Tutkimus- ja kehittämistoimintatilasto kuvaa tutkimuksen ja kehittämisen (t&k) henkilöresursseja, toiminnan menoja ja rahoitusta. T&k-tietoja tarkastellaan sektoreittain, toimialoittain ja alueittain. Tilasto perustuu yrityksiltä, julkisen sektorin organisaatioilta, tutkimuslaitoksilta, korkeakouluilta sekä yksityisen voittoa tavoittelemattoman sektorin yksiköiltä saatuihin tietoihin. Tilaston laadinnassa noudatetaan OECD:n ja EU:n suosituksia.

Yrityssektorilla kohdeperusjoukko on Suomessa toimivat yritykset tietyin kokoluokkarajoituksin. Kehikko on Tilastokeskuksen ylläpitämä yritysrekisteri. Tiedonkeruun peruselementti on paneeli, jota seurataan vuosittain. Paneeliin sisällytetään yritykset, jotka ovat ilmoittaneet t&k-toimintaa edellisen vuoden kyselyssä sekä Business Finlandilta tuotekehitystukea saaneet yritykset. Muista perusjoukon yrityksistä tietoja kerätään otoksella. Otoksella päivitetään paneelia, eli t&k:ta ilmoittavat yritykset siirtyvät seuraavana vuonna paneeliin. Otoskehikkona ovat perusjoukkoon paneelin muodostamisen jälkeen jäljelle jääneet yritykset.

Julkisella ja yksityisellä voittoa tavoittelemattomalla sektorilla perusjoukon muodostavat edellisessä kyselyssä t&k-toimintaa ilmoittaneet yksiköt. Lisäksi paneelia täydennetään säännöllisesti yksiköillä, joiden voidaan perustellusti olettaa harjoittavan tutkimustoimintaa. Julkisen sektorin t&k-tilastoa voidaan käytännössä pitää kokonaistutkimuksena.

Korkeakoulusektorin kohdeperusjoukon muodostavat yliopistot, yliopistolliset keskussairaalat, ammattikorkeakoulut sekä yliopistoihin rinnastettava Maanpuolustuskorkeakoulu. Korkeakoulusektoriin voi myös kuulua korkeakoulujen tutkimukseen kiinteästi integroituneita julkisia tai yksityisiä tutkimuslaitoksia. Tilasto on kattavuudeltaan kokonaistutkimus.

Yrityssektorilla tilastoyksikkö on pääsääntöisesti yritys (yritysyksikkö). Aineisto kuitenkin kerätään oikeudellisilta yksiköiltä ja summataan yritysyksikön tasolle. Joissakin tapauksissa tilastoyksikkö on konsernin Suomessa toimiva osa. Julkisella sektorilla tilastoyksikkö on tutkimuslaitos, ministeriö, kunta tai virasto. Yksityisellä voittoa tavoittelemattomalla sektorilla tilastoyksikkö on rahasto tai säätiö. Korkeakoulusektorilla tilastoyksikkö on yliopisto, ammattikorkeakoulu tai yliopistollinen sairaala. Korkeakoulusektoriin voi myös kuulua korkeakoulujen tutkimukseen kiinteästi integroituneita julkisia tai yksityisiä tutkimuslaitoksia. Yliopistoissa laskentaa tehdään myös laitos (vastuualue) tasolla.

T&K-henkilöstö: lukumäärä; t&k:hon käytetty työaika: t&k-työvuosi (tutkimustyövuosi); t&k-menot ja muut rahamääräiset tiedot: tiedonkeruu 1 000 euroa, julkistus miljoonaa euroa (joissakin tapauksissa 1000 euroa).

Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.

Suomessa tehty tutkimus ja kehittämistoiminta. Aluetiedot kerätään kuntatasolla, mutta julkaistaan maakuntatasolla Tilastokeskuksen kulloisenkin vuoden alueluokitusten mukaisesti.

OECD:n ohjeistuksen mukaiset talouden sektorit:
Yritykset
Julkinen sektori (valtionhallinto, muut julkiset laitokset ja paikallishallinto)
Yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta (YVT-sektori)
Korkeakoulut (yliopistot, yliopistolliset keskussairaalat, ammattikorkeakoulut sekä yliopistoihin rinnastettava Maanpuolustuskorkeakoulu).  Korkeakoulusektoriin voi myös kuulua korkeakoulujen tutkimukseen kiinteästi integroituneita julkisia tai yksityisiä tutkimuslaitoksia.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilastoa on laadittu vuodesta 1971 lähtien. Kokonaistasolla sekä pääsektoreiden (yritykset, korkeakoulut, julkinen sektori) loppusummien osalta vertailukelpoisuus aikasarjassa on verraten hyvä. T&k-tilastot OECD:n ja EU:n jäsenmaissa ovat niin ikään verraten hyvin vertailukelpoisia.

Tilasto julkaistaan vuosittain.

Yrityssektorin t&k-paneeliasetelmasta seuraa, että tilaston peitto t&k-toiminnan volyymin suhteen voidaan arvioida hyväksi. Muilla sektoreilla tilasto on kokonaistutkimus.

Korkeakoulujen, julkisen sektorin ja yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan osalta tilasto on kokonaistutkimus. Yrityksistä tietyiltä t&k-toiminnan kannalta vähämerkityksellisiltä toimialoilta (esimerkiksi vähittäiskauppa ja majoitus- ja ravitsemustoiminta) mukana ovat vähintään 100 henkilöä työllistävät yritykset ja muilla toimialoilla alle 10 hengen yrityksistä mukana ovat vain julkista t&k-tukea saaneet. Tästä huolimatta, koska t&k on voimakkaasti keskittynyt tietyille toimialoille ja suuriin yrityksiin, voidaan kattavuus arvioida t&k-volyymin kannalta lähes kokonaistutkimuksen tasolle.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilasto ilmestyy vuosittain. Julkistamisajankohta on tilastovuotta seuraava lokakuu (t+10), EU:n komission regulaation vähimmäisvaatimus on t+18. Samalla julkaistaan tiedonkeruuvuotta koskeva arvio t&k-menojen loppusummasta yrityksissä, julkisella ja YVT-sektorilla sekä korkeakoulusektorilla. Yritysten ja julkisen sektorin arviot perustuvat vastaajien ilmoitukseen kuluvan vuoden suunnitelluista t&k-menoista. Korkeakoulusektorin arvio perustuu valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kehitykseen sekä muihin laskelmiin.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan -tilaston julkistus ja tietotoimitukset ovat tavoitepäivän mukaisia.

Tilasto kattaa kansainvälisten suositusten mukaisesti Suomessa tehdyn t&k-toiminnan kaikilla muilla sektoreilla paitsi kotitalouksissa. Tilastosta on saatavilla kansainväliset ja kansalliset tietotarpeet täyttävät tiedot.

Yrityssektorilla tiedonkeruun peruselementti on paneeli, jota seurataan vuosittain. Paneeliin sisällytetään yritykset, jotka ovat ilmoittaneet t&k-toimintaa edellisen vuoden kyselyssä sekä Business Finlandilta tuotekehitystukea saaneet yritykset. Muista perusjoukon yrityksistä tietoja kerätään otoksella. Otosta ei täysimääräisesti koroteta otoskehikon tasolle, sillä ensisijaisesti päivitetään t&k-paneelia, eli t&k:ta ilmoittavat yritykset siirtyvät seuraavana vuonna paneeliin. Otantaosion merkitys lopullisissa tilastoluvuissa on varsin pieni, joten otannan ja mahdollisen otantavirheen merkitys on vähäinen.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rajaaminen jää kyselyn vastaajalle annettujen ohjeiden ja määritelmien perusteella, mikä saattaa aiheuttaa mittausvirhettä.

Yritykset

Kysely postitettiin maaliskuussa 2023 ja kohdeyrityksillä (6 638 kpl) oli mahdollisuus vastata siihen internetissä ja tarvittaessa paperilomakkeella. Vastaamattomille lähetettiin noin kuukauden kuluttua muistutuskirje ja myöhemmin vielä toinen. Tämän lisäksi tärkeimpiin suuryrityksiin otettiin tarvittaessa erikseen yhteyttä. Käytännössä kaikki t&k-menoja ilmoittaneista yrityksistä vastasi sähköisellä lomakkeella. Vastausprosentti oli kaikkiaan 69. Yrityskoon mukaan tarkasteltuna parhaiten vastasivat suuret yli 250 työntekijän yritykset, joiden vastausprosentti oli 77.
  <caption>Yritysten vuoden 2022 t&k-kyselyn yritysmäärät, ylipeitto ja vastausprosentit</caption>

Vastaajaryhmä	Mukana kyselyssä	Ylipeitto	Vastanneita	Vastausaste
	lkm	lkm	lkm	%
YHTEENSÄ	6638	194	4415	68,5
HENKILÖKUNNAN LUKUMÄÄRÄ
0-9	1177	47	752	66,5
10-99	3574	78	2345	67,1
100-249	1163	39	783	70,0
250-499	399	13	300	77,7
500+	325	17	235	76,3
PÄÄRYHMÄ
Otos	3418	65	2158	64,4
Paneeli	3220	129	2257	73,0

Ylipeitto tarkoittaa tilannetta, jossa yritys on lopettanut tai vastaus on yhdistetty toiseen vastaukseen (konsernivastaus)

Julkinen sektori ja yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta

Julkisyhteisöjen ja yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan t&k-tiedot kerättiin sähköisellä lomakkeella t&k-toimintaa harjoittavilta yksiköiltä. Tiedonkeruu aloitettiin maaliskuussa ja vastaamattomat saivat kaksi muistutuskirjettä. Kyselyn perusjoukko oli käytännössä sama kuin edellisvuosina. Kysely lähetettiin 134 yksikölle ja vastausprosentiksi saatiin 85%.

Korkeakoulusektori

Kokonaistutkimus, jossa ei ole yksikkökatoa.

Yritykset
T&k-menot: 1,0%
T&k-työvuodet: 4,6%
Tutkijoiden työvuodet: 9,7%

Julkinen ja YVT-sektori
Eräkato on hyvin vähäistä

Korkeakoulusektori
Eräkato ei ole relevantti

Tilaston aluetiedot tuotetaan Tilastokeskuksen ja Eurostatin alueluokituksilla ja ne ovat vertailukelpoisia kansallisesti ja kansainvälisesti.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilastoa on laadittu vuodesta 1971 lähtien. Kokonaistasolla sekä pääsektoreiden (yritykset, korkeakoulut, julkinen sektori ja yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta) loppusummien osalta vertailukelpoisuus aikasarjassa on verraten hyvä.

Muutoksia aikasarjassa

Yritykset
Yrityssektorilla toimialoittaista vertailua vaikeuttavat toimialaluokituksen muutokset sekä toimialaa vaihtavat yritykset. Karkealla toimialatasolla aikasarja on kuitenkin melko vertailukelpoinen vuodesta 1985 alkaen.

1971-1983 yritykset jakoivat vastauksensa toimialayksikön (tuoteryhmän mukaan). Alkaen 1985 yrityksen päätoimialan mukaan.

1998-2004 t&k-menojen rahoituslähde oman konsernin ulkomaiset yksiköt oli yhdistetty yrityksen omaan rahoitukseen pienentäen ulkomaisen rahoituksen osuutta. Syynä oli tiedonsaantiongelmat. Vuodesta 2005 alkaen luokka on uudelleen jaettu.

2011 lisättiin yli 100 henkilön yritykset toimialoilta: 47, 55-56, 68-69, 75-88 ja 96-99.

2020 lisättiin otos 10-99 henkilön yrityksistä toimialoilta: 47, 55-56, 68-69, 75-88 ja 96-99.

Julkinen ja YVT-sektori
Tiedot ennen vuotta 1983 eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia myöhempään aikasarjaan.

Suurimmat kunnat lisättiin tilastoon vuonna 2007.

Vuodesta 2017 alkaen tutkimusmenojen rahoituslähde oma rahoitus on jaettu: 1) perusrahoitus (valtion tai kuntien budjettirahoitus) ja 2) oma rahoitus (esim. liiketoiminnan, varainhankinnan, sijoitus- ja rahoitustoiminnan sekä omien rahastojen ja säätiöiden tuotto).

Korkeakoulut

Tiedot ennen vuotta 1983 eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia myöhempään aikasarjaan.

Tutkimuksen osuutta yliopistojen opettajien ja tutkijoiden työajasta selvitettiin kyselytutkimuksilla 1983, 1992-1993 ja 2004-2005. Näiden perusteella määriteltiin laskentaan uudet tutkimuksen osuudet virkaryhmän ja tieteenalan mukaan.

Korkeakoulusektoriin sisältyvien yksiköiden määrä kasvoi vuonna 1997 yliopistollisilla keskussairaaloilla ja vuonna 1999 ammattikorkeakouluilla. Aineistopuutteiden vuoksi muutamien yliopistojen perusrahoituksen työvuositietoja on arvioitu vuonna 2010. Korkeakoulusektorin tilastomenetelmän muutos vuodesta 2011 alkaen vaikuttaa yliopistotietojen vertailukelpoisuuteen. Aikaisempien ajankäyttötutkimusten sijaan tutkimuksen osuus määritellään hallinnollisista ajankäyttö- ja työsuunnitelmatiedoista.
Tutkimusosuus yliopistojen opettajien ja tutkijoiden ajankäytöstä päivitettiin koskien vuotta 2014. Ajankäyttökertoimien päivitys 2014 nosti jonkin verran tutkimuksen osuutta työajasta, mikä osaltaan vaikuttaa tutkimustyövuosien ja tutkimusmenojen nousuun 2013–2014.

Vuonna 2016 korkeakoulusektoriin lisättiin Maanpuolustuskorkeakoulu, joka aikaisemmin sisältyi julkiseen sektoriin.
Yliopistojen ajankäyttökertoimien päivitys koskien vuotta 2017 nosti tutkimuksen osuutta yliopistojen tutkimushenkilöstön työajasta. Tästä seurasi korkeakoulusektorin tutkimustyövuosien ja menojen kasvu. Ajankäyttökertoimien päivitys 2021 ei juurikaan vaikuttanut tutkimustyövuosien tai tutkimusmenojen määrään.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilasto kuvaa t&k-toiminnan menoja. Tilastokeskuksen tuottama tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa -tilasto puolestaan kuvaa julkista t&k-rahoitusta. T&k-menotilastossa (toteuma) oleva julkinen rahoitus ei välttämättä ole sama kuin rahoitustilaston julkinen t&k-rahoitus (aikomukset). T&k-toiminnan perusmääritelmä on molemmissa tilastoissa sama.

T&k-tilastossa korkeakoulut muodostavat oman sektorinsa, mutta tiedot ovat yhteensopivia kansantalouden tilinpidon kanssa. Kansantalouden tilinpito käyttää t&k-tietoja henkisten omaisuustuotteiden laskennassa.

Yritykset
Tiedot kerätään sähköisellä lomakkeella. Kohdeperusjoukko on Suomessa toimivat yritykset. Kehikko on Tilastokeskuksen ylläpitämä yritysrekisteri. Tilastoyksikkö on pääsääntöisesti yritys. Joissakin tapauksissa tilastoyksikkö on konserni tai konsernin Suomessa toimiva osa.

Tiedonkeruun peruselementti on paneeli, jota seurataan vuosittain. Paneeliin sisällytetään yritykset, jotka ovat ilmoittaneet t&k-toimintaa edellisen vuoden kyselyssä sekä Business Finlandilta tuotekehitystukea saaneet yritykset. Muista perusjoukon yrityksistä tietoja kerätään otoksella. Otoksella päivitetään paneelia, eli t&k:ta ilmoittavat yritykset siirtyvät seuraavana vuonna paneeliin.

Otoskehikkona ovat perusjoukkoon paneelin muodostamisen jälkeen jäljelle jääneet yritykset. Otoskehikon kaikki vähintään 100 työntekijän yritykset sisällytetään kyselyyn. Työntekijämäärältään 10–99 henkilön yritysten osalta käytetään otantaa. Otanta-asetelma on toimialan ja kokoluokan mukaan ositettu yksinkertainen satunnaisotanta. Alle 10 työntekijän yrityksistä mukana ovat vain paneelissa olevat yritykset. Tilasto kattaa kaikki toimialat.

Kysely postitettiin maaliskuussa ja kohdeyrityksillä oli mahdollisuus vastata siihen internetissä ja tarvittaessa paperilomakkeella. Vastaamattomille lähetettiin noin kuukauden kuluttua muistutuskirje ja myöhemmin vielä toinen. Tämän lisäksi tärkeimpiin suuryrityksiin otettiin tarvittaessa erikseen yhteyttä.

Julkinen sektori ja yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta

Julkisyhteisöjen ja yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan (YVT) t&k-tiedot kerättiin sähköisellä lomakkeella t&k-toimintaa harjoittavilta yksiköiltä. Tiedonkeruu aloitettiin maaliskuussa ja vastaamattomat saivat kaksi muistutuskirjettä.

Korkeakoulusektori

Ammattikorkeakoulujen, yliopistollisten sairaaloiden sekä yliopistoihin rinnastettavan Maanpuolustuskorkeakoulun tiedot kerätään kokonaistutkimuksena suoralla kyselyllä.

Yliopistojen tutkimus- ja kehittämistoimintaa kuvaava tilasto on kokonaistutkimus, joka koostuu useasta eri tietolähteestä. Tilasto tuotetaan yhdistämällä seuraavista lähteistä saadut tiedot.

Tilastokeskuksen tekemä erilliskysely, jossa kysytään yliopistoittain vastuualueiden (laitosten) tutkijoiden päätoimiseen työskentelyyn osoitetut apurahat, t&k–toiminnan investoinnit, ulkopuolisella rahoituksella tehdyn tutkimustyön rahoitus rahoituslähteittäin, yliopistojen omilla varoilla tehdyn tutkimustyön menot vastuualueittain.

Opetus- ja kulttuuriministeriön henkilöstö-, toimipaikka- ja taloustiedonkeruu: Henkilöstötiedonkeruusta saadaan henkilötyövuosi-, ammattinimike-, koulutus-, tieteenala-, vastuualue- ja toimipistetiedot henkilöittäin. Toimipistetiedonkeruun tiedoista saadaan tieto jokaisen henkilön työpaikan sijainnista. Tätä tietoa käytetään seutukunta ja maakuntatietojen laskennassa. Taloustiedonkeruun tiedoista hyödynnetään tilinpäätöstietojen käyttömenoja. Näitä käytetään käyttömenojen (pl. tutkimushenkilöstön palkkamenot) tutkimusosuuden laskemiseen.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) palkka-aineisto, josta hyödynnetään yliopiston henkilöstön palkkatietoja ja ammattinimikkeitä.

Yliopistojen tutkimushenkilöstön koulutustiedot saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä.

Yliopistojen työajanseuranta- tai työsuunnitelmatiedot, joiden avulla on laskettu ajankäyttökertoimet henkilöstöryhmittäin ja päätieteenaloittain. Tilastokeskus kerää kyseisen aineiston 4-5 vuoden välein.

Yliopistojen laskenta

Tilasto kattaa kaikki Suomen yliopistot. Yliopistotutkimukseen on sisällytetty tutkimustyö yliopistollisista keskussairaaloista siltä henkilökunnalta, jolla on samanaikaisesti virka yliopiston laitoksella (yliopistojen suorassa kyselyssä ilmoittamat henkilöt). Muu yliopistosairaaloissa tehty tutkimustyö kysytään erillisenä kyselynä sähköisellä lomakkeella.

Budjettirahoituksella tarkoitetaan yliopistolain mukaisella rahoituksella tehdyn tutkimustoiminnan menoja. Yliopistojen omaa rahoitusta on omista varoista maksetut tutkimustoimintaan käytetyt varat (yliopistojen rahastojen ja säätiöiden tutkimusrahoitus ja liiketoiminnan tuotto). Ulkopuoliseen tutkimusrahoitukseen luetaan muu yliopistojen tilinpidon kautta kulkeva rahoitus. Rahoitustiedot kysytään arvonlisäverottomina.

Tutkimushenkilöstö
Yliopistojen tutkimushenkilöstön perusjoukon muodostavat henkilöt, joiden työajasta yli 10 % kohdistuu tutkimukseen ja vuoden keskimääräiseen yliopistojen henkilöstötilanteeseen. Tiedot tuotetaan yhdistämällä yliopistoilta saadut laitostason henkilötiedot EK:n palkka-aineistoon. Tutkivilla laitoksilla työskentelevästä henkilöstöstä tutkijoiksi lasketaan ne henkilöt, joilla on opetus- ja kulttuuriministeriön henkilöstötiedoissa määritelty tutkijanuraporras. Tähän henkilöstöön kuuluvat tutkijakoulutettavat, tutkijatohtorit, yliopistonlehtorit, professorit ja tutkimusjohtajat sekä tuntiopettajat. Muuhun t&k-henkilöstöön sisältyvät tutkimuksen avustava- ja atk-henkilöstö sekä virkaryhmien perusteella muutamia ammattinimikkeitä, joilla ei ole tutkijanuraporrasta. Luokittelut henkilöstöryhmiin tehdään ammattinimiketietojen perusteella. Yliopistojen t&k-henkilöstö koostuu kokonaisuudessaan tutkijoista ja muuhun t&k-henkilöstöön määritellyistä ammattinimikkeistä. Koulutustieto henkilöstölle saadaan ensisijaisesti Tilastokeskuksen tilastovuoden tutkintotiedoista.

Laitos lasketaan tutkivaksi, jos ainakin osalle henkilöstöä on määritetty tutkimuksen tieteenala. Yleensä tällainen yksikkö saa myös ulkopuolista tutkimusrahaa, mutta se voi olla yksinomaan perusrahoituksella toimiva. Esimerkiksi hallintovirastot, kirjastot, kielikeskukset ja harjoittelukoulut eivät ole tutkivia yksiköitä, vaikka niiden joillekin henkilöille olisi merkitty tieteenalatieto.

Tutkimustyövuodet
Tutkimustyövuosien laskenta perustuu ajankäyttökertoimin selvitettyihin tutkimustyön osuuksiin henkilöstöryhmittäin päätieteenalatasolla. Ajankäyttökertoimet on laskettu yliopistojen työajanseuranta- tai työsuunnitelmatietojen avulla. Tutkimustyövuosia lasketaan vain t&k-henkilöille, jotka työskentelevät tutkimusta tekevässä yksikössä. Muun henkilöstön työajasta jyvitetään osuus tutkimukselle, mutta tämä lasketaan mukaan vain käyttömenoina, ei työvuosina. Epävarmuudet laskennassa liittyvät tutkimushenkilöstön määrittelyyn ja ajankäyttökertoimien laatuun. Tutkimusosuuden päivityksen myötä määritellään myös joitakin tutkimushenkilökuntaan sisällytettäviä ammattinimikkeitä uudelleen. Tutkimustyövuosiin lasketaan myös tutkimusapurahalla tehty työ. Yliopiston tilinpidon kautta maksetut apurahat saadaan Tilastokeskuksen suorasta kyselystä, jossa kysytään myös apurahalla tehtyjen työvuosien määrä. Kyselyssä saatua tietoa apurahalla tehdyistä työvuosista täydennetään laskemalla apurahoista työvuodet jakamalla ilmoitettujen apurahojen määrä tilastovuonna vahvistetun verottoman apurahan enimmäismäärällä.

Tutkimusmenot
Tutkimusmenot koostuvat t&k-henkilöstön palkkausmenoista, tutkimukselle jyvitetyistä muista käyttömenoista ja tutkimusinvestoinneista. Palkkausmenot lasketaan tutkimustyövuodelle henkilöstöryhmän ja yliopistojen keskimääräisen palkkamenon mukaan. Laskettuihin palkkamenoihin lisätään lomaraha, sosiaaliturvamaksut ja eläkemaksut. Muun kuin tutkimushenkilöstön palkkamenon tutkimusosuus lasketaan osaksi muita käyttömenoja. Jyvityksen laskentaperuste on tutkimuspalkkojen suhde yliopiston kokonaispalkkakustannuksiin. Tutkimuspalkkoihin lasketaan myös maksetut palkanluonteiset apurahat. Tilakustannuksista, palvelujen ostoista ja muista käyttömenoista lasketaan niin ikään osuus tutkimukselle.

Tiedot kerätään sähköisellä lomakkeella suoraan tiedonantajilta. Korkeakoulusektorilla käytetään myös hallinnollisia rekisteriaineistoja.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilasto kerätään vuosittain.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta -tilastosta on laadittu Tilastokeskuksen ohjeistuksen mukaiset tietosuojaohjeet.

Yritysten, julkisen sektorin ja yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan sekä korkeakoulusektorin ammattikorkeakoulujen ja yliopistollisten sairaaloiden tilastointi perustuu suoraan tiedonkeruuseen vastaajilta. Yliopistojen tilastoprosessi on yhdistelmä suoraa tiedonkeruuta, hallinnollisia aineistoja ja laskennallisia kertoimia.

1) Vastauksia verrataan t-1 tietoihin kiinnittäen erityistä huomiota suuriin t&k-yksiköihin
2) Eräkatoa imputoidaan muuttujien välisillä loogisilla säännöillä sekä yritysten osalta edellisen vuoden toimialoittaisilla jakaumatiedoilla
3) Suurimmat yksikkökadon yksiköt imputoidaan edellisen vuoden vastauksella.
4) Yrityssektorilla painokerrointen laskenta paneeliosiossa tarkoittaa katokorjausta, otososiossa myös asetelmapaino (otantasuhde) on mukana. Painokertoimien laskennassa on käytetty yritysrekisterin liikevaihtotietoa. Ositteen painokerroin on kyselyyn kuuluvien yritysten kokonaisliikevaihdon ja vastanneiden liikevaihdon suhde. Painokerrointen laskennasta on poistettu konsernitason vastaukset ja eräät tutkimustoiminnan laajuuden kannalta ääriarvoiksi (extreme values) katsottavat yritykset. Nämä muodostavat oman jälkiositteensa painokertoimella 1. Muut sektorit ovat kokonaistutkimuksia.

Suorassa tiedonkeruussa sähköinen lomake ohjaa vastaajaa huomauttamalla virhetilanteista ja epäloogisuuksista. Saatu aineisto tarkistetaan ohjelmallisesti ja korjataan pääosin manuaalisesti, osin automaattisilla editoinneilla ja imputoinneilla.

Imputoitujen havaintojen osuus kaikista t&k-toimintaa harjoittaneista yrityksistä, sekä yksikkö- että eräkato päämuuttujien osalta:
Yritykset
T&k-menot: 6,2%
T&k-työvuodet: 12,7%
Tutkijoiden työvuodet: 16,7%

Julkinen ja YVT-sektori yhteensä
Imputoitujen vastausten osuus 5,4%

Korkeakoulusektori
Ei relevantti

Tutkimus- ja kehittämistoimintatilastossa noudatetaan Eurostatin ja OECD:n suosituksia tilastomenetelmistä. Tilastointi pohjautuu OECD:n Frascati-manuaaliin.

Tilastokeskus

Taloustilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

EU:n yritystilastoja koskeva asetus N:o 2019/2152 edellyttää tutkimus- ja kehittämistoiminnan tietojen keruuta ja toimittamista Eurostatille sekä ohjaa tilaston laadintaa.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintatilaston aineiston suojaamisessa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilö- ja yritystietojen suojausohjeita. Lähtökohta aineiston julkistamisessa on olla julkaisematta tietoa kyselyn paneeliin ja otokseen lukeutuvista yrityksistä. Suojaamisessa ensisijainen menettely on kynnysarvosäännön, ja toissijainen dominanssisäännön noudattaminen. Aineisto sisältää henkilö- ja euromääriä.

Tiedot julkaistaan perusjulkaisuissa pääsääntöisesti siten, että erillistä suojaamista ei tarvita (julkaistavissa tiedoissa on riittävästi havaintoja eikä dominanssia ilmene). Mikäli tästä tehdään poikkeuksia esim. taulukointien yksityiskohtaisuutta lisäämällä, jokainen tilanne arvioidaan erikseen.

Julkista sektoria koskien kyselyn saatelomakkeessa kerrotaan, että Tilastolain 12 §:n mukaan valtion ja kunnallisten viranomaisten toimintaa ja julkisten palvelujen tuottamista kuvaavat muun lainsäädännön mukaan julkiset tiedot ovat julkisia myös tilastotietoina. Henkilöitä koskevat tiedot ovat luottamuksellisia, ja niitä käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin.

Korkeakoulusektorilla Tilastokeskus julkaisee saamiensa kirjallisten lupien nojalla ammattikorkeakoulukohtaisia ja yliopistokohtaisia tietoja.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus laatii ja julkaisee tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilaston vuosittain kymmenen kuukauden viiveellä. Tiedot toimitetaan Tilastokeskuksen tutkijapalveluihin ja kansantalouden tilinpitoon. Taulukkomuotoiset tiedot toimitetaan myös Eurostatille ja OECD:lle.

Erillisiä tietopalveluja tehdään tarpeen mukaan.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan yksikkötason tiedot toimitetaan Tilastokeskuksen tutkijapalveluihin tutkimuskäyttöön.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tärkeimmät kansainväliset tutkimus- ja kehittämistoiminta -tilaston käyttäjät ovat OECD, EU ja YK (UNESCO). Myös pohjoismaiset organisaatiot ja tilastovirastot käyttävät Suomen tietoja vertailukohteena. Kansallisella tasolla keskeisiä käyttäjiä ovat tutkimus- ja innovaatiopolitikkaa valmistelevat ja toteuttavat tahot: opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Akatemia ja Business Finland. Tutkimuslaitokset ja tutkijat käyttävät aggregaatti- ja mikrotason aineistoja. Kansallisten käyttäjien tarpeita kartoitetaan tarpeen mukaan järjestettävillä käyttäjätapaamisilla sekä jatkuvalla muulla yhteydenpidolla.

Tietoa käyttäjätyytyväisyydestä saadaan jatkuvan yhteydenpidon kautta sekä laajemmissa käyttäjätapaamisissa.

Eurostatin ohjeiden mukainen laaturaportti laaditaan parittomilta vuosilta.

Noudatetaan Tilastokeskuksen yleisiä tilastoinnin laatukriteerejä. Eurostatin ohjeiden mukainen laaturaportti laaditaan parittomilta vuosilta.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet