Sektoritilit ovat osa kansantalouden tilinpitoa. Sektoritilit muodostavat laajan, yhtenäisen kokonaisuuden, joka koostuu kunkin institutionaalisen sektorin reaali- ja rahoitustileistä. Reaalitileillä tarkoitetaan kansantalouden tilinpidossa tilejä, joilla kuvataan tavaroiden ja palveluiden reaalisen tuotantotoiminnan arvoa sekä tämän toiminnan synnyttämiä tulovirtoja ja niiden kulkua taloudessa. Rahoitustilinpidolla puolestaan viitataan tileihin, joilla kuvataan rahoitusvarojen ja -velkojen varantoja ja muutoksia. Reaali- ja rahoitustilit ovat kytköksissä toisiinsa, koska reaalipuolen tuloista ja menoista muodostuva ali- tai ylijäämä näkyy tilijärjestelmän rahoituspuolella varojen tai velkojen lisäyksenä/vähennyksenä. Tämä tilasto keskittyy sektoritilien reaalipuoleen. Se kuvaa kunkin sektorin tuotantoa, tulonmuodostusta, tulojen jakoa, tulojen käyttöä ja näiden taloustoimien lopputuloksena syntyvää nettoluotonantoa eli sektorin rahoitusaseman muutosta. Rahoitustilinpito tilastoi sektoritilien rahoituspuolen.

ESA 2010 järjestelmässä kaikki virrat ja varannot mitataan raha-arvoisina, joko euroina tai kansallisina valuuttoina. Poikkeuksen muodostavat vain jotkin väestöön ja työvoimaan liittyvät muuttujat, jotka ilmaistaan henkilöinä, tunteina tai työpaikkoina. Virrat ja varannot tulee arvostaa vaihtoarvoisina, ts. arvosta, jolla ne vaihdetaan, tai voitaisiin vaihtaa, käteiseen. Täten markkinahinta on ESA:n arvottamisen lähtökohtainen hintakäsite.

Sektoritilit lasketaan ainoastaan käypähintaisina. Osa tiedoista myös kausitasoitetaan. Kotitalouksien oikaistulle käytettävissä olevalle tulolle on kuitenkin laskettu erilliseen liitetaulukkoon hintojen muutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Käytetty mittayksikkö kausitasoitetuille ja kausitasoittamattomille tiedoilla on miljoonaa euroa.

Julkistuksessa on taulukoitu myös sektoritilien astemuotoisia tunnuslukuja. Tunnuslukujen mittayksikkö on prosentti.

Käsite ‘perusvuosi’ ei ole käytössä sektoritilinpidossa.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa viiteajankohta on vuosineljännes. Tilastossa kirjataan virtasuureita neljännesvuosittain. Virroilla viitataan toimintaan tai vaikutuksiin, jotka tapahtuvat tietyn ajanjakson sisällä. Varannot puolestaan kohdistuvat tietyn ajanhetken tilanteeseen (tavallisesti vuoden tai neljänneksen alku tai loppu).

Sektoritilit ovat osa kansantalouden tilinpitojärjestelmää. Kansantalouden tilinpito on tilastojärjestelmä, joka kuvaa Suomen kansantaloutta kokonaisvaltaisesti, järjestelmällisesti ja yksityiskohtaisesti. Se perustuu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään EKT2010:een, joka noudattaa maailmanlaajuista kansantalouden tilinpidon suositusta SNA2008 (System of National Accounts).

Suomessa kansantalouden tilinpito on laadittu EKT 2010 -järjestelmän mukaisesti alkaen heinäkuusta 2014. Tämä EKT 2010 -siirtymä koskee myös Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastoa.

Tilastojulkaisu sisältää aikasarjat vuoden 1999 ensimmäisestä neljänneksestä laskettavaan neljännekseen saakka.

Neljännesvuosittaiset sektoritilit julkaistaan noin kolme kuukautta (t+80 päivää) kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Tiedot ovat ennakollisia ja niitä tarkennetaan aina uuden julkaisun yhteydessä. Tiedot täsmäytetään vastaamaan uusinta vuositilinpidon tietoa.

Kaikki tiedot julkaistaan kansallisesti sekä toimitetaan Eurostatille aina kun ne päivitetään. Tiedot julkaistaan sekä tilastojulkistuksena että tietokantapäivityksenä.

Tilastokeskuksen käytännöt tietojen muutostilanteissa ovat Internet-sivulla:
http://tilastokeskus.fi/org/periaatteet/revisiokaytannot.html

Sektoritilit neljännesvuosittain on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto. Neljännesvuosittaiset sektoritilit kuitenkin perustuvat suorien lähteiden sijaan indikaattoreihin ja ovat siten arvionvaraisempia kuin vuositilinpidon tiedot.

 Lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Koska lähdetilastoja on erityyppisiä, epävarmuustekijöitäkin on monenlaisia.Yhteenvetoprosessissa sektorikohtaiset tiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi.Prosessissa arvioidaan vaihtoehtoisten tietolähteiden luotettavuutta. Näin voidaan hallita epävarmuustekijöitä ja paljastaa virhelähteitä. Yhteenveto onkin keskeisessä roolissa tilaston luotettavuuden kannalta.Yksi keino arvioida reaalitilinpidon tarkkuutta on tarkastella reaalitilinpidon kirjauksia suhteessa kansantalouden rahoitustilinpidon kirjauksiin. Nettoluotonanto on (reaali-)sektoritilien tasapainoerä, jonka tulee täsmätä rahoitustilien sisältämään nettorahoitustaloustoimet-erään. Poikkeamaa kutsutaan tilastolliseksi eroksi, jota voidaan tarkastella sektorikohtaisesti. Monissa muissa maissa tilastollista eroa ei näytetä, vaan tilit pakotetaan tasapainoon.

Tarkentumisten suuruusluokka näkyy revisiotaulukosta.

Neljännesvuosittaisten sektoritilien tiedot tarkentuvat pääosin kolmesta syystä. Ensinnäkin, laadinnassa käytettävät lähdeaineistot monesti tarkentuvat. Toiseksi, neljännesvuosittaisten sektoritilien tiedot täsmäytetään vastaamaan aina uusimpia käytettävissä olevia vuositilinpidon tietoja, jolloin kaikki muutokset vuositilinpidon sektoritileillä vaikuttavat myös neljännesvuosittaisiin sektoritileihin. Kolmanneksi, neljännesvuositilinpidon laadinnassa käytetyt täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmät käsittelevät koko aikasarjan yhtenä kokonaisuutena, jolloin lähdeaineiston tai vuositason muutos yhdellä neljänneksellä/vuodella tarkentaa yleensä myös sitä edeltävien neljännesten tietoja. Toisinaan myös laadinnassa käytettyjä indikaattoreita tarkennetaan. Tämä voi muuttaa vuodensisäistä jakaumaa.

Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat ensijulkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, sillä vuositilinpidon tiedot tulevat lopullisiksi noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Tämän jälkeen tietojen tarkentuminen on yleensä vähäistä.  Tarkentumisten suuruusluokka näkyy revisiotaulukosta.

Kansantalouden tilinpidon tietojen tulisi olla käyttäjien käytettävissä niin nopeasti kuin mahdollista, ottaen kuitenkin huomioon tietojen frekvenssin (vuosi vai neljännesvuosi), tietojen luonteen (onko kyseessä talouden rakenteita kuvaava tieto vai suhdannemuutoksia kuvaava tieto) sekä riittävä tasapaino luotettavuuden ja oikea-aikaisuuden välillä.

Neljännesvuosittaiset sektoritilit julkaistaan noin kolme kuukautta kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Eurostatin raportointiaikataulu on viiteajankohtaan nähden t+85 päivää. Tiedot ovat ennakollisia ja niitä tarkennetaan aina uuden julkaisun yhteydessä. Tiedot täsmäytetään vastaamaan uusinta vuositilinpidon tietoa.

On hyvän käytännön mukaista, että kansantalouden tilinpidolle on määritelty julkaisupäivät etukäteen ja että nämä julkaisupäivät myös toteutuvat.

Kansantalouden tilinpidon tietojen Eurostat-raportoinnin tulisi tapahtua täsmällisesti ESA2010 lähettämisohjelman määrääminä ajankohtina tai niitä ennen.

Tilastokeskus toimittaa tietoja Eurostatille usein ennen lähettämisohjelman määräämiä viimeisiä ajankohtia.

Useimmissa maissa kansantalouden tilinpito kattaa kansantalouden tilinpidon pääaggregaatit, julkisyhteisöjen tilit, sektoritilit, aluetilit sekä tarjonta- ja käyttötaulukot. Näissä tietosisältö sekä alaerittelyt (alueiden, sektorien, toimialojen, tuotteiden jne.) voivat kuitenkin poiketa maittain kansallisten tarpeiden ja käytettävissä olevien lähteiden mukaan.

Revisiot tulisi nähdä jatkuvana prosessina kansantalouden tilinpidon tietojen laadun kehittämiseksi, kun parempia lähdeaineistoja ja laadintamenetelmiä otetaan käyttöön. Revisioista kertovan metadatan saatavuus on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää kansantalouden tilinpidon tietojen sisältöä ja eri ajanhetkinä päivittyneiden tietojen eroja. Tämän vuoksi tarvitaan tietoa eri ajanhetkinä julkaistujen tilinpidon tietojen päivitysten syistä ja luonteesta (esimerkiksi uusien lähdeaineistojen saatavuudesta tai uusista menetelmistä) sekä määrällistä ja laadullista arviota muutosten kokoluokasta ja suunnasta.

Tietoa julkaistujen tilastotietojen revisioista löytyy Tilastokeskuksen internet-sivuilta tilastojulkistuksista kohdasta “Tietojen tarkentuminen”.
 

EU:n eri jäsenvaltioiden kansantalouden tilinpidon tietojen vertailukelpoisuus taataan soveltamalla yhteisiä Euroopan kansantalouden tilinpidon (European System of Accounts ESA2010) määritelmiä. Myös maailmanlaajuinen vertailtavuus on mahdollinen, sillä monet Euroopan ulkopuoliset maat soveltavat SNA2008 -suositusta, jonka kanssa ESA 2010 on yhtenevä.

Koska kaikkien tilastoitavien ajankohtien tiedot laaditaan samojen ESA2010-määritelmien mukaisesti, ovat eri ajankohtia kuvaavat kansantalouden tilinpidon tiedot täysin vertailukelpoisia. Mikäli joudutaan tekemään perustavanlaatuisia muutoksia menetelmiin tai luokituksiin, tehdään tarvittavat päivitykset pitkälle menneisyyteen ulottuviin aikasarjoihin.

Tiedot ovat alkuperäisten aikasarjojen osalta yhteneviä kansantalouden tilinpidon vuositilaston, julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilaston sekä neljännesvuositilinpidon kanssa. Kansantalouden tilinpidon eri osa-alueiden väliset erot koskevat vain viimeisiä havaintoja ja johtuvat laadinta- ja toimitusaikataulujen erilaisista viiveistä. Neljännesvuositilinpidon ja Sektoritilit neljännesvuosittain -tilaston välillä voi esiintyä eroja silloin, kun neljännesvuositilinpito ensimmäisen kerran julkistetaan, yleensä noin kolme viikkoa ennen neljännesvuosittaisia sektoritilejä.

Kausitasoitetut aikasarjat ja trendisarjat lasketaan yksinkertaisella menettelyllä suoraan alkuperäisistä aikasarjoista eikä niitä enää tasapainoteta tai täsmäytetä neljännesvuositilinpidon tietoihin. Kausitasoitusmallien mahdollisista eroista johtuen tilaston tiedot voivat näiden sarjojen osalta siten poiketa neljännesvuositilinpidon tiedoista. Koko kansantalouden aggregaatteja, kuten bruttokansantuotetta tarkasteltaessa Neljännesvuositilinpito -tilasto tarjoaa tarkimmat tiedot kausitasoitettujen sarjojen ja trendisarjojen osalta.

Sektorien rahoitusaseman muutosta kuvaavaa nettoluotonantoa/-ottoa ei tasapainoteta rahoitustilien vastaavan käsitteen, nettorahoitustaloustoimien kanssa, vaan tilastollinen ero näiden erien välillä sallitaan.

Katso kohtaa 15.3 osa-alueiden välillä.

Sektoritilinpito on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää.

Katso kohtaa 15.3 osa-alueiden välillä.

Kansantalouden tilinpidon tilastojen laadinta perustuu tilastoihin, joita kerätään pääasiassa muihin tarkoituksiin (perustilastot).

Laadinta perustuu moniin tietolähteisiin sisältäen muiden muassa hallinnolliset aineistot, auto- ja yritysrekisterit, tilinpäätökset, verotiedot, budjettiraporit, väestölaskentatilastot, yrityksiä ja kotitalouksia koskevat tilastotiedot, valvontaviranomaisten ja toimialajärjestöjen lausunnot, vuosi- ja neljännesraportit, tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppatilastot, maksutasetilastot.

Kansantalouden tilinpidossa ei ole yhtä ainoaa kyselylähdettä. Lähteet vaihtelevat maittain ja sisältävät laajasti tilastotietoja taloudellisista, sosiaalisista, rahoitukseen liittyvistä ja ympäristöilmiöistä, jotka eivät välttämättä liity tiiviisti kansantalouden tilinpitoon.

Kussakin maassa käytetyt lähteet ja keruumenetelmät vaihtelevat riippuen käsiteltävästä tietojoukosta.
Kaiken kaikkiaan on vaikea listata kaikkia tietolähteitä. Eurostatille toimitetut menetelmäkuvaukset sisältävät yleensä tietoja tärkeimmistä lähteistä (katso kohta 10.6). Lisätietoja tietolähteistä löytyy kansallisilta verkkosivuilta (http://tilastokeskus.fi/til/index.html).

Tiedonkeruu on hyvin maakohtaista ja vaihtelee myös tietolähteen luonteen mukaan, esim. hallinnolliset aineistot, vero- ja autorekisterit, tutkimukset, kirjanpito. Ohjeet löytyvät ESS:n käsikirjasta “Handbook of Recommended Practices for Questionnaire Development and Testing Methods in the ESS”.
 

Iso osa lähdeaineistosta on johdettu perustilastoista. Perustietoa kerätään eri aikafrekvensseillä. Perustieto voi olla kuukausi-, neljännesvuosi- tai vuositasolla.

Kansantalouden tilinpito tyypillisesti vastaanottaa/kerää neljännes- ja vuositietoja laadinta-aikataulujensa mukaan. Maiden tilastovirastot voivat tuottaa myös kuvauksen ulkoisten tietolähteiden vastaanottamisajoista.

Tietolähteet, menetelmät ja laadintatekniikat ovat maakohtaisia, mutta niitä olisi käytettävä siten, että ESA 2010 määritelmät ja käsitteet täyttyvät. Kansantalouden tilinpidon laadintaan löytyy sekä yleisellä että tarkemmalla tasolla ohjeistusta. Katso lisätietoja kohdasta 10.6. Menetelmädokumentointi.

Keskeiset lähestymistavat ja tekniikat kansantalouden tilinpidon laatimiseksi voidaan tiivistää seuraavasti:

Kansantalouden tilinpidon päämenetelmä BKT:n laskemiseen Suomessa on tuotanto eli arvonlisäyslähestymistapa. Yhdenmukaisuus saavutetaan täsmäytys- / tasapainotusprosessilla. Tietyt erät, kuten vaihto-omaisuuden ja arvoesineiden tai bruttotoimintaylijäämän ja sekatulon muutokset johdetaan jäännöksinä eli residuaaleina. Samaa lähestymistapaa käytetään neljännesvuositilinpidon laatimiseen. Sektoritilit kootaan sekä pääaggregaattien yhteydessä että sen jälkeen.
Kansantalouden tilinpidon tilastot ovat yhdenmukaisia tietyllä ajanhetkellä.

Aiheeseen liittyvää tietoa löytyy myös kohdista 10.6. ja 17.1.

Kun aikasarjat on Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa laskettu, ne kausitasoitetaan Tramo/Seats —menetelmällä. Taloustoimet kausitasoitetaan hieman alkuperäistä taloustoimitarkkuutta karkeammin. Kausitasoitusmenetelmä on ns. epäsuora. Tämä tarkoittaa, että taloustoimet kausitasoitetaan ensin, minkä jälkeen tasapainoerät, kuten käytettävissä oleva tulo ja säästö, lasketaan näiden kausitasoitettujen alaerien avulla. Kausitasoitettuja sarjoja ja trendisarjoja ei toistaiseksi enää tasapainoteta, vaan epätasapaino taloustoimien resurssien ja käytön välillä sallitaan. Tietokantataulu sisältää alkuperäiset sarjat, kausitasoitetut aikasarjat sekä trendisarjat. Lisätietoa kausitasoituksesta.

Sektoritilit lasketaan ainoastaan käypähintaisina. Kotitalouksien oikaistulle käytettävissä olevalle tulolle on kuitenkin laskettu erilliseen liitetaulukkoon hintojen muutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.

Tietojen validoinnin tarkoituksena on varmistaa, että valittava tietosisältö on käynyt läpi hyväksynnän. Se on keskeinen tehtävä kaikilla tilastotieteen aloilla ja erityisen tärkeä kansantalouden tilinpidossa, jonka tietoja käytetään taloudellisen analyysin ja poliittisen päätöksenteon tueksi.

Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) tavoitteena on tällä hetkellä yhdenmukaistamassa validointimenetelmiä, jotta tietojen yleistä laatua ja tiedonkulun tehokkuutta voidaan parantaa. Tähän kuuluu muiden muassa yhteisten standardien ja työkalujen määrittely sekä täytäntöönpanon tuki (katso ESS-validoinnin verkkosivusto https://ec.europa.eu/eurostat/data/data-validation). Kansantalouden tilinpito on pilottitilasto tässä. ESA 2010 validointityöryhmä perustettiin vuonna 2015. Sen tehtävänä oli sopia ja dokumentoida säännöt ESA 2010 validointikäsikirjaan sekä laittaa säännöt asteittain täytäntöön etukäteis-validointina kansantalouden tilinpidolle.

Eri lähteistä saatujen tietojen vertailu on olennainen osa kansantalouden tilinpidon kokoamista. Kansantalouden tilinpidossa käytettävät lähdetiedot käyvät läpi usean tarkistuskierroksen Tilastokeskuksessa.

Kausitasoituksen tavoitteena on tunnistaa ja poistaa aikasarjasta kausivaihtelut ja eri kalenterikuukausien työpäiväerot, jotka voivat estää näkemästä suhdannevaihteluja ja pidemmän aikavälin kehityssuuntaa sekä estää taustalla olevien ilmiöiden selkeää ymmärtämistä. Kausitasoitus on täten merkittävä prosessi aikasarjojen tulkitsemisessa ja tärkeä informaatio päätöksentekoon (ESS guidelines on seasonal adjustment, 2015 painos, liite, kohta 1).

Tietyistä kansantalouden tiedoista, etenkin neljännesvuosittaisista pääaggregaateista, tasoittamattomien eli alkuperäisten aikasarjojen lisäksi tietoja julkaistaan erityyppisinä aikasarjoina (esimerkiksi kausitasoitettu, työpäiväkorjattu ja trendi-suhdanneaikasarja).

ESA 2010 lähettämisohjelman mukaan neljännesvuosittaiset tiedot on toimitettava kausitasoittamattomana aikasarjana, mutta myös kausitasoitetussa muodossa (mukaan lukien tarvittaessa työpäiväkorjattu sarja) lukuun ottamatta edellisen vuoden hintaisia sarjoja.

Neljännesvuosittaisten työpäiväkorjattujen tietojen toimittaminen on vapaaehtoista.
Sektoritileillä kausitasoitetut sarjat (mukaan lukien tarvittaessa työpäiväkorjatut) on määritelty tietyille sarjoille.

Kausitasoitusmenetelmät on kuvattu neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvauksessa https://www.stat.fi/til/ntp/2014/ntp_2014_2014-10-13_men_001.pdf.

Kausivaihtelut käytetyllä Tramo/Seats -menetelmällä on kuvattu myös osoitteessa https://www.stat.fi/til/tramo_seats_fi.html.

Kansantalouden tilinpidon laadintamenetelmä EU:ssa perustuu yleisesti EKT 2010 tilinpitojärjestelmään.

Tämän lisäksi on tuotettu useita käsikirjoja kansantalouden tilinpidon laadinnan tueksi. Tärkeimpiä menetelmäkäsikirjoista ovat neljännesvuositilinpidon, aluetilinpidon, Eurostatin tarjonta-, käyttö- ja panos-tuotostaulukoiden sekä julkisen talouden alijäämän ja velan käsittelyn käsikirjat. Saatavana on myös ohjeita tietyistä aiheista, esim. laadintaohjeet maan arvon arviointiin, menetelmäkuvauksiin, sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan mittaamiseen ESA 2010 -järjestelmässä.

Yllä olevat käsikirjat koskevat erityisesti EU:n kansantalouden tilinpidon tilastoja. Maailmanlaajuisia vastaavia on kuitenkin myös saatavana: SNA 2008, Quarterly National Accounts Manual (kansantalouden neljännesvuositilinpidon manuaali), Handbook on Input-Output Table Compilation and Analysis (panos-tuotostaulukon laatimisen ja analyysin käsikirja), Government Finance Statistics Manual (julkisen talouden tilastojen manuaali).

Linkit julkaistuihin menetelmäselosteisiin aihealueittain/tilastoittain:
- Neljännesvuositilinpito: http://tilastokeskus.fi/til/ntp/men.html
- Vuositilinpito: Suomen bruttokansantulon menetelmäkuvaus: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/vtp_2015_2016-06-02_men_001_fi.html; Kansantalouden tilinpidon historiallisten aikasarjojen kuvaus: http://www.stat.fi/til/vtp/vtp_2019_2020-01-31_men_001.pdf
- Sektoritilit neljännesvuosittain:
http://ec.europa.eu/eurostat/documents/499359/8055980/FI+QSA_inventory_ESA2010.pdf/a5eb8736-0b68-4cbd-b004-6e0659d2a1ac
-  Sektoritilit vuosittain:  http://ec.europa.eu/eurostat/documents/499359/7752836/FI_ASA_inventory_ESA+2010_Oct2015.pdf/af33a5f3-cb78-46a7-a750-7003bc5a9e0b
- Suomen alueellisen arvonlisäyksen menetelmäkuvaus
http://tilastokeskus.fi/til/altp/2005/altp_2005_2008-04-22_men_001.html
-  EDP: EDP inventori (Kuvaus Suomen julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkalaskelmissa käytetyistä menetelmistä) http://tilastokeskus.fi/til/jali/men.html
- Julkiset tulot, menot ja pääaggregaatit: Eurostatin julkaisu: http://ec.europa.eu/eurostat/documents/3859598/5917333/KS-RA-11-013-EN.PDF/2eb9714a-ee4b-49fe-baab-e9af5ca457b1
- COFOG (Julkisyhteisöjen tehtäväluokitus): Eurostat julkaisu: http://ec.europa.eu/eurostat/documents/3859598/5917333/KS-RA-11-013-EN.PDF/2eb9714a-ee4b-49fe-baab-e9af5ca457b1
- Tuottavuustutkimukset: http://tilastokeskus.fi/til/ttut/ttut_2017-11-28_men_001.pdf
-  Rahoitustilinpito: MIP laaturaportointi (Suomen kuvaus MIP-indikaattorien pohjana olevien tilastojen laadusta, lähdeaineistoista ja menetelmistä): http://tilastokeskus.fi/til/rtp/rtp_2018-01-11_men_001.html
- Maksutase: Suomen kuvaus MIP-indikaattorien pohjana olevien tilastojen laadusta, lähdeaineistoista ja menetelmistä: http://tilastokeskus.fi/til/mata/men.html
 

Tilastokeskus

Taloustilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yksikön tietoja tai kehitystä.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Euroopan tilastoista annetussa asetuksessa (EY) N:o 223/2009 (johdanto-osan 24 kappale ja artikla 20 kohta 4) 11 päivänä maaliskuuta 2009 (EUVL L 87, s. 164) säädetään tarpeesta laatia yhteiset periaatteet ja suuntaviivat, joilla varmistetaan käytettyjen tietojen luottamuksellisuus eurooppalaisten tilastojen tuottamiseen ja näiden luottamuksellisten tietojen saatavuuteen ottaen asianmukaisesti huomioon tekninen kehitys ja käyttäjien vaatimukset demokraattisessa yhteiskunnassa. Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä säädetään lisäehdoista, joita tilastovirastojen on noudatettava tilastollisen tietosuojan suhteen (periaate 5).

Tilastokeskuksen tietosuojaperiaatteet on kuvattu verkossa: http://tilastokeskus.fi/meta/tietosuoja/index.html

Tilastokielessä 'luottamuksellisella tiedolla' tarkoitetaan tietoja, joiden avulla tilastolliset yksiköt voidaan tunnistaa joko suoraan tai epäsuorasti ja sitä kautta paljastaa yksittäisiä tietoja. Sen määrittämiseksi, onko tilastollinen yksikkö tunnistettavissa, on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat keinot, joita kolmas osapuoli voi mahdollisesti käyttää tilastollisen yksikön tunnistamiseen. Vaikka kansantalouden tilinpidon tiedot ovat yleensä hyvin aggregoituja, saattaa aggregaattien alaerittelyissä ja/tai pienten talouksien alaerissä tämä olla mahdollista. Näissä tapauksissa olisi tehtävä toimenpiteitä, jotta erillisen tilastollisen yksikön tietoja ei paljasteta. Ohjeet, kuinka estää tiedon julkitulo, löytyvät englanninkielisestä Euroopan Komission käsikirjasta ”Handbook on Statistical Disclosure Control”.

Lähetetyt tiedot merkitään joko 'N = ei saa julkaista ennen määräpäivää' tai 'F = vapaa'.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Kansantalouden tilinpidon tiedot ovat keskeisiä taloustietoja, joita monet kansainväliset organisaatiot julkaisevat parantaakseen tietojen konsistenssia ja hyödyntääkseen synergiahyötyjä tietojen keräämisessä ja arvioinnissa. Inter-Agency Group on Economic and Financial Statistics (jossa oli edustajat Kansainvälisestä järjestelypankista, Euroopan keskuspankista, IMF:stä, OECD:stä ja Maailman pankista) teki vuonna 2016 aloitteen kansantalouden tilinpidon tietojen jaon parantamisesta osana G20 Data Gap Iniative -hanketta.

Tiedot välitetään Eurostatin kautta muille kansainvälisille organisaatioille. Tilaston tietosisältöä raportoidaan kansallisena julkistuspäivänä Eurostatiin SDMX-formaatissa. Kansallisessa julkaisussa Statfin-taulukoiden tietosisältö on PxPro-formaatin mukaista.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilaston tietoja julkistetaan osana Euroopan keskuspankin, Eurostatin, OECD:n ja IMF:n tilastojulkistuksia. Myös sosiaalisessa median kanavissa voidaan julkaista tilaston tietoja. Tilasto julkistetaan suomen kielellä ja englanniksi.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilaston tilastojulkaisut ja tietokantataulukot julkistetaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Lisäksi tiedot ovat saatavilla Astika –tietokannasta. Tilaston tietosisältöä raportoidaan kansallisena julkistuspäivänä Eurostatiin SDMX-muodossa.

Neljännesvuosittaiset sektoritilit on osin muista tilastoista koottu makrotilasto, jota ei suoraan johdeta mikroaineistoista. Tilaston laadintaan käytetyt mikroaineistot eivät ole pääsääntöisesti saatavilla muille kuin laatijoille.

Uusia lähdeaineistoja tulee saataville koko ajan. Tämän tyyppistä jatkuvaa päivittymistä kutsutaan rutiinirevisioiksi ja niiden vuoksi sekä maiden että koko Euroopan kansantalouden tilinpidon tiedot päivittyvät. Harvemmin tehtäviä aikasarjakorjauksia aiheutuu merkittävistä muutoksista lähdeaineistoissa, luokituksissa tai menetelmissä. Esimerkiksi muutos ESA95-manuaalin mukaisista menetelmistä ESA 2010 -manuaalin menetelmiin aiheutti aikasarjakorjauksen niin jäsenmaiden tasolla kuin euroalueen ja EU:n tasolla.

Kaksi työryhmää edisti ehdotuksia harmonisoidummista rutiinirevisioista ja aikasarjakorjauksista. DMES-ryhmän (Directors of macroeconomic statistics) ohjauksessa työskennellyt työryhmä edisti aikasarjakorjausten revisiopolitiikkaa, CMFB-ryhmän (Commitee on monetary, finance and balance of payments statistics) ohjauksessa työskennellyt työryhmä harmonisoitua rutiinirevisiopolitiikkaa.

Viimeisin aikasarjatarkastus tehtiin Suomessa vuonna 2019.

Tilastokeskuksella on revisiopolitiikka kansantalouden tilinpidolle:
http://stat.fi/static/media/uploads/tup/kantilinpito/kansantalouden_tilinpidon_julkaisukaytanteet.pdf

Kansallisesti sektoritilinpidon tietoja käytetään mm. tutkimustyössä ja poliittisen päätöksenteon tukena. Sektoritilit tarjoavat kattavasti tietoa eri sektoreiden tuloista, menoista ja rahoitusjäämästä. Neljännesvuosittaisen sektoritilinpidon julkistuksen tietosisältöä on laajennettu käyttäjien tarpeiden mukaisesti (esim. lisätty julkistettavien taloustoimien määrää)

Euroopan komission alainen Eurostat koostaa kansallisista sektoritileistä EU:n ja euroalueen yhteiset neljännesvuosi- ja vuositason reaalisektoritilit.

Euroopan Keskuspankki kokoaa kansallisista sektoritileistä yhdessä rahoitustilien kanssa euroalueen sektoritilit (Euro Area Accounts), jotka ovat tärkeässä asemassa muun muassa rahapolitiikan valmistelussa. Sektoritilit sisältävät keskeistä tietoa myös muun muassa kotitalouksien tuloista ja niiden käytöstä sekä julkisyhteisöistä.

Kansantalouden tilinpidon luvut tuottavat keskeistä informaatiota talouspolitiikan seurantaan ja päätöksentekoon, ennustamiseen, hallinnollisisiin tarkoituksiin, talouskehityksen tiedottamiseksi suurelle yleisölle (suoraan tai epäsuorasti uutistoimistojen kautta) sekä taloudellisen tutkimukseen lähteeksi.

Kansallisella tasolla valtiovarainministeriöt ja aluekehitysministeriöt, tiede- ja akateemiset yhteisöt sekä taloustutkijat ovat yleensä merkittävimpiä kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon tiedon käyttäjiä.

Kansainvälisiä instituutioita voidaan pitää tilastovirastojen ”asiakkaina”.

Tiedotusvälineiden reagointia Tilastokeskuksen julkistuksiin ja uutisointiin seurataan säännöllisesti ja ne raportoidaan.

Kansantalouden tilinpidossa on pysyvä yhteistyöryhmä (SKT-ryhmä), joka koostuu Suomen tärkeimpien talousennustelaitosten, Tullihallituksen tilastoyksikön ja Helsingin yliopiston asiantuntijoista sekä Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen asiantuntijoista. Ryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa, ja keskusteluaiheina ovat tietojen tai menetelmien viimeaikaiset tai tulevat muutokset tai muut ajankohtaiset kysymykset.

Kansantalouden tilinpidon käyttäjille voidaan tehdä satunnaisesti kyselyitä, kun halutaan kartoittaa käyttäjien tarpeita.

Kansantalouden tilinpidon tärkeys edellyttää, että laadunhallintaan ja laadunarviointiin sovellettavista menettelyistä on oltava saatavilla dokumentaatio. Esimerkkejä tällaisista asiakirjoista ovat kansantalouden tilinpidon laaturaportit ja -arviot sekä tietojen tarkentumisesta kertova analyysi.
 

Katso kohta 11.1.

Euroopan yhteisön lainsäädännön ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjen (Periaate 6 Puolueettomuus ja objektiivisuus, Periaate 13 Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys ja Periaate 15 Saatavuus ja selkeys) mukaisesti kansantalouden tilinpidon tiedot, jotka täyttävät laatukriteerit ml. riittävä metadata, tulee antaa käyttäjien saataville. Käyttäjille tulee kertoa milloin tiedot ovat saatavilla ja miten ne saa käyttöönsä.

Tilastokeskuksen julkistamisperiaatteet ovat saatavissa internet-sivulta:
http://tilastokeskus.fi/org/periaatteet/julkistamisperiaatteet.html