Sijoittuminen koulutuksen jälkeen: tilaston dokumentaatio
19.4.2024 voimassa ollut dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Tilastossa tarkastellaan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä, sijoittumista jatko-opintoihin sekä alueellista sijoittumista valmistumista seuraavana vuonna. Toimintaa kuvataan tietyn vuoden lopussa työllisyyden, työttömyyden, opiskelun, varusmiespalvelun tai muun toiminnan mukaan.
Tilaston kuvaus
Tilastossa tarkastellaan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä, sijoittumista jatko-opintoihin sekä alueellista sijoittumista valmistumista seuraavana vuonna.
Tilaston perusjoukko
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilastossa tarkastellaan peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden työllistymistä, sijoittumista jatko-opintoihin sekä alueellista sijoittumista valmistumista seuraavana vuonna. Toimintaa kuvataan tietyn vuoden lopussa työllisyyden, työttömyyden, opiskelun, siviili- tai varusmiespalvelun tai muun toiminnan mukaan.
Tilastoyksikkö
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen - tilaston tilastoyksikkö on henkilö.
Tilaston tuottamiseen käytetään Tilastokeskuksen henkilöpohjaisten tutkintorekisterin, työssäkäynti- ja opiskelija-aineiston sekä väestöaineistojen tietoja. Työssäkäyntitilaston tiedot on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia rekisteriaineistoja. Tilaston julkistus tehdään työssäkäyntitilaston lopullisesta aineistosta tilastovuodesta 2021 alkaen ja pääasiallinen toiminta -muuttujasta, joka kuvaa tilastovuoden viimeisen viikon tilannetta. Aiemmin käytettiin ennakkotietoa.
Tilaston tuottamiseen käytetään Tilastokeskuksen henkilöpohjaisten tutkintorekisterin, työssäkäynti- ja opiskelija-aineiston sekä väestöaineistojen tietoja. Työssäkäyntitilaston tiedot on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia rekisteriaineistoja. Tilaston julkistus tehdään työssäkäyntitilaston lopullisesta aineistosta tilastovuodesta 2021 alkaen ja pääasiallinen toiminta -muuttujasta, joka kuvaa tilastovuoden viimeisen viikon tilannetta. Aiemmin käytettiin ennakkotietoa.
Mittayksikkö
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston mittayksiköitä ovat henkilöiden määrä.
Viiteajankohta
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston viitejankohta on kalenterivuosi.
Sijoittumista työelämään kuvataan henkilön korkeimman koulutuksen mukaan siten, että korkein koulutus muodostetaan saman ajankohdan tiedoista kuin on ko. tarkastelussa käytetty työssäkäyntitilasto. Esimerkiksi, jos tilasto kuvaa vuoden t lopun sijoittumista, niin perusjoukko muodostetaan vuoden t-1 loppuun mennessä suoritetun korkeimman koulutuksen mukaan.
Sijoittumista työelämään kuvataan henkilön korkeimman koulutuksen mukaan siten, että korkein koulutus muodostetaan saman ajankohdan tiedoista kuin on ko. tarkastelussa käytetty työssäkäyntitilasto. Esimerkiksi, jos tilasto kuvaa vuoden t lopun sijoittumista, niin perusjoukko muodostetaan vuoden t-1 loppuun mennessä suoritetun korkeimman koulutuksen mukaan.
Viitealue
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston viitealue on koko Suomi. Tietoa tuotetaan maakuntatasoisesti.
Kattavuus
Tilasto kattaa henkilöt, jotka ovat tilastovuoden loppuun mennessä ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB- tai DIA/Reifeprüfung-tutkinnon), Gymnasieexamen-tutkinnon, ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittaneisiin luetaan myös Puolustusvoimissa, rajavartiolaitoksessa sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneet. Tilastoihin henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein tai samanasteisista viimeksi suoritettu tutkinto. Toisen asteen koulutuksista on valittu viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto.
Ajallinen kattavuus
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston tietoja on tuotettu 1990-luvulta lähtien vuosittain. Vuonna 2006 tilaston perusjoukosta poistettiin peruskoulun päättäneet, koska tietoja heidän työssäkäynnistään ei enää saada. Tiedot työssäkäynnistä perustuvat työeläketietoihin ja 15–17-vuotiaat nuoret eivät vuodesta 2005 lähtien kuulu työeläkevakuutuksen piiriin.
Tilasto on lopullinen.
Tilasto on lopullinen.
Jakelutiheys
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilasto julkaistaan kerran vuodessa tammikuussa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
Käsitteet
Ammatillinen koulutus
Perusopetuksen oppimäärän jälkeen suoritettava koulutus, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista.
Huomautus:
Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.
Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.
Huomautus:
Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.
Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.
Koulutus
Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista.
Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.
Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.
Koulutusaste
Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella.
Huomautus:
Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.
Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.
Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).
Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.
Huomautus:
Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.
Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.
Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).
Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.
Koulutusjärjestelmä
Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:
Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.
Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).
Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.
Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.
Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.
Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).
Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.
Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.
Koulutussektori
Perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus, yliopistokoulutus.
Opiskelija
Tilastoissa Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot, Opintojen kulku, Opiskelijoiden työssäkäynti ja Sijoittuminen koulutuksen jälkeen opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. ja vuodesta 2004 alkaen näyttötutkintoon valmistavan ja oppisopimuskoulutuksen osalta 1.1.-31.12. oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintotavoitteisen lukio-, ammatillisen, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen opiskelijoita. "Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" -tilastossa opiskelijoissa ovat mukana myös peruskoulun oppilaat 20.9. tilanteesta. Tiedot yliopistokoulutuksen opiskelijoista ovat vuoteen 2001 saakka 31.12. tilanteesta sisältäen syksyllä tutkinnon suorittaneet.
Oppilaitos
Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.
Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
Pääasiallinen toiminta
Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla.
Pääasiallisen toiminnan mukainen luokitus on seuraava:
Työvoima
- työlliset
- työttömät
Työvoiman ulkopuolella olevat
- 0-14-vuotiaat
- opiskelijat, koululaiset
- eläkeläiset
- varusmiehet, siviilipalvelusmiehet
- muut työvoiman ulkopuolella olevat
Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Työvoimaan kuuluvuus on pääasiallisen toiminnan päättelyssä asetettu ensisijalle. Työvoiman sisällä taas on työttömien päättely tehty ennen työllisten päättelyä.
Ryhmä "muut työvoiman ulkopuolella olevat" muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset.
Pääasiallisen toiminnan mukainen luokitus on seuraava:
Työvoima
- työlliset
- työttömät
Työvoiman ulkopuolella olevat
- 0-14-vuotiaat
- opiskelijat, koululaiset
- eläkeläiset
- varusmiehet, siviilipalvelusmiehet
- muut työvoiman ulkopuolella olevat
Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Työvoimaan kuuluvuus on pääasiallisen toiminnan päättelyssä asetettu ensisijalle. Työvoiman sisällä taas on työttömien päättely tehty ennen työllisten päättelyä.
Ryhmä "muut työvoiman ulkopuolella olevat" muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset.
Tutkinto
Väestön koulutusrakenne, Sijoittuminen koulutuksen jälkeen ja Opintojen kulku -tilastoissa tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuoden loppuun mennessä ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-, Reifeprüfung- tai Gymnasie-examen-tutkinnon), ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittaneisiin luetaan myös Puolustusvoimissa, rajavartiolaitoksessa sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneet. Tilastoihin henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein/viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto.
Koulutustiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Rekisteriin tutkintotiedot on voitu viedä vain niille henkilöille, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä tutkintorekisteristä puuttuvat henkilötunnusta vailla olevien henkilöiden (esim. monien ulkomaalaisten) tutkintotiedot.
Koulutustiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Rekisteriin tutkintotiedot on voitu viedä vain niille henkilöille, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä tutkintorekisteristä puuttuvat henkilötunnusta vailla olevien henkilöiden (esim. monien ulkomaalaisten) tutkintotiedot.
Työnantajasektori
Työnantajasektoriluokitus (juridinen muoto) kuvaa työpaikan omistajuutta ja yritysmuotoa. Sen avulla voidaan tehdä jako mm. julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Käytetty luokitus on seuraava:
- Julkinen sektori (valtio, kunta)
- Valtioenemmistöiset oy:t
- Yksityinen sektori
- Muu tai tuntematon
Tieto työnantajasektorista perustuu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoihin yritysten omistajatyypistä ja oikeudellisesta muodosta. Näihin liittyvät luokitukset on esitetty julkaisussa "Sektoriluokitus".
- Julkinen sektori (valtio, kunta)
- Valtioenemmistöiset oy:t
- Yksityinen sektori
- Muu tai tuntematon
Tieto työnantajasektorista perustuu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoihin yritysten omistajatyypistä ja oikeudellisesta muodosta. Näihin liittyvät luokitukset on esitetty julkaisussa "Sektoriluokitus".
Yliopistokoulutus
Yliopistossa annettava korkeakoulutus.
Huomautus:
Koulutuksen tavoitteena on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tieteellinen jatkotutkinto, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.
Huomautus:
Koulutuksen tavoitteena on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tieteellinen jatkotutkinto, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.
Ylioppilastutkinto
Ylioppilastutkinnolla tarkoitetaan ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa lukion päättötutkintoa, johon lukion koko oppimäärää opiskeleva opiskelija voi osallistua. Ylioppilaskokeen hyväksytty suorittaminen johtaa ylioppilastutkintoon.
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Tilaston perusjoukosta mahdollisesti puuttuvat tutkinnot, joita ei ole ilmoitettu tiedonkeruissa.
Tarkkuus ja luotettavuus
Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Tietojen laatuun vaikuttaa käytettävien rekisterien laatu.
Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
Tiedot julkaistaan n. kuukauden viiveellä pääasiallisen toiminnan ennakon valmistumisesta.
Oikea-aikaisuus
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston tiedot julkaistaan 12 kuukautta tutkinnon suoritusvuoden jälkeen. Tiedot julkaistaan heti pääasiallisen toiminnan tiedon ennakon valmistuttua Työssäkäynti-tilastossa.
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston tiedot ovat lopullisia, mutta tieto sijoittumisesta tuotetaan pääasiallisen toiminnan ennakkotiedosta.
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston tiedot ovat lopullisia, mutta tieto sijoittumisesta tuotetaan pääasiallisen toiminnan ennakkotiedosta.
Täsmällisyys
Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.
Täydellisyys
Tilaston tekemiseen käytetään kokonaisaineistoja. Tilastokeskuksen tutkintorekisteri sisältää tiedot kaikista Suomessa suoritetuista tutkinnoista.
Muut virhelähteet (non-sampling errors)
Virheet rekisteritiedoissa tai tiedonkeruissa ilmoittamatta jääneet tutkinnot.
Käsittelyvirhe
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Vertailukelpoisuus
Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Koulutustilastojen rekisteripohjaiset aineistot ovat keskenään vertailukelpoisia.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Koulutustilastojen tilastot ovat maantieteellisesti vertailukelpoisia. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.
Ajallinen vertailukelpoisuus
Tilastoa on laadittu 1990-luvun alkupuolelta alkaen vuosittain. Aikasarja on vertailukelpoinen vuodesta 2005 lähtien. Vuodesta 2005 vuoteen 2016 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluivat 18–67-vuotiaat. Ennen vuotta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin henkilöt kuuluivat 14 vuoden iästä lähtien. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen yhteydessä työeläkevakuuttamisen alaikäraja laskettiin 17 ikävuoteen. Yrittäjäeläkevakuutuksen alaikäraja säilyi 18 ikävuodessa. Työllisten päättelyssä vuoden 2017 muutosta ei ole huomioitu, vaan työllisten alaikärajana on edelleen 18 vuotta.
Vertailukelpoisen aikasarjan pituus / CC2
Aikasarja on vertailukelpoinen vuodesta 2005 lähtien, ks. kohta 15.2.
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.
On huomattava, että sijoittuminen koulutuksen jälkeen tilastossa työllistymistä ja työttömyyttä kuvataan osuutena tutkinnon suorittaneista eikä osuutena työvoimasta (työvoima=työlliset+työttömät). Tässä tilastossa ei käytetä käsitettä työttömyysaste, joka on työttömien osuus työvoimasta.
On huomattava, että sijoittuminen koulutuksen jälkeen tilastossa työllistymistä ja työttömyyttä kuvataan osuutena tutkinnon suorittaneista eikä osuutena työvoimasta (työvoima=työlliset+työttömät). Tässä tilastossa ei käytetä käsitettä työttömyysaste, joka on työttömien osuus työvoimasta.
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä
Tiedot julkaistaan tilastovuodelta, ei sisällä osavuosittaisia tietoja.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa
Ei suoraa kytkentää kansantalouden tilinpitoon.
Sisäinen yhtenäisyys
Muutoksia tilaston tietosisältöön aiheuttavat lainsäädännön, Tilastokeskuksen tietojärjestelmien tai käyttäjien toivomat muutokset. Esimerkiksi vuodesta 2005 lähtien 15–17-vuotiaat eivät ole enää kuuluneet työeläkevakuutuksen piiriin eikä heidän työssäkäynnistään ole saanut rekistereistä tietoja. Siitä lähtien sijoittumistilastoon ovat kuuluneet vain peruskoulun jälkeisen koulutuksen tutkinnon suorittaneet.
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Tilaston tuottamiseen käytetään Tilastokeskuksen henkilöpohjaisten tutkintorekisterin, työssäkäynti- ja opiskelija-aineiston sekä väestöaineistojen tietoja. Työssäkäyntitilaston tiedot on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia rekisteriaineistoja. Tilaston julkistus tehdään työssäkäyntitilaston ennakkoaineistosta ja pääasiallinen toiminta -muuttujasta, joka kuvaa tilastovuoden viimeisen työpäivän tilannetta.
Tiedonkeruumenetelmä
Tilastoa varten ei tehdä erillistä tiedonkeruuta, vaan tilasto syntyy valmiita tilastoaineistoja yhdistelemällä.
Tiedonkeruun tiheys
Tilastollinen tietosuoja
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston tuottamisessa noudatetaan Tilastokeskuksen tietosuojaperiaatteita, joista kerrotaan tarkemmin kohdissa 7.1 Tietosuojaperiaatteet ja 7.2 Tietosuoja ja -turva käsiteltäessä.
Kustannukset ja vastausrasite
Tilastoaineisto on hallinnollinen aineisto, joten se ei aiheuta vastausrasitetta.
Menetelmät
Tilastoprosessi
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Tiedon käsittely
Valmiit aineistot yhdistetään ja tuotetaan tieto tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta.
Aineiston/datan validointi
Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Menetelmädokumentointi
Aineistot ovat kokonaisaineistoja (tutkintorekisteri ja työssäkäynti-tilaston rekisterit).
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Tilastokeskus
Organisaatioyksikkö
Yhteiskuntatilastot
Toimintavaltuudet
Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013).
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta.
Tietosuojaperiaatteet
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisätietoja: Tietosuoja I Tilastokeskus (stat.fi)
Lisätietoja: Tietosuoja I Tilastokeskus (stat.fi)
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia (Tilastolaki 12§).
Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla.
Tietosuojamenetelmänä on käytetty luokituksen karkeistamista jo taulukoiden suunnitteluvaiheessa; tietokantataulukoita ei julkaista tarkimmilla mahdollisilla luokittelevilla muuttujilla tietosuojasyistä. Esimerkiksi koulutustieto on karkeistettu koulutusaste ja -alatasolle ja tutkinnon suorittaneen asuinpaikka maakuntatasolle, kun taulukossa on pääasiallista toimintaa kuvaavia tietoja.
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilastoon perustuvissa tietopalveluissa noudatetaan Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston tietosuojaohjeet perusjulkaisuissa -dokumentin periaatteita. Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista mm. aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maaosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.
Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla.
Tietosuojamenetelmänä on käytetty luokituksen karkeistamista jo taulukoiden suunnitteluvaiheessa; tietokantataulukoita ei julkaista tarkimmilla mahdollisilla luokittelevilla muuttujilla tietosuojasyistä. Esimerkiksi koulutustieto on karkeistettu koulutusaste ja -alatasolle ja tutkinnon suorittaneen asuinpaikka maakuntatasolle, kun taulukossa on pääasiallista toimintaa kuvaavia tietoja.
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilastoon perustuvissa tietopalveluissa noudatetaan Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston tietosuojaohjeet perusjulkaisuissa -dokumentin periaatteita. Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista mm. aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maaosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tietojen jakaminen
Tilaston tietoja raportoidaan Unescolle, OECD:lle ja Eurostatille UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.
Tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen mukaisesti.
Tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen mukaisesti.
Muu tiedonjakelu
Aineistosta on mahdollista tehdä maksullisia erityisselvityksiä.
Saatavuus ja selkeys
Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
Yksikkötason aineistojen saatavuus
Tilaston tietokannat löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta.
- Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden kuluttua valmistumisesta, 2007-
- Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden kuluttua valmistumisesta asuinmaakunnan ja ikäryhmän mukaan, 2011-
Vanhemmat aikasarjat löytyvät arkistotietokannasta.
Tilastoaineistot ovat yksikkötason aineistoja ja tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaiuus ja pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia taulukon muista muuttujista mm. aluetiedosta. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, on käytetty kynnysarvossääntöä.
Tutkimuskäyttöön on Tilastokeskuksen tutkijapalvelun kautta saatavilla tutkintorekisteri- ja opiskelijakokooma-aineistoja. Aineistojen käyttö edellyttää tutkijapalveluiden myöntämää lupaa.
- Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden kuluttua valmistumisesta, 2007-
- Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden kuluttua valmistumisesta asuinmaakunnan ja ikäryhmän mukaan, 2011-
Vanhemmat aikasarjat löytyvät arkistotietokannasta.
Tilastoaineistot ovat yksikkötason aineistoja ja tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaiuus ja pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia taulukon muista muuttujista mm. aluetiedosta. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, on käytetty kynnysarvossääntöä.
Tutkimuskäyttöön on Tilastokeskuksen tutkijapalvelun kautta saatavilla tutkintorekisteri- ja opiskelijakokooma-aineistoja. Aineistojen käyttö edellyttää tutkijapalveluiden myöntämää lupaa.
Tietojen revisioitumislinjaukset
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Relevanssi
Tilaston tuotannossa pyritään ottamaan huomioon kansalliset ja kansainväliset tietotarpeet, mikäli niitä on lähdeaineistoista mahdollista tuottaa.
Käyttäjien tarpeet
Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia tarkempia tietoja.
Käyttäjätyytyväisyys
Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöistä.
Laatudokumentointi
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston laaturaportoinnissa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) laatukriteerejä ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.
Laadunhallinta
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston laaturaportoinnissa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) laatukriteerejä ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.
Laadun arviointi
Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.
Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Laadunvarmistus
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja: Laadunhallinta I Tilastokeskus (stat.fi)
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.
Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?
Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.
Siirry arkistosivuille