Suomalaisten matkailu sisältää tietoa suomalaisten kuukausittain tekemistä matkoista, niiden ominaisuuksista sekä koko vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määristä. Tilastoinnin kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille. Kolmen vuoden välein tilastoidaan myös kotimaan päivämatkat alkaen vuodesta 2018.

15–84-vuotiaiden Suomessa vakituisesti asuvien henkilöiden tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle tehdyt matkat.
Koko vuoden matkailun osalta 15–84-vuotiaat Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt.

Matkojen määrän osalta tilastollinen yksikkö on matka. Koko vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden osalta tilastollinen yksikkö on henkilö.
 

Matkojen ja matkoja tehneiden henkilöiden lukumäärä (tuhansia).

Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.

Tilaston viitealueena on Suomi.

Tilasto kattaa Suomessa vakituisesti asuvien 15–84-vuotiaiden henkilöiden matkat sekä koko vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määrät.

Tilastoa on tuotettu vuosilta 1991-2019. Aikasarjakatkokset vuosina 2000, 2010 ja 2012. Nykyinen aikasarja on yhtenäinen vuodesta 2012 alkaen.

Vuosijulkaisu kerran vuodessa ja ennakkotiedot kolme kertaa vuodessa matkailukausilta: talvi (tammi-huhtikuu), kesä (touko-elokuu), syksy (syys-joulukuu). Lisäksi kuukausittaiset tietokantajulkaisut niille tietokantataulukoille, joissa on kuukausitason tietoja. Ennakkotiedot eivät pääsääntöisesti revisoidu.

Tilaston merkittävin virhelähde johtuu vastauskadosta. Vastauskadon kasvaessa painokertoimet kasvavat. Vastanneet henkilöt edustavat koko populaatiota vaikka ei-vastanneiden henkilöiden matkustuskäyttäytyminen on tuntematon ja mahdollisesti vastanneista henkilöistä poikkeava. Vastauskato on vuosittain noin 50 prosenttia.

Yksittäisten matkojen ilmoittamiseen saattavat myös vaikuttaa vastaajan muistamattomuus tai matkan määritelmän tulkitseminen eri tavoin.
 

Vuositiedot julkaistaan neljän kuukauden jälkeen viitevuoden päättymisestä. Vuosikolmanneksen ennakkotiedot noin 40 päivän jälkeen.

Tilastovuodesta 2019 ei julkaistu poikkeuksellisesti ennakkotietoja. Muilta osin tiedot on julkaistu suunnitellusti.

Tilasto tuottaa EU:n matkailutilastoasetuksessa vaaditut tiedot kokonaisuudessaan.

Variaatiokertoimet keskeisille indikaattoreille
 

Indikaattori	Estimaatti (tuhatta matkaa)	Variaatiokerroin
Matkailleet henkilöt: yli 15-vuotiaat suomessa vakituisesti asuvat henkilöt, jotka ovat tehneet vähintään yhden yöpymisen sisältäneen matkan koko vuoden aikana	3 220	0,018
Yli 65-vuotiaat matkailleet henkilöt	600	0,044
Kaikki matkat	31 180	0,001
Kotimaanmatkat	29 380	0,003
Ulkomaanmatkat	1 800	0,048
Vapaa-ajanmatkat	29 250	0,003
Työmatkat	1 930	0,045
Kotimaanmatkat maksullisessa majoituksessa	7 880	0,020
Kotimaanmatkat ilmaismajoituksessa	21 500	0,007

Ylipeitto johtuen kohdejoukkoon kuulumattomista henkilöistä, jotka sisältyvät otokseen. Esimerkiksi tapauksessa, jossa henkilö on muuttanut ulkomaille tai kuollut otoksen päivityksen ja tutkimusjakson välillä.

Alipeitto sellaisten henkilöiden osalta, joille ei löydy puhelinnumeroa.

Otoksessa on ylipeittoa alle 1%.

Indikaattori	Kohteiden määrä vuositasolla
Kohdejoukkoon kuulumattomat kohteet	103
Kohdejoukkoon kuuluvat kohteet	28 097
Kohteet, joita ei tavoitettu	10 471
Kieltäytyneet kohteet	3 414
Muista syistä johtuva yksikkökato	300
Yksikkökato yhteensä	14 185

Otos poimitaan alueellisesti lajitellusta väestökehikosta, jolloin harvaan asutuilta alueilta tulee myös vähemmän kohteita kuin tiheään asutuilta. Henkilön asuinalue huomioidaan myös jälkiosituksessa ja kohteen painokertoimien laskennassa.

Säännöllisesti tilastoa on tehty vuodesta 1991 alkaen. Vuosina 1991–1994 Tilastokeskus tuotti tilastoa Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toimeksiannosta. Nämä vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia, sillä käytössä olivat yhdenmukaiset menetelmät. Vuonna 1995 tilasto siirtyi kokonaan Tilastokeskukselle. Samana vuonna aloitetut sisältö- ja menetelmämuutokset ovat vaikuttaneet tietojen vertailukelpoisuuteen vuosien 1995–1999 välillä. Tietosisältö sekä laskenta- ja tiedonkeruumenetelmät pysyivät ennallaan vuosina 2000–2009. Vuosina 2010 ja 2012 tapahtuneiden tiedonkeruun muutosten takia luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisiin vuosiin.

Vuoden 2000 alussa kyselyä alettiin tehdä joka kuukausi yhdessä Kuluttajabarometrin (nykyisin Kuluttajien luottamus) kanssa keskitetysti. Tätä ennen tiedot kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä, neljännesvuosittain vuosina 1996–1999 ja sitä ennen kolmannesvuosittain.

Vuonna 2000 matkan enimmäispituus muuttui 90 päivästä 365 päivään Maailman matkailujärjestön (UNWTO) ohjeiden mukaisesti. Tietojen vertailtavuutta heikentää jonkin verran myös se, että alkaneiden matkojen sijaan tilastovuodesta 2000 alkaen kohdehenkilöiltä on kysytty tietoja tutkimusjaksolla päättyneistä matkoista.

Tiedonkeruuta muutettiin vuonna 2010 siten, että haastattelukuukauden tutkimusjaksoa on lyhennetty kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen, eli tiedustelu koskee vain haastattelukuukautta välittömästi edeltäneen kuukauden aikana päättyneitä matkoja aiemman kahden edellisen kuukauden sijaan. Aikaisemmin lopulliset tiedot kunkin kuukauden matkojen määristä saatiin kahden eri otoksen keskiarvona, muutoksen jälkeen luvut perustuvat yhteen otokseen.

Aikasarja on vertailukelpoinen vuodesta 2012, josta lähtien matkailutilastot on laadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 692/2011 mukaan. Samalla kohdejoukko laajeni 15–74-vuotiaista 15–84-vuotiaisiin, otettiin käyttöön tarkemmat painokertoimet ja haastattelulomakkeelle tehtiin merkittäviä muutoksia. Uudistuksen takia tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Ikäryhmän laajentaminen kasvatti matkaryhmittäisiä summia 2–5 prosenttia. Painokertoimen tarkentaminen kasvatti matkaryhmittäisiä summia 2–3 prosenttia. Muuttuneiden kysymysten vaikutusta saatuihin tuloksiin on vaikea määritellä. Matkatyypin päättely annetuista vastauksista (vastaajan oman luokittelun sijaan) on siirtänyt osan matkoista toiseen ryhmään. Tarkentuneella ohjeistuksella on pyritty vähentämään tavanomaiseen elinpiiriin kuuluvan liikkumisen määrää tilastossa.

Vuoden 2019 kyselyn kolmen kuukauden viitejaksosta aiheutunutta matkojen aliraportointia on korjattu matkatyyppien ja ulkomaanmatkojen kohdemaiden suhteen muiden aineistojen vuosimuutoksista laskettujen korotuskertoimien avulla. Vuoden 2019 matkamääriä kuvaavat tiedot ovat siten vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Tiedot matkustaneista henkilöistä ovat vertailukelpoisia eri vuosien välillä.

Tilastolainsäädännön muutoksen (3.2.2023/145) johdosta on Tilastokeskuksen käytössä aiempaa kattavammat yhteystiedot, mikä on parantanut vastausasteita tiedonkeruissa.  Muutos näkyy tilastossa elokuusta 2023 alkaen.

Suomalaisten matkailu -tilastossa muutos näkyy erityisesti nuorten ja työikäisten lisääntyneenä vastausaktiivisuutena. Näiden aiemmin tavoittamattomien vastaajien matkailutottumukset eroavat kyselyyn aiemmin vastanneiden henkilöiden tottumuksista. Tulokset kuvaavat siten laajemmin eri väestöryhmien matkailutottumuksia, mikä kuitenkin näkyy tilastossa matkamäärien vähenemisenä aiempiin vuosiin verrattuna.

Vuositutkimusta matkustaneista henkilöistä tehtiin 1991–2011 työvoimatutkimuksen yhteydessä ja sen jälkeen matkailukyselyn liitteenä.

Suomalaisten matkailu -tutkimus tilastoi matkailun kysyntää. Matkailun tarjontaa Suomessa kuvataan kuukausittain ja vuosittain julkaistavassa Tilastokeskuksen Majoitustilastossa. Se sisältää tietoja mm. hotellien majoituskapasiteetista ja sen käytöstä sekä yöpymisistä majoitusliikkeissä matkailijan asuinmaan mukaan eriteltyinä. Suomalaisten matkailu ja majoitustilasto ovat osittain päällekkäisiä maksullisen majoituksen osalta. Kohdejoukoissa on kuitenkin eroja. Majoitustilastossa ovat mukana vain sellaiset majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa kun suomalaisten matkailu -tilastossa on mukana kaikki suomalaisten käyttämä maksullinen majoitus. Majoitustilastossa ovat mukana kaiken ikäisten suomalaisten yöpymiset, kun suomalaisten matkailut -tilastossa vain 15-84 vuotiaiden.

Matkailutilinpito (Tourism Satellite Account, TSA) on tilastojärjestelmä, jossa matkailun taloudellisia vaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Matkailun tilinpidon luvut julkaistaan Visit Finlandin tilastopalvelu Rudolfin sivuilla.

Suomen ja ulkomaiden välistä matkustajaliikennettä tilastoidaan Tilastokeskuksen Ulkomaan meriliikenteen ja Ilmaliikenteen tilastoissa. Näistä tilastoista ei kuitenkaan käy ilmi matkailijoiden kotimaa. Suomen matkatoimistoalan liitto (SMAL) julkaisee vuosittain nettisivuillaan tilaston “Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat ja markkinaosuudet”, josta selviää matkatoimistojen kautta ostettujen matkojen määrä kohdemaittain.
 

Kolmannesvuosittaisten ennakkojulkistusten matkamäärät summautuvat vuosijulkaisun matkamääriin.

Tilaston perusjoukkona on väestötietojärjestelmän mukaan 15–84-vuotiaiden, Suomessa vakituisesti asuvan väestön matkat. Perusjoukon ulkopuolelle jäävät kuitenkin pysyvästi laitoksessa olevat henkilöt. Otokset poimitaan systemaattisella otannalla, ja ne edustavat perusjoukkoa kattavasti iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen. Työikäisiä (25 – 64 vuotiaita) poimitaan hieman nuoria (15 - 24 vuotiaita) ja eläkeikäisiä (65 – 84 vuotiaita) tiheämmin sen vuoksi, että työikäiset tekevät eniten matkoja.

Kyselyn otoskoko on 28 200 henkilöä vuodessa eli 2 350 henkilöä per kuukausierä. Vuosina 2012 – 2018 otoskoko oli 28 200 henkilöä vuodessa. Vuonna 2019 otoskoko oli 16 000 henkilöä vuodessa. Vuoteen 2018 asti samaa otosta käytettiin myös kuukausittaisen kuluttajien luottamus- tilaston tiedonkeruussa.

Kuukausikyselyn viitejakso pidennettiin vuosien 2012 – 2018 yhdestä kuukaudesta kolmeen edelliseen kuukauteen vuoden 2019 kyselyssä. Muutoksella tavoiteltiin sitä, että matkahavaintoja saataisiin aiempaa enemmän kultakin vastaajalta. Samalla matkoja saatiin kuitenkin vähemmän kuukausikohtaisesti. Tämän oletetaan johtuvan siitä, että kaikkia matkoja kolmen kuukauden ajalta ei joko muistettu ilmoittaa tai niiden ilmoittaminen koettiin liian raskaaksi erityisesti paljon matkailevilla. Tämä aliraportointi kohdistui erityisesti lyhytkestoisiin matkoihin, työmatkoihin, sekä erilaisiin vierailu- ja muihin ilmaismajoituksessa vietettyihin matkoihin.

Vuositason matkamäärien vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi vuoden 2019 matkojen painokertoimia korotettiin matkatyyppikohtaisilla ja ulkomaanmatkoissa lisäksi maakohtaisilla kertoimilla. Näiden korotuskertoimien määrittämisessä käytettiin apuna tilaston ulkopuolisia, vuositason muutosta kuvaavia lähdeaineistoja. Kotimaan maksullisen majoituksen matkojen osalta käytettiin apuna erityisesti Tilastokeskuksen majoitustilastoa. Suomalaisten ulkomaanmatkailun osalta käytettiin teleoperaattoriaineistoihin perustuvia tilastotietoja vierailuista kohdemaittain, SMAL ry:n valmismatkoja koskevia tilastoja, laivaliikenteen matkustajatilastoja, sekä Viron matkailun osalta Tallinnan sataman julkaisemia matkustajamäärätilastoja.

Vuoden 2020 kuukausikyselyssä palattiin yhden kuukauden viitejaksoon.

Tiedonkeruu on verkkolomakkeella tai vaihtoehtoisesti puhelinhaastatteluna toteutettava kysely. Kohdehenkilöä pyydetään vastaamaan kyselyyn ensisijaisesti verkkolomakkeella. Jos tietoja ei saada, tilastohaastattelija ottaa yhteyttä puhelimitse. Tiedot kerätään tilastovuoden helmikuun ja sitä seuraavan vuoden tammikuun välisenä aikana. Kunkin kuukausierän tiedot kerätään seuraavan kuukauden aikana. Matkustaneita henkilöitä selvittävän vuosikyselyn tiedot kerätään vuoden viimeisen kuukausierän yhteydessä.

Tiedot kerätään kyselyllä, joka koostuu kahdesta osasta. Kuukausikyselyssä kerätään tietoa suomalaisten edellisen kuukauden aikana tekemistä matkoista, niiden lukumääristä ja ominaisuuksista. Vuonna 2019 tiedot kerättiin kolmen edellisen kuukauden matkoista.

Vuoden viimeisen kuukausikyselyn ohessa tehdään ns. vuosikysely, jonka kyllä / ei -kysymysten avulla selvitetään tilastovuoden aikana erityyppisiä matkoja tehneiden henkilöiden määriä.

Vastausajan mediaani puhelinhaastatteluissa oli noin yksi minuutti vastaajille, joilla ei ollut lainkaan matkoja. Tällaisia vastaajia oli noin puolet kaikista vastanneista. Mediaani oli noin neljä minuuttia vastaajille, jotka ilmoittivat yhden matkan. Kaikkien vastaajien mediaani oli noin kolme minuuttia.
 

Vastaustiedot korotetaan painokertoimilla perusjoukon tasolle. Vuodesta 2012 lähtien kunkin kuukauden painokerroin korotetaan kuukauden väestömäärälle (väestörakenteen ennakkotiedot). Ositteena ovat vastaajan ikäluokka, sukupuoli ja asuinalue (suuralue). Ennen vuotta 2012 ositteena käytettiin vain sukupuolta.

Vuoden 2019 matkakohtaisia painokertoimia on korotettu tilaston ulkopuolisten lähteiden vuosimuutokseen perustuvilla matkatyyppikohtaisilla ja ulkomaanmatkoissa lisäksi maakohtaisilla kertoimilla.

Lomakkeelle hyväksytään vastauksia vain ennalta määriteltyjen raja-arvojen sisällä. Osa tiedoista, kuten matkan tyyppi, johdetaan annetuista vastauksista eikä sitä tarvitse kysyä vastaajalta. Lomakkeella on lisäksi useita loogisuustarkistuksia, esimerkiksi yöpymisten määrä majoitusmuodoittain tulee täsmätä matkan keston kanssa.

Kerätty aineisto tarkistetaan jälkikäteen ja puutteelliset tiedot täydennetään sekä mahdolliset virheet ja epäjohdonmukaisuudet korjataan. Tällaisia ovat esimerkiksi puuttuvat tai 'en osaa sanoa' arvot tiettyihin avainkysymyksiin sekä epäuskottavat tiedot liittyen esimerkiksi kohdemaan, matkan keston ja pääasiallisen kulkuvälineen yhdistelmiin.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

EU:n matkailutilastoasetus (EU 692/2011) velvoittaa jäsenmaita keräämään tiedot kansallisella tasolla.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedoista ei ole mahdollista tunnistaa yksittäistä henkilöä. Tiedot esitetään kohdejoukon tasolle korotettuna ja matkamäärät esitetään kymmenen tuhannen matkan tarkkuudella.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

EU:n matkailutilastoasetuksen nojalla yksikkötason tiedot matkoista toimitetaan Eurostatille.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Yksikkötason aineistoa on mahdollista saada tieteelliseen tutkimuskäyttöön käyttölupamenettelyllä. Aineistossa ei ole yksilöiviä henkilötietoja.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Kolmannesvuosittaisia ennakkotietoja revisoidaan vuosijulkaisua varten vain jos niissä havaitaan virheitä ennakkojulkistuksen jälkeen. Julkaistuja vuositietoja ei revisoida.

Tutkimuksen tietoja käytetään suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamisessa. Tiedot on tarkoitettu erityisesti valtionhallinnon, matkailualan yritysten ja järjestöjen sekä tutkijoiden käyttöön. Valtionhallinnon osalta tietoja käytetään matkailutilinpidon tuottamiseen ja maksutaselaskelmiin. Tutkimuksen tietoja raportoidaan myös Eurostatille eli Euroopan yhteisön tilastovirastolle matkailutilastoasetuksen (EU) N:o 692/2011 mukaan.

Valtionhallinnon osalta tiedon käyttäjien kanssa pidetään säännöllisiä yhteistyökokouksia ja keskustellaan tietotarpeista. Kerättävä tietosisältö on pääsääntöisesti EU:n matkailutilastoasetuksen määrittelemä mutta kyselyyn voidaan myös sisällyttää kansallisiin tietotarpeisiin vastaavia kysymyksiä.

Otostutkimuksen luonteesta johtuen tilastoon sisältyy satunnaisvaihtelusta ja vastauskadosta johtuvaa epävarmuutta. Tilasto kuvaa melko luotettavasti kotimaan- ja ulkomaanmatkojen kokonaismäärää vuositasolla mutta epävarmuus korostuu ajallisen, alueellisen ja matkatyyppikohtaisen jaottelun seurauksena. Alle 100 000 matkan aggregaatteja ei julkaista lainkaan epävarmuudesta johtuen.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Vuosijulkistuksen jälkeen toimitetaan asetuksen vaatimat tiedot Eurostatille.