Teollisuuden energiankäyttötilasto kuvaa teollisuuden energiankäyttöä tilastovuodelta energialähteittäin, toimialoittain ja alueittain.

Teollisuuden energiankäytön perusjoukon muodostavat toimialojen B (kaivostoiminta ja louhinta) ja C (teollisuus) toimipaikat.

Tilaston perusyksikkö on toimipaikka.

Tietoja julkistetaan jouleina (terajoule TJ, petajoule PJ) sekä wattitunteina (gigawattitunti GWh). Tilaston tiedoista tuotetaan tietoja myös kansainvälisiin raportointeihin, jolloin raportointiyksikkönä on usein fyysiset yksiköt, kuten tuhannet tonnit.

Tilaston viiteajankohta on vuosi.

Tiedot kattavat alueellisesti koko Suomen. Tietoja tuotetaan maakuntatasolla (NUTS3).

Teollisuuden energiankäyttö -tilasto kattaa toimialojen B ja C toimipaikkojen energiankulutuksen.

Teollisuuden energiankäyttö -tilaston tietoja on saatavissa vuodesta 2007 alkaen. Tiedot voivat revisoitua uuden julkistuksen yhteydessä koko aikasarjan ajalta.

Tiedot julkaistaan vuosittain. Julkistuksen yhteydessä myös vanhempien vuosien tiedot voivat päivittyä.

Tilaston luotettavuuteen vaikuttaa vastauskato ja siitä mahdollisesti aiheutuva teollisuuden energiankäytön yli- tai aliestimointi. Lisäksi tilaston pohjana olevassa kyselyssä oletetaan, että mukana ovat kaikki toimipaikat, joissa käytetään harvinaisesti käytettyä polttoainetta. Mikäli näin ei ole, aliestimoi tilasto kyseisten polttoaineiden käyttömäärän. Mahdollisia virhelähteitä ovat myös aineiston tarkastuksessa havaitsematta jääneet virheet tiedonantajien vastauksissa sekä useammasta toimipaikasta koostuvien laitosalueiden taserajoihin liittyvät ongelmat.

Alle kymmenen henkeä työllistävien toimipaikkojen erittäin suppeasta otoksesta johtuen tarkemmissa taulukoissa saattaa esiintyä otostutkimukseen liittyvää epäjohdonmukaisuutta. Tästä syystä joihinkin taulukon soluihin saattaa tulla otostutkimuksen myötä arvo 0. Tämä tarkoittaa sitä, että yksikään toimipaikka ei ole valikoitunut otokseen, vaikka kyseisessä solussa saattaa todellisuudessa esiintyä pientä energiankäyttöä.

Teollisuuden energiankäytön muutoksiin vaikuttavat myös toimipaikkojen omistukseen liittyvät rakenteelliset muutokset. Mikäli esim. teollisen toimipaikan yhteydessä toimii voimalaitos, sen tiedot ovat mukana riippuen siitä, onko voimalaitos samassa omistuksessa kuin teollisuuslaitos, vai onko voimalaitos ulkopuolisessa omistuksessa. Mikäli ulkopuolisessa omistuksessa ollut laitos siirtyy teollisuuslaitoksen omistukseen, kuuluvat voimalaitoksen käyttämät polttoaineet teollisuuden energiankulutukseen aiemman energiasektorin sijaan.

Alueellisiin energialähteittäisiin tietoihin liittyy niin paljon satunnaisuutta ja epävarmuutta, että alueittaisia tietoja julkaistaan vuoden 2013 tiedoista alkaen vain energian kokonaiskäytöstä ja sähkön kokonaiskulutuksesta.

Tiedot julkaistaan noin 11 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen.
 

Teollisuuden energiankäytön tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Tietojen saatavuutta rajoittaa otantatutkimuksen mukanaan tuomat rajoitteet. Mentäessä tarkalle toimiala-/polttoaine-/aluetasolle, tietolähteitä on niin vähän ja satunnaisvaihtelu suurta, ettei tietoja voida luovuttaa toisaalta tietosuojan, toisaalta tiedon laatuun liittyvien syiden vuoksi.

Kansainvälisissä raportoinneissa polttoaineiden käytöt erotellaan sen mukaan, ovatko ne teollisuuden vai transformaatiosektorin käyttöä. Kansallisessa teollisuuden energiankäyttö -tilastossa jakoperuste on toimipaikan toimiala, joten kansallisen tilaston lukuja ei voi suoraan verrata esim. Eurostatin raportoimiin Suomen lukuihin.
 

Teollisuuden energiankäytön aikasarjat ovat ajallisesti vertailukelpoisia vuodesta 2007 alkaen. Tiedot julkaistaan vuosittain. Julkistuksen yhteydessä myös vanhempien vuosien tiedot voivat päivittyä.

12

Tilaston luvut poikkeavat jonkin verran muissa energiatilastoissa raportoiduista teollisuuden luvuista. Osa tilaston luvuista täsmäytetään muiden tilastojen lukuihin, osa pohjautuu otostutkimuksella kerättyyn aineistoon, jolloin eroja syntyy niin toisistaan poikkeavista lähdeaineistoista kuin eri laskentamenetelmistäkin.

Eri ajankohtien tilastojulkistukset ovat keskenään vertailukelpoisia. Mikäli jokin tilastossa käytetyistä luokituksista (alue- tai polttoaineluokitus) muuttuu matkan varrella, vanhemmat vuodet lasketaan uudelleen uusimman luokituksen mukaisina. Jokaisen julkistuksen yhteydessä julkistetaan koko aikasarja, joten kulloinkin saatavilla olevat tiedot ovat kaikkien vuosien osalta vertailukelpoisia.

Teollisuuden energiankäytön luvut ovat sisäisesti yhtenäisiä.

Tilastolla on oma tiedonkeruu, jossa on kolme otosryhmää: suuret, keskikokoiset ja pienet toimijat. Suuriin toimijoihin eli merkittäviin energiankäyttäjiin kuuluvat yli 1000 henkeä työllistävien yritysten toimipaikat, kantaverkkoteollisuuteen kuuluvat, päästökaupan piirissä olevat, ympäristöluvitetut sekä harvinaista polttoainetta käyttävät toimipaikat. Nämä poimitaan tiedonkeruuseen todennäköisyydellä yksi. Keskikokoisista, eli yli 10 henkeä työllistävistä yrityksistä, jotka eivät kuulu suurten ositteeseen, yrityksistä tehdään satunnaisotanta. Pienten, eli alle 10 henkeä työllistävien yritysten joukosta tehdään määrävuosin otos, välivuosina näiden yritysten toimipaikkojen tietoja imputoidaan last observation carried forward (LOCF) -menetelmällä. Tilasto hyödyntää myös hallinnollisia rekistereitä: päästökauppa-aineistoa sekä ympäristöhallinnon luparekisterin tietoja. Tämä lisäksi käytössä on myös Motivan keräämän energiatehokkuussopimusaineiston tiedot.

Tiedonkeruu tapahtuu pääasiassa verkkolomakkeella, mutta osa monitoimipaikkaisista yrityksistä vastaavat keskitetysti kaikkien toimipaikkojensa tiedot Excel-lomakkeella. Muiden viranomaisten keräämät rekisteriaineistot saapuvat Tilastokeskukseen sovitun aikataulun mukaisesti.

Tiedot kerätään vuosittain.

Aineistosta korjataan manuaalisesti havaitut virheet, merkittävimpien vastaajien puuttuvat tiedot imputoidaan ja satunnaisotoksen vastaustiedot korotetaan koko populaation tasolle otosasetelman mukaisilla korotuskertoimilla.

Aineiston validoinnissa käytetään vertailuja muihin aineistoihin, aiempiin periodeihin sekä aineiston muihin havaintoihin. Merkittävimpien vastaajien tiedot käydään läpi yksityiskohtaisesti.

Tilaston menetelmäseloste löytyy tilaston kotisivulta (http://stat.fi/til/tene/men.html).

Tilastokeskus

Talous- ja ympäristötilastot

Euroopan Unionin Energiatilastoasetus (2008/1099/EY) on Tilastokeskuksen energiatilastojen lakisääteinen perusta. Kaikki
kerättävät teollisuuden energiankäytöt tiedot perustuvat viime kädessä tähän asetukseen. Osan tiedoista Tilastokeskus
kerää omalla otantatutkimuksella, mutta osa tiedoista saadaan yhteistyökumppanien kautta päällekkäisen
tiedonkeruun välttämiseksi. Tilaston hyödyntämiä tietoja saadaan oman tiedonkeruun lisäksi  Energiateollisuus ry:n kantaverkkoaineistosta, päästökauppa-aineistosta, Motivan energiatehokkuussopimuksen puitteissa kerätyistä tiedoista, Luonnonvarakeskuksen puunkäyttötilaston tiedoista sekä ympäristöhallinnon ympäristölupatiedoista (YLVA-aineisto).

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietoja julkistetaan vain sellaisella toimiala-, polttoaineluokitus- ja maakuntatasolla, josta yksittäisen vastaajan tietoja ei voida tunnistaa tai päätellä. Yleisperiaatteena on, että tieto on luottamuksellinen, mikäli se koostuu vähemmän kuin kolmen tiedonantajan vastauksesta.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassapidettäviä. Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti, eikä tilastotaulukoista käy ilmi yksittäisen toimipaikan antamia vastauksia.
Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tilaston tietoja käytetään Eurostatissa, kansainvälisissä organisaatioissa (mm. OECD/IEA ja YK) ja Suomen julkisessa hallinnossa energian hankinnan ja käytön seurantaan ja analysointiin. Tutkimuslaitokset käyttävät tietoja mallien syöttötietoina energiapoliittisten toimien vaikuttavuuden arvioinnissa mm. energiariippuvuuden, uusiutuvien energialähteiden ja energiaperäisten kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen näkökulmista.

Tietojen saatavuutta ja laatua kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Kehittämisessä huomioidaan käyttäjien ja keskeisten sidosryhmien tarpeet ja tilaston tuloksia tarkastellaan myös muiden tietolähteiden ja tilastojen tietoja vasten (tilastojen välinen koherenssi).
 

Laatuseloste löytyy tilaston kotisivulta (https://www.stat.fi/til/tene/2018/tene_2018_2019-11-01_laa_001_fi.html).
 

Teollisuuden energiankäytön laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Vuosittain tehdään vertailuja muiden energiatilastojen tietoihin.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Teollisuuden energiankäyttö on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.