Tilasto kuvaa väestön tieto- ja viestintätekniikan ja internetin käyttöä. Internetin käyttöä  koskevat tiedot kuvaavat käytön yleisyyttä, useutta ja erilaisia käyttötarkoituksia kuten verkkokauppaa, viestintää ja medioiden seuraamista Tilasto sisältää myös tietoja kotitalouksien nettiyhteyksistä ja laitekannasta. Tilaston tietosisältö koostuu kansallisista tiedoista ja EU-harmonisoiduista tiedoista, jotka kerätään kaikissa EU-maissa ja eräissä muissa Euroopan maissa. 

Tilaston tiedot kerätään väestöotokseen perustuvalla kysely- ja haastattelututkimuksella kerran vuodessa.

Tilastolla on kaksi perusjoukkoa: maassa vakituisesti asuva 16–89-vuotias väestö ja kotitaloudet, joissa on vähintään yksi 16–89-vuotias henkilö.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston tilastoyksiköt ovat henkilö ja kotitalous.

Tilaston mittayksikköjä ovat henkilöiden %-osuus ja lukumäärä sekä kotitalouksien %-osuus ja lukumäärä.

Tilastossa ei käytetä indeksejä.

Tilaston tietojen yleisin viiteaika on tiedonkeruuta edeltävät 3 kuukautta. Muutaman muuttujan viiteaika on tiedonkeruuta edeltävät 12 kuukautta.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston viitealue on koko Suomi.
Käytetyt alueluokitukset:
NUTS2. 
Kuntaryhmitys: pääkaupunkiseutu, suuret kaupungit, muut kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut/maaseutumaiset kunnat 
 

Tilasto kattaa koko Suomessa asuvan 16-89-vuotiaan väestön.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan sekä internetin käytöstä on kerätty tietoja erillisellä tutkimuksella vuodesta 1996 alkaen. Vuosittain tutkimus on tehty vuodesta 2004. Aikasarjojen laadintamahdollisuus vaihtelee kysymyksittäin tutkimuksen tietosisällön muutoksen vuoksi. Perustietojen aikasarjat ovat laadittavissa viimeistään vuodesta 2004 lähtien. 

Tilastosta julkaistaan aina lopullinen tieto.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö tilaston tiedot kerätään ja julkaistaan vuosittain. Saman vuoden aineistosta tehdään useita julkistuksia eri sisältöalueilta.

Otostutkimuksilla saatujen tietojen luotettavuuteen vaikuttavat mittausvirheet, vastauskato sekä otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Mittausvirheitä voi syntyä siitä, että kysymyksiä voidaan ymmärtää ja tulkita eri tavoin tai että vastaajat jättävät kertomatta jotain. Mittausvirheitä pyritään vähentämään lomakkeen huolellisen suunnittelun, testauksen ja haastattelijakoulutuksen avulla.

Tutkimuksen kato jaetaan yksikkö- ja erä- eli osittaiskatoon. Yksikkökato tarkoittaa, että otoshenkilöltä ei saada lainkaan haastattelua esimerkiksi tavoittamattomuuden tai haastattelusta kieltäytymisen takia. Yksikkökatoa voidaan korjata painokertoimien avulla. Eräkadolla taas tarkoitetaan kysymyskohtaista katoa. Tällöin haastattelu on saatu, mutta joissakin kysymyksissä esiintyy puutteita esimerkiksi haastattelun keskeytymisen tai vastaushaluttomuuden vuoksi.

Keskivirheet
Käyttänyt internetiä viimeisen 3 kk aikana 
N, osallistumisaste, keskivirhe, luottamusväli

Kaikki   2 653    90      0,58     ±1,14
Naiset  1 408    89      0,83      ±1,63
Miehet  1 245    90      0,81     ±1,59

Ostanut internetistä jotain viimeisen 3 kk aikana
N, osallistumisaste, keskivirhe, luottamusväli

Kaikki  1 460     50     0,99     ±1,95
Naiset    765     49     1,37     ±2,82
Miehet    695     51     1,44     ±1,95

Tilaston tiedot julkaistaan tilastovuoden marraskuussa eli noin seitsemän kuukauden kuluttua viiteajanjakson lopusta.

Tilastosta ei julkaista ennakkoa

Vuonna 2020 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö tilaston uudet tiedot julkaistiin aikataulussa julkistussuunnitelman mukaan.
Eurostat julkaisee tilaston EU-osan tietoja tiedonkeruuvuoden joulukuussa.

Tilston perustietoja julkaistaan Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Suomen tietoja sisältyy myös Eurostatin julkaisuihin, jotka ovat saatavissa Internetissä. Tutkimuksesta on saatavana tutkimuskäyttöön suunniteltuja palveluaineistoja. Mikroaineistot ovat maksullisia ja vaativat käyttöluvan. Harmonisoitu mikroaineisto toimitetaan Eurostatiin.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Otantatutkimuksissa ilmenee aina satunnaisvaihtelua, jota kutsutaan otantavirheeksi ja joka aiheutuu otoskokoon liittyvistä rajoituksista. Tilaston luotettavuuden arviointiin käytettäviä keskeisiä mittareita ovat keskivirhe ja siitä johdettu luottamusväli eli virhemarginaali. Otantatutkimusten tuloksien edustavuutta heikentää myös vastauskato. Vastauskadon vaikutusta korjataan painokertoimilla, jolloin pyritään siihen, että estimaatit olisivat mahdollisimman virheettömiä.

Alipeiton muodostavat ne 16–89-vuotiaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen rekisterin viimeisen päivittämisen jälkeen. Koska tilaston tiedonkeruun otoksen poiminnan ja itse tiedonkeruun välinen aika on suhteellisen lyhyt, ei alipeitto vaikuta olennaisesti otoksen ja sitä kautta tutkimuksen laatuun.

Otoksen ylipeittoon lasketaan kuuluvaksi viimeisen rekisteripäivityksen jälkeen kuolleet, koko tutkimuksen referenssiajan aikana ulkomailla olleet ja laitosväestö. Vuoden 2019 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen ylipeitto oli 29 henkilöä eli  puoli prosenttia otoksesta. Kun tutkimuksen brutto-otoksesta (5 900 henkilöä) poistetaan ylipeittoon kuuluvat 29 henkilöä, saatiin tutkimuksen lopulliseksi otokseksi 5 871 henkilöä.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta (laskennassa ei käytetä malleja).

Tilaston Suomea koskevat tiedot ovat sisällöllisesti vertailukelpoisia maantieteellisesti. Vertailuja voidaan tehdä aineiston koon asettamissa puitteissa.

Tilaston EU-harmonisoidut tiedot ovat vertailukelpoisia muiden EU-maiden tietojen kanssa, mikäli maiden tiedot on kerätty tiedonkeruuta ohjaavien asetusten ja ohjeiden mukaisesti. 

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston EU-osa on ollut EU-harmonisoitu vuodesta 2003 lähtien ja se tulee sisältymään IESS-kehysasetukseen vuoden 2021 tiedonkeruusta alkaen. Tutkimuksen mikroaineisto luovutetaan Eurostatiin, joka tekee eri maiden aineistoista tietokantataulukoita ja raportoi sitä julkaisuin internet-sivuilleen.

Tieto- ja viestintätekniikan ja internetin käyttö on nopeasti muuttuva ilmiö. Myös sitä koskevissa tietotarpeissa tapahtuu muutoksia. Näiden syiden vuoksi tilaston tiedonkeruun sisältö on muuttunut vuodesta toiseen, mikä rajoittaa ajallisten vertailujen tekemistä.

Lisäksi ilmiön muutoksesta johtuen myös joidenkin kerättyjen tietojen määritelmissä on tapahtunut muutosia. Tästä johtuen eri vuosien kaikki tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. 
 
Aikasarjojen laadintamahdollisuus vaihtelee kysymyksittäin. Kaikkien perustietojen aikasarjat on laadittavissa viimeistään vuodesta 2004 lähtien.

Tilaston tiedonkeruussa on tehty 2010-luvulla muutoksia. Vuonna 2016 siirryttiin puhelinhaastattelukeruusta yhdistelmätiedonkeruuseen (puhelinhaastattelu/web-kysely). Vuosina 2019-2021 puhelinhaastattelujen tekeminen ulkoistettiin. Nämä seikat voivat vaikuttaa tulosten vertailukelpoisuuteen edellisten vuosien suhteen joidenkin muuttujien osalta.

Ks. 15.2. Ajallinen vertailukelpoisuus

Väestön tieto- ja viestintätekniikan sekä internetin käytöstä ei kerätä yhtä yksityiskohtaista tietoa muissa tilastoissa. 

Tiedot julkaistaan tutkimusvuosilta, ei sisällä osavuosittaisia tietoja.

Ei suoraa kytkentää kansantalouden tilinpitoon.

Tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä.

Tiedonkeruulomakkeen EU-kysymysten suunnittelun lähtökohtana on toimeenpanoasetuksen liitteenä oleva mallilomake, joka on suunniteltu Eurostatin, Komission  ja jäsenmaiden työryhmissä. EU-kysymyksiä muotoillaan kansallisiin olosuhteisiin ja tietokeruuseen soveltuviksi. Kansallisten kysymysten suunnittelussa kuullaan Tilastokeskuksen asiantuntijoista ja tietojen käyttäjistä  koostuvaa asiantuntijaryhmää. Kysymysten muotoilua ja lomakkeen toimivuutta testataan vuosittain. Lomaketta on testattu myös kognitiivisin testein. Tiedonkeruun sisällöstä noin kolmasosa muuttuu vuosittain. Muutos johtuu toisaalta kysymysten rotaatiosta ja toisaalta uusista kerättävistä tiedoista.

Tilaston tiedonkeruu tehdään otostutkimuksena. Otos perustuu väestötietojärjestelmästä tehtävään satunnaispoimintaan. Vuonna 2019 brutto-otos oli 5 900 henkilöä, josta Helsingin kaupungin tilaamaa lisäotos oli 800 henkilöä. Vuonna 2020 brutto-otos on 6 000 henkilöä, eikä se sisällä lisäotoksia. Vastausaste vuonna 2019 oli 50,5 prosenttia. Internetissä täytettävän lomakkeen vastausaste koko otoksesta laskettuna oli 27,4 prosenttia ja puhelinhaastattelun vastaavasti 23,1 prosenttia. Aineiston koko oli 2 996 henkilöä.  

Tutkimusaineisto painotetaan vastaamaan koko maan väestöä ja kotitalouksia ottaen huomioon vastauskato. Henkilöpainotuksessa taulukoidaan sekä vastanneiden että väestön lukumäärätiedot sukupuolen, iän, koulutusasteen, äidinkielen, alueen sekä tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan.

Tilaston tiedot kerätään yhdistelmätiedonkeruulla, jossa vastaaja voi valita puhelinhaastattelun ja verkkolomakkeen täyttämisen välillä. Tutkimuksen EU-harmonisoidut kysymset suunnitellaan Eurostatin, Komission eräiden pääosastojen ja kansallisten tilastovirastojen työryhmissä. Kansallisten kysymysten suunnittelussa käytetään apuna tietojen käyttäjistä koostuvaa asiantuntijaryhmää.

Tiedot kerätään vuosittain.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Tilastokeskus arvioi tiedonantajan vastausrasitetta mm. vastausajalla (minuuttia/vastaaja)

Tutkimusaineisto painotetaan vastaamaan koko maan väestöä ja kotitalouksia ottaen huomioon vastauskato. Henkilöpainotuksessa taulukoidaan sekä vastanneiden että väestön lukumäärätiedot sukupuolen, iän, koulutusasteen, äidinkielen, alueen sekä tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan.

tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana 
tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.Tiedonkeruun jälkeen aineisto tarkastetaan. Kesken jääneet vastaukset ja muut hylätyt havainnot poistetaan.

Tilaston tietoja ei kausitasoiteta.

Tilaston tietoihin ei tehdä oikaisuja.

Tilastokeskus

Väestö- ja elinolotilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tilaston EU-harmonisoitujen tietojen keruu on pakollista EU:n jäsenmaissa. Tietojen keruuta koskee vuoden 2020 tutkimukseen asti monivuotinen EU-puitelaki Regulation (EC) No 808/2004 of the European Parliament and the Council concerning Community statistics on the information society ja kunkin vuoden tutkimusta varten säädettävät toimeenpanoasetukset. Vuoden 2021 tutkimuksesta alkaen tiedonkeruuta ohjaa puitelaki Regulation (EU) 2019/1700 of the European Parliament and the Council establishing a common framework for European statistics relating to persons and households sekä vuosittain säädettävät toimeenpano- ja delegoidut asetukset.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki tilastoa laativat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.

Tilaston EU-harmonisoidun osan tietoaineisto toimitetaan komissiolle (Eurostat) csv-muodossa Edamis Wep Application (EWA). Eurostatille lähetettävässä tiedostossa tunnistetietona on vain otokseen luotu juokseva kohdenumero, jonka avulla vastaajan ei voi tunnistaa. Eurostatille toimitetaan tiedonkeruuvuoden lokakuun alussa laatu- ja menetelmäraportti.

Tiedot julkaistaan teksti-, kuvio- ja taulukkomuodoissa, mikä ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista.

Tilaston perusjulkaisu- ja StatFin-taulukoissa käytetään seuraavia puuttuvan tiedon merkintätapoja.

Ei yhtään  –
Osuus on alle 0,5 prosenttiyksikköä  0
Tieto ei ole mahdollinen   .
Tieto on epävarma esitettäväksi (n < 30) ..
 

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tilaston tietoja julkaistaan %-osuus ja lukumäärä Tilastokeskuksen internet-sivuilla noin viiden kuukauden kuluttua tiedonkeruun päättymisestä. 

Tilaston EU-harmonisoitujen tietojen perusaineisto (EU ICT-HH data) toimitetaan Eurostatiin lokakuun alussa. Eurostat julkaisee joulukuussa Euroopan maita koskevia tietoja eri tavoin sekä luovuttaa tutkimuksen mikroaineiston tutkijoiden käyttöön omien käyttölupamenettelyjensä mukaisesti.

Euroopan komissio julkaisee tilaston EU-osan tietoja maiden digitalisoitumista kuvaavissa indikaattoreissaan kuten DESI (Digital Economy and Society Index (DESI)  ja Digital Skill Indicator (DSI). 

Tilaston tietoja tuodaan käyttäjien saataville julkaisemalla Tilastokeskuksen nettivuilla julkistustiedote, perusjulkaisu, liitetaulukoita, artikkeleina, tietokantataulukoita. Aineisto on käytettävissä myös Tilastokeskuksen tutkijapalveluissa.
Tilaston tilastojulkistukset ja tilastotietokantapäivitykset julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
http://stat.fi/til/akay/index.html

Tiedonkäyttäjät voivat tilata itselleen sähköpostiviestin haluamiensa aihealueiden julkistuksista (ns. uutisviestipalvelu).
Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen julkistamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ajankohtaisuutisten kanavia ovat  
www.tilastokeskus.fi  
www.facebook.com/Tilastotohtori  
https://twitter.com/tilastokeskus  (lisää linkit näihin kolmeen)

Eurostat julkaisee tilaston aineiston EU-osasta tietoja tiedotteina, taulukoita ja raportteina.

Tilaston aineistosta tehdään maksullinen palveluaineisto, joka luovutetaan tutkimuskäyttöön käyttölupaa vastaan. Tilaston aineiston EU-osasta toimitetaan Eurostatille mikroaineisto.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tilastokeskus seuraa aktiivisesti eri tahojen tietotarpeita . Kotimaisten käyttäjien tietotarpeista keskustellaan tilaston asiantuntijaryhmässä, joka koostuu ministeriöistä ja virastoista, yliopistoista ja alan järjestöistä. Europan komission tietotarpeita kuullaan Eurostatin toimesta osana vuosittaista tilaston tiedonkeruun EU-osan suunnittelua.

Tilaston tietoja käytetään ministeriöissä, keskusvirastoissa, alan yritykissä ja järjestöissä toiminnan suunnitteluun ja toimintaympäristön seurantaan. Tietoja käytetään tutkimuksessa yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Oppilaitoksissa tuloksia käytetään opetuksessa. Joukkoviestimet käyttävät tuloksia uutisoinnissa. 
Eurostat käyttää tietoja julkaisuissa ja tietokannoissaan. Komission politiikkapääosastot käyttävä tietoja toimenpiteiden suunnittelussa ja digitalisaatiokehityksen seurannassa.

Katso kohta 12. Relevanssi. Käyttäjätyytyväisyysmittauksia ei ole tehty.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä. Tilaston kunkuin vuoden aineiston EU-osasta toimitetaan Eurostatille laatu- ja metodologia -raportti.

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Väestön tieto ja viestintätekniikan käyttö -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.

Tilasto on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen
 kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa – käsikirjassa.
Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Julkistusajankohta näkyy julkistuskalenterissa.