Tulonjakotilasto kuvaa kotitalouksien ja asuntokuntien tulojen rakennetta ja jakautumista väestöryhmittäin ja alueittain Suomessa. Tilasto laaditaan vuosittain, ja sen tietosisältö perustuu kansainvälisiin suosituksiin (OECD (2013) OECD Framework for Statistics on the Distribution of Household Income, Consumption and Wealth; UNECE (2011) Canberra Group Handbook on Household Income Statistics, Second edition 2011). Tulonjakotilasto kuvaa kattavasti kotitalouksien käytettävissä olevia rahatuloja, joka on tulonjakotilaston ensisijainen tulokäsite. Muita päätulokäsitteitä ovat tuotannontekijätulot eli palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot, saadut tulonsiirrot sekä maksetut tulonsiirrot. Tilaston pohjalta tuotetaan useita indikaattoreita, joista keskeisimpiä ovat tuloeroja kuvaava Gini-kerroin, kotitalouksien ja asuntokuntien tulojen keskiarvo ja mediaani sekä suhteellinen pienituloisuusaste.

Tulonjakotilaston kokonaisaineisto on rekistereihin pohjautuva aineisto, joka kattaa koko väestön. Tulonjakotilaston kokonaisaineisto on ensisijainen tietolähde väestöryhmittäisten ja alueellisten tulojen ja tuloerojen kuvaamiseen. Aikasarjatiedot on tilastoitu vertailukelpoisesti vuodesta 1995 alkaen.

Otosaineiston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia, ja ne ovat saatavilla vuodesta 1966 lähtien. Aineiston muodostamisessa noudatetaan ESS EU-SILC-tilastosta annettua asetusta (EU:n parlamentin ja neuvoston asetus 1700/2019, korvannut edeltävän asetuksen 1177/2003). Otosaineisto ei sovellu edustavuuteen liittyvien rajoitusten vuoksi tarkkoihin alueiden tai väestöryhmien välisiin tulonjakotarkasteluihin. Otosaineistossa on toisaalta käytössä luokituksia ja taustatietoja, joiden mukaisia tietoja ei ole kokonaisaineistossa. Näistä luokituksista tärkein on sosioekonominen asema.

Tulonjakotilaston kohdeperusjoukkona ovat yksityiset kotitaloudet ja niihin kuuluvat henkilöt, toisin sanoen asuntoväestö Suomessa tilastovuoden lopussa (31.12.).

Perusjoukossa ovat kaikki yksityiset kotitaloudet ja niihin kuuluvat henkilöt, jotka asuivat vakinaisesti Suomessa tulojen viitevuoden lopussa (31.12., tiedonkeruuvuosi - 1).

Asuntoväestön muodostavat kaikki asuinhuoneistoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tilaston ulkopuolelle jää runsaat kaksi prosenttia koko väestöstä. Heihin kuuluvat osoitteettomat, laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat), pysyvästi ulkomailla ja tilapäisesti Suomessa asuvat henkilöt. Varusmiehet luetaan tilaston perusjoukkoon kuuluviksi.

Tulonjakotilaston tilastoyksiköitä ovat yksityinen kotitalous (asuntokuntakotitalous ja yhteisen taloudenpidon kotitalous) henkilö ja kulutusyksikkö. 

Kotitalouden määritelmä eroaa tulonjakotilaston kokonaisaineiston ja otosaineiston välillä. Kokonaisaineistossa kotitaloutena on asuntokunta. Asuntokunnan muodostavat henkilöt, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Asuntokuntaa käytetään kaikissa Tilastokeskuksen rekisteripohjaisissa tilastoissa. Tulonjakotilaston otosaineistossa kotitalous määritellään yhteisen taloudenpidon perusteella haastattelemalla kerättyjen tietojen avulla. Kotitalouden muodostavat henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Perusjoukossa kotitalouksien yhtäpitävyys aineistojen välillä on viime vuosina ollut yksikkötasolla noin 94–95 prosenttia.

Tulonjakotilaston otosaineisto kattaa yksityiset kotitaloudet Suomessa.
Tulonjakotilaston kokonaisaineisto kattaa asuntokuntiin kuuluvan asuntoväestön Suomessa. 

Tulonjakotilaston kokonaisaineiston tiedot ovat saatavissa vuosittain vuodesta 1995 alkaen.

Tulonjakotilaston otosaineiston tiedot ovat saatavissa vuosittain vuodesta 1986 alkaen. Vuosien 1966, 1971, 1976 ja 1981 julkaistavat tiedot perustuvat kulutustutkimukseen. 

Tulonjakotilaston kokonaisaineiston tietolähteinä käytetään pelkästään hallinnollisia rekisteriaineistoja, jolloin tilaston laatu riippuu lähdeaineistojen laadusta ja aineistojen käsittelyyn liittyvästä virheestä. Tietolähteiden laatu on hyvä rekisterijärjestelmään perustuvassa tilastoinnissa.

Tulonjakotilaston otosaineisto perustuu edustavaan otantatutkimukseen. Suurin osa tiedoista saadaan hallinnollisista tietolähteistä. Osa tiedoista kerätään haastattelemalla kotitalouksia. Virhelähteitä ovat otantavirhe ja muita virhelähteitä peitto-, mittaus-, kato- ja käsittelyvirheet.

Tulonjakotilaston otosaineiston keskeisimmät virhelähteet liittyvät vastauskatoon. Yksikkökatoa korjataan otanta-asetelmaan (kaksivaiheinen otanta-asetelma) perustuvalla painotuksella. Asetelmapainot korjataan ensin ositteittain otoshenkilöiden sisältymistodennäköisyyden käänteisluvulla. Tämän jälkeen vastauskorjatut painot skaalataan kotitalousmäärään ja painot kalibroidaan vastaamaan perusjoukon keskeisiä tunnettuja demografisia jakaumia ja tulosummia kokonaisaineistosta. Eräkadosta aiheutuva virhe on otosaineistossa pientä, ja koskee haastattelulla kerätyistä harvoista tulotiedoista merkittävimmin lähdeveronalaisia korkotuloja. Eräkato korjataan imputoimalla.

Tulonjakotilaston tulosten laatuun vaikuttavat kadon ja satunnaisvaihtelun lisäksi peittovirheet (kehikkoperusjoukko poikkeaa kohdeperusjoukosta) ja mittausvirheet (tulosmuuttujan mitattu arvo poikkeaa sen oikeasta arvosta). Nämä virhelähteet ovat vähäisiä molemmissa aineistoissa (kokonais-, otosaineisto).

Osa tulonjakotilaston virhelähteistä voi tuottaa systemaattisia virheitä. Systemaattisia virheitä arvioidaan vertaamalla estimaatteja kokonaisaineistoista ja muista rekistereistä saataviin, koko väestöä koskeviin tietoihin sekä muiden tilastojen vastaaviin tietoihin. Väestötietojen osalta kokonaisaineiston laatua on selvitetty esimerkiksi Tilastokeskuksen Asunnot ja asuinolot -tilaston laatuselosteessa. Kokonaisaineiston tulotietojen peittävyys on hyvä käytettyyn tulokäsitteeseen nähden (käytettävissä olevat rahatulot). Tiedoista puuttuvat tuloerät, jotka jäävät kokonaan rekisterien ulkopuolelle tai joita ei lueta tuloksi. Tulotietojen peittävyyttä ja laatua tutkitaan vertaamalla kokonaisaineistoa muihin tilastolähteisiin, kuten Verohallinnon, Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoihin ja Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin tietoihin. Vertailuja tehdään säännöllisesti vuosittain ja niistä voi tarkemmin tiedustella Tilastokeskuksesta.

Tulonjakotilaston ostosaineistossa estimaattien harhaa ja tarkkuutta arvioidaan tietojen keskivirheiden avulla.

Tilastovuoden tiedot julkaistaan tulonjakotilastosta lopullisina tietoina noin 11-12 kuukauden jälkeen tilastovuoden päättymisestä.

Tulonjakotilastosta ei julkaista ennakollisia tietoja.

Tulonjakotilaston aikasarjatiedot revisioidaan tilastovuodelle ja takautuvasti aikasarjatietoihin, jos korjausten vaikutus keskeisiin tulostietoihin on tilastollisesti merkitsevä ja tietolähteitä on käytettävissä revisiointiin. Tilaston aikasarjatietoja voidaan lisäksi päivittää laajentuneella tietosisällöllä, esimerkiksi luokituksilla.

Tulonjakotilaston ennakolliset tiedot tarkentuvat tilastovuodelle, jos tilastointiin käytettävät tietolähteet päivittyvät tai revisioinnille ilmenee tarvetta havaittujen virheiden tai puutteiden takia ennen lopullisten tietojen julkaisemista. Tilastovuoden menetelmämuutokset ja niiden aiheuttamat revisioinnit aikasarjatietoihin suunnitellaan ennalta. Aikasarjojen revisiointi tehdään, jos vaikutus tilaston keskeisiin tulostietoihin on tilastollisesti merkitsevä.

Tulonjakotilaston otosaineiston muita virhelähteitä otantavirheen lisäksi ovat peitto-, mittaus-, kato- ja käsittelyvirheet.

Tulonjakotilaston otosaineiston keskeisimmät virhelähteet liittyvät vastauskatoon. Yksikkökatoa korjataan otanta-asetelmaan (kaksivaiheinen otanta-asetelma) perustuvalla painotuksella. Asetelmapainot korjataan ensin ositteittain otoshenkilön sisältymistodennäköisyyden käänteisluvulla. Tämän jälkeen vastauskorjatut painot skaalataan kotitalousmäärään ja painot kalibroidaan vastaamaan perusjoukon keskeisiä tunnettuja demografisia jakaumia ja tulosummia kokonaisaineistosta. Eräkadosta aiheutuva virhe on otosaineistossa pientä, ja koskee haastattelulla kerätyistä harvoista tulotiedoista lähdeveronalaisia korkotuloja. Eräkato korjataan imputoimalla.

Tulonjakotilaston peittovirhe on pieni. Samoin vuosittain vakiintuneessa tuotantoprosessissa laadittavan tilaston käsittelyvirhe arvioidaan suhteellisen vähäiseksi.

Tulonjakotilaston kokonaisaineiston kehikkona on Tilastokeskuksen henkilö- ja asuntotietovarantoon perustuva kokonaisaineisto 31.12. Aineiston virhelähteet on tarkistettu, ja sen laatu on hyvä.

Tulonjakotilaston otosaineiston otoskehikkona on Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään ja Tilastokeskuksen henkilö- ja asuntotietovarantoon perustuva kokonaisaineisto. Otosaineiston perusjoukon viiteajankohta on 31.12. Otoskehikko muodostetaan ennen tilastovuoden loppua, jonka seurauksena otoskehikkoon sisältyy hieman virhettä. Otos tarkistetaan ennen tiedonkeruuta päivitetystä kokonaisaineistosta ja sen jälkeen haastatteluissa, jolloin siitä poistetaan tilaston viiteajankohtana (31.12.) kohdeperusjoukkoon kuulumattomat henkilöt, ns. ylipeitto.  Poimintakehikon ulkopuolelle jääneiden otoshenkilöiden määrä, jotka tahdistuvat rekistereihin viiveellä, on pieni. Haastatteluissa hyväksytyn otoksen ulkopuolelle jäävät kotitaloudesta esimerkiksi yli vuoden ulkomailla oleskelevat silloin, jos heidän Suomessa asuva kotitaloutensa katsoo, että henkilö ei kuulunut kyseiseen kotitalouteen viiteajankohtana. Poimintakehikon ulkopuolelle jääneiden, ns. alipeittoon kuuluvien otoshenkilöiden määrä, jotka tahdistuvat rekistereihin viiveellä, on samoin pieni.

Tilastovuoden perusjoukko täsmentyy tilaston viiteajankohdan jälkeen noin 3 kuukautta myöhemmin Tilastokeskuksen asuntokuntatilaston aineistoon ja tulonjakotilaston kokonaisaineistoon. Tietoja käytetään tulonjakotilaston otosaineiston kalibroinnissa, jolla se saadaan vastaamaan perusjoukkoa. 

Tulonjakotilaston otosaineiston ylipeitto oli 1,1 % brutto-otoksesta (painottomaton) vuonna 2022.

Tulonjakotilaston aineistot laaditaan integroidusti vakiintuneen tuotantoprosessin työvaiheiden mukaisesti. Muutokset, esimerkiksi tietolähteissä tai tuotantojärjestelmissä, testataan ja mahdolliset virhelähteet tarkistetaan tietoja muodostettaessa. Mittausvirhe on vähäistä rekisterijärjestelmään perustuvassa tilastoinnissa.

Tulonjakotilaston otosaineistossa mittausvirhe liittyy ensisijaisesti haastatteluilla kerättyihin tietoihin, mihin vaikuttavat vastaamisen virhelähteet sekä kohteen että haastattelijan osalta. Virheen arvioidaan olevan suurelle osalle tietoja satunnaista. Tiedonkeruun mittausvirhettä ehkäistään haastattelijoiden koulutuksella ja tiedonkeruun ohjeistuksella, sekä lomakesuunnittelulla ja testauksella. Sähköiselle lomakkeelle on sisällytetty automaattisia tarkistuksia (ääriarvo-, tietojen loogisuustarkistukset). Tiedonkeruusta saadut tiedot tarkistetaan ja virheet korjataan tilastossa.

Tulonjakotilaston otosaineiston yksikkökato korjataan painotuksella, jolla pyritään poistamaan katovirhe.  

Tulonjakotilaston otosaineiston yksikkökato oli 29,3 % koko netto-otoksesta vuonna 2022 (painottomaton tieto). Tilastossa on käytössä neljän paneelin rotatoiva asetelma. Nettokato oli paneeleittain 1. tutkimuskerralla 49,8 %, 2. tutkimuskerralla 18,6 %, 3. tutkimuskerralla 12,7 % ja 4. tutkimuskerralla 8,3 % vuonna 2022.

Tulonjakotilaston yksikkökato korjataan painotuksella.

Tulonjakotilaston otosaineistossa esiintyy eräkatoa haastattelemalla kerätyissä tiedoissa, lähdeveronalaisissa korkotuloissa ja asumismenojen erissä. Puuttuvat tiedot korjataan imputoimalla. Imputointimenetelminä käytetään vastaajaluovuttaja -menetelmää stokastisesti. Osajoukot muodostuvat ositteista ja eksploratiivisten analyysien perusteella valituista muuttujista.

Tulonjakotilaston tietojen käsittelyvirhe on vähäistä. Tiedot käsitellään vakiintuneessa tuotantoprosessissa työvaiheittain.

Tulonjakotilaston otosaineiston otanta-asetelma ja estimointi perustuvat vakiintuneisiin menetelmiin. Käytössä on asetelmaperusteinen estimointi, johon tietojen valinta on tehty malliavusteisesti.

Tulonjakotilaston kokonaisaineisto kuvaa kattavasti asuntokuntien tuloja seuraavien alueluokitusten mukaan: EU:n yhtenäinen alueyksikköjen NUTS-luokitus (NUTS3 eli maakuntaluokitus), seutukunta, kunta ja hyvinvointialue.

Tulonjakotilaston otosaineisto perustuu kansallisesti edustavaan otostutkimukseen. Otosaineiston tiedot ovat kansallisesti alueellisesti vertailukelpoisia tilastossa käytettyjen NUTS2- eli suuralueluokituksen mukaan ja kuntaryhmityksen mukaan, ja kansainvälisesti NUTS2-luokituksen mukaan tulokäsitteen ero huomioon ottaen. Tulonjakotilaston otosaineiston tulot vastaavat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta Eurostatin ja OECD:n julkaisemia tietoja. Tällainen poikkeus aiheutuu palkkatulojen luontaisetuuksista, jotka luetaan kattavasti tuloihin kansallisessa ja OECD:n tilastoinnissa, mutta ei EU-SILC-tilastossa.

Tulonjakotilaston kokonaisaineiston aikasarjatiedot ovat vuosille 1995–. Tulonjakotilaston kokonaisaineiston pohjalta muodostettu aikasarja ei ole täysin vertailukelpoinen vuosien 1995–2009 ja 2010– välillä.

Otosaineistosta on saatavissa aikasarjatietoja vuodesta 1986 alkaen. Aikasarjatiedoissa on pyritty ottamaan huomioon keskeisimmät muutokset tulojen muodostuksessa. Tiedot vuosilta 1986-1992 ja 1993- eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 1993 verouudistuksen vuoksi. Aikasarjatiedoissa vuosien 1966,1971, 1976 ja 1981 tiedot perustuvat kulutustutkimukseen.

Tulonjakotilaston kokonaisaineistossa vuodesta 2010 alkaen tulonimikkeistöön sisältyvät elatustuki, saatu elatusapu rekisteri-estimoituna, verottomat apurahat ja asevelvollisten päivärahat. Maksettu elatusapu lisättiin maksettuihin tulonsiirtoihin veronluonteiseksi maksuksi henkilöille, jotka ovat vähentäneet elatusmaksuja verotuksessa. Saatu elatusapu on johdettu elatusmaksujen maksajien verovähennystiedoista.  Lisäksi metsätulojen laskentamenetelmä uudistettiin ja kuntoutusrahojen muodostamiseen tehtiin tarkennuksia poistamalla henkilöiden kuntoutusrahoista se osuus, joka ohjautuu suoraan työnantajalle.

Tulonjakotilaston tulokäsitteiden ajallista vertailtavuutta vaikeuttaa myös vuoden 2005 osinkoverouudistus, jossa luovuttiin yhtiöveron hyvityksestä. Ennen verouudistusta yhtiöveron hyvitys luettiin tuloksi osinko-, tuotannontekijä- ja bruttotuloihin. Koska yhtiöveron hyvitys sisältyi myös maksettuihin tulonsiirtoihin, verouudistuksella ei kuitenkaan ole vaikutusta käytettävissä olevan tulon vertailtavuuteen. Tulonjakotilaston aikasarjatiedostoihin verouudistuksesta johtuvat muutokset on korjattu vuosille 1993–2004. Nämä muutokset vaikuttavat samalla tavalla sekä kokonais- että otosaineiston pohjalta tuotettavien tulotietojen ajalliseen vertailuun.

Otosaineistossa muodostettu laskennallinen asuntotulo omistusasunnosta tuotetaan edelleen erillisenä tulokomponenttina ja se luetaan edelleen kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin (mutta ei rahatuloihin). Vuonna 2006 tilastossa uudistettiin asuntotulon laskentatapaa ottamalla huomioon toisaalta yhtenäiset käytännöt muiden Tilastokeskuksen tilastojen (erityisesti kulutustutkimus ja kansantalouden tilinpito) kanssa ja toisaalta ESS EU-SILC-tilastoa koskevan asetuksen vaatimukset. Merkittävimmät muutokset liittyvät otoskotitalouksille ositemenetelmällä laskettujen bruttovuokrien ositteiden tarkentumiseen ja omistusasuntojen poistojen käsittelyyn. Ositteissa tilastollisen kuntaryhmityksen mukainen bruttovuokra on korvattu kunnittaisella ja suurimmissa kunnissa osa-alueittaisella tiedolla (vuodesta 2012 alkaen osa-alueen mukainen bruttovuokra on ollut käytössä useammalla suurkunnalla kuin aikaisemmin). Ositekohtaiset bruttovuokra-arvot perustuvat edelleen Tilastokeskuksen vuokratilaston vapaarahoitteisten asuntojen vanhojen ja uusien vuokrasuhteiden keskimääräisiin vuokriin, mutta havaintomääriltään pienten ositteiden vuokra-arvoja on korjattu vanhojen asunto-osakeyhtiömuotoisten asuntojen myyntihinnoilla. Asuntotulosta ei enää omakotiasujilla vähennetä poistoja. Uudistetulla menetelmällä laskettu asuntotulo on viety takautuvasti aikasarjatietoihin vuodesta 1993 lähtien, joten tulokäsitteet ovat tältä osin vertailukelpoisia, kun tietolähteenä käytetään tulonjakotilaston aikasarja-aineistoa.

Otospohjaisiin kotitalouksien välisiin saatuihin tulonsiirtoihin ei vuoden 2006 tulonjakotilastosta lähtien ole laskettu enää kotitalouden saamia raha- tai muita lahjoja. Syynä on yhtenäisyys ESS EU-SILC-tilaston tulokäsitteen kanssa. 

Tutkimuksen tiedonkeruutapaa muutettiin tilastovuonna 2021. Tuolloin otettiin puhelinhaastattelun rinnalle tiedonkeruutavaksi verkkovastaaminen. Verkkovastaamista tarjottiin niille kotitalouksille, joissa oli otospoimintahetkellä vain yksi jäsen. Vuonna 2022 verkkovastaaminen oli käytössä myös suuremmille kotitalouksille. Saadusta tutkimusotoksesta noin 38 prosenttia kerättiin verkkolomakkeella. Verkkovastaajat edustavat koko väestössä noin 1 238 000 kotitaloutta eli noin 42 prosenttia kaikista kotitalouksista. 

Henkilön työllisyyttä ja muuta taloudellista toimintaa kuvaavien tietojen muodostamisessa käytettiin tilastovuonna 2021 aiempien haastattelutietojen osittaisena korvaajana tulorekisteriin pohjautuvia tietoja. Lisäksi tiedonkeruussa vastaajilta kerättiin toimintaa kuvaavia tietoja uudistetulla tiedonkeruulomakkeella. Tietolähteen ja tiedonkeruulomakkeen muutosten vuoksi sosioekonomisen aseman luokittelussa käytetyt lähtötiedot ovat muuttuneet. Sosioekonomisen aseman aikasarjaa voi kuitenkin pitää tavalliset otostilastoon liittyvät epävarmuudet huomioiden vertailukelpoisena aiempiin vuosiin nähden.

Tulonjakotilaston kokonaisaineiston aikasarjatiedot ovat vertailukelpoiset vuodesta 1995 lähtien. Vuosien 1995–2009 ja 2010–2022 välillä on joitakin eroja tulokäsitteen kattavuudessa. Vertailukelpoisen aikasarjan pituus on pisimmillään 27 vuotta.

Tulonjakotilaston otosaineiston aikasarjatiedot ovat  päätuloerien osalta vertailukelpoiset vuodesta 1986 lähtien. Lisäksi tietoja on muodostettu vertailukelpoisesti vuosille 1966, 1971, 1976, 1981 kulutustutkimukseen. Vertailukelpoisen aikasarjan pituus on pisimmillään 56 vuotta, mutta se vaihtelee tulokäsitteen mukaan. Tulonjakotilaston otosaineiston aikasarjan vertailukelpoisuus on hyvä vuosille 1993–, ja päätuloerien kohdalla kohtuullisen hyvä vuodesta 1993 taaksepäin varhempiin tilastovuosiin.

Tulonjakotilaston kokonaisaineisto on yhtenäinen Tilastokeskuksen kokonaisaineistoihin perustuvien tilastojen kanssa. Otosaineiston tilastotiedot, Tilastokeskuksen elinolotilasto ja varallisuustilasto on muodostettu integroidusti tulo- ja elinolotutkimuksessa haastatteluilla kerättyjen ja kokonaisaineiston tietojen avulla.

Tulonjakotilaston ohella Tilastokeskuksen varallisuustilasto, kulutustutkimus ja kansantalouden tilinpito sisältävät tulokäsitteitä.

Tulonjakotilaston otosaineiston ja kulutustutkimuksen välillä ei ole merkittäviä käsitteellisiä eroja. Molemmat noudattavat kansainvälisten suositusten mukaista käytettävissä olevan tulon määrittelyä. Tulonjakotilaston asumiskustannukset ja kulutustutkimuksen asumisen kulutusmenot ovat yhtenevät. Kulutustutkimuksen tietoihin luetaan kotitalouden varsinaisten asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen asumisen kulutusmenot (ml. laskennallinen kulutus). Tilastoinnissa noudatetaan bruttovuokraperiaatetta ja luokitteluun käytetään yksityiskohtaista kulutusmenojen luokitusta (COICOP-HBS). Edellä mainittujen seikkojen lisäksi tilastojen tiedot saattavat erota otanta- ja tuotantomenetelmistä johtuvista syistä.

Tulonjakotilastot kuvaavat kotitaloussektorin tuloja ja tulonsiirtoja ja ovat siten kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin tulo- ja tulonkäyttötilin laajennus. Verrattaessa tulonjakotilaston koko maan tulosummia kansantalouden tilinpidon tulo- ja tulonkäyttötilin eriin on otettava huomioon erot sektorin rajaamisessa, eräissä määritelmissä ja tilastojen laatimismenetelmässä. 

Tulonjakotilaston saaduissa tulonsiirroissa sosiaalietuudet luokitellaan ESSPROS-tilastointijärjestelmän (The European System of Integrated Social PROtection Statistics) luokituksen mukaisiin kohde-/pääryhmiin. Luokitus on yhdenmukainen THL:n sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston kanssa, ja sitä käytetään EU-SILC-tilastossa. Tulonjakotilastossa toimeentulotuki kuuluu muuhun sosiaaliturvaan, kun THL:n sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilastossa asumismenoihin myönnetty toimeentulotuki on asumisen, ja terveysmenoihin myönnetty toimeentulotuki sairausajan toimeentuloturvan etuuksissa tilastovuodesta 2022 alkaen. Opintoetuudet eivät ole lainkaan ESSPROS-tilastoinnissa.

Tulonjakotilasto on vuositilasto.

Verrattaessa tulonjakotilaston koko maan tulosummia kansantalouden tilinpidon tulo- ja tulonkäyttötilin eriin on otettava huomioon erot sektorin rajaamisessa, eräissä määritelmissä ja tilastojen laatimismenetelmässä. Erojen johdosta kansantalouden tilinpidon ja tulonjakotilastojen luvut esimerkiksi kotitalouksien käytettävissä olevan tulon vuosimuutoksista saattavat erota tuntuvastikin toisistaan. 

Kansantalouden tilinpidon käytettävissä olevaan tuloon mm. sisältyy laskennallinen asuntotulo, kun tulonjakotilaston päätulokäsite (käytettävissä olevat rahatulot) ei sisällä asuntotuloa.

Omaisuustuloissa on merkittäviä käsitteellisiä eroja. Keskeinen ero on myyntivoittojen käsittely. Kansantalouden tilinpito ei sisällä hallussapitovoittoja, mutta sisältää veronalaisista luovutusvoitoista maksetut verot. Tulonjakotilasto (kokonaisaineisto) sisältää myyntivoitot (luovutusvoitot-tappiot) omaisuustulona ja niistä maksetut verot maksettuina tulonsiirtoina.  

Merkittäviä menetelmällisiä ja käsitteellisiä eroja on myös yrittäjätuloissa. 

Tulonjakotilasto on sisällöllisesti yhtenäinen lukuun ottamatta kotitalouden ja tulojen määritelmäeroista johtuvia eroja aineistoissa, sekä otosaineistoon sisältyvien erityisten virhelähteiden vaikutuksia.

Kokonaisaineiston ja otosaineiston tulotiedot ovat muuten samoja, mutta otosaineistoon sisältyy rekistereistä puuttuvia tulotietoja (lähdeveronalaiset korkotulot, eräät kotitalouksien väliset tulonsiirrot), jotka kerätään haastattelemalla kotitalouksia.

Lähdeaineistot

Tulonjakotilaston kokonaisaineisto on koko asuntoväestön kattava tilastoaineisto, joka kootaan henkilötasolla useista hallinnollisista aineistoista ja rekistereistä. Siten tilasto sisältää yksityiskohtaista tietoa kaikkien asuntokuntien ja niihin kuuluvien henkilöiden tuloista.

Kokonaisaineiston laadinnassa on käytetty seuraavia hallinnollisia aineistoja ja tilastorekistereitä:

• Digi- ja väestöviraston väestötietojärjestelmä ja Tilastokeskuksen henkilö- ja asuntotietovaranto
• Verohallinnon verotietokanta
• Kansaneläkelaitoksen eläke- ja etuustietokanta (sairausvakuutuskorvaus- ja kuntoutusrekisteri, elatustukirekisteri, opintotukirekisteri sekä asumistukirekisteri)
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kunnilta keräämä ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen aineisto
• Eläketurvakeskuksen eläketapahtumarekisteri
• Tilastokeskuksen tutkintorekisteri
• Valtiokonttorin sotilasvammakorvausjärjestelmän tietokanta
• Finanssivalvonnan (FIVA) tiedot (ansiosidonnaiset työttömyyspäivärahat)
• Tilastokeskuksen yritysrekisteri
• Työllisyysrahaston (ent. Koulutusrahasto) tiedot

Tulonjakotilaston otosaineisto perustuu edustavaan otostutkimukseen. Perustiedot kootaan yhdistämällä kotitalouksilta haastattelemalla kerätyt tiedot ja kokonaisaineiston rekisteritiedot hyväksytysti haastatellulle otokselle. Pääosa kotitalouksien luokittelutiedoista sekä ne tulotiedot, joita ei ole saatu rekistereistä, on kerätty haastattelemalla Tulo- ja elinolotutkimuksessa.

Kehikko                                                                                                                                                                                                                                    
Kokonaisaineiston kohdeperusjoukkona on Suomen asuntoväestö tilastovuoden lopussa (31.12). Asuntoväestön muodostavat kaikki asuinhuoneistoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tilaston ulkopuolelle jää runsaat kaksi prosenttia koko väestöstä. Heihin kuuluvat vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat), asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt. Kokonaisaineisto laaditaan yhdistämällä hallinnolliset ja rekisteritietolähteet henkilötunnuksen avulla henkilöille. Asuntokunnan tulot muodostetaan laskemalla yhteen samaan asuntokuntaan kuuluvien henkilöiden tulot.                                                                                                              

Otantakehikko
                                                                                                                                                    
Otosaineiston kohdeperusjoukko ja viiteajankohta (tilastovuoden viimeinen päivä) ovat samat kuin kokonaisaineistossa. Otantakehikkona on Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään ja Tilastokeskuksen henkilö- ja asuntotietovarantoon perustuva kokonaisaineisto. Otosaineiston perusjoukon viiteajankohta on 31.12. Otoskehikko muodostetaan ennen tilastovuoden loppua, jonka seurauksena otoskehikkoon sisältyy hieman virhettä. Otos tarkistetaan ennen tiedonkeruuta päivitetystä kokonaisaineistosta ja ylipeitosta aiheutuva virhe korjataan ennen otoksen poimintaa.
                                                                                             
Otantakehikkoa käytetään otannan eri tarkoituksiin, tulonjakotilaston otosaineistossa asuntokuntakotitalouksien ja poimintaluokkien muodostamiseen.

Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmä on yleisesti ottaen tyhjentävä ja ajantasainen henkilöiden osalta. Tietoja väestömuutoksista päivitetään reaaliaikaisesti. Tilastokeskus käyttää tietoja viikoittain henkilö- ja asuntotietovarantoihinsa, joita käytetään tilastollisiin tarkoituksiin, mm.  kuukausittain ennakollisen tilaston julkaisemiseen kunnittaisesta väestöstä sukupuolen mukaan. 

Tulonjakotilaston otosaineisto                                                                                                                                                                                                                                               
Tulonjakotilaston otostutkimuksessa noudatetaan neljän vuoden rotatoivaa paneeliasetelmaa. Kukin paneeli käsittää neljä tutkimuskertaa.

Otanta-asetelman tyyppinä on ositettu otanta. Henkilöiden satunnaisotos (5 500) asuntokuntineen poimitaan kokonaiskehikkoon muodostetuista ositteista ei-suhteellisella kiintiöinnillä. Kehikko kattaa kohdeperusjoukon lähes virheettömästi (ks. otantakehikko). Tilastovuoteen 2020 saakka poiminta oli kaksivaiheinen siten, että henkilöotos (5 500 tai 5 000) poimittiin niin kutsutusta master-otoksesta. Master-otos, joka käsitti 50 000 henkilöä (poikkeuksellisesti 100 000 vuosina 2016, 2019 ja 2020), oli poimittu otannan ensimmäisessä vaiheessa systemaattisella otannalla kokonaiskehikosta.

Ositteina ovat sosioekonomisen aseman 12 ryhmää. Sosioekonomiset ryhmät muodostetaan verotettavien tulojen perusteella yleensä kotitalouden (asuntokuntakotitalous) suurituloisimman tulotyypin ja tulotason mukaan (mm. yrittäjät poikkeuksena).

Paneeliasetelman seurauksena tutkimuksen 2.–4. tutkimuskerralle poimitaan 16-vuotiaiden lisäotos noudattaen toisen vaiheen otospoimintaa.

Otoshenkilöt (ja heidän asuntokuntansa) viittaa väestöön, joka on rekisteröity vakituisesti asuvaksi Suomessa 31. joulukuuta. Otosyksikkönä on 16 vuotta täyttänyt henkilö.  

Tulonjakotilaston kokonaisaineisto on koko asuntoväestön kattava tilastoaineisto, joka kootaan henkilötasolla useista hallinnollisista aineistoista ja rekistereistä. Siten tilasto sisältää yksityiskohtaista tietoa kaikkien asuntokuntien ja niihin kuuluvien henkilöiden tuloista.

Tulonjakotilaston otosaineistoon haastatteluilla kerättyjen tietojen pääasiallisena tiedonkeruumenetelmänä on tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu (CATI, computer assisted telephone interview) haastattelijan hallinnoimana ja verkkotiedonkeruu (CAWI, computer assisted web interview). Vain pieni osa haastatteluista (n. 1–2 %) kerätään tietokoneavusteisella käyntihaastattelulla (CAPI, computer assisted personal interview).

Tulonjakotilaston tiedot kerätään vuosittain.

Tulonjakotilaston otosaineistossa yksiköiden osuus, jotka sisältyivät sekä tiedonkeruuseen että hallinnollisiin lähteisiin, oli otoshenkilöistä ja niiden kotitalouksiin kuuluvista henkilöistä noin 100 %.

Tilastokeskuksen tulonjakotilastossa merkittävä kustannusrasite aiheutuu kotitalouksilta haastattelemalla kerätyistä tiedoista, joista ei saada tietoa muilla menetelmillä tai joiden muodostamiseen ei ole käytettävissä hallinnollisia tietolähteitä. Vastausrasite liittyy haastattelutiedonkeruuseen.

Haastatteluista vastaa Tilastokeskuksen Haastattelutiedonkeruut -osasto. Haastattelut tehdään tietokoneavusteisesti Blaise-lomakeohjelmiston avulla valtaosin puhelinhaastatteluina. Kielenä käytetään haastateltavan valinnan mukaan joko suomea, ruotsia tai englantia (tilastovuodesta 2014 lähtien). Vuonna 2022 haastattelun keskimääräinen kesto oli noin 34 minuuttia.

Tulonjakotilaston otosaineistossa kotitaloudet ja henkilöt saavat painokertoimen, jolla niiden tiedot korotetaan edustamaan perusjoukon tietoja. Otoshenkilölle muodostetaan aluksi asetelmapaino, joka kuvaa henkilön poimintatodennäköisyyttä otoksessa. Hyväksytylle otokselle paino korjataan otoshenkilön sisältymistodennäköisyyden käänteisluvulla. Vastauskatoa korjataan edelleen aineistoon kalibroimalla (CALMAR-makro) painot vastaamaan perusjoukon keskeisiä tunnettuja jakaumia ja summia. Menettelyllä pyritään pienentämään kadon valikoivuuden aiheuttamaa harhaa ja tuottamaan mahdollisimman tarkkoja estimaatteja tärkeimmille tulomuuttujille.

Vuoden 2022 aineiston painojen kalibroinnissa käytettiin seuraavia tietoja:

• alue (maakuntajako, jossa Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu erikseen; tilastollinen kuntaryhmitys)
• asuntokunnan koko
• jäsenten ikä- ja sukupuoliryhmät
• 16 vuotta täyttäneiden koulutusaste
• keskeisten tuloerien kokonaissummat: palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot, työttömyyspäivärahat (peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, ansiosidonnainen osuus), eläkkeet, asunto- ja opintolainojen korot
• tulonsaajien lukumäärät (ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, palkkatulot, eläketulot)
• pienituloisiin asuntokuntiin kuuluvien henkilöiden lukumäärä asuntoväestössä (rekisteripohjainen tulokäsite, tulonjakotilaston kokonaisaineisto)

Kalibrointitiedoista pienituloisiin asuntokuntiin kuuluvien lukumäärä otettiin käyttöön tilastovuonna 2015 ja koulutusaste tilastovuonna 2016 korjaamaan kasvaneesta kadosta seurannutta lisääntynyttä harhaa. Vaikutus 16 vuotta täyttäneiden henkilöiden koulutusjakaumaan oli merkittävä: peruskoulun varassa tai vailla koulutustietoa olevien lukumäärä kasvoi ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden lukumäärä pieneni. Sitä vastoin väestöryhmien mediaanitulojen muutokset ja vuosimuutokset olivat pieniä. Väestöryhmien väliset tulosuhteet eivät muuttuneet. Kalibrointimuutoksella ei ollut vaikutusta keskeisten tunnuslukujen ajalliseen vertailukelpoisuuteen.

Hyväksytysti vastanneiden otoskotitalouksien painokertoimien summa on estimaatti kotitalouksien kokonaislukumäärästä perusjoukossa tilastovuoden lopussa. Kotitalouksien kokonaislukumäärän estimoinnissa käytetään tilastovuodesta 2021 alkaen kokonaisaineistoon pohjautuvia rekisteritietolähteitä, joiden arvioidaan kuvaavan kotitalouksien määrää ja rakennetta aikaisempaa tarkemmin. Sitä ennen estimoinnissa käytettiin ensisijaisesti tilastovuoden lopun väestöstä poimittua ns. master-otosta. Uuden menetelmän johdosta kotitalouksien kokonaismäärä vuoden lopussa eroaa jonkin verran enemmän asuntokuntien lukumäärästä.

Tulonjakotilaston kokonaisaineistoon muodostettavien tietojen oikeellisuus varmistetaan tarkistamalla eri lähdeaineistoista käytettävien tietojen virheettömyys ja yhtäpitävyys johdettavia luokituksia ja muuttujia varten. Tarkistuksia tehdään lisäksi otosaineistossa sen jälkeen, kun kokonaisaineiston tiedot on yhdistetty otokselle. Kokonaisaineiston tulotietojen peittävyys on hyvä käytettyyn tulokäsitteeseen nähden (käytettävissä olevat rahatulot). Tiedoista puuttuvat tuloerät, jotka jäävät kokonaan rekisterien ulkopuolelle tai joita ei lueta tuloksi.                                                                                                                                                                             
Väestötietojen osalta kokonaisaineiston laatua on selvitetty esimerkiksi Tilastokeskuksen Asunnot ja asuinolot -tilaston laatuselosteessa. Tulotietojen peittävyyttä ja laaditun aineiston laatua tutkitaan vertaamalla kokonaisaineistoa muihin tilastolähteisiin, kuten Verohallinnon, Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoihin ja Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin tietoihin. Vertailuja tehdään säännöllisesti vuosittain ja niistä voi tarkemmin tiedustella Tilastokeskuksesta.

Otosaineiston keskeisin virhelähde on yksikkökato, jota korjataan otanta-asetelmaan perustuvalla painotuksella. Tulosten laatuun vaikuttavat kadon ja satunnaisvaihtelun lisäksi peittovirheet (kehikkoperusjoukko poikkeaa kohdeperusjoukosta) ja mittausvirheet (tulosmuuttujan mitattu arvo poikkeaa sen oikeasta arvosta).  Vain pieni osa tuloeristä kerätään haastatteluilla (mm. lähdeveronalaiset korkotulot). Tiedonkeruun sähköiselle lomakkeelle on sisällytetty tietojen uskottavuus- ja loogisuustarkastuksia. Tietoja prosessoidaan tiedonkeruun jälkeen tarpeellisin tarkistuksin ja editoinnein yksikkötasolla, pääasiassa automaattisilla proseduureilla noudattaen vakiosääntöjä. Eräkato imputoidaan hot-deck-menetelmällä. Osa virhelähteistä voi tuottaa systemaattisia virheitä. Systemaattisia virheitä arvioidaan vertaamalla estimaatteja kokonaisaineistoista ja muista rekistereistä saataviin, koko väestöä koskeviin tietoihin sekä muiden tilastojen vastaaviin tietoihin. Vertailuja tehdään vuosittain ja niitä voi tiedustella Tilastokeskuksesta.

Tulonjakotilaston otosaineiston tietosisältö perustuu ESS EU-SILC:n tilastoon (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions, EU:n parlamentin ja neuvoston asetus 1177/2003; 1700/2019).

Luokituksissa käytettävät tulotiedot pohjautuvat tulonjakotilaston tarpeisiin muodostettuihin tietoihin. Nämä tulotiedot noudattavat kansainvälisiä tulonjakotilaston suosituksia: OECD (2013) OECD Framework for Statistics on the Distribution of Household Income, Consumption and Wealth, OECD Publishing; UNECE (2011) Canberra Group Handbook on Household Income Statistics, Second Edition 2011.

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja. 

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tulonjakotilaston otosaineiston tietosisältö perustuu ESS EU-SILC-tilastoa (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions) koskevaan EU:n parlamentin ja neuvoston kehysasetukseen 1700/2019 vuodesta 2021 alkaen ja sitä aiemmin asetukseen 1177/2003.  

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus. 

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietojen käsittely on rajattu käyttövaltuuksin tilaston tekijöille. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäviksi säädetyt tiedot.

Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki (280/2004). Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella tulee sovellettavaksi EU:n yleinen tietosuoja-asetus EU 2016/679 ja kansallinen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) eli julkisuuslaissa.

Tulonjakotilaston otosaineiston tietoja liitetään Tilastokeskuksen tulonjakotilaston palveluaineistoon. Palveluaineisto ei sisällä suoria tunnistetietoja. Tietosuojan varmistamiseksi tunnistusta helpottavien tulomuuttujien arvoja karkeistetaan.

Tulonjakotilaston otosaineiston ja elinolotilaston perustana olevan tilastoaineiston tietoja luovutetaan EU:n tilastovirastoon Eurostatiin EU-SILC-tilastoa (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions) varten. Tilastoaineisto ei sisällä suoria tunnistetietoja. Aineistoon tehdään lisäksi maille yhteiset ja tarvittaessa kansallisesti erityiset suojaustoimenpiteet. Eurostat luovuttaa EU-SILC-tilaston aineistoa hakemuksesta tutkimuskäyttöön. Aineistoja käsittelevät tutkijat kirjoittavat salassapitosopimuksen.

Tilastollisia suojausmenetelmiä on kuvattu muun muassa julkaisussa the Handbook on Statistical Disclosure Control (2010).

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun. 

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tulonjakotilaston kokonaisaineiston alueittaisia tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen ohella taulukkotietoina myös muissa tietokannoissa. Postinumeroalueittaisia tietoja on Tilastokeskuksen Paavo-palvelussa ja muita aluetietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetissa.

Tulonjakotilaston tulotietoja käytetään Tilastokeskuksen elinolotilastoon. Tulonjakotilaston otosaineisto ja elinolotilasto perustuvat samaan otosaineistoon. Tietoja käytetään kansainväliseen ESS EU-SILC-tilastoon (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions). EU:n tilastovirasto Eurostat vastaa EU-SILC:in tilastoinnista ja sen tilastoaineistojen luovuttamisesta tutkimuskäyttöön. Tutkimuskäyttö edellyttää käyttölupahakemusta.

Tulonjakotilaston otosaineistosta toimitetaan lisäksi OECD:lle (OECD IDD) ja määrävuosin Luxemburg Income Study's (LIS) kansainväliseen tietokantaan. Ne julkaisevat kansainvälisesti vertailukelpoisia tietoja tilastosivuillaan.

Tulonjakotilastosta on saatavissa tietoja maksullisina erityisselvityksinä, muun muassa taulukkoaineistoina, Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden kautta. Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassapidettäviä. Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti, eikä tilastotaulukoista käy ilmi yksittäisen kotitalouden antamia vastauksia.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.   

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta. 

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.   

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa. 

Tulonjakotilaston otosaineistosta laaditaan vuosittain palveluaineisto, jota luovutetaan anonymisoituna yksikkötason mikroaineistona (nk. palveluaineisto) tieteelliseen tutkimuskäyttöön, tilastollisiin selvityksiin ja mikrosimulointiin Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden kautta. Palveluaineiston tietojen käyttö on luvanvaraista. Hakemukseen on sisällytettävä aineiston käyttötarkoitus, tutkimussuunnitelma ja allekirjoitetut salassapitosopimukset tutkimukseen osallistuvilta henkilöiltä. Palveluaineisto on maksullinen.

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassapidettäviä. Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti, eikä tilastotaulukoista käy ilmi yksittäisen kotitalouden antamia vastauksia. Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä. Ohje 6.2.2020 10 (16).

Tulonjakotilaston otosaineiston ja elinolotilaston tietoja sisältävä kansallinen aineisto luovutetaan EU:n tilastovirastoon Eurostatiin kansainvälistä, vertailevaa ESS EU-SILC-mikroaineistoa varten. Eurostat luovuttaa mikroaineistoa (EU-SILC Users’ Database) anonymisoituna tieteelliseen tutkimuskäyttöön käyttölupapäätöksen perusteella. Eurostatin kautta hankittavassa aineistossa ovat mukana EU-SILC-tutkimusta tekevien maiden aineistot. Suomen tiedot ovat saatavissa Eurostatin kautta pidemmällä viipeellä kuin Tilastokeskuksesta. Lisätietoja ESS EU-SILC-mikroaineistosta saa Eurostatin verkkosivuilta.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista. 

Tulonjakotilaston relevanssia arvioidaan käyttäjiltä saadun palautteen, tilastotietojen käytön (StatFin -taulukot) seurannan ja erillisten tietopyyntöjen perusteella.

Tulonjakotilaston laatudokumentoinnissa noudatetaan Tilastokeskuksen Suomen virallisen tilaston (SVT) ohjeistusta.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. 

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.