Teollisuuden liikevaihtoindeksi kuvaa teollisuusyritysten liikevaihdon kehitystä. Liikevaihtoa kuvataan toimialojensa suurimpien yritysten osalta myyntitiedustelussa kysyttävällä liikevaihdolla ja muiden yritysten osalta Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistosta saatavilla myyntitiedoilla. Liikevaihto ei sisällä arvonlisäveroa. Indeksit lasketaan erikseen liikevaihdosta, kotimaan liikevaihdosta ja vientiliikevaihdosta.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan perusjoukon muodostavat kaikki Suomessa liiketoimintaa harjoittavat yritykset. Liiketoiminnan harjoittajista otetaan mukaan laskentaan ne, jotka Tilastokeskuksen yritysrekisterissä luokitellaan julkistettaville toimialoille. Merkittävimmät monitoimialaiset yritykset on jaettu ns. toimialayksiköihin toimialapuhtauden parantamiseksi.

Tilaston perusjoukosta rajataan pois sellaiset yksiköt, joiden liikevaihto pääsääntöisesti koostuu markkinattomasta toiminnasta. Tällaista toimintaa on esimerkiksi julkisen hallinnon toimijoilla. Lisäksi yritysten liikevaihdosta pyritään eliminoimaan sellainen toiminta, jonka ei katsota muodostuvan markkinoille tuotetuista tavaroista tai palveluista. Käytännössä tilastosta poistetaan tämän perusteella yritystoimintaa palvelevia apuyrityksiä, joiden liikevaihto muodostuu sisäisistä palveluista. Myöskään ulkomaiset yhteisöt eivät kuulu tilaston perusjoukkoon.

 

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tilastoyksikkö on toimialayksikkö. 

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Indeksien pohjalta lasketaan myös muutosprosentteja. 

Aikasarjojen perusvuotena on vuosi 2021 (2021=100).

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan viiteajankohta on kuukausi. Tilastosta julkaistava uusimman kuukauden tieto on ennakollista ja julkaistaan noin kuukauden viiveellä tilastoitavan kuukauden päättymisestä.

Teollisuuden liikevaihtokuvaaja julkaistaan koko maan tasolla. Liikevaihtokuvaajat sisältävät kuitenkin myös toimintoja, jotka on tehty Suomen rajojen ulkopuolella. Suurimmilta yrityksiltä kysytään kuukausittain myyntitiedustelussa tavaroiden ja palveluiden myyntiä ulkomailta ulkomaille. Tieto saattaa sisältää esimerkiksi välityskauppaa, jos se on ilmoitettu Suomessa toimivan yrityksen tilinpäätöksessä. Myyntitiedustelun tiedot eivät täysin kata kansantalouden tilinpidon määritelmää globaalista tuotannosta. Liikevaihdon laatua suurimpien globaalisti toimivien yritysten osalta on tarkasteltu, mutta ei ole täysin selvää kuvaa siitä, miten hyvin se kattaa globaalin tuotannon. 

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan liikevaihtomuuttuja kattaa TOL2008-toimialaluokituksen pääluokat B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta sekä E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta julkaistaan myös pääluokkien alasarjat toimialaluokituksen kaksinumerotasolla.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan kotimaan liikevaihto ja vientiliikevaihto muuttujat kattavat TOL2008-toimialaluokituksen pääluokat B Kaivostoiminta ja louhinta sekä C Teollisuus. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta julkaistaan myös pääluokkien alasarjat toimialaluokituksen kaksinumerotasolla.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan kuukausittaiset, neljännesvuosittaiset, puolivuosittaiset ja vuosittaiset tiedot ovat saatavilla verkkosivuilla vuodesta 1995 alkaen. 

Tilaston tiedot julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla. 

Liikevaihtokuvaajien aineisto kattaa lähes koko Suomen yritystoiminnan. Uusimmat indeksiluvut voivat muuttua hieman aineiston kertymisen ja yritysten ilmoittamien tietojen muutosten vuoksi. Aineiston täydentymisestä johtuen tiedot päivittyvät julkistuksissa yli vuoden ajan. Tiedot tarkentuvat eniten kuuden kuukauden ajan ensimmäisestä julkaisusta. Tietojen tarkentuminen päätoimialoilla eri julkaisukertojen välillä sekä pitkällä aikavälillä keskimäärin on esitetty omissa taulukoissaan tilaston kotisivulla. 

Koska tietyn kuukauden oma-aloitteisten verojen aineisto täydentyy eräpäivän jälkeenkin, jokaisen kohdekuukauden aineisto päivitetään toistuvasti. Aineisto kertyy kuukausi-ilmoittajien osalta noin kuuden kuukauden ajan sekä neljännesvuosi- ja vuosi-ilmoittajien osalta kunnes aineisto on täysin kertynyt. Tuoreimman kuukauden ennakollisia tietoja laskettaessa aineiston kattavuus liikevaihdolla mitattuna on yli 40 prosenttia ja seuraavalla laskentakerralla jo yli 99 prosenttia.

Mitattavat muuttujat (liikevaihto ja toimiala) vastaavat hyvin Eurostatin määritelmiä. Myyntitiedustelun liikevaihtokäsite on pääsääntöisesti kirjanpitolain mukainen. Pitkäkestoisia projekteja lukuun ottamatta myynti kohdistetaan suoriteperusteisesti eli laskutuksen mukaisesti. Oma-aloitteisten verojen ilmoituksesta laskettava liikevaihto ei täysin vastaa kirjanpitolain mukaista liikevaihtoa, koska se voi sisältää mm. käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja ja satunnaisia eriä. Aineistossa voi myös olla virheitä esimerkiksi optisesta luvusta tai tiedonantajien virheistä johtuen. Käytössä olevan aineiston kattavuuden vuoksi tilastointimenetelmää voidaan pitää lähes harhattomana. Yrityksen toimiala on päätoiminnan mukainen. Sivutoimintojen vaikutusta on pienennetty jakamalla merkittävimmät sivutoiminnot omiksi toimialayksiköikseen.
 

Teollisuuden liikevaihtokuvaaja julkaistaan noin kuukauden viiveellä tilastoitavasta ajankohdasta. Tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat myöhemmillä julkaisukerroilla.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä. 

Liikevaihtokuvaajien aineisto kattaa lähes koko Suomen yritystoiminnan. Uusimmat indeksiluvut voivat muuttua hieman aineiston kertymisen ja yritysten ilmoittamien tietojen muutosten vuoksi. Aineiston täydentymisestä johtuen tiedot päivittyvät julkistuksissa yli vuoden ajan. Tiedot tarkentuvat eniten kuuden kuukauden ajan ensimmäisestä julkaisusta. Tietojen tarkentuminen päätoimialoilla eri julkaisukertojen välillä sekä pitkällä aikavälillä keskimäärin on esitetty omissa taulukoissaan tilaston kotisivulla. 

Koska tietyn kuukauden oma-aloitteisten verojen aineisto täydentyy eräpäivän jälkeenkin, jokaisen kohdekuukauden aineisto päivitetään toistuvasti. Aineisto kertyy kuukausi-ilmoittajien osalta noin kuuden kuukauden ajan sekä neljännesvuosi- ja vuosi-ilmoittajien osalta kunnes aineisto on täysin kertynyt. Ensimmäisellä poimintakerralla aineiston kattavuus on yli 40 prosenttia ja toisella yli 99 prosenttia yritysten liikevaihdolla mitattuna.
 

Tilastossa on käytössä kokonaisaineisto, jolloin otantavirhettä ei esiinny.

Liikevaihtoaineiston osalta aineistossa on alipeittoa. Kuukausitiedoissa ei ole mukana pieniä yrityksiä, mutta ne täydentyvät neljännesvuosi- ja vuositason aineiston saamisen myötä.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan vastauskato oli 6 % vuonna 2022. Vastauskato on laskettu niistä tiedoista, jotka on kerätty silloin, kun tiedot ensimmäisen kerran julkaistaan. 

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan uusimman kuukauden indeksien laskennassa käytetään apuna menetelmällistä aikasarjamallinnusta. Osalla toimialoista tuoreimmat tiedot saattavat kuitenkin tarkentua merkittävästikin myöhemmissä julkistuksissa. 

Lisäksi uusimpien kuukausien puuttuvia tietoja imputoidaan laskentaan. Näistä saattaa aiheutua virhettä, jos imputoinnit eroavat paljon myöhemmin tulevasta oikeasta havainnosta. 

Tilaston tuottamisessa käytetään eurooppalaisia STS- asetuksen mukaisia määritelmiä, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kattavat koko Suomen.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan aikasarjat ovat ajallisesti vertailukelpoisia vuodesta 1995 alkaen.
Arvonlisäveron ilmoittamisessa on kuitenkin tapahtunut muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet aikasarjojen ajalliseen vertailukelpoisuuteen. Tammikuun 2017 tiedoista alkaen yritykset, joiden vuosiliikevaihto on alle 500 000 euroa, ovat voineet ilmoittaa kuukausittaisen arvonlisäveronsa suoriteperusteisen ilmoituksen sijaan maksuperusteisesti. Aikaisemmin arvonlisävero on pitänyt pääsääntöisesti ilmoittaa heti, kun lasku on lähtenyt asiakkaalle. Jos yritys käyttää maksuperusteista tilitystä, se tekee ilmoituksen vasta kun on saanut maksun myynnistään.

Tilastokeskus tutki edellä mainitun muutoksen yhteydessä oma-aloitteisten verojen aineiston kertymistä eikä yritysten arvonlisäraportoinnissa ole havaittu merkittäviä muutoksia. Mahdollisuus maksuperusteiseen ilmoittamiseen ei ole aiheuttanut tarvetta liikevaihtoindeksien laskennassa menetelmällisiin korjauksiin. Oma-aloitteisten verotietojen kertymää seurataan säännöllisesti.

Tilastokeskuksen tuottamat yritystilastot voidaan jakaa rakenne- ja suhdannetilastoihin. Tilastojen erot syntyvät niiden kuvausaikavälin pituudesta, julkaisemisviiveestä sekä tietosisällön laajuudesta siten, että suhdannetilastojen kuvausaikaväli ja julkaisemisviive on lyhempi ja niiden tietosisältö suppeampi kuin rakennetilastoissa. Yritysten rakennetilastoihin kuuluu muun muassa yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, joka kuvaa yritysten rakennetta ja toimintaa vuositasolla. Yritysten suhdannetilastoja ovat muun muassa liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Vuositilastot ovat poikkileikkauksia kyseisen vuoden yritystoiminnasta. Sen sijaan suhdannetiedot on tehty ajallisesti vertailukelpoisiksi esimerkiksi yritysjärjestelyjen ja toimialasiirtojen osalta siten, että indikaattorit kuvaavat kunkin toimialan muutoksia.

Vuositasoisesta yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta julkaistaan vuosittain ennakolliset ja lopulliset tilastot. Ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa ja lopulliset tiedot joulukuussa.
 

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan kuukausittaiset, neljännesvuosittaiset, puolivuosittaiset ja vuosittaiset tiedot laaditaan samalla tavalla, joten ne ovat täysin yhteneväiset. 

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon lähdeaineistona. Lisäksi tilaston tuotannossa pyritään käyttämään yhtenäisiä käsitteitä ja määritelmiä kansantalouden tilinpidon kanssa.

Palvelualojen, teollisuuden ja kaupan liikevaihtokuvaajien tiedot ovat keskenään sisäisesti yhtenäisiä. Näiden toimialojen osalta liikevaihdon käsite kuvaa toimialojen yritysten koko liikevaihdon kehitystä. Rakentamisen toimialan liikevaihto sisältää tilastovuodesta 2021 alkaen kotimaan myynnin lisäksi myös viennin ulkomaille.

Tilaston lähdeaineistona käytetään Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistoa, jota täydennetään Tilastokeskuksen omalla tiedonkeruulla. Alla on kerrottu tarkemmin näistä lähdeaineistoista. Lisäksi euro- ja ei-euroalueen vientitietojen muodostamiseen käytetään Tullista saatavaa kuukausiaineistoa. Puuttuvan aineiston osalta käytetään imputointia, joka tehdään viiden yksinkertaisen säännön avulla. Imputoinnit hyväksytään mukaan laskentaan, jos niiden katsotaan olevan riitettävän luotettavia. 

Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineisto

Indeksin laskennassa käytetään Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistoa. Aineisto sisältää kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuositietoja ilmoittavien yritysten arvolisäverotiedot. Kuukausittain tietonsa raportoivat ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on yli 100 000 euroa. Neljännesvuosiraportointiin ovat oikeutettuja ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on 30 001–100 000 euroa. Vuositason raportointiin ovat oikeutettuja ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on korkeintaan 30 000 euroa.

Tammikuun 2017 tiedoista alkaen yritykset, joiden vuosiliikevaihto on alle 500 000 euroa, ovat voineet ilmoittaa kuukausittaisen arvonlisäveronsa suoriteperusteisen ilmoituksen sijaan maksuperusteisesti. Aikaisemmin arvonlisävero on pitänyt pääsääntöisesti ilmoittaa heti, kun lasku on lähtenyt asiakkaalle. Jos yritys käyttää maksuperusteista tilitystä, se tekee ilmoituksen vasta, kun on saanut maksun myynnistään.

Tilastokeskus tutki edellä mainitun muutoksen yhteydessä oma-aloitteisten verojen aineiston kertymistä eikä yritysten arvonlisäraportoinnissa ole havaittu merkittäviä muutoksia. Mahdollisuus maksuperusteiseen ilmoittamiseen ei ole aiheuttanut tarvetta liikevaihtoindeksien laskennassa menetelmällisiin korjauksiin. Oma-aloitteisten verotietojen kertymää seurataan säännöllisesti.

Tavaroita ja palveluja myyvä elinkeinonharjoittaja on arvonlisäverovelvollinen yritysmuodosta riippumatta. Arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät mm. elinkeinonharjoittajat, joiden toiminta on vähäistä, pankki- ja rahoitustoiminta sekä eräät uskonnolliset yhdyskunnat ja yleishyödylliset yhteisöt. Valtio ja kunta ovat verovelvollisia liiketoiminnan muodossa harjoitetusta toiminnasta.

Tilastokeskuksen oma tiedonkeruu

Arvonlisäveroaineistoa täydennetään keräämällä kuukausittain tietoa myynneistä suoraan noin 2 000 toimialojensa merkittävimmältä yritykseltä. Tiedustelussa kysytään kirjanpitolain mukaista liikevaihtotietoa vastaavaa kuukausimyyntiä koti- ja ulkomaan myyntiin jaettuna. Otoksen osuus kunkin päätoimialan yritysten lukumäärästä on 0,1–3,8 prosenttia, mutta liikevaihdosta mitattuna otos kattaa 19–78 prosenttia toimialasta riippuen. Otokseen valinnan kriteerinä on yrityksen liikevaihdon suuruus suhteessa toimialan liikevaihtoon. Tiedustelun otosta päivitetään kuukausittain tapahtuneiden yritysjärjestelyiden vuoksi. Suurempi otospäivitys tehdään vuosittain.
 

Tilastokeskuksen oman tiedonkeruun tietoja kerätään verkkolomakkeella. Lisäksi Tilastokeskuksella on sopimus Verohallinnon kanssa, että Verohallinto toimittaa oma-aloitteisten verojen aineiston tiedot Tilastokeskukseen kuukausittain sovittuna päivänä. 

Myyntitiedustelun verkkolomake on testattu käyttöönoton yhteydessä ja kun siihen on tehty muutoksia. Lisäksi tiedustelun vastauskatoa seurataan kuukausittain. 
 

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tiedot kerätään kuukausittain.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tuotantoon käytettiin 236 työpäivää vuonna 2023. 
Tilaston vastausrasitekysely tehtiin syksyllä 2019. Keskimääräinen vastausaika tilaston tiedusteluun oli 48 minuuttia (mediaani 25 min).

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan laskenta perustuu muutosestimointiin. Tietoja ei voida laskea suoraan summaamalla, koska aineisto on uusimpien kuukausien osalta keskeneräinen: koossa on vain osa yrityksistä. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset. Indeksit lasketaan kuukausittain uudelleen, kunnes aineisto on lopullinen.

Uusimpien kuukausien indeksien laskennassa on käytetty apuna menetelmällistä aikasarjamallinnusta. Tämä pienentää aineiston hitaasta kertymisestä johtuvia revisioita. Tilaston tuorein kuukausi julkaistaan noin kuukauden viiveellä.

Aikasarjamallinnuksessa on käytetty toimialasta riippuen seuraavia menetelmiä:
1) ARIMA-mallia, johon on yhdistetty pääkomponenttianalyysillä muodostettuja faktoreita suorakeruutiedoista tai palkkasummatiedoista,
2) Regularisointimalleja (Ridge, Lasso, Elastic-Net), joihin on yhdistetty pääkomponenttianalyysillä muodostettuja faktoreita suorakeruutiedoista taipalkkasummatiedoista,
3) Staattista regressiomallia, joka hyödyntää suorakeruutietoja tai palkkasummatietoja.

Karkeampien toimialatasojen tuoreimmat tiedot ovat aggregoitu eli painotettu tarkempien toimialatasojen aikasarjamallinnuksella tuotetuista tiedoista. Painotuksessa käytetään indeksien laskennasta saatavaa toimialan vuodentakaista liikevaihtosummaa.
 

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. 

Verohallinnon aineistoon ja Tilastokeskuksen myyntitiedusteluun perustuvaa tietokantaa päivitetään jatkuvasti. Tietyissä muuttujissa on havaittu systemaattisia virhetyyppejä, jotka oikaistaan jo ennen laskentaa. Aineistopäivitysten, kuten aineiston kertymisen tai yritysten muuttuneiden kuukausitietojen takia lasketut indeksit voivat hieman muuttua laskenta-ajankohdasta toiseen. Indeksien laskentavaiheessa oikaistaan tai poistetaan havainnot, jotka osoittautuvat virheellisiksi. Aineisto tarkistetaan jokaisella laskentakerralla yritystasolla käymällä läpi merkittävimmät yritysjärjestelyt ja liikevaihdon muutokset, yritysten aloitukset ja lopetukset. 

Revisioita tarkastellaan tarkastusprosessin yhteydessä mikro- ja makrotasoilla. Myös eri toimialojen erityispiirteet otetaan huomioon, kun aineistoa validoidaan. 
 

Kausitasoitus on tilastollinen menetelmä, jolla käsitellään aikasarjoja. Menetelmällä poistetaan aineistosta vuoden sisäinen, miltei säännöllisenä toistuva vaihtelu. Tilastossa käytetään Tramo/Seats-menetelmää ja J-Demetra+-ohjelmistoa. Lisäksi kausitasoitus perustuu ESS Guidelines on Seasonal Adjustment -ohjeisiin.

Kausivaihtelun aiheuttaa usein jokin yrityksistä itsestään johtumaton ilmiö, kuten säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelu ja ihmisten toimintatavat. Tarkempaa tietoa aikasarjojen kausivaihtelusta ja kausitasoitukseen käytetystä menetelmästä saa Kausitasoitus Tramo/Seats -menetelmällä -selosteesta. 
 

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan menetelmäseloste löytyy tilaston kotisivuilta. 
Tilastossa hyödynnettävästä aikasarjamallinnuksesta löytyy englanninkielinen menetelmäraportti Tilastokeskuksen verkkosivuilta. 
 

Tilastokeskus

Taloustilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tilastointia ohjaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (N:o 2019/2152) sekä EU:n komission täytäntöönpanoasetus (N:o 2020/1197).

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Teollisuuden liikevaihtokuvaajassa toimialoja 19, 20, 21, 22, 26, 27 ja 30 ei julkaista erikseen, koska niissä on dominoivia yrityksiä. Nämä julkaistaan yhdistelmätoimialoina ja ne ovat mukana koko teollisuuden (TOL BCD) luvuissa. Toimialalta 33 ei julkaista vientiliikevaihtoa, mutta se on mukana ylemmillä toimialatasoilla. Näiden toimialojen tiedot lähetetään Eurostatiin luottamuksellisina eli liputettuina mukaan lukien euroalueen- ja ei-euroalueen vientitiedot. 

Toimialan dominanssille on käytetty rajana yhden yrityksen 70 prosentin vaikutusta toimialaan ja kynnysarvona julkaistavassa sarjassa on oltava vähintään 30 yritystä.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilaston tiedot toimitetaan tuotannon suhdannekuvaajan ja kansantalouden tilinpidon käyttöön kuukausittain. Lisäksi tilaston tiedot toimitetaan kuukausittain Eurostatille julkaisupäivänä ja Eurostat julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan. 

Liikevaihtokuvaajien laaja aineistopohja mahdollistaa myös alueellisten, yritysryhmittäisten tai erilaisten toimialayhdistelmien liikevaihtotietojen tuottamisen maksullisena tietopalveluna. Lisätietoja palvelusta löytyy Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun internetsivuilta.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä yksikkötason aineistoon. 

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Suhdannetilastojen kausitasoitetut tiedot tarkentuvat käytettävän laskentamenetelmän vuoksi. Uuden aikasarjahavainnon tuoma lisäinformaatio hyödynnetään mallipohjaisessa laskentamenetelmässä, mikä heijastuu vanhojen julkistusten muutoksena. Tuoreimpien kausitasoitettavien lukujen revisoitumisesta kerrotaan tilastojen julkistuksissa ja laatuselosteissa.
Keskeisten suhdannetilastojen ja joidenkin vuositilastojen yhteydessä julkistetaan myös taulukko toteutuneista revisioista. Taulukosta ilmenee, miten viimeisten tilastoajankohtien tiedot ovat muuttuneet ensimmäisen ja tuoreimman tilastojulkistuksen välillä.

Tilaston tietoja käytetään Eurostatissa, Euroopan keskuspankissa, kansainvälisissä organisaatioissa (mm. OECD ja YK) ja Suomen julkisessa hallinnossa yritystalouden kehityksen seurantaan ja analysointiin. Elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset käyttävät tietoja markkinoiden ja kilpailijoiden kehityksen arviointiin. Tilastokeskuksessa tuotannon suhdannekuvaaja sekä neljännesvuositilinpito käyttävät liikevaihtoindeksejä lähdeaineistonaan.

Eurostat arvioi tilaston tiedot vuosittain. Viimeisin Suomen saama arvosana oli 10.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Kuukausittain tarkastellaan tilaston yksikköaineiston revisioita ja tehdään koherenssitarkasteluja verrattuna muihin suhdannetilastoihin. 
Vuosittain tehdään vertailuja rakenne- ja tilinpäätöstilaston tietoihin. 
 

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Teollisuuden liikevaihtokuvaaja on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa - käsikirjassa.

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.