Tilasto sisältää vuosittaisen tiedon Suomen sähkön sekä kauko- ja teollisuuslämmön tuotannosta tuotantomuodoittain ja polttoaineittain.

Tilasto kuvaa sähkön ja lämmön tuotantoa sekä tuotantoon kuluneita polttoaineita Suomessa.

Tilaston perusjoukon muodostavat sähkön- ja lämmöntuottajat. Tilasto kattaa kaikki sähköverkkoon kytketyt sähköntuottajat, mukaan lukien yhdistetyn sähkön ja lämmön tuottajat. Erillisen lämmön tuotannossa raja on 10 000 megawattitunnin (MWh) vuosituotanto tai 5 megawatin (MW) lämmöntuotantokapasiteetti (laitosalueen yhteenlaskettu). Näistä rajoista voidaan tarvittaessa poiketa, jos kyseinen laitosalue on esim. toimialassaan tai sijaintikunnaltaan erityisen merkittävä. Kukin laitosalue liittyy toimipaikkaan ja yritykseen. Yritystiedot saadaan yritysrekisteristä. Haasteena on joidenkin toimipaikkatietojen osalta se, ettei kaikilla etäohjauksessa olevilla voimalaitoksilla ole henkilökuntaa tai liikevaihtoa, jolloin niitä ei välttämättä ole yritysrekisterissä.

Energiantuotantotiedot kerätään laitosalueittain, joka tarkoittaa samalla alueella olevaa voimalaitoskokonaisuutta. Laitosalue voi koostua yhdestä tai useasta toimipaikasta. Tietoja tuotetaan laitosyksiköittäin niin, että samallakin laitoasalueella jokaiselle voimalaitosprosessille on omat tuotanto- ja polttoainetiedot. Perusyksikkö on siis voimalaitos- tai lämpölaitosprosessi.

Sähkön- ja lämmön tuotantotilastot julkaistaan gigawattitunteina (GWh, yksi gigawattitunti on miljoona kilowattituntia) sekä prosenttiosuutena kokonaistuotannosta ja kulutuksesta.

Polttoaineiden kulutus sähkön ja lämmön tuotannossa julkaistaan terajouleina ja prosenttiosuutena polttoaineiden kokonaiskulutuksesta.

Kaikille tiedoille julkaistaan myös muutos edellisestä vuodesta prosentteina.

Sähkön ja lämmön tuotantotiedot ilmestyvät kerran vuodessa ja koskevat kalenterivuotta.

Tiedot kerätään Suomen alueelta, mukaan lukien Ahvenanmaa. Jokainen laitos (voimalaitos, lämpölaitos) yhdistetään toimipaikkaan, jonka sijainti on määritetty kuntatasolla. Tuotettu aineisto julkaisutaulukoissa on aggregoitu kansalliselle tasolle.

Sähkön ja lämmön tuotantotiedot antavat kattavan kuvan Suomessa tuotetusta sähköstä sekä kauko- ja teollisuuslämmöstä sekä niihin kuuluneista polttoaineista.

Erillissähkön tuotannon sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja niihin kuuluvien polttoaineiden kattavuus on erittäin hyvä (noin 100%).

Erillisen lämmöntuotannon osalta tiedot eivät ole täysin kattavia: tiedoista puuttuu pieniä lämmöntuottajia mm. teollisuudesta ja kunnista. Lisäksi tilastosta puuttuvat kokonaan kotitalouksien ja julkisten palveluiden (mm. koulujen) omat lämpökattilat.

Sähkön tuotanto tuotantomuodoittain kattaa vuodet 1960 – 2020. Sähkön ja lämmön tuotanto polttoaineittain kattaa vuodet 2000–2020.  

Tiedot ovat lopullisia, mutta joitakin pieniä korjauksia tai täsmennyksiä tulee satunnaisesti esimerkiksi polttoainetietoihin.

Tilasto julkistetaan kerran vuodessa. Mahdolliset aikaisempien vuosien tietojen revisiot julkistetaan samaan aikaan uusimpien tietojen kanssa. Äärimmäisissä poikkeustapauksissa (esim. virheellisiä tietoja) saatetaan tietokantataulukoiden tietoja muuttaa myös muulloin.

Sähkön tuotannossa on hyvin vähän virhemahdollisuutta. Mitatun ja raportoidun tuotannon kattavuus on selvästi yli 99% kokonaistuotannosta. Sähkön tuotannossa polttoaineittain ja tuotantomuodoittain virhemarginaali ei juuri ole tätä suurempi, lukuun ottamatta aurinkosähkön tuotantoa, joka saadaan yhdistelmänä mitatusta ja mallinnetusta aineistosta.  

Kaukolämmön raportoitu tuotanto ei kata aivan kaikkia pieniä kuntia, mutta kokonaisvirhemarginaali (erotus raportoidun ja todellisen kokonaistuotannon välillä) on arvioitu olevan korkeintaan suuruusluokkaa 1 – 2 % kokonaistuotannosta. Raportoitujen tietojen virhe on samaa suuruusluokkaa kuin sähkön tuotannossa.

Teollisuuslämmön tuotannossa ei kattavuus ole niin hyvä kuin kaukolämmön kohdalla. Raportoiduissa tiedoissa virhe voi olla hieman suurempi kuin kaukolämmössä, koska teollisuuslämmön tuotantoa ei välttämättä mitata, lukuun ottamatta myytyä teollisuuslämpöä. Teollisuuslämmön tuotannossa voi syntyä harhaa, koska voi olla toisinaan vaikeaa erottaa teollisuuslämmön tuotanto ja polttoaineiden loppukäyttö teollisuudessa. Myydyn teollisuuslämmön osalta tämä ei ole ongelma, mutta harhan välttämiseksi kannattaa teollisuuden omaan käyttöön tuottamaa teollisuuslämpöä tarkastella yhdessä teollisuuden kokonaisenergian käytön kanssa: Teollisuuden energiankäyttö.

Tiedot julkaistaan kullekin kalenterivuodelle noin 11 kuukautta kyseisen vuoden päättymisestä.

Sähkön ja lämmön tuotanto -tilastossa ei ole aikaviivettä; tiedot julkaistiin julkistamiskalenterin mukaan (2020 tiedot).

Sähkön tuotantotilastot kattavat kaiken Suomessa tuotetun sähköverkkoon kytketyn sähkön. Lämmön tuotannostakin merkittävä osa tuotannosta on mukana tilastossa: kaukolämmön osalta lähes koko tuotanto; teollisuuslämmön osalta kattavuus on hieman alhaisempi johtuen mm. siitä, että rinnakkainen tilasto - Teollisuuden energiankulutus - kattaa energian loppukäytön, ja rajanveto teollisuuslämmön tuotannon ja loppukäytön välilllä on joissakin tapauksissa haastava.

Tiedot saattavat jonkin verran muuttua edellisvuodesta, jolloin ne luonnollisesti päivitetään tietokantaan. Yleensä muutokset ovat kuitenkin pieniä.

Kaikki muutokset viedään tietokantaan viimeistään seuraavan julkistuksen yhteydessä. Vähäistä suuremmat muutokset voidaan viedä tietokantaan kesken julkaisusykliäkin.

Sähkön ja lämmön tuotanto -tilastot ovat vertailukelpoisia muiden EU-maiden ja OECD -maiden vastaavien tilastojen kanssa, johtuen yhteisistä määrittelyistä, jotka on kirjattu energiatilastoasetukseen ja OECD/IEA raportointiohjeisiin. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa saattaa olla joitakin eroavaisuuksia johtuen Suomessa aina käytössä olleesta tavasta erotella tiukasti toisistaan yhteistuotantosähkö ja sähkön erillistuotanto myös siinä tapauksessa, että yhteistuotantolaitoksessa on myös erillissähkön (ns. ”lauhdesähkö”) tuotantoa. Kansainvälisissä energiatilastoissa kaikki maat eivät pysty erottelemaan yhteistuotantosähköä kaikesta yhteistuotantolaitoksissa tuotetusta sähköstä. Tässä suhteessa Tilastokeskuksen tiedot ovat siten täsmällisempiä kuin muiden maiden tiedot keskimäärin. Vertailukelpoisuuteen tämä vaikuttaa kuitenkin ainoastaan tarkasteltaessa sähkön tuotantoa melko yksityiskohtaisella tasolla. Kokonaissähköntuotanto on kaikista energiatilastojen luvuista kansainvälisesti vertailukelpoisin.
Kansainvälisissä tilastoissa raportoidaan lämmöntuotannossa ainoastaan myyty lämpö ja siihen liittyvät polttoaineet. Omaan käyttöön teollisuudessa tuotettua lämpöä ei raportoida, vaan siihen liittyvät polttoaineet lasketaan kuluvaksi teollisuuden energian käyttöön. Suomen vastaavissa tilastoissa on teollisuuden tuottama lämpö transformaatiosektorilla lämmön tuotantona ja vastaavat polttoaineet transformaatiosektorin syöttönä.

Sähkön vienti- ja tuontimääriä voidaan vertailla peilaten Viron, Ruotsin, Norjan ja Venäjän kesken. Määrät ovat mitattuja, joten niissä ei ole suurta eroa. Poikkeamia saattaa aiheuttaa mittausten maantieteellisestä sijainnista johtuva siirtohäviö: Suomesta Ruotsiin viety sähkö mitataan Suomessa, mutta Ruotsi mittaa saman, Suomesta tuodun sähkön Ruotsissa.

Tilaston aikasarjat ovat vertailukelpoisia sähkön tuotannon osalta. Kauko- ja teollisuuslämmön tuotannoissa vertailukelpoisuus ei ole aivan samaa luokkaa johtuen siitä, että pieniä kaukolämpölaitoksia ja teollisuuslämmön tuottajia on lisätty koko 2000-luvun ajan vuosittain keruun piiriin. Yksittäisiä laitoksia tarkasteltaessa tiedot ovat aikasarjan osalta vertailukelpoisia koko 2000-luvun. Tärkeimmissä polttoaineryhmissä (kivihiili, maakaasu, öljy, uusiutuvat polttoaineet) on aikasarjan vertailukelpoisuus 2000-luvulla kuitenkin niin hyvä, että tilastoista voidaan selkeästi ja luotettavasti identifioida polttoaineiden suhteellisten osuuksien trendit sähkön ja lämmön tuotannossa.

Sähkön ja lämmön tuotantotilastoja tuottavat Tilastokeskuksen lisäksi lähinnä Energiateollisuus ry, joka julkaisee sähkön tuotantotilastoa ja kaukolämpötilastoa.

Energiateollisuus ry:n sähkön tuotantotilasto on kokonaistuotannon osalta täysin yhteneväinen Tilastokeskuksen vastaavan tilaston kanssa. Pieniä eroja on mentäessä yksityiskohtiin sähkön tuotannon jakautumisessa teollisuus- ja kaukolämmön tuotannon yhteydessä tuotetun sähkön välillä.

Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilasto kattaa ainoastaan ko. yhdistyksen jäsenyritysten/yhteisöjen kaukolämmön ja siihen kuuluvat polttoaineet. Tilastokeskuksen kaukolämmön tuotanto sisältää lisäksi useiden kymmenien pienten lämpölaitosten tuotanto- ja polttoainetiedot.

KHK -inventaariossa keskeisenä osana on energian tuotannosta aiheutuvat päästöt. Sähkön ja lämmön tuotannon päästöt muodostavat merkittävän osan inventaariosta. Sähkön ja lämmön tuotanto -tilasto on täysin yhteneväinen KHK -inventaarion kanssa koskien polttoaineen kulutuksesta aiheutuneita päästöjä sähkön ja lämmön tuotannosta.

Energiatilastot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jossa eri osista muodostetaan mm. kansallinen energiatase ja esimerkiksi sähkön tuotantotilaston lukuja käytetään energian hankinta ja kulutustilastossa. Energiatilastojen eri osien välillä on siten hyvä yhtenäisyys.

Raakatiedot ovat jonkin verran yksityiskohtaisempia kuin julkistettavat tiedot. Esimerkiksi erillislämmön tuotanto on sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa tuotettu ns. reduktiolämpö kerätään erikseen, mutta julkaisuissa tiedoissa reduktiolämmöt yhdistetään lämpölaitoksissa tuotettuun lämpöön. Samoin polttoainekohtaiset tiedot ovat raakatiedoissa yksityiskohtaisempia kuin julkistuksissa.

Tilastokeskuksen lämmön tuotantokysely toteutetaan verkkokyselynä. 
 

Tiedot kerätään kerran vuodessa.

Tietosuoja on tilastotoimen keskeinen perusperiaate, jolla varmistetaan luotettavien perustietojen saaminen ja tiedonantajien luottamus. Tietosuojasta huolehtiminen on Tilastokeskuksen tiedonkeruussa tarvitseman luottamuksen edellytys.

Vastausrasite on pyritty minimoimaan niin, ettei päällekkäistä tiedonkeruuta ole.

Energiateollisuus ry:ltä saadut tiedot siirretään tuotantotietokantaan käyttäen tiedonsiirto -ohjelmia (SAS EG). Tilastokeskuksen lämmön tuotanto -verkkokyselyn tiedot siirtyvät automaattisesti tuotantotietokantaan. Yksittäisten laitosten tietoja siirretään tuotantotietokantaan myös manuaalisesti.

Imputointi ja tietojen vertailu eri lähteistä peräisin olevien polttoainetietojen välillä tehdään joko erillisissä tiedostoissa, joihin on koottu laitoskohtaiset tiedot polttoaineista Energiateollisuus ry:n, Energiaviraston päästökauppa-aineiston ja ympäristöhallinnon YLVA -tietokannasta tai tuotantotietokannassa manuaalisesti vertailemalla. Vertailun tuloksena mahdollisesti tarvittavat täsmennykset ja imputoinnit tehdään manuaalisesti tuotantotietokantaan.

Kun tiedot on täsmäytetty ja validoitu, tehdään tietokantakuutio, josta saadaan tarvittavat aggregoidut tiedot StatFin -taulukoihin, energiatilastojen taulukkopalveluun ja kansainvälisiin raportointeihin.

Tilastokeskus on tiedonkeruun ja tilastojen tuottamisen aikaan jatkuvasti yhteydessä tiedon toimittajiin, kuten Energiateollisuuteen ja myös tarvittaessa yksittäisiin laitoksiin sekä kootusti myös Luonnonvarakeskukseen tietojen yhtenäisyyden ja oikeellisuuden varmistamiseksi.

Polttoaineen kulutuksen vertailu ja täsmäyttäminen tilastokeskuksen KHK -inventaarion tietojen välillä on olennainen osa laadunvarmistusta. Tämä täsmäyttäminen tapahtuu laitoskohtaisia tietoja vertailemalla ja lopuksi kokonaiskulutusten osalta polttoainekohtaisesti.
 

Joidenkin muuttujien tietoja ei välttämättä ole saatavilla, joten ne joudutaan joissakin tapauksissa imputoimaan. Tällaisten arvioitujen tietojen osuus on selvästi alle yhden prosentin kaikista tiedoista.

Tilasto noudattaa kansainvälisissä tilastoissa (Eurostat, IEA) noudatettuja standardeja, joiden muuttuessa Tilastokeskus päivittää omat käytänteensä vastaamaan muuttuneita standardeja.

Sähkön ja lämmön tuotantotilaston menetelmäkuvaus on osa tilaston laatuselostetta.
 

Tilastokeskus

Taloustilastot/ Energia, ympäristö ja kasvihuonekaasut

Euroopan Unionin Energiatilastoasetus (2008/1099/EY) on Tilastokeskuksen energiatilastojen lakisääteinen perusta. Kaikki kerättävät sähkön ja lämmön tuotannon tiedot perustuvat viime kädessä tähän asetukseen. Osan tiedoista Tilastokeskus kerää omalla lämmön tuotantokyselyllä, mutta suurin osa tiedoista saadaan yhteistyökumppanien kautta päällekkäisen tiedonkeruun välttämiseksi. Energiateollisuus ry ja Kuntaliitto ovat ulkopuolisia tiedonlähteitä. Lisäksi laitoskohtaisia polttoainetietoja verrataan mm. Luonnonvarakeskuksen puunkäyttötilastoihin, päästökauppa-aineistoon ja ympäristöhallinnon YLVA-tietokannan tietoihin.

Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT) ja Euroopan tilastojärjestelmään (ESS).

Tiedonantovelvollisuus on lakisääteinen perustuen tilastolakiin (280/2004, 14 §), jonka mukaan elinkeinonharjoittajat ovat velvollisia antamaan Tilastokeskukselle tilastojen laatimisen kannalta välttämättömät tiedot. Energiatilastoasetus (2008/1099/EY) velvoittaa Tilastokeskusta raportoimaan EU:lle tietoja, joissa sähkön ja lämmön tuotantotilasto on tärkeänä osana.

Tilastokeskus on velvoitettu raportoimaan energiatilastoja IEA:lle, joka on OECD:n alainen toimisto.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tiedot julkaistaan vuosittain loka-marraskuun vaihteessa. Periaatteena on, että tietojen tulee olla mahdollisimman lopullisia ja täsmäytetty mm. KHK inventaarion tietojen kanssa.
Tilaston julkistus on Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa.
Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tiedonkeräys suoritetaan vuosittaisella lämmön tuotanto -kyselyllä, johon vastataan sähköisesti Internet-lomakkeella. Tiedot tallennetaan tietokantaan ja niitä tarkistetaan ja tarvittaessa muutetaan. Tilastokeskus on vähentänyt yritysten tiedonantotaakkaa poistamalla kyselystä kaikki sähköntuottajat. Nämä tiedot saadaan Energiateollisuus ry:n toimittamana heidän sähköntuotantokyselystään.  

Energiateollisuus ry:llä on Tilastokeskuksen kanssa tilastoyhteistyösopimus, jonka mukaan Energiateollisuus ry kerää tiedot sähkön tuotannosta sekä kaukolämpötoimintaa koskevat tiedot ja luovuttaa ne Tilastokeskukselle.

Lisäksi joidenkin pienehköjen lämpölaitosten tiedot saadaan Kuntaliiton toimittamana tai Energiateollisuuden kaukolämpötilastosta.  

Energiateollisuus ry julkaisee sähkön tuotanto- ja kaukolämpötilastot. Tietojen yhteneväisyys Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen kanssa varmistetaan säännöllisellä yhteydenpidolla.

Polttoainetietojen vertailuaineistoja saadaan mm. Luonnonvarakeskuksesta (puupolttoaineet), Energiavirastosta (päästökauppa-aineisto) ja ympäristöhallinnolta YLVA-tietokannasta.  

Luonnonvarakeskukselta (LUKE) saatuja tietoja käytetään tarkennettaessa muista lähteistä saatuja puupolttoaineiden käyttötietoja, ja toisaalta LUKE:n tietoja voidaan täydentää ja tarkentaa Tilastokeskuksen aineistolla. Tällä tavoin koordinoidulla yhteistyöllä varmistetaan LUKE:n ja Tilastokeskuksen tietojen yhteneväisyys.  

Energiaviraston, ympäristöhallinnon ja Energiateollisuus ry:n tietoja käytetään tarkentamaan paitsi energiatilastoja, niin myös KHK-inventaariossa. Laitoskohtaisesti vertailemalla valitaan yhteistyössä KHK-inventaarion kanssa kullekin laitokselle luotettavimmaksi arvioitu polttoainetieto, mikäli eri lähteistä saadut tiedot poikkeavat toisistaan. Tällä menettelyllä varmistetaan energiatilastojen ja KHK-inventaarion julkaisemien tietojen yhteneväisyys.

Sähkön ja lämmön tuotanto -tilaston tulokset julkaistaan Suomen virallisen tilaston Energia-sarjassa. Tilaston kotisivulta löytyvät mm. tilaston kuvaus, käsitteet ja määritelmät.

Polttoaineiden määritelmät löytyvät Tilastokeskuksen polttoaineluokituksesta.

Tietoja julkistetaan paitsi StatFin taulukoissa, niin myös Tilastokeskuksen energiatilastojen taulukkopaketissa.

Eurostat ja IEA julkaisevat kansallisia energiatilastoja omilla sivuillaan. Näissä kansainvälisissä tilastoissa käytetään Tilastokeskuksen sähkön ja lämmön tuotanto -tilaston tietoja.

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä mikroaineistoon.

Tiedot pyritään pitämään mahdollisimman hyvin ajan tasalla.

Tilaston tietoja käytetään Eurostatissa, kansainvälisissä organisaatioissa (mm. OECD/IEA ja YK) ja Suomen julkisessa hallinnossa energian hankinnan ja käytön seurantaan ja analysointiin. Tutkimuslaitokset käyttävät tietoja mallien syöttötietoina energiapoliittisten toimien vaikuttavuuden arvioinnissa mm. energiariippuvuuden, uusiutuvien energialähteiden ja energiaperäisten kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen näkökulmista.

Tietojen saatavuutta ja laatua kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Joidenkin tärkeiden käyttäjien kanssa (mm. TEM) järjestetään säännöllisesti tapaamisia, joissa keskustellaan tilastojen laadusta ja kehitystarpeista.

Tilaston laatuseloste:

http://stat.fi/til/salatuo/2019/salatuo_2019_2020-11-03_laa_001_fi.html
 

Tässä tilastossa kuten muuallakin Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Tilaston laatuseloste on tilaston kotisivulla:
http://tilastokeskus.fi/til/salatuo/2019/salatuo_2019_2020-11-03_laa_001_fi.html

Tietojen oikeellisuuden ja kattavuuden arviointi eri lähteistä saatuja osin päällekkäisiä tietoja tarkastelemalla yhdistettynä tietojen sisäisen konsistenssin varmistamiseen takaa kokonaisuudessaan Tilastokeskuksen laatukriteereiden täyttymisen.

Tietojen laadun arvioinnissa käytetään mm. seuraavia yleisiä tilastollisia menetelmiä:

• tietojen vertaaminen laitoskohtaisesti aikaisempien vuosien tietoihin
• tietojen vertaaminen laitoskohtaisesti eri tietolähteiden välillä
• tietojen vertaaminen kootusti eri tietolähteiden välillä. 

Lisäksi sähkön ja lämmön tuotanto -tilastossa suoritetaan mm. seuraavia tilastolle spesifisiä laadunvarmistustoimenpiteitä:

• laitosten hyötysuhteiden tarkistus, myös aikasarjaan verrattuna
• yhteistuotantolaitosten rakennusasteiden tarkastelu ja vertailu aiempiin vuosiin
• laitosten tuotannon ja kapasiteetin välinen konsistenssi

Sähkön ja lämmön tuotanto on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa (http://www.stat.fi/org/periaatteet/laatuatilastoissa.html).

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla: http://www.stat.fi/org/periaatteet/laatuatilastoissa.html

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Tiedot julkistetaan kaikille toimijoille samanaikaisesti julkistamiskalenterin mukaan tilaston verkkosivulla:

http://stat.fi/til/salatuo/index.html

Kenelläkään ei ole pääsyä julkistuksen tietoihin ennen virallista julkistuspäivää.