Tilasto kuvaa väestön tieto- ja viestintätekniikan ja internetin käyttöä. Internetin käyttöä  koskevat tiedot kuvaavat käytön yleisyyttä, useutta ja erilaisia käyttötarkoituksia kuten verkkokauppaa, viestintää ja medioiden seuraamista Tilasto sisältää myös tietoja kotitalouksien nettiyhteyksistä ja laitekannasta. Tilaston tietosisältö koostuu kansallisista tiedoista ja EU-harmonisoiduista tiedoista, jotka kerätään kaikissa EU-maissa ja eräissä muissa Euroopan maissa. 

Tilaston tiedot kerätään väestöotokseen perustuvalla kysely- ja haastattelututkimuksella kerran vuodessa.

Tilastolla on kaksi perusjoukkoa: maassa vakituisesti asuva 16–89-vuotias väestö ja kotitaloudet, joissa on vähintään yksi 16–89-vuotias henkilö.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston tilastoyksiköt ovat henkilö ja kotitalous.

Tilaston mittayksikköjä ovat henkilöiden %-osuus ja lukumäärä sekä kotitalouksien %-osuus ja lukumäärä.

Tilastossa ei käytetä indeksejä.

Tilaston tietojen yleisin viiteaika on tiedonkeruuta edeltävät 3 kuukautta. Muutaman muuttujan viiteaika on tiedonkeruuta edeltävät 12 kuukautta.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston viitealue on koko Suomi.
Käytetyt alueluokitukset:
NUTS2. 
Kuntaryhmitys: pääkaupunkiseutu, suuret kaupungit, muut kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut/maaseutumaiset kunnat 
 

Tilasto kattaa koko Suomessa asuvan 16-89-vuotiaan väestön.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan sekä internetin käytöstä on kerätty tietoja erillisellä tutkimuksella vuodesta 1996 alkaen. Vuosittain tutkimus on tehty vuodesta 2004. Aikasarjojen laadintamahdollisuus vaihtelee kysymyksittäin tutkimuksen tietosisällön muutoksen vuoksi. Perustietojen aikasarjat ovat laadittavissa viimeistään vuodesta 2004 lähtien. 

Tilastosta julkaistaan aina lopullinen tieto.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö tilaston tiedot kerätään ja julkaistaan vuosittain. Saman vuoden aineistosta tehdään useita julkistuksia eri sisältöalueilta.

Otostutkimuksilla saatujen tietojen luotettavuuteen vaikuttavat mittausvirheet, vastauskato sekä otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Mittausvirheitä voi syntyä siitä, että kysymyksiä voidaan ymmärtää ja tulkita eri tavoin tai että vastaajat jättävät kertomatta jotain. Mittausvirheitä pyritään vähentämään lomakkeen huolellisen suunnittelun, testauksen ja haastattelijakoulutuksen avulla.

Tutkimuksen kato jaetaan yksikkö- ja erä- eli osittaiskatoon. Yksikkökato tarkoittaa, että otoshenkilöltä ei saada lainkaan haastattelua esimerkiksi tavoittamattomuuden tai haastattelusta kieltäytymisen takia. Yksikkökatoa voidaan korjata painokertoimien avulla. Eräkadolla taas tarkoitetaan kysymyskohtaista katoa. Tällöin haastattelu on saatu, mutta joissakin kysymyksissä esiintyy puutteita esimerkiksi haastattelun keskeytymisen tai vastaushaluttomuuden vuoksi.

Keskivirheet
Käyttänyt internetiä viimeisen 3 kk aikana 2022
N, osallistumisaste, keskivirhe
 2 554    92,99 %    0,45  

Ostanut internetistä jotain viimeisen 3 kk aikana 2022
N, osallistumisaste, keskivirhe
1 512     58,06 %   1,00

Tilaston tiedot julkaistaan tilastovuoden marraskuussa eli noin seitsemän kuukauden kuluttua viiteajanjakson lopusta.

Tilastosta ei julkaista ennakkoa

Vuonna 2022 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö tilaston uusien tietojen julkaisemista siirrettiin kahdella viikolla suunnitellusta. 
Eurostat julkaisee tilaston EU-osan tietoja tiedonkeruuvuoden joulukuussa.

Tilston perustietoja julkaistaan Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Suomen tietoja sisältyy myös Eurostatin julkaisuihin, jotka ovat saatavissa Internetissä. Tutkimuksesta on saatavana tutkimuskäyttöön suunniteltuja palveluaineistoja. Mikroaineistot ovat maksullisia ja vaativat käyttöluvan. Harmonisoitu mikroaineisto toimitetaan Eurostatiin.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Otantatutkimuksissa ilmenee aina satunnaisvaihtelua, jota kutsutaan otantavirheeksi ja joka aiheutuu otoskokoon liittyvistä rajoituksista. Tilaston luotettavuuden arviointiin käytettäviä keskeisiä mittareita ovat keskivirhe ja siitä johdettu luottamusväli eli virhemarginaali. Otantatutkimusten tuloksien edustavuutta heikentää myös vastauskato. Vastauskadon vaikutusta korjataan painokertoimilla, jolloin pyritään siihen, että estimaatit olisivat mahdollisimman virheettömiä.

Alipeiton muodostavat ne 16–89-vuotiaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen rekisterin viimeisen päivittämisen jälkeen. Koska tilaston tiedonkeruun otoksen poiminnan ja itse tiedonkeruun välinen aika on suhteellisen lyhyt, ei alipeitto vaikuta olennaisesti otoksen ja sitä kautta tutkimuksen laatuun.

Otoksen ylipeittoon lasketaan kuuluvaksi viimeisen rekisteripäivityksen jälkeen kuolleet, koko tutkimuksen referenssiajan aikana ulkomailla olleet ja laitosväestö. Vuoden 2022 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen ylipeitto oli 8 henkilöä eli  puoli prosenttia otoksesta. Kun tutkimuksen brutto-otoksesta (6 000 henkilöä) poistetaan ylipeittoon kuuluvat 8 henkilöä, saatiin tutkimuksen lopulliseksi otokseksi 5 992 henkilöä.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta (laskennassa ei käytetä malleja).

Tilaston Suomea koskevat tiedot ovat sisällöllisesti vertailukelpoisia maantieteellisesti. Vertailuja voidaan tehdä aineiston koon asettamissa puitteissa.

Tilaston EU-harmonisoidut tiedot ovat vertailukelpoisia muiden EU-maiden tietojen kanssa, mikäli maiden tiedot on kerätty tiedonkeruuta ohjaavien asetusten ja ohjeiden mukaisesti. 

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston EU-osa on ollut EU-harmonisoitu vuodesta 2003 lähtien ja se sisältyy IESS-kehysasetukseen vuoden 2021 tiedonkeruusta alkaen. Tutkimuksen mikroaineisto luovutetaan Eurostatiin, joka tekee eri maiden aineistoista tietokantataulukoita ja raportoi sitä julkaisuin internet-sivuilleen.

Tieto- ja viestintätekniikan ja internetin käyttö on nopeasti muuttuva ilmiö. Myös sitä koskevissa tietotarpeissa tapahtuu muutoksia. Näiden syiden vuoksi tilaston tiedonkeruun sisältö on muuttunut vuodesta toiseen, mikä rajoittaa ajallisten vertailujen tekemistä.

Lisäksi ilmiön muutoksesta johtuen myös joidenkin kerättyjen tietojen määritelmissä on tapahtunut muutosia. Tästä johtuen eri vuosien kaikki tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. 
 
Aikasarjojen laadintamahdollisuus vaihtelee kysymyksittäin. Kaikkien perustietojen aikasarjat on laadittavissa viimeistään vuodesta 2004 lähtien.

Tilaston tiedonkeruussa on tehty 2010-luvulla muutoksia. Vuonna 2016 siirryttiin puhelinhaastattelukeruusta yhdistelmätiedonkeruuseen (puhelinhaastattelu/web-kysely). Vuosina 2019-2021 puhelinhaastattelujen tekeminen ulkoistettiin. Nämä seikat voivat vaikuttaa tulosten vertailukelpoisuuteen edellisten vuosien suhteen joidenkin muuttujien osalta.

Ks. 15.2. Ajallinen vertailukelpoisuus

Väestön tieto- ja viestintätekniikan sekä internetin käytöstä ei kerätä yhtä yksityiskohtaista tietoa muissa tilastoissa. 

Tiedot julkaistaan tutkimusvuosilta, ei sisällä osavuosittaisia tietoja.

Ei suoraa kytkentää kansantalouden tilinpitoon.

Tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä.

Tiedonkeruulomakkeen EU-kysymysten suunnittelun lähtökohtana on toimeenpanoasetuksen liitteenä oleva mallilomake, joka on suunniteltu Eurostatin, Komission  ja jäsenmaiden työryhmissä. EU-kysymyksiä muotoillaan kansallisiin olosuhteisiin ja tietokeruuseen soveltuviksi. Kansallisten kysymysten suunnittelussa kuullaan Tilastokeskuksen asiantuntijoista ja tietojen käyttäjistä  koostuvaa asiantuntijaryhmää. Kysymysten muotoilua ja lomakkeen toimivuutta testataan vuosittain. Lomaketta on testattu myös kognitiivisin testein. Tiedonkeruun sisällöstä noin kolmasosa muuttuu vuosittain. Muutos johtuu toisaalta kysymysten rotaatiosta ja toisaalta uusista kerättävistä tiedoista.

Tilaston tiedonkeruu tehdään otostutkimuksena. Otos perustuu väestötietojärjestelmästä tehtävään satunnaispoimintaan. Vuonna 2022 brutto-otos oli 6 000 henkilöä ja vastausaste 47 prosenttia. Internetissä täytettävän lomakkeen vastausaste koko otoksesta laskettuna oli 33 prosenttia ja puhelinhaastattelun vastaavasti 14 prosenttia. Aineiston koko oli 2 992 henkilöä, internetissä vastanneiden osuus oli 70 prosenttia ja puhelinhaastattelussa vastanneiden osuus 30 prosenttia.

Tutkimusaineisto painotetaan vastaamaan koko maan väestöä ja kotitalouksia ottaen huomioon vastauskato. Henkilöpainotuksessa taulukoidaan sekä vastanneiden että väestön lukumäärätiedot sukupuolen, iän, koulutusasteen, äidinkielen, alueen sekä tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan.

Tilaston tiedot kerätään yhdistelmätiedonkeruulla, jossa vastaaja voi valita puhelinhaastattelun ja verkkolomakkeen täyttämisen välillä. Tutkimuksen EU-harmonisoidut kysymset suunnitellaan Eurostatin, Komission eräiden pääosastojen ja kansallisten tilastovirastojen työryhmissä. Kansallisten kysymysten suunnittelussa käytetään apuna tietojen käyttäjistä koostuvaa asiantuntijaryhmää.

Tiedot kerätään vuosittain.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Tilastokeskus arvioi tiedonantajan vastausrasitetta mm. vastausajalla (minuuttia/vastaaja)

Tutkimusaineisto painotetaan vastaamaan koko maan väestöä ja kotitalouksia ottaen huomioon vastauskato. Henkilöpainotuksessa taulukoidaan sekä vastanneiden että väestön lukumäärätiedot sukupuolen, iän, koulutusasteen, äidinkielen, alueen sekä tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan.

Tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana 
tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.Tiedonkeruun jälkeen aineisto tarkastetaan. Kesken jääneet vastaukset ja muut hylätyt havainnot poistetaan.

Tilaston tietoja ei kausitasoiteta.

Tilaston tietoihin ei tehdä oikaisuja.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilaston EU-harmonisoitujen tietojen keruu on pakollista EU:n jäsenmaissa. Tietojen keruuta koskee vuoden 2020 tutkimukseen asti monivuotinen EU-puitelaki Regulation (EC) No 808/2004 of the European Parliament and the Council concerning Community statistics on the information society ja kunkin vuoden tutkimusta varten säädettävät toimeenpanoasetukset. Vuoden 2021 tutkimuksesta alkaen tiedonkeruuta ohjaa puitelaki Regulation (EU) 2019/1700 of the European Parliament and the Council establishing a common framework for European statistics relating to persons and households sekä vuosittain säädettävät toimeenpano- ja delegoidut asetukset.

Euroopan komissio on rahoittanut tutkimuksen tekemistä.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki tilastoa laativat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.

Tilaston EU-harmonisoidun osan tietoaineisto toimitetaan komissiolle (Eurostat) csv-muodossa Edamis Wep Application (EWA). Eurostatille lähetettävässä tiedostossa tunnistetietona on vain otokseen luotu juokseva kohdenumero, jonka avulla vastaajan ei voi tunnistaa. Eurostatille toimitetaan tiedonkeruuvuoden lokakuun alussa laatu- ja menetelmäraportti.

Tiedot julkaistaan teksti-, kuvio- ja taulukkomuodoissa, mikä ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista.

Tilaston perusjulkaisu- ja StatFin-taulukoissa käytetään seuraavia puuttuvan tiedon merkintätapoja.

Ei yhtään  –
Osuus on alle 0,5 prosenttiyksikköä  0
Tieto ei ole mahdollinen   .
Tieto on epävarma esitettäväksi (n < 30) ..
 

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilaston tietoja julkaistaan %-osuus ja lukumäärä Tilastokeskuksen internet-sivuilla noin viiden kuukauden kuluttua tiedonkeruun päättymisestä. 

Tilaston EU-harmonisoitujen tietojen perusaineisto (EU ICT-HH data) toimitetaan Eurostatiin lokakuun alussa. Eurostat julkaisee joulukuussa Euroopan maita koskevia tietoja eri tavoin sekä luovuttaa tutkimuksen mikroaineiston tutkijoiden käyttöön omien käyttölupamenettelyjensä mukaisesti.

Euroopan komissio julkaisee tilaston EU-osan tietoja maiden digitalisoitumista kuvaavissa indikaattoreissaan kuten DESI (Digital Economy and Society Index (DESI)  ja Digital Skill Indicator (DSI). 

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita. 
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Eurostat julkaisee tilaston aineiston EU-osasta tietoja tiedotteina, taulukoita ja raportteina.

Tilaston aineistosta tehdään maksullinen palveluaineisto, joka luovutetaan tutkimuskäyttöön käyttölupaa vastaan. Tilaston aineiston EU-osasta toimitetaan Eurostatille mikroaineisto.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tilastokeskus seuraa aktiivisesti eri tahojen tietotarpeita . Kotimaisten käyttäjien tietotarpeista keskustellaan tilaston asiantuntijaryhmässä, joka koostuu ministeriöistä ja virastoista, yliopistoista ja alan järjestöistä. Europan komission tietotarpeita kuullaan Eurostatin toimesta osana vuosittaista tilaston tiedonkeruun EU-osan suunnittelua.

Tilaston tietoja käytetään ministeriöissä, keskusvirastoissa, alan yritykissä ja järjestöissä toiminnan suunnitteluun ja toimintaympäristön seurantaan. Tietoja käytetään tutkimuksessa yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Oppilaitoksissa tuloksia käytetään opetuksessa. Joukkoviestimet käyttävät tuloksia uutisoinnissa. 
Eurostat käyttää tietoja julkaisuissa ja tietokannoissaan. Komission politiikkapääosastot käyttävä tietoja toimenpiteiden suunnittelussa ja digitalisaatiokehityksen seurannassa.

Katso kohta 12. Relevanssi. Käyttäjätyytyväisyysmittauksia ei ole tehty.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä. Tilaston kunkuin vuoden aineiston EU-osasta toimitetaan Eurostatille laatu- ja metodologia -raportti.

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Väestön tieto ja viestintätekniikan käyttö -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)
 

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.