Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla: tilaston dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Tilaston perusjoukko
Tilastoyksikkö
Konsernin tytäryritys on yritys, jonka äänivallasta emoyhtiöllä on yli 50 prosentin osuus joko suoraan tai välillisesti.
Sivuliikkeellä tarkoitetaan paikallista yksikköä, jolla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä ja joka on riippuvainen ulkomaisessa omistuksessa olevasta yrityksestä. Sivuliikettä kohdellaan yritysmäisenä yhteisönä ja sillä on kiinteä toimipaikka (vrt. ulkomainen yhteisö).
Mittayksikkö
Perusajankohta
Viiteajankohta
Viitealue
Kattavuus
Ajallinen kattavuus
Vertailukelpoiset tiedot ovat saatavissa vuodesta 2007 lähtien vuoteen 2012 asti. Uuden tilastojärjestelmän käyttöönoton myötä yritystilastoja yhtenäistettiin ja tämä aiheuttaa aikasarjan katkeamisen vuodesta 2013 alkaen. Vuodesta 2013 eteenpäin tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään. 2021 tilastovuodesta eteenpäin otettu uusi asetus käyttöön mutta tämä ei aiheuta merkittäviä muutoksia tilaston tietoihin.
Vuosina 1996–2006 Suomen Pankki on kerännyt tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden liikevaihdosta ja henkilöstön lukumäärästä. Vuodesta 2007 näiden tietojen keräämisestä on vastannut Tilastokeskus osana tilastoa Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla. Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä Suomen Pankin tiedot eivät kata taseeltaan alle 8,4 milj. euron kohteita vuosilta 1996–1999 ja alle 5 milj. euron kohteita vuosilta 2000–2006. Vastaavaa rajausta ei Tilastokeskuksen julkistamissa tiedoissa ole tehty.
EU-asetus (2019/2152) säätää yritystoiminnan globaalistumista kuvaavan tilaston laatimisesta. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto kuvaa suomalaisyritysten tytäryhtiötoimintaa ulkomailla, ja Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto kuvaa vastaavasti ulkomaisten yritysten tytäryhtiötoimintaa Suomessa. Yhdessä nämä tilastot antavat kattavan kuvan Suomessa sijaitsevien yritysten maailmanlaajuisesta verkottumisesta. Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto löytyy osoitteesta http://tilastokeskus.fi/til/ulkoy/index.html .
Jakelutiheys
Käsitteet
Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen
Ostetut tavarat arvostetaan hankintahintaan, joten hinta sisältää kuljetus- ja asennuskustannukset, maksut, verot ja muut omistajanvaihdoksen yhteydessä syntyvät kustannukset. Yhtiön itse tuottama aineellinen käyttöomaisuus arvotetaan tuotantokustannuksiin. Rahoitusleasingillä hankitun aineellisen käyttöomaisuuden arvo vastaa kyseisen tavaran markkina-arvoa, jos se on ostettu hankintavuonna.
Investoinnit kirjataan, kun omistusoikeus siirtyy yhtiölle.
Bruttoinvestointeihin aineelliseen käyttöomaisuuteen eivät sisälly juoksevat huoltokustannukset eivätkä sellaisten pääomatavaroiden arvo ja juoksevat kustannukset, joiden käyttö perustuu vuokra- tai käyttöleasingsopimukseen. Mukaan ei lueta rahoitus-leasingsopimusten perusteella käytettävään omaisuuteen liittyviä vuosimaksuja.
Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen eivät myöskään sisällä investointeja aineettomaan omaisuuteen eivätkä rahoitusomaisuuteen.
Epäsuora määräysvalta, kontrolli
FATS
FATS, Inward
FATS, Outward
Henkilöstömenot
Vuokratyövoiman kustannukset eivät sisälly henkilöstömenoihin.
Palkkoihin luetaan kaikki tilikauden aikana tehdystä työstä henkilöstölle maksetut korvaukset, mukaan lukien ylimääräiset palkkiot, työolosuhteiden ja tuloksen perusteella maksettavat palkanlisät, vapaaehtoiset maksut, kolmannentoista kuukauden palkat (ja muut vastaavat kiinteät lisät), erorahat, majoitus-, matkustus- ja elinkustannuksista maksettavat korvaukset, perheavustukset, komissiot, osallistumismaksujen korvaukset, ylityökorvaukset, yötyökorvaukset, jne. sekä työntekijöiltä kannettavat verot, sosiaaliturvamaksut ja muut maksut, jotka työnantaja pidättää työntekijän palkasta.
Sosiaaliturvamaksuihin luetaan yhtiön sellaisiin järjestelmiin suorittamat maksut, jotka on tarkoitettu muun muassa vanhuuseläkettä, sairautta, äitiyttä, työkyvyttömyyttä, työttömyyttä, työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia sekä perhe-etuuksia varten. Nämä kustannukset sisältyvät henkilöstömenoihin siitä riippumatta, ovatko ne lakisääteisiä, työehtosopimukseen perustuvia, sopimusperusteisia vai vapaaehtoisia.
Henkilöstön lukumäärä (vuoden keskiarvo)
Henkilöstön lukumäärä sisältää osa-aikatyöntekijät, kausityöntekijät, lakossa olevat työntekijät sekä lyhyellä lomalla olevat työntekijät, mutta ei pitkällä lomalla olevia työntekijöitä.
Henkilöstön lukumäärään ei lueta tilapäistyövoimaa välittävän toimiston kautta hankittuja työntekijöitä.
Henkilöstön lukumäärä lasketaan vuotuisena keskimääränä käyttäen vähintään kunkin vuosineljänneksen tietoja.
Konsernin kansallisuus
Liikevaihto (ulkoinen ja sisäinen myynti)
Liikevaihto tulee ilmoittaa kokonaisuudessaan (100 prosenttia), vaikka konserniemo ei omistaisi kuin osan yhtiöstä.
Liikevaihtoon luetaan yhtiön varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset ja hyvitykset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Liikevaihto sisältää muut asiakkaalta veloitettavat kulut kuten kuljetus- ja pakkauskustannukset.
Liikevaihtoon ei sisälly tuotto, joka yhtiön tilinpäätöksessä luokitellaan muuksi varsinaisen toiminnan tuotoksi, rahoitustuotoksi tai muun kuin varsinaisen toiminnan tuotoksi, eivätkä kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS/IFRS) mukaisesti myöskään tuotot, jotka syntyvät muiden käyttäessä yhtiön varoja, jotka tuottavat korkoa, rojaltia, osinkoja tai muita tuloja. Siihen ei myöskään sisällytetä viranomaisilta tai EU:n toimielimiltä saatuja toimintatukipalkkioita.
Määräysvalta, kontrolli
Perimmäinen omistajataho
Sijaintimaa
Sivuliike
Suora sijoitus
Suora suhde
Tytäryritys
UCI
Ulkomaalaisomisteinen yritys
Ulkomainen määräysvalta
Määräysvallalla tarkoitetaan mahdollisuutta päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan institutionaalisen yksikön B määräysvallassa, jos B:llä on määräysvallassaan (suoraan tai epäsuorasti) yli puolet osakkaiden äänioikeudesta tai yli puolet osakkeista.
Ulkomainen osakkuus- ja tytäryhtiö
Luokitukset
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Tilasto on kattava kokonaisaineisto seuraavin varauksin: 1) Raportoijayksiköt eli Suomessa sijaitsevat konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla, jota voidaan pitää kattavana lukuisia tytäryhtiöitä jo jonkin aikaa ulkomailla omistaneiden konsernien osalta. Sen sijaan kattavuus vain muutamia tytäryhtiöitä omistavien pienten tai uusien konsernien osalta on heikompi. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden lukumäärällä mitattuna pienet ja uudet konsernit näkyvät konsernirekisterissä tyypillisesti vuoden parin viiveellä. Tilaston yhteenlaskettujen tietojen tasolla (henkilöstön lukumäärä, henkilöstömenot, bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen ja liikevaihto) pienten ja uusien konsernien alipeitolla ei juuri liene merkitystä. 2) Vastaamatta jääneiden tai muuten puutteellisten tietojen täydentäminen ja korjaaminen on tässä tilastossa erityisen haasteellista, koska tilastoyksiköt eli tytäryhtiöt ja sivuliikkeet sijaitsevat monissa eri maissa ja toimivat monilla eri toimialoilla. Tietojen oikeellisuutta on tarkistettu suhteuttamalla ominaisuustietoja keskenään sekä vertaamalla tietoja aikaisempien vuosien vastaaviin tietoihin ja vuosikertomuksissa julkaistuihin tietoihin. Puhtaasti imputoinnin keinoin tilastoa ei ole korotettu. Kyselyn vastausprosentti on kuitenkin huomattavan korkea, joten alipeitto tältä osin ei ole merkittävä.
Tilaston luotettavuuteen vaikuttaa sähköisellä kyselyllä kerättyjen tietojen laatu. Kyselyä kehitettiin vuosien 2009–2010 aikana vastaajille tehtyjen käytettävyystestien avulla, joilla kartoitettiin kyselyssä esitettyjen kysymysten yksiselitteistä ymmärtämistä ja sähköisen sovelluksen käytön helppoutta.
Oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Tilasto kattaa Suomessa sijaitsevien konsernien tytäryhtiöt ja sivuliikkeet ulkomailla tarkasteluajankohdan aikana. Ominaisuustiedot kuvaavat yritysten tilikausien mukaisesti pääsääntöisesti yhden vuoden mittaista ajanjaksoa.
Tilastovuoden tiedot julkaistaan 16 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia ja ennakkotietoja ei julkaista.
Täsmällisyys
Vertailukelpoisuus
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston tiedot perustuvat Eurostatin Foreign affiliates statistics manuaalin ohjeisiin.
Eurostatille lähetetyt tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia.
Ajallinen vertailukelpoisuus
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Tilaston tilikausi on yleensä 12 kk mittainen ajanjakso. On huomoitava, ettei Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston tilastovuosi ole aina sama kuin kalenterivuosi.
Henkilöstön lukumäärä on vuoden keskiarvo. Liikevaihto sisältää sekä sisäisen että ulkoisen liikevaihdon. Myös investoinnit määritelmä poikkeaa hieman muissa tilastoissa yleisemmin käytetyistä: se sisältää vain bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen.
Sisäinen yhtenäisyys
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Tiedot kerätään tiedonkeruulla, joka osoitetaan kaikille Suomessa sijaitseville emoyhtiöille, joilla on tytäryhtiöitä tai sivuliikkeitä ulkomailla.
Tiedonkeruumenetelmä
Tilaston tiedot kerätään Internetkyselyllä, joka osoitetaan kaikille Suomessa sijaitseville konsernien emoyhtiöille, joilla on tytäryhtiö tai sivuliike ulkomailla, ja joita ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt vastaavat kyselyyn jokaisen ulkomailla sijaitsevan suoraan tai välillisesti määräysvallassaan olevan yksikön osalta.
Tiedonkeruun tiheys
Menetelmät
Tiedon käsittely
Aineiston/datan validointi
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Organisaatioyksikkö
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tilasto perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (N:o 2019/2152) sekä EU:n komission täytäntöönpanoasetus (N:o 2020/1197). Eurostat on julkaissut tilaston laatimista koskevan suosituksen. Eurostatin ohjeistus: Foreign AffiliaTes Statistics (FATS) Recommendations Manual, 2012 https://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-manuals-and-guidelines/-/KS-RA-12-016.
Tietosuojaperiaatteet
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Tilastosta on saatavana mikroaineisto eli yksikkötason aineisto tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tietojen jakaminen
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa http://tilastokeskus.fi/til/stu/index.html . (ensimmäinen julkistus 17.9.2009). Tiedot julkaistaan toimialoittain, maittain ja maaryhmittäin siten, että yksittäisen konsernin tiedot eivät ole pääteltävissä. Asiakkaan tilauksesta Tilastokeskus voi tehdä erityisselvityksiä tilaston tietoihin liittyen. Tietoja on myös mahdollista toimittaa salattuina käytettäviksi tieteellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorioon http://www.stat.fi/tup/yritysaineistot/index.html .
Tilaston tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen Euroopan unionin (EU) tilastovirastolle Eurostatille, OECD:lle ja YK:lle. Organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa paino- ja internet-julkaisuissa ja Eurostat laatii jäsenmaita koskevia vertailukelpoisia tilastoja. Vastaava tilasto, ”outward statistics on foreign affiliates, outward FATS”, tuotetaan kaikissa EU-jäsenmaissa. Tiedot EU:n tasolla julkaisee keskitetysti Eurostat.
Saatavuus ja selkeys
Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
Yksikkötason aineistojen saatavuus
Tietojen revisioitumislinjaukset
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Käyttäjien tarpeet
Tilaston tietojen avulla voidaan arvioida talouden globaalistumisen astetta, EU:n sisämarkkinoiden vaikutusta suomalaisyritysten toimintaan ja suomalaisomisteisten yritysten kilpailukykyä maailmalla.
Laadun arviointi
Laadunvarmistus
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.
Tiedot julkaistaan kaikille tilaston käyttäjille samanaikaisesti tilaston verkkosivulla http://www.tilastokeskus.fi/til/stu/index.html
Kenellekään ei luovuteta tietoja ennen julkistusajankohtaa. Tiedot toimitetaan Eurostatille ja OECD:lle sovittuina ajankohtina.
Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?
Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.
Siirry arkistosivuille