Syntyneet-tilasto kuvaa syntyneiden määrää ja syntyvyyttä eri taustamuuttujien mukaan. Syntyneiden tilastossa on tietoja elävänä ja kuolleena syntyneistä lapsista, joiden äiti asui synnytyksen ajankohtana vakinaisesti Suomessa. Henkilö asuu vakinaisesti Suomessa, mikäli hänellä on väestönmuutostapahtuman hetkellä kotikunta merkittynä Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämään väestötietojärjestelmään. Tilastossa on tietoja lapsesta, äidistä sekä isästä, mikäli lapsen äiti ja isä olivat naimisissa lapsen syntyessä. Jos äiti ei ollut naimisissa lapsen isän kanssa lapsen syntymähetkellä, isän tiedot ovat vajaat.

Kaikki elävänä ja kuolleena syntyneet lapset, joiden äiti asui Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtioviraston ylläpitämän väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti Suomessa synnytyshetkellä.

Henkilö. Henkilöillä, lapsi, äiti ja isä, on kullakin oma henkilönumero, joita käytetään yhdistämisessä muihin henkilöpohjaisiin aineistoihin.  

Henkilöiden määrä.
Tunnusluvuissa joko promillea eli tapahtumien määrä tapahtumalle alttiin väestönosan keskiväkiluvun 1 000 henkeä kohden tai tapahtumia yhtä henkeä kohden.

Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.

Tietoja on saatavilla Suomesta koko maan tasolla ja erilaisilla Suomen kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla.

Maakunta- ja tilastollinen kuntaryhmitys -luokituksia on käytetty vuodesta 1997 lähtien. Tätä ennen käytettiin läänejä maakunnan ja kuntamuotoa tilastollisen kuntaryhmityksen sijasta. Vuodesta 1999 lähtien syntyneiden tilastossa on käytetty tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden alussa voimaan astunutta aluejakoa.

Tilastossa on elävinä ja kuolleina syntyneiden lasten ja heidän äitiensä ja isiensä väestötietoja kaikista tapauksista, joissa äiti asui väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti Suomessa lapsen syntyessä. 

Syntyneistä lapsista tilastoidaan mm. sukupuoli, syntyikö lapsi voimassa olevaan avioliittoon vai avioliiton ulkopuolella, syntymäkuukausi, syntymäkunta, syntymävaltio, kansalaisuus ja kieli. Kuolleena syntyneistä tilastoidaan lisäksi raskauden kesto ja sikiön paino. Lapsi tilastoidaan Suomessa syntyneeksi, jos hänen äitinsä asuu synnytyksen ajankohtana vakinaisesti Suomessa, vaikka olisikin tilapäisesti ulkomailla.

Äideistä tilastoidaan mm. ikä, lasten lukumäärä, lapsen järjestysnumero, siviilisääty, kansalaisuus, kieli, syntymävaltio, syntymäkunta ja asuinkunta, vihkipäivämäärä ja avioliiton järjestysnumero. Jos lapsen äiti on ollut naimisissa lapsen syntymähetkellä, niin lapsen isästä on samoja väestötietoja kuin äidistä. Vuodesta 2018 lähtien tilastossa on muutama tieto avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isästä, mikäli lapsen isä on tunnustanut lapsen. 

Pääsääntöisesti äidin tietojen avulla lasketaan syntyvyyttä kuvaavia tunnuslukuja. Näitä ovat yleinen syntyvyys- ja hedelmällisyysluku, ikäryhmittäiset hedelmälisyysluvut, periodikokonaishedelmällisyysluku ja brutto- sekä nettouusiutumisluvut. Äidiksi ja isäksi tuloikiä on laskettu molemmille sukupuolille.

Syntyneiden määrä vuosittain on saatavilla vuodesta 1749 lähtien. Vuodesta 1776 lähtien on tietoja synnyttäneistä äideistä viisivuotisikäryhmittäin ja vuodesta 1936 lähtien syntyneistä lapsista äidin iän mukaan.

Kuolleena syntyneiden määrä vuosittain on saatavilla vuodesta 1955 alkaen.

Kalenterivuoden lopullinen tilasto elävänä syntyneistä valmistuu seuraavan kalenterivuoden huhtikuussa ellei toisin mainita. Lopullinen tilasto julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla.
Kalenterivuoden lopullinen tilasto kuolleena syntyneistä valmistuu seuraavan kalenterivuoden lokakuussa. Kuolemansyytilasto julkaisee myös kuolleena syntyneiden määrän noin kaksi kuukautta väestötilaston kuolleenasyntyneiden tilaston valmistuttua. Kahden eri tilaston luvut voivat poiketa hieman, koska kuolemansyytilaston tapausten odotusaika on pitempi kuin väestötilastojen.

Ennakkotieto elävänä syntyneiden määrästä julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen Väestön ennakkotilaston sivuilla.

Syntyneet on kokonaisaineisto. Tiedot elävänä syntyneistä syntyneistä ovat yhtä hyvät kuin on väestötietojärjestelmän laatu. Syntyneet tilaston kannalta se tarkoittaa, että rekisteriin päätyvät kaikki elävänä syntyneet lapset, joiden äiti asui maassa synnytyshetkellä. Syntymän ilmoittamisesta on asetus (Asetus 128/2010).
Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämää väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen, hänet on kirjattava väestötietojärjestelmään. Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttää henkilötunnusta.
Väestötietojärjestelmää on ylläpidetty henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Näiden oikeellisuudesta kertoo väestötietojärjestelmästä tehdyt osoitteiden luotettavuustutkimukset.
Digi- ja väestötietovirasto on teettänyt Tilastokeskuksella otantatutkimuksia osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 11 000 hengeltä on tiedusteltu, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Viimeisimmässä vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 prosentilla tieto oli oikein.
 

Tietoja elävänä syntyneistä on saatavilla noin 4 kuukautta viiteajanjakson jälkeen. Tietoja kuolleena syntyneistä on saatavilla noin 10 kuukautta viiteajanjakson jälkeen.

Tiedot on julkaistu lähes poikkeuksetta tavoitepäivänä, joten aikaviivettä ei ole ollut. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä tilaston kotisivuilla.

Tilastoaineisto on kokonaisaineisto ja sisältää ilmiön kannalta olennaiset tiedot.

Tietoja voidaan yhdistellä luotettavasti muihin aineistoihin, mikäli yhdistettävissä aineistoissa on sama henkilön tunnistetieto. 

Lukumääriin perustuvia vertailuja voidaan tehdä eri vuosien välillä alueittain, kun alueliitosten vaikutus otetaan huomioon. Yleinen käytäntö on, että koko aikasarja päivitetään ajallisesti viimeisimmälle aluejaotukselle. Kun syntyneiden lukumäärät suhteutetaan väkilukuun, voidaan syntyvyyttä vertailla eri alueilla.

Maan sisällä alueellista syntyvyyttä kuvaavat tilastot ovat vertailukelpoisia, kun alueiden erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu ikävakiointia käyttäen. 

Elävänä syntyneen ja kuolleena syntyneen määritelmät ovat kansainvälisten suositusten mukaisia.
Toisaalta esimerkiksi EU-maiden välillä on pieniä määritelmäeroja siinä, kuinka ulkomaiden kansalaisten synnyttämät lapset tilastoidaan eri maissa. Joissakin maissa lapsi tilastoidaan maassa syntyneeksi, jos lapsen isä asuu vakinaisesti maassa, mutta äiti ei asu. Mikäli em. tapauksessa äiti asuisi vakinaisesti Suomessa, lapsi tilastoitaisiin Suomessa syntyneeksi.

Koko maan elävänä syntyneiden määrällinen vertailu on mahdollista 1749 lähtien, mutta syntyneisiin liittyvien taustamuuttujien suhteen on paljon ajallista vaihtelua.

Vuodesta 1776 lähtien on koko maan tietoja synnyttäneistä äideistä viisivuotisikäryhmittäin ja vuodesta 1936 lähtien syntyneistä lapsista äidin iän mukaan. Käytetyimmän tunnusluvun, kokonaishedelmällisyysluvun, ajallinen ja maitten välinen vertailu on mahdollista vuodesta 1776 lähtien.
Elävänä syntyneet äidin avioisuuden mukaan on saatavissa vuodesta 1761 lähien.
Elävän syntyneet äidin kaikkien lasten syntymäjärjestyksen mukaan on saatavissa 1982 lähtien.
 

Tilastokeskuksen muissa tilastoissa pohjatietona väestön osalta käytetään väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot täsmäävät väestötietojen suhteen.

THL, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, pitää yllä syntymärekisteriä ja julkistaa tietoja synnytyksistä, syntyneistä ja vastasyntyneistä. THL:n luvut poikkeavat Tilastokeskuksen luvuista jonkin verran. Tilastokeskuksen luvuissa on mukana lapsen syntymähetkellä vakituisesti Suomessa asuvat synnyttäjät, kun THL:n syntymärekisterissä on mukana kaikki Suomessa synnyttäneet ja heidän lapsensa.

Väestötilastoista on julkaistu 1970-luvulta lähtien ennakkotietoja väestönmuutoksista. Ennakkotilasto toimii tärkeänä vertailukohteena lopulliseen tilastoon. Lopullinen tilasto ei yleensä poikkea olennaisesti ennakkotilastosta. Toisaalta ennakkotiedoilla on kysyntää seurattaessa ilmiön kehitystä, toisaalta yhteiskunta käyttää tietoja toiminnassaan.
Lopullinen tilasto poikkeaa ennakkotilastosta lähinnä siinä, että lopullisen tiedot tarkastetaan yksityiskohtaisemmin kuin ennakkotilastossa ja lopullisessa tilastossa on enemmän muuttujia kuvaamaan ilmiötä.

---

Kuolemansyyt-tilastossa laaditaan tilastoa myös kuolleena syntyneistä. Syntyneet-tilastossa käytetään samaa aineistoa kuin Kuolemansyyt-tilastossa, mutta aineisto otetaan käyttöön noin kahta kuukautta aiemmin kuin Kuolemansyyt-tilastossa. Odotusaikojen eron vuoksi kahden tilaston määräluvuissa voi olla pieni ero. Syntyneet-tilastossa kuolleena syntyneitä käytetään  äidille syntyneiden lasten järjestysnumerossa.

Syntyneiden tilastoaineisto on kokonaisaineisto. Syntyneet-tilasto perustuu väestötietojärjestelmästä viikoittain saataviin tietoihin.  Digi- ja väestötietovirasto (DVV) ja Ahvenanmaan valtionvirasto ylläpitävät väestötietojärjestelmää tallentamalla sinne saamansa tiedot maassa asuvan väestön keskuudessa tapahtuvista väestönmuutoksista.

Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (21.8.2009/661).

Vuodesta 1975 lähtien Tilastokeskus on saanut väestötiedot Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä konekielisessä muodossa viikottain. Tietojen saanti perustuu lakiin Tilastokeskuksen asemasta tilastoviranomaisena. 

Tilaston tiedot kerätään vuosittain.

Digi- ja väestötietovirasto ei laskuta mitään tietojen toimittamisesta Tilastokeskukselle. Vastausrasitetta ei ole, koska lähteenä on rekisteriaineisto. Vuositilaston tekemiseen kuluu noin 4 henkilötyökuukautta.
 

Syntyneet (sisältää kuolleena syntyneet) -tilasto on kokonaisaineisto. 
Aineisto sisältää taustamuuttujia, joissa voi esiintyä puuttuvia tietoja. 
Tietoja yritetään paikata väestöaineistosta ja väestötietojärjestelmästä.
Tapauksia ei imputoida.

Syntyneiden määrää verrataan ennakkotilaston syntyneiden määrään.
Tarkistetaan ettei aineistossa ole tuplarivejä. 
Tarkistetaan ettei ole tapauksia, jotka olisivat olleet edeltäneiden vuosien aineistoissa.
Tarkistetaan muuttujien suorat jakaumat sekä sekä tutkitaan ovatko muuttujien arvot luokitusten mukaisia. 
Tutkitaan puuttuvat tapaukset. Etsitään tietoja muista väestöaineistoista ja viime kädessä väestötietojärjestelmän suorakäyttöpalvelusta.
Tarkistetaan tiettyjen muuttujien loogisuutta ristiintaulukoimalla kuten esimerkiksi, että aviolapseksi merkitty on syntynyt avioliitossa.

Elävänä syntyneet on kokonaisaineisto. Aineisto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä saataviin tietoihin. Aineistossa sisältää kaikki elävänä syntyneet lapset, joiden äiti asui väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti Suomessa lapsen syntyessä.

Tilastokeskus on odottanut tietoja päättyneen vuoden väestönmuutoksista seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti lukuun ottamatta kuolleena syntyneiden tietoja, joita on odotettu syyskuun loppuun. Tämän jälkeen ilmoitetut tiedot väestönmuutoksista sisältyvät seuraavan tilastovuoden aineistoon. Välillä helmikuu (tilastovuosi) ja tammikuu (tilastovuosi+1) ilmoitetut vuosien (tilastovuosi-4 – tilastovuosi-1) tapausten tiedot sisältyvät myös tilastovuoden aineistoon. Tilastovuodesta 2018 lähtien väestönmuutosaineistojen sisältämiin taustatietoihin odotetaan täydennyksiä tai korjauksia tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun saakka. Tammikuun lopussa todettu tapausten kokonaismäärä ei kuitenkaan muutu, vaan tietojen täydennysten ja korjausten tarkoituksena on parantaa aineiston laatua.

Kuolleena syntyneet on kokonaisaineisto
DVV ei kerää tietoja kuolleena syntyneistä. Tiedot näistä saadaan kuolleena syntyneiden todistuksista, jotka lääkärit kirjoittavat. Terveydenhuollon toimintayksikkö tai ao. lääkäri toimittaa todistuksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen, joka lähettää sen edelleen Tilastokeskukseen kuolemansyytilastolle. Väestötilastot saa tiedot kuolleena syntyneistä kuolemansyytilastosta. Näihin tietoihin yhdistetään taustatietoja väestörakenneaineistosta. Kun tiedosto on valmis, se yhdistetään elävänä syntyneiden aineistoon.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Digi- ja väestötietovirasto toimittaa Tilastokeskukselle viikoittain väestötietojärjestelmään rekisteröidyt henkilöiden  väestötiedoissa tapahtuvat muutokset kuten tiedot lasten syntymistä.  Väestömuutosaineisto on kokonaisaineisto. Siihen on poimittu väestötietojärjestelmästä kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden väestönmuutokset.
Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (21.8.2009/661). Ulkomaiden kansalaisten oleskeluoikeudet määritellään ulkomaalaislaissa (301/2004). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1260/2013 määrittelee tiedot, jotka toimitetaan komissiolle (Eurostatille). Tietotoimituksista toimitetaan myös metatiedot. Asetuksessa on toimitusten määräpäivät. Elävänä syntyneistä toimitetaan seuraavia väestötilaston tietoja: sukupuoli, syntymäkuukausi, elävänä syntyneiden lasten järjestys, äidin ikä, äidin syntymävuosi, äidin siviilisääty, äidin syntymämaa, äidin kansalaisuus (maa) ja äidin asuinalue. Kuolleena syntyneistä toimitetaan äidin ikä.
Eri kansainvälisiin järjestöihin kuuluminen velvoittaa myös toimittamaan tilastotietoja. Näitä ovat mm. YK, OECD ja Pohjoismaiden neuvosto.
YK:n jäsenyyden perusteella yhteistyötä tehdään YK:n tilastoimiston kanssa toimittamalla YK:lle samat tiedot kuin Eurostatille.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Väestötilastoissa yksilön tunnistetieto on pseudonymisoitu eli henkilön tietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja.

Tietosuojakäytänteiden mukaisesti tiedon jakelussa alueittain noudatetaan karkeistussääntöjä, mikäli taulukossa on arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Tällöin alle raja-arvon jääviä lukumääriä ei ilmoiteta tai niitä ei jaeta arkaluonteisen muuttujan luokkkiin.

Tilastolain mukaan tutkimuskäyttöön luovutettava aineisto on muokattava muotoon, josta tilastoyksiköitä ei voida tunnistaa suoraan tai välillisesti. Välillisen tunnistamisen estämiseksi on tunnistamisen kannalta keskeisiä muuttujia muokattava tilanteeseen sopivilla tilastollisilla tietosuojamenetelmillä.

Otoksen luovuttaminen kokonaisaineiston sijaan toimii keskeisimpänä tietosuojamenetelmänä.  

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja ja selvityksiä (Laki tilastokeskuksesta 24.1.1992/48). Näihin kuuluvat myös väestötilastot, joista yksi on syntyneet-tilasto. Kulloinkin voimassaoleva Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää väestötilastojen laatijan.

Väestön ennakkotilasto tuottaa kuukausittain tilastoa väestönmuutoksista, johon sisältyy tietoja elävänä syntyneistä lapsista.
Vuosittain tuotetaan erillinen vuositilasto elävänä ja kuolleena syntyneistä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1260/2013 määrittelee tiedot ja metatiedot, jotka toimitetaan komissiolle (Eurostatille). Asetuksessa on toimitusten määräpäivät. Elävänä syntyneistä toimitetaan seuraavia tietoja: sukupuoli, syntymäkuukausi, elävänä syntyneiden lasten järjestys, äidin ikä, äidin siviilisääty, äidin syntymävuosi, äidin syntymämaa, äidin kansalaisuus (maa) ja äidin asuinalue. Edellä mainittuja tietoja toimitetaan myös YK:n tilastoimistolle, OECD:lle ja Pohjoismaiden neuvostolle.
EU:lle toimitetaan myös lopullisia tietoja syntyneistä kuukauden mukaan sekä arvio syntyneiden määrästä viitevuotta seuraavan vuoden marraskuussa. 

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Väestön perustiedot ovat saatavilla kunnittain tai kuntaa suuremmilla aluejaoilla Tilastokeskuksen maksuttomassa  StatFin-tilastotietokannassa.

Tietoa ja aikasarjoja syntyneistä on myös syntyneet-tilaston taulukot-sivulla.

Väestötilastoja vuosilta 1750 lähtien on digitoitu pdf-muotoon Kansalliskirjaston Doria palveluun:

Väestörakenne ja väestönmuutokset -julkaisuja sekä väestönlaskenta-julkaisuja.

Maksullisessa väestötilasto-tietopalvelussa on saatavissa eritellympää tietoa väestöstä mm. kunnan osa-alueittain. Palvelusta saa lähempiä tietoja tietopalvelun sivuilta.

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin on hyvä ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja heiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi tai jättämällä   sähköpostilla soittopyynnön, jossa on kerrottu yhteystiedot ja mitä soittopyyntö koskee.

Aineistojen toimitusmuotoja ovat

aineistojen käyttö etäkäyttöpalvelun kautta,
aineistojen käyttö Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa ja
otosaineistojen luovutus tutkijalle.

Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.

 

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Julkinen hallinto, yritykset sekä kansalliset ja kansainväliset järjestöt käyttävät syntyneet-tilaston tietoja apuna suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Tilastokeskuksen tilastoista ja tiedoista voi antaa palautetta palautelomakkeen kautta.

Asiakkaat voivat myös lähettää palautetta väestötilastojen sähköpostiosoitteeseen vaesto.tilasto(at)tilastokeskus.fi.

Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa. Suomen virallisesta tilastosta on olemassa tilaston laatukriteerit.

Tilastovuoden elävänä syntyneitä verrataan ennakkotilaston syntyneiden määrään.
Tilastovuoden elävänä syntyneitä verrataan myös väestörakenneaineistossa oleviin ko. vuonna syntyneisiin. Täysin samoihin lukumääriin ei tosin päästä imeväiskuolleiden ja maastamuuton vuoksi.

Syntyneet -tilasto on läpivalaistu vuonna 2016.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.