Tilasto kuvaa Suomea kotipaikkanaan pitävien talousyksiköiden (yritykset, julkiset toimijat ja kotitaloudet) Suomessa ja ulkomailla tuottamia ilmapäästöjä jaettuina toimialoille ja kotitalouksille. Tilastossa esitetään kunkin toimialan (64 toimialaluokkaa) ja kotitalouksien (eriteltyinä lämmitys, liikenne ja muu toiminta) tuottamat päästöt. Ilmapäästöt kattavat kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksi, metaani, dityppioksidi sekä fluorikaasut HFC, PFC ja SF6), bioperäisen hiilidioksidin sekä ilman epäpuhtauksista rikin oksidit, typen oksidit, hiilimonoksidin, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (NMVOC), ammoniakin ja pienhiukkaset (PM 10 ja PM2.5). Yhteenlasketut päästöt vastaavat Suomen kasvuhuonekaasuinventaarion päästöjä, joihin on lisätty suomalaisten talousyksiköiden päästöt ulkomailla ja vähennetty ulkomaisten talousyksiköiden päästöt Suomen alueella.

Tilaston perusjoukkoon kuuluvat kaikki talousyksiköt, joiden kotipaikka on Suomi.

Tilaston perusyksikkö on toimiala/kotitalous tilastossa käytetyllä tarkkuustasolla. Tilastossa käytettävät tiedot koostuvat kasvihuonekaasuinventaariota ja Suomen Ympäristökeskuksen CLRTAP-inventaariota varten kerätyistä tiedoista. Toimialoittaisten päästöjen laskennassa hyödynnetään myös kansantalouden tilinpidon tietoja.

Mittayksikkönä tilastossa on tonni (tuhat kilogrammaa).

Tilaston viiteajankohta on vuosi.

Tilasto koskee koko Suomen aluetta, ja suomalaisten talousyksiköiden osalta myös ulkomailla tapahtuvaa toimintaa.

Tilasto kattaa kaikki toimialat sekä kotitaloudet. Se kattaa kaikkien suomalaisten talousyksiköiden tuottamat päästöt kotimaassa ja ulkomailla.

Tilasto kattaa aikasarjan vuodesta 2008 alkaen. Uusimman vuoden tiedot julkaistaan 21 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Uuden julkaisun yhteydessä myös aiempien vuosien tiedot päivittyvät.

Tiedot julkaistaan vuosittain samaan aikaan 21 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen. Poikkeustapauksissa virheellisiä tietoja saatetaan korjata muinakin ajankohtina korjausjulkistuksella. Aikaisempien vuosien revisioinnit tapahtuvat normaalien julkistusten yhteydessä.

Tilasto on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Siksi lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Koska lähdetilastoja on erityyppisiä, epävarmuustekijöitäkin on monenlaisia. Jossain tapauksissa tiettyjen päästöjen laskentamenetelmät lähdeaineistoissa voivat tarkentua tai päivittyä. Päästöjen toimialoittamisessa käytetään runsaasti rahamääräistä tietoa, mikä ei välttämättä kaikissa tilanteissa täysin vastaa fyysisiä määriä.

Tilaston tiedot julkaistaan 21 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen.

Tiedot julkaistaan 21 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen, mikä vastaa asetuksessa määriteltyä aikataulua tietojen raportoimisesta Eurostatille.

Tilasto perustuu EU:n ympäristötilinpitoa koskevaa asetukseen (N:o 691/2011, 538/2014) ja sen täytäntöönpanoasetus (N:o 2174/2015). Tilasto vastaa siten tiedoiltaan ja rakenteeltaan muissa EU-maissa julkaistavia tilastoja. Asetuksen määritelmät seuraavat myös kansainvälistä YK:n määrittämää ympäristötilinpidon tilastokehikkoa (System of Environmental Economic Accounting, SEEA), ja tilasto on siten pääosin vertailukelpoinen myös EU:n ulkopuolella tuotettaviin SEEA:n mukaisiin ilmapäästöt toimialoittain -tilastoihin.

Tilasto on vertailukelpoinen koko aikasarjalta alkaen vuodesta 2008. Vanhempien julkaisujen tiedot ovat saattaneet revisioitu uudemmissa julkistuksissa, ja siksi kaikkien vuosien vertailukelpoiset tiedot löytyvät uusimmasta julkistuksesta.

Tilaston tiedot ovat vertailukelpoisia kasvihuonekaasujen osalta kasvihuonekaasuinventaariossa julkaistuihin tietoihin ja muiden päästöjen osalta vertailukelpoisia SYKEn julkaisemaan CLRTAP-inventaarioon. Vertailtaessa inventaarioihin on kuitenkin otettava huomioon niiden noudattavan alueperiaatetta, jossa raportoidaan kaikki Suomen rajojen sisällä syntyvät päästöt. Ilmapäästöt toimialoittain tilastossa sen sijaan tilastoidaan lisäksi Suomen alueen ulkopuolella toimivien suomalaisten talousyksiköiden tuottamat päästöt, kun taas Suomen alueella ulkomaisten talousyksiköiden tuottamat päästöt rajataan tilaston ulkopuolella.

Tämän rajauksen myötä ilmapäästöt toimialoittain tilaston tiedot ovat myös yhdistettävissä ja verrattavissa kansantalouden tilinpidon tilastoihin, ts. ilmapäästöt toimialoittain tilastoon sisältyvät ne talousyksiköt, jotka muodostavat Suomen BKT:n.

Tilasto kattaa kaikkien suomalaisten talousyksiköiden toiminnan Suomessa ja ulkomailla, ja on siten yhdistettävissä kansantalouden tilinpitoon. Yhdistäminen voidaan tehdä koko kansantalouden tai yksittäisen toimialan tasolla.

Tilaston tiedot ovat vertailukelpoisia kasvihuonekaasujen osalta kasvihuonekaasuinventaariossa julkaistuihin tietoihin ja muiden päästöjen osalta vertailukelpoisia SYKEn julkaisemaan CLRTAP-inventaarioon. Vertailtaessa inventaarioihin on kuitenkin otettava huomioon niiden noudattavan alueperiaatetta, jossa raportoidaan kaikki Suomen rajojen sisällä syntyvät päästöt. Ilmapäästöt toimialoittain tilastossa sen sijaan tilastoidaan lisäksi Suomen alueen ulkopuolella toimivien suomalaisten talousyksiköiden tuottamat päästöt, kun taas Suomen alueella ulkomaisten talousyksiköiden tuottamat päästöt rajataan tilaston ulkopuolella.

Tilasto on pääosin muista tilastoista koottu makrotilasto, eikä sillä ole omaa tiedonkeruuta tai otostutkimusta. Tilaston merkittävimmät lähdeaineiston ovat Tilastokeskuksessa laskettava kasvihuonekaasuinventaario sekä Suomen Ympäristökeskuksen tuottama CLRTAP-inventaario (Convention on Long-Range Transboundary Air Pollution). Lisäksi toimialoittaisten päästöjen laskennassa hyödynnetään kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukoita. Ulkomailla toimivien talousyksiköiden päästöjen laskennan hyödynnetään Tullin, palveluiden ulkomaankaupan ja matkailun tilastoja.

Tilastolla ei ole omaa tiedonkeruuta. Tilasto on pääosin muista tilastoista koottu makrotilasto.

Tilastossa käytetyt tiedot perustuvat vuosittain kerättäviin tietoihin.

Tilaston aineisto ja perustiedot muodostuvat kasvuhuonekaasu- ja CLRTAP-inventaarioista. Päästötietojen laskemisessa toimialoille yhdistellään näitä aineisto ja niiden alaisia yksityiskohtaisempia lähdeaineistoja kansantalouden tilinpidon tietoihin.

Tilasto on pääosin muista tilastoista koottu makrotilasto, eikä siksi erillistä validointia lähdeaineistolle suoriteta. Tilastossa julkaistuja tietoja verrataan kasvihuonekaasuinventaariossa, energiatilastoissa ja kansantalouden tilinpidossa julkaistuihin tietoihin ja niiden oikeellisuus sekä vastaavuus tarkistetaan.

Tilaston perustuu kansainväliseen manuaaliin, joka on saatavilla Eurostatin sivuilta https://ec.europa.eu/eurostat/web/environment/methodology

Tilastokeskus

Taloustilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilasto on osa kansainvälistä ympäristötilinpidon tilastointikehikkoa (System of Environmental Economic Accounting, SEEA), joka tarkastelee ympäristön ja talouden vuorovaikutusta. EU:n asetus ympäristötilinpidosta (N:o 691/2011, 538/2014) ja sen täytäntöönpanoasetus (N:o 2174/2015) velvoittavat EU:n jäsenmaita tilastoimaan ilmapäästöt toimialoittain -tilastoa tilastovuodesta 2008 alkaen. Ympäristötilinpidon päämäärä on ympäristön ja talouden vuorovaikutusten tilastollinen kuvaus, joka noudattaa pääosin kansantalouden tilinpidon peruskehikkoa ja luokituksia.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Tilasto muodostuu käsittelemällä lukuisaa joukkoa eri tilastoja ja muita tietolähteitä. Prosessissa tapahtuva tietojen aggregoituminen, tietojen laatuun liittyvä laadinnanaikainen arviointi, lähteiden yksityiskohtainen priorisointi ja kokonaistasoon tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista. Mikäli aineistoon muodostuu vaaditulla raportointitarkkuudella tietoja, joista yksittäinen toimija on mahdollista erottaa, merkitään kyseinen tieto luottamukselliseksi, eikä sitä julkisteta.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tiedot julkaistaan tilastokeskuksen verkkosivuilla noin 21 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen. EU:n ympäristötilinpito asetuksen (N:o 691/2011, 538/2014) mukaisesti tiedot toimitetaan Eurostatille 21 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen. Eurostat julkaisee tiedot omilla sivuillaan yhdessä muiden EU-maiden tietojen kanssa muutama kuukausi tietojen toimituksen jälkeen.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen Ohje 6.2.2020 12 (19) virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa - käsikirjassa.

SVT-laatukriteerit ja laatuselostesuositus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.