Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto sisältää tietoja käräjä- ja hovioikeuksissa tuomituista rangaistuksista, rangaistukseen tuomitsematta jätetyistä sekä hylätyistä ja rauenneista syytteistä. Käräjä- ja hovioikeuksissa syytettyjen lisäksi tilastossa ovat mukana syyttäjän antamat rangaistusmääräyssakot ja poliisin määräämät sakkomääräykset ja rikesakot. Yleissääntönä on, että henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin hänestä on tehty edellä mainittuja ratkaisuja. Toinen keskeinen tilastossa sovellettava esitystapa on niin sanottu päärikos-sääntö. Sen mukaan kutakin syytettyä tai tuomittua kuvataan ratkaisun ankarimman rangaistuslajin törkeimmällä rikoksella.

Tilastossa julkaistaan myös tietoja hovioikeuksien päätöksistä ja siitä, miten käräjäoikeuden tuomio on muuttunut hovioikeudessa. Hovioikeuden taulukoinneissa sovelletaan päärikos-sääntöä.

Lisäksi julkaistaan tietoja uusintarikollisuudesta. Perusaineistona uusintarikollisuudesta on alioikeuksien (käräjäoikeuksien) varsinaisista rikosasioista antamat päätökset vuodesta 1977 lähtien. Uusintarikollisuusaineistoon luetaan rikokset, joiden tekopäivästä on kulunut alle kolme vuotta edellisen rikostuomion antopäivään.

Tilastokeskus julkaisee tilastoa käräjä- ja hovioikeuksissa tuomituista, rangaistus- ja sakkomääräyksistä sekä rikesakoista. Tilasto koostuu kolmesta perusaineistosta rikostuomioista, syyttäjän rangaistumääräyksistä ja poliisin rike- ja sakkomääräyksistä. Tilastossa esitetään syytettyjen ja tuomittujen lukumäärät rangaistuslajeittain sekä keskimääräiset rangaistukset. Tilastossa julkaistaan myös tietoja hovioikeuksien päätöksistä ja siitä, miten käräjäoikeuden tuomio on muuttunut hovioikeudessa. Lisäksi julkaistaan tietoja uusintarikollisuudesta.

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tiedot saadaan kolmesta eri rekisteristä. Rekistereitä ylläpitää oikeusrekisterikeskus ja poliisi.

Käräjä- ja hovioikeuksien ratkaisut saadaan Rikostuomiosovelluksesta (RITU). RITU-järjestelmä otettiin käyttöön 20.5.2013. RITU korvasi käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiolauselmajärjestelmän (TL).

Syyttäjän rangaistusmääräykset saadaan oikeusministeriön AIPA-järjestelmästä (1.12.2016 lähtien). Poliisin sakkomääräykset sekä rikesakot saadaan poliisin PATJA-järjestelmästä (1.12.2016 lähtien). Uusi sakkomenettely otettiin käyttöön 1.12.2016. Ennen uutta sakkomenettelyä rangaistusmääräykset tulivat rangaistusmääräysrekisteristä ja rikesakot rikesakkorekisteristä.

Tilastokeskuksella oli käytössä vuodesta 1990 vielä kesään 2017 asti sovellus Tuomiolausejärjestelmä Tilastokeskukselle (TUTI). TUTI-sovellusta käytettiin rangaistusmääräysten ja tuomioaineiston käsittelyyn. TUTI-sovellus poistui käytöstä kesällä 2017.

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilastoon sisältyvät seuraavat henkilöt:

• hovioikeuksissa syytetyt
• käräjäoikeuksissa varsinaisessa oikeudenkäynnissä syytetyt
• hovioikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena syytetyt
• henkilöt, joille on annettu rangaistus- tai sakkomääräys
• henkilöt, joille on annettu rikesakko
• sekä henkilöt, jotka asianomistajana, todistajana tai asiantuntijana on tuomittu rikosasiassa rangaistukseen

Tilastossa sovellettava esitystapa on niin sanottu tuomion päärikossääntö. Päärikos on tilastoinnissa käytettävä käsite. Päärikos on tuomion törkein rikos. 
Tilastossa on esitetty myös kaikkien syyksi luettujen rikosten ja hylättyjen syytteiden määrät rikoksittain, jolloin henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin hänellä on ratkaisuja vuoden aikana.
Tuomion päärikos määritetään silloin, kun vastaajan ratkaisussa on useampi kuin yksi rikos tai hylätty syyte. Jos vastaajalla on ratkaisussa vain yksi rikos tai hylätty syyte, se on tuomion päärikos. Päärikos määritetään seuraavien kriteereiden mukaisessa järjestyksessä.

1. Päärikos on rikos, joka on johtanut ankarimpaan seuraamukseen. Käytetty ankaruusjärjestys on seuraava:

• elinkautinen vankeus
• yhdistelmärangaistus
• määräaikainen ehdoton vankeus
• aikaisempi ehdoton vankeus koskee tätäkin rikosta
• valvontarangaistus
• yhdyskuntapalvelu
• aikaisempi yhdyskuntapalvelu koskee tätäkin rikosta
• nuorisorangaistus
• ehdollinen vankeus
• aresti
• poistumisrangaistus
• sakko
• kurinpitosakko
• rikesakko
• varoitus
• rangaistukseen tuomitsematta jättäminen
• syyte hylätty
• syyte rauennut
• tuomittu euromääräinen uhkasakko

2. Jos päärikos on vielä löytymättä, siksi valitaan rikos, jolla on ankarin laissa säädetty rangaistusasteikko.

3. Eri rikoksista, joilla on laissa sama rangaistusasteikko, päärikos valitaan rikosnimikkeiden ensisijaisuussääntöjen avulla.

Kriteerien 1–3 suhteen samanlaisista rikoksista valitaan tekoajaltaan viimeisin, tai jos niitä on useita jokin niistä

Rangaistus- ja sakkomääräykset: Jos sakko on yhteinen kahdesta tai useammasta eri rikkomuksesta, rangaistus- tai sakkomääräyksen päärikos määritellään edellä mainituilla kriteereillä 2 ja 3.

Rikesakot: Tilaston perusaineistosta saadaan aina vain yksi rikkomuksen laatu ja määräyksen perusteena oleva lainkohta, joten päärikosta ei määritellä. 1.12.2016 lähtien päärikos määritellään vastaavasti kuin rangaistus- ja sakkomääräysten kohdalla. Jos sakko on yhteinen kahdesta tai useammasta eri rikkomuksesta, rikesakon päärikos määritellään edellä mainituilla kriteereillä 2 ja 3.

Vaikka tuomion päärikos onkin yleisimmin käytetty tilastoyksikkö, tilastosta on saatavissa myös kaikkien syyksi luettujen rikosten ja hylättyjen syytteiden määrät rikoksittain.

Tilastossa julkaistujen tietojen mittayksiköinä ovat lukumäärä, kuukausi, päivä, tunti ja euro.

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto tuotetaan vuosittain ja se valmistuu tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa. Tiedot ovat lopullisia ja kuvaavat edellisen kalenterivuoden aikana tuomittuja tai määrättyjä rangaistuksia ja muita rikosseuraamuksia.

Tilasto kattaa käräjä- ja hovioikeuksien antamat tuomiot tuomioistuimittain ja hovioikeuspiireittäin. 

Tietoaineistot kattavat kaikki käräjä- ja hovioikeuksissa eri rikoksista syytetyt, tuomitut, rangaistukset, muuhun seuraamukseen tuomitut sekä hylätyt ja rauenneet syytteet. Aineisto kattaa myös syyttäjän rangaistusmääräykset, poliisin sakkomääräykset ja rikesakot.

Vuosittaisia tuomiotietoja on saatavilla verkkosivuilta vuodesta 2005 lähtien. Vanhemmat julkaisut löytyvät digitoituina Doria-palvelusta.

Tilasto on julkaistu vuodesta 1891 lähtien Suomen virallisen tilaston sarjoissa SVT XXIII ja Oikeus seuraavilla nimillä:

• 1891–1916 Oikeustoimi

• 1917–1924 Oikeustilasto

• 1925–1926 Rikollisuus

• 1927–1937 Rikollisuus II. Syytetyt

• 1938–1950 Rikollisuus II.

• 1951–1954 Oikeustilastoa B. Tuomioistuinten rikollisuustilasto

• –1990 Tuomioistuinten tutkimat rikokset (SVT XXIIIB tai Oikeus)

• 1991–2009 Oikeustilastollinen vuosikirja (luku 6) (Oikeus)

Aikaisemmin, vuosilta 1839–1879 tuotettiin prokuraattorin toimituskunnassa käsinkirjoitettu tilasto. Ensimmäinen painettu ja julkaistu oikeus- ja rikostilasto on Keisarillisen Senaatin Prokuraattorin alamaisessa kertomuksessa rikos- ja siviilijutuista vuodelta 1880. Kertomus julkaistiin Helsingissä 1882.

Tilaston peittävyys on kattava, koska rekisteriviranomaiset käyttävät samoja lähderekistereitä. Tilaston laatu on sidoksissa lähderekistereiden laatuun. Tilastotietoja voidaan pitää luotettavina, sillä rekistereiden puutteita ja virheitä korjataan tarkistamalla tilastoaineistoa. 

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto tuotetaan vuosittain ja se valmistuu seuraavan vuoden syyskuussa. Tiedot ovat lopullisia ja kuvaavat edellisen kalenterivuoden aikana tuomittuja tai määrättyjä rangaistuksia ja muita rikosseuraamuksia.

Tilaston tiedot eivät revisoidu.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat esim. teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai käsitteet. Tällaiset virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Mahdolliset virheet korjataan ja niistä tiedotetaan mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Tilastossa on alueluokituksena käräjäoikeudet. Käräjäoikeuksien toimialueet ovat muuttuneet 1.1.2010 ja 1.1.2019. Vuonna 2010 aloitti toimintansa 27 käräjäoikeutta aiemman 51 sijaan. Vuoden 2019 alusta Suomessa on toiminut 20 käräjäoikeutta. Toiminnassa olevat käräjäoikeudet on listattu Tuomioistuinlakiin (673/2016). Tilastokeskuksen Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilaston kotisivun tietokantataulukoissa on saatavilla tilastotietoja 27 käräjäoikeuden mukaan luokiteltuna vuodesta 2009 alkaen.

Lainmuutokset vaikeuttavat rikoskohtaista vertailua eri vuosina. Rikoslain rikossäännökset on uudistettu monessa osassa alkaen vuonna 1991. Vankeus- ja sakkorangaistuksen tuomitseminen usean rikoksen tapauksessa muuttui 1.4.1992. Nykyisen lainsäädännön mukaan tuomitaan pääsääntöisesti vain yksi yhteinen vankeus- tai sakkorangaistus. Aiemmin, jos rikolliset teot eivät olleet tehtyjä yhdellä teolla eivätkä ne olleet saman rikoksen jatkamista, kustakin rikoksesta tuomittiin eri rangaistus, niin sanottu yksikkörangaistus. Jos eri rikoksista oli tuomittu kaksi tai useampia määräaikaisia vankeusrangaistuksia, ne yhdistettiin lisäämällä ankarimpaan yksikkörangaistukseen tai, jos kahdesta tai useammasta rikoksesta oli tuomittu yhtäläinen ankarin rangaistus, johonkin niistä enintään puolet muista rangaistuksista. Jos joku tuomittiin samalla kertaa kahteen tai useampaan sakkoon, laskettiin sakot täysin määrin yhteen.

Yhteisen vankeusrangaistuksen määräämisestä jälkikäteen luovuttiin 1.10.1997. Vanhan lain mukaan, jos ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittua syytettiin hänen ennen tämän rangaistuksen tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, rangaistus oli määrättävä niin kuin kaikki nämä rikokset olisi saatettu samalla kertaa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Uusien säännösten mukaan kyseessä olevassa tapauksessa aikaisempaa päätöstä ei enää pureta rangaistuksenkaan osalta. Sen sijaan määrätessään uudesta rikoksesta uutta rangaistusta tuomioistuin voi ottaa aikaisemman ehdottoman vankeusrangaistuksen kohtuuden mukaan huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana. Vastaavasti aikaisempi yhdyskuntapalvelurangaistus voidaan ottaa huomioon uutta rangaistusta tuomittaessa. Uusiin säännöksiin sisältyy myös mahdollisuus alittaa vankeudelle laissa jostakin rikoksesta säädetty erityinen vähimmäisaika. Lisäksi kuten ennenkin aikaisempi rangaistus voidaan katsoa sellaisenaan riittäväksi seuraamukseksi myös myöhemmin käsiteltäväksi tulleesta rikoksesta.

Vuoden 2004 alusta tulivat voimaan rikoslain uudistetut 3–6 luvut. Uudistus koski kaikkien rikosten yhteisiä säännöksiä eli niin sanottuja rikosoikeuden yleisiä oppeja rangaistuksen määrään ja laatuun vaikuttavista periaatteista ja perusteista. Uudet säännökset perustuvat varsin pitkälle aikaisempaan oikeuskäytäntöön.

Valvontarangaistus tuli voimaan 1. marraskuuta 2011. Enintään kuuden kuukauden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittu voidaan tietyin edellytyksin vankeuden sijasta tuomita samanpituiseen valvontarangaistukseen. Valvontarangaistus sijoittuu siis ankaruudeltaan yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin. Tarkemmin valvontarangaistuksesta säädetään valvontarangaistuksesta annetussa laissa (330/2011). Valvontarangaistuksen ehtojen toistuva tai vakava rikkominen johtaa rangaistuksen muuntamiseen ehdottomaksi vankeudeksi.

Uusi sakkomenettelylaki (laki sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010)) tuli voimaan 1.12.2016. Tällä lailla kumottiin laki rangaistusmääräysmenettelystä (692/1993) ja laki rikesakkomenettelystä (66/1983). Uudessa menettelyssä poliisi-, tulli- tai rajavartiomies voi tuomita liikenteeseen liittyvästä rikkomuksesta tai näpistyksestä enintään 20 päiväsakon suuruisen sakkorangaistuksen (sakkomääräys) tai enintään 1 000 euron menettämisseuraamuksen. Muissa tapauksissa syyttäjä edelleen vahvistaa rangaistuksen. Sakkomenettelyyn vaaditaan epäillyn suostumus. Vuodesta 2016 alkaen taulukoissa tilastoidaan erikseen uuden lain mukaiset syyttäjän antamat rangaistusmääräykset ja poliisin antamat sakkomääräykset.

Uusi rangaistuslaji yhdistelmärangaistus tuli voimaan 1.1.2018. Yhdistelmärangaistus on erityisesti vakavien rikosten uusijoille tarkoitettu rangaistusmuoto, joka koostuu ehdottomasta vankeudesta ja sitä välittömästi seuraavasta vuoden valvonta-ajasta. Yhdistelmärangaistus on näin ollen ankaruudeltaan elinkautisen jälkeen toiseksi ankarin rangaistus. Tarkemmin yhdistelmärangaistuksesta säädetään yhdistelmärangaistuksesta annetussa laissa (801/2017).

Oikeudessa tuomitut -luokka rangaistusluokituksessa käsittää vain luonnolliset henkilöt. Vuonna 2018 tuomittiin yhdelle oikeushenkilölle uhkasakko, minkä vuoksi Uhkasakko-luokka ei summaudu Oikeudessa tuomitut -tasoon samalla lailla kuin aiempina vuosina, vaan poikkeaa yhden tapauksen verran.

Keskeisin tilastoyksikkö on ollut vuodesta 1971 lähtien tuomitsemiskerran päärikos.

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto on Suomessa ainoa kattava ja säännöllisesti tehtävä tilasto eri rikoksista tuomituista rangaistuksista ja muista seuraamuksista sekä niiden määristä.

Tiedot saadaan kolmesta eri rekisteristä:

Käräjä- ja hovioikeuksien ratkaisut saadaan Rikostuomiosovelluksesta (RITU). RITU-järjestelmä otettiin käyttöön 20.5.2013. RITU on korvasi käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiolauselmajärjestelmän (TL).

Uusi sakkomenettely otettiin käyttöön 1.12.2016, mistä lähtien syyttäjän rangaistusmääräykset on saatu oikeusministeriön AIPA-järjestelmästä ja poliisin sakkomääräykset sekä rikesakot poliisin PATJA-järjestelmästä. Vuoden 2016 rangaistusmääräykset ovat peräisin tammi-marraskuun ajalta vanhoista rekistereistä ja joulukuun alusta uusista järjestelmistä.
Ennen uutta sakkomenettelyä rangaistusmääräykset tulivat rangaistusmääräysrekisteristä ja rikesakot rikesakkorekisteristä.

Tilastokeskuksella oli käytössä vuodesta 1990 vielä kesään 2017 asti sovellus Tuomiolausejärjestelmä Tilastokeskukselle (TUTI). TUTI-sovellusta käytettiin rangaistusmääräysten ja tuomioaineston käsittelyyn. TUTI-sovellus poistui käytöstä kesällä 2017, jonka jälkeen kaikki rangaistusmääräykset on saatu AIPA -järjestelmästä.

Aineistot tulevat rekistereistä (RITU, AIPA ja PATJA). Ne siirretään Tilastokeskuksen siirtopalvelimelle.

Tiedot poimitaan kerran vuodessa.

Tietosuoja on tilastotoimen keskeinen perusperiaate, jolla varmistetaan luotettavien perustietojen saaminen ja tiedonantajien luottamus. Tietosuojasta huolehtiminen on Tilastokeskuksen tiedonkeruussa tarvitseman luottamuksen edellytys.

Aineistoihin yhdistetään henkilötietoja Tilastokeskuksen henkilötietietovarastosta. Aineistoihin lasketaan uusia muuttujia taulukointeja varten.

Aineistoa verrataan edelliseen vuoteen ja suoritetaan tarkastusajoja aineiston saavuttua.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Pääsy tilastoaineistoon rajataan vain sitä välttämättä tarvitseville henkilöille. Tilaston taulukoiden luokituksia on karkeistettu. 
Tutkimusaineistojen muodostaminen tehdään yhteistyössä Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden kanssa.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietoaineistoa ei jaeta muiden tilastovirastojen tai yksiköiden välillä. Tietojen jakamiseen ei siten ole vakiintuneita menettelyjä tai järjestelyjä.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilaston tulokset julkaistaan Suomen virallisen tilaston Oikeus-sarjassa. Keskeisimmät tulokset julkaistaan vuosittain määräpäivinä Tilastokeskuksen kotisivuilla. Sivuston linkeistä löytyvät mm. tilaston kuvaus, käsitteet ja määritelmät sekä maksuttomat tietokantaulukot. 

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Käyttäjäseurannan perusteella tilaston pääkäyttäjäryhmiä ovat muut viranomaiset, alueelliset ja kunnalliset toimijat sekä media. Käyttäjien muuttuvia tietotarpeita seurataan aktiivisesti ja ne otetaan huomioon tilaston tietosisällön kehittämisessä.

Tilaston tuotannossa noudatetaan SVT-laatukriteerejä (laatuselostesuositus).

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.