesti ja vertikaalisesti laadinnan ja raportoinnin yhteydessä. Tämän lisäksi Eurostat ja EKP validoivat ja tarkastavat neljänneksittäin saapuneen aineiston yksityiskohtaisesti.

Kausitasoitus

Rahoitustilinpidossa ei yleisesti käytetä menetelmällisesti kausitasoitettuja tietoja, mutta erityisesti julkisyhteisöjen osalta kassaperusteisille tiedoille tehdään ajoituskorjauksia.

Menetelmädokumentointi

Rahoitustilinpidon laadinta EU:ssa perustuu yleisesti EKT 2010 -tilinpitojärjestelmään.

Kuvaus (englanniksi) MIP-indikaattorien pohjana olevien tilastojen laadusta, lähdeaineistoista ja menetelmistä sekä linkit rahoitustilinpidon suomenkielisiin laatuselosteeseen ja laadintaperiaatteet sisältävään menetelmäselosteeseen.

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpidon manuaali sisältää kansallisen menetelmäkuvauksen englanniksi
https://ec.europa.eu/eurostat/documents/3859598/8465769/KS-GQ-17-012-EN-N.pdf/27ae60c6-26f6-4f57-b5c7-984f2d216b31

Tämän lisäksi kansallisessa EDP Inventoryssa julkaistaan menetelmädokumentointi julkisyhteisöjen velan osalta (englanniksi):
https://ec.europa.eu/eurostat/web/government-finance-statistics/excessive-deficit-procedure/edp-inventories
 

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Taloustilastot






tilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Lähdetilastojen ja tilastoaineistojen toimittajien kuten Suomen Pankin, Valtiokonttorin ja Eläketurvakeskuksen kanssa on yhteistyömuistioita tai -sopimuksia.

Tärkeimpiä lähdetilastoja ja tilastoaineistoja ovat muun muassa Suomen Pankin tilastot ja tilastoaineistot. Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tilastoyhteistyötä on määritelty yhteistyömuistiossa. Tilastokeskus vastaa EKT2010:n -lähettämisohjelman mukaisen vuosirahoitustilinpidon laadinnasta Suomessa. Tilastokeskuksen vastuulla on myös julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon laadinta EU-regulaation 501/2004 mukaisena. Suomen Pankin tilastoyksikkö on velvollinen toimittamaan rahoitustilinpitotietoja neljännesvuosittain EKP:lle MUFA Guidelinen (jäljempänä suuntaviivat) edellyttämässä laajuudessa. Tilastokeskus laatii nämä tiedot.

Tilastokeskus vastaa rahoitustilinpidon kansallisesta julkistamisesta. Rahoitustilinpitoa ja julkisen talouden tilastointia koskeva ja niihin läheisesti liittyvä laki- tai sopimustausta on seuraava:
  • Tilastokeskusta velvoittava EU-lainsäädäntö: Vuosittainen rahoitustilinpito ja julkisyhteisöjen neljännesvuosittainen rahoitustilinpito: EKT 2010-asetus ja sen lähettämisohjelma. Vuositiedot tulee toimittaa 9 kk:n viiveellä.
  • Suomen Pankkia velvoittavat säädökset: Monetary Union Quarterly Financial Accounts (MUFA): Euroopan keskuspankin suuntaviivat tilastoihin liittyvistä Euroopan keskuspankin tiedonantovaatimuksista neljännesvuosittaisessa rahoitustilinpidossa (uudelleenlaadittu) (EKP/2013/24).
Tilastokeskus toimittaa tiedot Eurostatiin n. 3kk:n viiveellä ja päivittää niitä neljänneksittäin samalla viiveellä. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon tiedot tulee toimittaa 85 päivän viiveellä.

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Euroopan tilastoista annetussa asetuksessa (EY) N:o 223/2009 (johdanto-osan 24 kappale ja artikla 20 kohta 4) 11 päivänä maaliskuuta 2009 (EUVL L 87, s. 164) säädetään tarpeesta laatia yhteiset periaatteet ja suuntaviivat, joilla varmistetaan käytettyjen tietojen luottamuksellisuus eurooppalaisten tilastojen tuottamiseen ja näiden luottamuksellisten tietojen saatavuuteen ottaen asianmukaisesti huomioon tekninen kehitys ja käyttäjien vaatimukset demokraattisessa yhteiskunnassa. Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä säädetään lisäehdoista, joita tilastovirastojen on noudatettava tilastollisen tietosuojan suhteen (periaate 5).

Koskien niitä yksiköitä, joiden tietoja rahoitustilinpidosta saatetaan suoraan pystyä päättelemään, pyydetään kyseiseltä yksiköltä suostumus tietojen julkaisuun ja toimittamiseen kansainvälisiin tietotarpeisiin.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Tilasto muodostuu käsittelemällä lukuisaa joukkoa eri tilastoja ja muita tietolähteitä. Prosessissa tapahtuva tietojen aggregoituminen, tietojen laatuun liittyvä laadinnanaikainen arviointi, lähteiden yksityiskohtainen priorisointi ja kokonaistasoon tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista.

Kaikki rahoitustilinpitoa laativat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa


Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.

Rahoitustilinpito julkaistaan viisi kertaa vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tyypillisesti neljännesvuositietojen julkistetaan kvartaaleittain maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun loppupuolella. Syyskuussa toteutetaan myös rahoitustilinpidon vuosijulkistus.

Tietojen jakaminen

Tilastokeskus laatii ja julkaisee julkisyhteisöjen rahoitustilinpitoa neljännesvuosittain kolmen kuukauden viiveellä. Myös Rahoitustilinpitotilasto sisältää julkisyhteisöjen tiedot ja ne ovat täysin yhtenevät julkisyhteisöjen rahoitustilinpidon tietojen kanssa.

Euroopan keskuspankki julkaisee neljänneksittäin kansallisiin rahoitustilinpitoihin pohjautuvan euroalueen rahoitustilinpidon sekä kansallisia rahoitustilinpidon tietoja omilla verkkosivuillaan. Lisäksi Suomen Pankki voi käyttää julkisyhteisöjen rahoitustilastojen tietoja muihin kuin tilastotarkoituksiin EKP:n suuntaviivojen mukaisessa laajuudessa.
Rahoitustilinpitoon liittyvät läheisesti Tilastokeskuksen vastuulla oleva julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkatilastointi sekä Suomen Pankin vastuulla oleva EKP:n julkisen talouden tilastointi.
  • Euroopan keskuspankin suuntaviivat julkisyhteisöjen rahoitustilastoista (uudelleenlaadittu) (EKP/2014/21) velvoittaa Suomen Pankkia toimittamaan EKP:lle määrämuotoisen julkisyhteisöjen rahoitustilaston kahdesti vuodessa.
  • EDP-alijäämä- ja velkaraportointi: EU:n neuvoston asetukset 479/2009 ja 679/2010 sekä komission asetus 220/2014. Edellistä vuotta koskevat tiedot tulee raportoida 1.4. ja 1.10. mennessä.
  • Neljännesvuosittainen EDP-velka: EKT 2010 - asetus ja -lähettämisohjelma. Tiedot tulee toimittaa 90 päivän viiveellä.

Muu tiedonjakelu

Rahoitustilinpidon julkistusten tietoja julkistetaan osana Euroopan keskuspankin, Eurostatin, OECD:n ja IMF:n tilastojulkistuksia.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Rahoitustilinpidon tilastojulkistukset ja tilastotietokantapäivitykset julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tiedonkäyttäjät voivat tilata itselleen sähköpostiviestin haluamiensa aihealueiden julkistuksista (ns. uutisviestipalvelu).

https://www.stat.fi/tilasto/rtp
https://www.stat.fi/tilasto/jyrt
https://www.stat.fi/tilasto/jyev

Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen julkistamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ajankohtaisuutisten kanavia ovat:
www.tilastokeskus.fi
www.facebook.com/Tilastotohtori
https://twitter.com/tilastokeskus

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Rahoitustilinpito on osin muista tilastoista koottu makrotilasto, jota ei suoraan johdeta mikroaineistoista. Tilaston laadintaan käytetyt mikroaineistot eivät ole pääsääntöisesti saatavilla muille kuin laatijoille. Tämän estävät mm. Suomen Pankin asettamat rajoitteet sen kautta saatavan tiedon osalta. Lisäksi mikroaineistojen saatavuuteen vaikuttavat Tilastokeskuksen omia lähteitä koskevat omat ehtonsa.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Uusia lähdeaineistoja tulee saataville koko ajan. Tämän tyyppistä jatkuvaa päivittymistä kutsutaan rutiinirevisioiksi ja niiden vuoksi sekä maiden että koko Euroopan kansantalouden tilinpidon tiedot päivittyvät. Harvemmin tehtäviä aikasarjakorjauksia aiheutuu merkittävistä muutoksista lähdeaineistoissa, luokituksissa tai menetelmissä. Esimerkiksi muutos EKT 95 -manuaalin mukaisista menetelmistä EKT 2010 -manuaalin menetelmiin aiheutti aikasarjakorjauksen niin jäsenmaiden tasolla kuin euroalueen ja EU:n tasolla.

Kaksi työryhmää edisti ehdotuksia harmonisoidummista rutiinirevisioista ja aikasarjakorjauksista. DMES-ryhmän (Directors of macroeconomic statistics) ohjauksessa työskennellyt työryhmä edisti aikasarjakorjausten revisiopolitiikkaa, CMFB-ryhmän (Commitee on monetary, finance and balance of payments statistics) ohjauksessa työskennellyt työryhmä harmonisoitua rutiinirevisiopolitiikkaa.

Viimeisin aikasarjatarkastus tehtiin Suomessa vuonna 2019.

Tilastokeskuksella on revisiopolitiikka kansantalouden tilinpidolle:
http://stat.fi/static/media/uploads/tup/kantilinpito/kansantalouden_tilinpidon_julkaisukaytanteet.pdf

Revisiot on pyritty tekemään rahoitustilinpitoon heti muutostarpeen ilmaantuessa. Vuoden 2019 loppupuolella rahoitustilinpidossa siirryttiin yleiseurooppalaiseen HERP-revisiopolitiikkaan muun tilinpidon yhteydessä.

Relevanssi

Tilastokeskus vastaa EKT 2010 -lähettämisohjelman mukaisen vuosirahoitustilinpidon laadinnasta Suomessa. Tilastokeskuksen vastuulla on myös julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon laadinta EU-regulaation 501/2004 mukaisena. Suomen Pankin tilastoyksikkö on velvollinen toimittamaan rahoitustilinpitotietoja neljännesvuosittain EKP:lle MUFA Guidelinen edellyttämässä laajuudessa. Tilastokeskus laatii nämä tiedot.

Käyttäjien tarpeet

Rahoitustilinpito on keskeinen tilasto rahapolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden vakauden seurannan kannalta. Tämän lisäksi tietoja käytetään laajasti mallintamiseen ja taloudellisiin ennusteisiin. Rahoitustilinpidon käyttäjiä ovat muun muassa Euroopan keskuspankki, Eurostat, Euroopan komissio, OECD, IMF, Suomen Pankki, valtiovarainministeriö, media ja ekonomistit.

EU:n jäsenmaiden talouskehitystä, makrotalouksien vakautta ja kilpailukykyä seurataan indikaattoreista koostuvalla MIP-tulostaululla osana unionin nk. makrotalouden epätasapainon menettelyä (Macroeconomic Imbalances Procedure eli MIP). Komissio raportoi talouskehityksestä vuosittain parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle (Alert Mechanism Report/Varoitusjärjestelmäraportti).

Rahoitustilinpidon tietoja käytetään myös EDP-prosessissa julkisyhteisöjen tietojen osalta. EU:n jäsenmaat raportoivat EU-komissiolle kahdesti vuodessa nk. EDP-alijäämä- ja velkatiedot, joita käytetään EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä arvioitaessa jäsenmaiden julkisen talouden tilaa. Raportointi on osa niin kutsuttua liiallisten alijäämien menettelyä (=Excessive Deficit Procedure, EDP). Alijäämäraportointi perustuu EU:n kansantalouden tilinpitojärjestelmään EKT 2010 ja erilliseen EU:n asetukseen (479/2009, muutettu viimeksi asetuksella 220/2014). Eri maiden toimittamat tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia.


 

Käyttäjätyytyväisyys

Tiedotusvälineiden reagointia Tilastokeskuksen julkistuksiin ja uutisointiin seurataan säännöllisesti ja ne raportoidaan.

Kansantalouden tilinpidossa on pysyvä yhteistyöryhmä (SKT-ryhmä), joka koostuu Suomen tärkeimpien talousennustelaitosten, Tullihallituksen tilastoyksikön ja Helsingin yliopiston asiantuntijoista sekä Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen asiantuntijoista. Ryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa, jossa keskusteluaiheina ovat tietojen tai menetelmien viimeaikaiset tai tulevat muutokset tai muut ajankohtaiset kysymykset.

Kansantalouden tilinpidon käyttäjille voidaan tehdä satunnaisesti kyselyitä, kun halutaan kartoittaa käyttäjien tarpeita. Suomessa rahoitustilinpidon käyttäjätyytyväisyyttä on kartoitettu osana kansantalouden tilinpidon käyttäjätyytyväisyyttä.

Kansainvälisen yhteistyön ja regulaation puitteissa Euroopan keskuspankilta ja Eurostatilta saadaan rahoitustilinpidosta säännöllisesti palautetta tietolähetysten yhteydessä.

Laatudokumentointi

Rahoitustilinpidon tärkeys edellyttää, että laadunhallintaan ja laadunarviointiin sovellettavista menettelyistä on oltava saatavilla dokumentaatio.

Suomessa laaturaportit ovat pakollisia kaikille tilastoille. Ne perustuvat kansalliseen käytäntöön ja ovat saatavilla kunkin tilaston verkkosivulta.

Laadun arviointi

Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Katso myös kohta Laadunvarmistus.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Tiedot julkaistaan kaikille tilaston käyttäjille samanaikaisesti tilaston kotisivulla. Kenelläkään ei ole pääsyä julkistuksen tietoihin ennen virallista julkistuspäivää.

Pääoma- ja rahamarkkinoihin vaikuttavat tilastot: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (§ 24, 1 momentti, kohta 13) määrää, että kansantalouden kehitystä kuvaava tilasto sekä muut sellaiset asiakirjat, joihin sisältyvillä tiedoilla voi ilmeisesti olla vaikutusta pääoma- ja rahoitusmarkkinoilla, ovat salaisia ennen kuin tiedot on julkistettu. Näiden tilastojen osalta pidetään erikseen yllä listoja tietojen käsittelyyn oikeutetuista henkilöistä.

Erityistapauksissa tietoja voidaan luovuttaa ns. embargo-periaatteella ennen virallista julkistamisaikaa. Näitä tilanteita ovat mm. säädöspohjaiset tai sopimuksiin perustuvat tietotoimitukset Eurostatille, Euroopan keskuspankille tai Suomen Pankille sekä tietojen luovuttaminen sopimuspohjaisesti muille tilastoja laativille viranomaisille ja muille virallisen tilaston tuottajille Tilastokeskuksen julkistamisen jälkeen ilmestyvän julkaisun toimittamista tai pakollista EU-raportointia varten. Tiedot on tällöin merkittävä luottamukselliseksi niiden julkituloon asti (embargo-periaate eli saaja ei saata tietoja julkisuuteen ennen sovittua ajankohtaa).

Tilaston asiantuntijat

Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.

Siirry arkistosivuille

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.