Kaikkien Suomessa toimivien sijoituspalveluyritysten toimintaa kuvaavia tietoja, kuten tuloslaskelmat, taseet, henkilökunta- ja konttoriverkostotiedot, hoitokulut sekä muut ryhmän toiminnalle tyypilliset tilinpäätöstiedot. Sijoituspalveluyrityksiä tarkastellaan tilinpäätöstilastoissa itsenäisistä instituutioista/päätöksentekoyksiköistä muodostuvina ryhminä, ei konserneina.

Yksikkökohtaiset tiedot ovat salassapidettäviä.

Tilastokeskus on julkaissut neljännesvuosi- ja vuositilinpäätöstilastoja sijoituspalveluyrityksistä vuoden 1998 lopun tilanteesta alkaen. Uusia IAS/IFRS-tilinpäätösstandardin mukaisia tilinpäätöstietoja on julkaistu vuodesta 2005 lähtien. Sijoituspalveluyritys on sijoituspalveluyrityslain mukaista arvopaperivälitys-, markkinatakaus-, arvopaperikaupinta-, emissionjärjestämis- ja omaisuudenhoitotoimintaa Suomessa harjoittava instituutio, jolla on lain edellyttämä sijoituspalvelutoimilupa. Sijoituspalveluyritystoimintaa harjoittavat Suomessa kotimaisten sijoituspalveluyritysten lisäksi myös ulkomaisten sijoituspalveluyritysten Suomessa toimivat sivukonttorit. Tilastokeskus on julkaissut neljännesvuosi- ja vuositilinpäätöstilastoja sijoituspalveluyrityksistä vuoden 1998 lopun tilanteesta alkaen. Uusia IAS/IFRS-tilinpäätösstandardin mukaisia tilinpäätöstietoja on julkaistu vuodesta 2005 lähtien. Sijoituspalveluyritys on sijoituspalveluyrityslain mukaista arvopaperivälitys-, markkinatakaus-, arvopaperikaupinta-, emissionjärjestämis- ja omaisuudenhoitotoimintaa Suomessa harjoittava instituutio, jolla on lain edellyttämä sijoituspalvelutoimilupa. Sijoituspalveluyritystoimintaa harjoittavat Suomessa kotimaisten sijoituspalveluyritysten lisäksi myös ulkomaisten sijoituspalveluyritysten Suomessa toimivat sivukonttorit. Tilastokeskus on julkaissut neljännesvuosi- ja vuositilinpäätöstilastoja sijoituspalveluyrityksistä vuoden 1998 lopun tilanteesta alkaen. Uusia IAS/IFRS-tilinpäätösstandardin mukaisia tilinpäätöstietoja on julkaistu vuodesta 2005 lähtien. Sijoituspalveluyritys on sijoituspalveluyrityslain mukaista arvopaperivälitys-, markkinatakaus-, arvopaperikaupinta-, emissionjärjestämis- ja omaisuudenhoitotoimintaa Suomessa harjoittava instituutio, jolla on lain edellyttämä sijoituspalvelutoimilupa. Sijoituspalveluyritystoimintaa harjoittavat Suomessa kotimaisten sijoituspalveluyritysten lisäksi myös ulkomaisten sijoituspalveluyritysten Suomessa toimivat sivukonttorit.

Tilaston perusyksikkönä on sijoituspalveluyritystoimintaa Suomessa harjoittavat institutionaaliset yksiköt, joita ovat kotimaisten sijoituspalveluyritysten lisäksi sijoituspalveluyritystoimintaa harjoittavat ulkomaisten sijoituspalveluyritysten Suomessa toimivat sivukonttorit.

Tilaston mittayksikkönä käytetään tuhansia euroja.

Tilasto julkaistaan käypähintaisena neljännesvuosittain noin 3-4 kuukautta kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen.

Tilasto kattaa Suomessa toimivat sijoituspalveluyritysten institutionaaliset yksiköt.

Sijoituspalveluyritysten tilinpäätösraportoinnissa otettiin käyttöön uusi IAS/IFRS-tilinpäätösstandardi vuoden 2005 alusta. Tätä ennen yhtenäisellä tilinpäätöskaavalla tuotetut tilinpäätöstiedot sijoituspalveluyrityksistä on saatavissa vuosilta 1998–2004 neljännesvuosittain sekä vuositilinpäätöksinä. Aiemmilta vuosilta ei yhtenäisiä koottuja tilinpäätöstietoja ole saatavissa.

Tilasto julkaistaan noin 3-4 kuukautta kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia, eikä ennakkotietoja julkaista.

Tilaston laatu on hyvä. Tilasto perustuu luottolaitosten kirjanpitoon. Aineistolle tehdään tarkastusvertailuja luottolaitosten julkaistuihin tilinpäätöksiin.

Tilasto julkaistaan 3-4 kuukautta kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Tarkat julkistamispäivät ilmoitetaan etukäteen tilaston kotisivulla.

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viivettä.

Tilastokeskuksen verkkosivuilla on kerrottu tarkemmin revisoitumislinjauksista.

Tilastossa on käytössä kokoaineisto, jolloin otantavirhettä ei esiinny.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Tilasto on tuotettu vallitsevan tilinpäätösstandardin mukaisesti ja on siten vertailukelpoinen muihin kansallisiin vallitsevan tilinpäätösstandardin mukaisesti laadittuihin sijoituspalveluyritysten tilinpäätöstilastoihin nähden.

Vuoden 2018 alussa useimmat aikasarjat katkeavat tilinpäätöskaavan muutoksen takia, kun FINREP-raportoinnissa otettiin käyttöön uusi IFRS 9 -tilinpäätösstandardi. Tätä ennen yhtenäisellä tilinpäätöskaavalla tuotetut luottolaitosten tilinpäätökset on saatavissa vuosilta 1995-2004, 2005-2013 ja 2014-2017.

Vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä Sijoituspalveluyritykset-tilaston liite- ja tietokantataulut on muutettu vastaamaan paremmin Finanssivalvonnan FINREP-tiedonkeruulomakepohjaa. Muutokset ovat pieniä, eivätkä juurikaan vaikuta Sijoituspalveluyritykset-tilaston vertailukelpoisuuteen aikaisempiin neljänneksiin nähden.

Vuoden 2016 toisesta neljänneksestä lähtien Finanssivalvonnan FINREP-raportoinnista poistettiin liitetaulukoita. Muutoksen vaikutuksesta sijoituspalveluyritykset -tilaston Liitetaulukkoa 3 (Sijoituspalveluyritysten hallintokulujen erittely) ei ole saatavilla.

Vuoden 2014 alussa aineiston tietosisältö muuttui Finanssivalvonnan FINREP-raportoinnin myötä. Tästä johtuen aikasarjat osin katkeavat eivätkä tiedot ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin verrattuna. Tätä ennen yhtenäisellä tilinpäätöskaavalla tuotetut tiedot on saatavilla vuosista 2005-2013 ja 1999-2004.

Vuoden 2005 alussa useimmat aikasarjat katkeavat tilinpäätöskaavan muutoksen takia. Silloin otettiin käyttöön sijoituspalveluyritysten tilinpäätösraportoinnissa uusi IAS/IFRS-tilinpäätösstandardi.

Lopettaneiden yritysten käsittelyä muutettiin tilaston tuloslaskelmatietojen osalta kolmannella neljänneksellä 2007. Muutos toteutettiin takautuvasti vuoden 2006 alusta alkaen. Aiemmin lopettaneet yritykset putosivat välittömästi lopettamisen jälkeen pois tuloslaskelmatilastosta. Nyt lopettaneiden sijoituspalveluyritysten tiedot lasketaan mukaan kumulatiiviseen tuloslaskelmatilastoon aina lopettamisvuoden viimeiseen neljännekseen asti. Muutos ei vaikuta tasetietoihin. Muutos parantaa peräkkäisten neljännesten vertailua vuoden sisällä.

Tilasto on tuotettu vallitsevan tilinpäätösstandardin mukaisesti ja on vertailukelpoinen muihin sijoituspalveluyritysten tilinpäätöstilastoihin nähden.

Tiedot kerätään Finanssivalvonnan suorana tiedonkeruuna kaikilta Suomessa toimivilta sijoituspalveluyrityksiltä ml. ulkomaisten sijoituspalveluyrityksien sivukonttorit Suomessa.

Tiedot kerätään sähköisesti.

Tiedot kerätään neljännesvuosittain.

Aineistoon tehdään automaattisia ja manuaalisia tarkistuksia, jotka tyypillisesti liittyvät puuttuviin tai poikkeaviin havaintoihin. Tarkistuksia voidaan tehdä vertaamalla raportoituja tietoja julkaistuihin tilinpäätöksiin.

Validointia tehdään tiedonkeruun yhteydessä ja perustilastojen laadinnassa. Tarkistukset liittyvät tyypillisesti puuttuviin tai poikkeaviin havaintoihin.

Tilastokeskus

Taloustilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Käytetty tilinpäätöskaava perustuu valtiovarainministeriön asetukseen luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä sekä Finanssivalvonnan em. asetusta täydentävään määräykseen. Finanssivalvonta kerää tiedot kaikilta Suomessa toimivilta sijoituspalveluyrityksiltä ml. ulkomaisten sijoituspalveluyritysten sivukonttorit Suomessa.

Tiedonantovelvollisuus perustuu Tilastolakiin (280/2004/14§) sekä Finanssivalvonnasta annettuun lakiin (878/2008/18§ ja 60§) ja valtiovarainministeriön asetukseen.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Tilasto muodostuu käsittelemällä lukuisaa joukkoa eri tilastoja ja muita tietolähteitä. Prosessissa tapahtuva tietojen aggregoituminen, tietojen laatuun liittyvä laadinnanaikainen arviointi, lähteiden yksityiskohtainen priorisointi ja kokonaistasoon tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista.

Kaikki sijoituspalveluyritykset -tilastoa laativat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.
Myös tilaston kotisivulla on nähtävissä tulevien julkistusten päivämäärät.

Sijoituspalveluyritykset -tilaston tietoja julkaistaan tilaston omalla verkkosivulla ja StatFin-tietokannassa.

Tilaston tietoja toimitetaan Eurostatille, joka julkaisee toimialoittaisia tietoja omilla sivuillaan.

Sijoituspalveluyritykset -tilaston julkaisut ja tietokantataulukot julkistetaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Tilaston yksikkötason tietoja käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä mikroaineistoon.

Sijoituspalveluyritystilasto kuvaa Suomessa toimivien sijoituspalveluyritysten toimintaa. Tilasto koostuu sijoituspalveluyritysten tuloslaskelmasta ja taseesta, joissa on eritelty tilinpäätöstietojen keskeisiä virta- ja varantosuureita. Sijoituspalveluyrityksiä tarkastellaan tilastossa itsenäisinä yrityksinä, ei konserneina. Yksikkökohtaiset tiedot ovat salassapidettäviä.

Tilaston tulkinnan kannalta on tärkeää huomata, että neljännesvuosittaiset tuloslaskelmatiedot esitetään tilastossa yleensä kumulatiivisina. Siten alkuvuonna lopettaneiden sijoituspalveluyritysten tuloslaskelmat ovat tilastossa mukana kyseisen vuoden loppuun asti. Koska tase kuvaa tietyn hetken varoja ja velkoja, tasetietoja ei voida esittää kumulatiivisina, vaan tase kertoo kunkin neljänneksen päätöspäivän tilanteen. Lopettaneet sijoituspalveluyritykset putoavat siis pois tilastossa esitettävästä taseesta heti lopettamista seuraavalla neljänneksellä. Tästä erosta johtuen tilaston tuloslaskelman tilikauden voitto ei välttämättä täsmää täysin taseen tilikauden voittoon.

Käytetty tilinpäätöskaava perustuu valtiovarainministeriön asetukseen luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä sekä Finanssivalvonnan em. asetusta täydentävään määräykseen. Tiedot kerää Finanssivalvonta kaikilta Suomessa toimivilta pankeilta sekä muilta luottolaitoksilta ml. ulkomaisten luottolaitosten sivukonttorit Suomessa.

Tiedonantovelvollisuus perustuu Tilastolakiin (280/2004/14§) sekä Finanssivalvonnasta annettuun lakiin (878/2008/18§ ja 60§) ja valtiovarainministeriön asetukseen.

Suomen julkisessa hallinnossa tilaston tietoja käytetään toimialan seurantaan ja analysointiin. Elinkeinoelämä, toimialajärjestöt ja tutkimuslaitokset käyttävät tietoja markkinoiden ja toimialan kehityksen arviointiin.

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. <font color="#0066cc">Suomen virallisen tilaston laatukriteerit</font> ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Tiedot ovat saatavissa kaikille samanaikaisesti Tilastokeskuksen julkistamiskalenterin mukaisesti.
Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu ko. tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.