Poliisin tietoon tulleet ja Tilastokeskukselle ilmoittamat henkilövahinkoon johtaneet tieliikenteen onnettomuudet.

Tietoaineisto sisältää mm. seuraavia tietoja:
- onnettomuutta koskevat: vakavuus, onnettomuustyyppi, ajankohtaan liittyvät, osallisten määrät
- onnettomuuspaikkaan liittyviä: maakunta, kunta, paikka tieverkolla, nopeusrajoitus, risteys
- onnettomuuden olosuhteisiin liittyviä: keli (kuiva, märkä…), sää (kirkas, sateinen…), valoisuus
- osallisiin liittyviä: tienkäyttäjäryhmä, ikä, sukupuoli, kansalaisuus, puhalluskokeen tulos, päihteiden käyttö, tiedot ajokortista, tunnistetiedot.

Aineisto sisältää kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja suuren osan loukkaantumisonnettomuuksista. Vuosijulkaisussa ovat mukana kaikki onnettomuudet. Aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salaisia.

Tieliikenneonnettomuustilastot sisältävät monipuolista tietoa henkilövahinkoon johtaneista tieliikenneonnettomuuksista sekä niiden osallisista vuodesta 1931 alkaen.

Tietoja julkaistaan ennakollisina kuukausittain ja lopullisina tietoina vuositasolla. Tietoja käytetään liikenneturvallisuustilanteen seurantaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tiedot perustuvat poliisin tietoon tulleisiin tieliikenneonnettomuuksiin.

Tieliikenneonnettomuudeksi katsotaan henkilö- tai omaisuusvahinkoon johtanut tapahtuma, joka on sattunut tieliikennelain mukaan yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tai yleisesti liikenteeseen käytetyllä alueella ja jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva kulkuneuvo. Tieliikennelaissa määriteltyjen ajoneuvojen lisäksi osallisiksi kulkuneuvoiksi luetaan myös raitiovaunu sekä juna tasoristeysonnettomuuksissa. Jalankulkijan kaatuminen ei ole liikenneonnettomuus, polkupyörällä (=ajoneuvo) kaatuminen on.

Tieliikenneonnettomuustilaston yksiköt: Onnettomuudet, Kuolleet, Loukkaantuneet (ml. vakavasti loukkaantuneet), Vakavasti loukkaantuneet, Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet, Poliisin tietoon tulleet kuolemaan johtaneet onnettomuudet, Poliisin tietoon tulleet loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet, Poliisin tietoon tulleet vakavaan loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet

Tieliikenneonnettomuustilaston yksiköt: Onnettomuudet, Kuolleet, Loukkaantuneet (ml. vakavasti loukkaantuneet), Vakavasti loukkaantuneet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet, Poliisin tietoon tulleet kuolemaan johtaneet onnettomuudet, Poliisin tietoon tulleet loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet, Poliisin tietoon tulleet vakavaan loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet

Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi ja -kuukausi.

Tieliikenneonnettomuustilasto kattaa alueellisesti koko Suomen. Alueluokitus on tuoreimman julkaistun vuoden mukainen.

Tieliikenneonnettomuustilasto kattaa Poliisin tietojärjestelmään kirjaamat onnettomuudet.

Tietoja vuodesta 1931 alkaen. Tietoja julkaistaan ennakollisina kuukausittain ja lopullisina tietoina vuositasolla.

Tieliikenneonnettomuustilasto julkaistaan kerran kuukaudessa ennakkotietona ja kerran vuodessa lopullisena versiona.

Julkaistuja tietoja voidaan pitää varsin luotettavina. Tilasto kattaa kuolemaan johtaneet onnettomuudet lähes sataprosenttisesti. Peittävyys kontrolloidaan kuolinsyytodistusten avulla.

Peittävyys on tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden osalta noin 30 prosenttia. Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneissa polkupyöräilijöissä. Puutteellisuudet johtuvat siitä, etteivät onnettomuudet tule poliisin tietoon. Puuttuvista loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista valtaosassa on vain lieviä loukkaantumisia, sillä tieliikennelaki velvoittaa ilmoittamaan onnettomuudesta poliisille vain, jos joku on loukkaantunut vakavasti.

Tieliikenneonnettomuustiedoista julkaistaan kuukausittain ennakkotieto, noin 3 viikkoa kuukauden päättymisen jälkeen. Lopulliset tiedot julkaistaan vuosittain tammikuussa, noin 12 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.

Tiedot julkistetaan julkistuskalenteriin merkittynä päivänä.

Tiedot ovat maantieteellisesti vertailukelpoisia.

Vuosina 1931 - 1940 tilasto sisälsi vain onnettomuudet, joissa osallisena oli moottorikäyttöinen ajoneuvo. Huomattava muutos tilastoinnissa tapahtui 1978, jolloin loukkaantumisiksi ei katsottu enää mustelmia, naarmuja yms., joista ei aiheudu hoidon tarvetta. Määrittelymuutos vähensi loukkaantuneitten määrää lähes 30 prosenttia.

Poliisi siirtyi käyttämään uutta tietojärjestelmää vuonna 1995. Siihen siirtyminen aiheutti ongelmia onnettomuus- ja loukkaantumislukujen vertailussa. Tiedonkeruussa tapahtunut muutos ei vaikuttanut vertailukelpoisuuteen kuolemantapausten osalta, jotka tarkistetaan edelleen myös kuolemansyytilastosta.

Vuonna 2003 Tilastokeskuksessa otettiin käyttöön tieliikenneonnettomuustietojen käsittelyyn uusi tietojärjestelmä. Nykyaikaisempi tietojärjestelmä mahdollisti onnettomuustietojen perusteellisemman käsittelyn ja muiden aineistojen helpomman hyväksikäytön. Tarkempien tilastoperusteiden käyttöönotto nosti loukkaantuneiden lukumääriä noin 8 prosenttia. Kuolleiden lukumääriin uudistus ei vaikuttanut.

Vuoden 2007 alusta lähtien tieliikenneonnettomuustietoja on täydennetty kuukausittain liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien poliisijäsenten täyttämistä ennakkotietolomakkeista saaduilla tiedoilla. Tämä osaltaan parantaa ennakkotietoja erityisesti alkoholitapausten kirjaamisessa.

Onnettomuudet, jossa ajoneuvo on suistumisen seurauksena törmännyt vastaan tulevaan ajoneuvoon, on luokiteltu kohtaamisonnettomuuksiin suistumisonnettomuuksien sijaan vuodesta 2014 alkaen. Onnettomuustyyppitiedot eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisiin vuosiin.

Vuodelle 2014 saatiin käyttöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisterit ja The Association for the Advancement of Automotive Medicinen EU-maille lisensoima muunnostaulukko. Sen avulla on mahdollista muuntaa terveydenhuollossa asetetut diagnoosit liikenneonnettomuuksien vakavuusluokituksessa käytetyiksi AIS-arvoiksi (Abbreviated Injury Scale). Yhdistämällä hoitoilmoitusrekisteri sekä onnettomuusaineisto tuotetaan tieto vakavasti loukkaantuneiden määrästä vuositasolla.

Kuolleiden osalta vertailtavuus säilyy aikasarjan alkuun saakka.
Loukkaantuneiden osalta viimeisin muutos on tapahtunut tilastovuonna 2014.

Kansainvälisten suositusten mukaisesti tieliikenneonnettomuudessa kuolleeksi määritellään henkilö, joka on kuollut onnettomuuden seurauksena 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta, pois lukien sairaskohtauksiin kuolleet. Tilastokeskus ei poista tieliikenneonnettomuustilastosta tieliikenteen itsemurhia. Joissain maissa käytetään tieliikennekuoleman määrittelyssä 30 vuorokauden rajasta poikkeavaa aikarajaa. Kaikissa maissa peittävyys kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta ei ole sataprosenttinen.

Kuolemansyytilastossa tieliikenteessä kuolleiden määrä on hieman tieliikenneonnettomuustilaston lukuja suurempi eri määrittelyjen takia: kuolemansyytilastossa mukana ovat muun muassa 30 vuorokauden jälkeen kuolleet.

Tilastokeskuksen laatiman tieliikenneonnettomuustilaston lisäksi Suomessa ilmestyy samasta aiheesta toinen tilasto, joka lähtee eri perusteista. Onnettomuustietoinstituutti OTI kokoaa oman tilastonsa onnettomuuksista, joista on maksettu korvausta liikennevakuutuksesta. Aineisto perustuu lähinnä vakuutuksenottajien antamiin tietoihin. Omaisuusvahinkojen osalta on perusteltua käyttää OTI:n tilastoa, sillä se sisältää suuren osan niistä lievistä peltikolareista, jotka osalliset ilmoittavat vakuutusyhtiölle, mutta eivät poliisille.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet Suomessa. Tutkijalautakuntatyön tulokset kootaan vuosittain ilmestyviin raportteihin. Lisäksi tutkijalautakunta-aineistoista tehdään erillistutkimuksia.

Liikenneonnettomuustapauksia tilastoivat myös sairaalat ja terveyskeskukset, mutta kerättävät tiedot on tarkoitettu lähinnä terveydenhuoltoa varten, eikä niitä voi kunnolla käyttää liikenneturvallisuustyössä. Terveydenhuollon tietoja voidaan käyttää täydentävänä aineistona, koska niistä on saatavissa tietoa, joka jää muiden tilastojen ulkopuolelle, esimerkkinä tästä kevyessä liikenteessä loukkaantuneet henkilöt.

Raportissa "Tieliikenneonnettomuustilastointi Suomessa" on tehty vertailu tilastojen eroavaisuuksista: https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Tieliikenneonnettomuuksien%20tilastointi%20Suomessa_10022020_Turvallinen%20liikenne%202025_Traficom_2_2020.pdf

Tieliikenneonnettomuustilaston kuukausittaisista ennakkotiedoista voidaan laskea ennakolliset vuositiedot. Vasta lopullisiin vuositietoihin on kuitenkin yhdistetty tieto vakavasti loukkaantuneista.

Tieliikenneonnettomuustilasto on kokonaistutkimus. Tilastokeskus saa poliisiasiain tietojärjestelmään (PATJA) tallennetut tieliikenneonnettomuustiedot poliisilta.

Tilastokeskus täydentää vuosiaineistoa kuolemansyytilaston tiedoilla kuolleista. Aineistoa täydennetään lisäksi Väyläviraston Digiroad tietojärjestelmän tiedoilla tapahtumapaikasta, pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTOn tiedoilla, oikeustilaston pakkokeinoaineistolla sekä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tiedoilla kuolemaan johtaneista rattijuopumusonnettomuuksista. Lisäksi tieliikenneonnettomuusaineistoa täydennetään vuosittain Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ajokortti- ja moottoriajoneuvotiedoilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekistereiden ja The Association for the Advancement of Automotive Medicinen EU-maille lisensoiman muunnostaulukon avulla saadaan tieto loukkaantumisen vakavuudesta.

Tietolähteenä ovat Poliisin tietojärjestelmään kirjaamat ja Tilastokeskukselle ilmoittamat henkilövahinkoon johtaneet tieliikenteen onnettomuudet. Onnettomuudet on kirjattu poliisin tietojärjestelmään, josta ne siirretään Tilastokeskukseen kolmesti kuukaudessa. Poliisin tietoja täydennetään Väyläviraston, Liikenne ja viestintävirasto Traficomin ja Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston tiedoilla.

Tiedot poliisilaitoksilta siirretään keskitettyyn rekisteriin, josta uudet tiedot muokataan ja siirretään Tilastokeskukseen 3 kertaa kuukaudessa. Jokaisen kuukauden aineistoa täydennetään vielä 3 kuukautta sen päättymisen jälkeen.

Tilaston laadintaan liittyvä tiedonantovelvollisuus perustuu Tilastolakiin ja sen pykälään 14 (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040280). Lain mukaan "Valtion viranomaiset ovat velvollisia antamaan salassapitosäännösten estämättä Tilastokeskukselle tilastojen laatimisen kannalta välttämättömät tiedot hallussaan olevista tietoaineistoista sekä tiedot omasta toiminnastaan, taloudestaan, hoitamistaan tehtävistä, henkilöstöstään ja muista toiminnan edellyttämistä voimavaroista."

Tietokannan tietoja editoidaan käsittelysääntöjen mukaisesti ja käyttäen muita lähdeaineistoja. Tarkastetaan, ettei omaisuusvahinkojen joukkoon ole jäänyt henkilövahinko-onnettomuuksia. Tieliikenneonnettomuus-määritelmän ulkopuolelle jäävät onnettomuudet poistetaan.

Tarkistetaan, että tietokannan muuttujien arvot ovat loogisesti mahdollisia. Prosessin eri vaiheissa tehdään tarkistusajoja ja tietoja korjataan niiden perusteella.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja. 

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö 

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus. 

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi) 

Sekä julkaisujen taulukot ja kuviot, että tietokantataulukot on laadittu niin, ettei arkaluonteisia kuten alkoholin- tai muiden päihteiden alaisten osallisten lukumäärätietoja julkaista kuntatasolla vaan koko maan tasolla. Taulukoita julkaistaessa varmistetaan, että taulukon tiedoista ei yksittäinen henkilö paljastu. Taulukoiden tietoja karkeistetaan luokittelemalla muuttujia kuten ikätietoja muissa kuin koko maan kattavissa taulukoissa. Taulukoista ei voi tunnistaa yksittäistä henkilöä, vaikka johonkin soluun tulisi vain yksi havainto.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun. 

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa 

Tilastokeskus ylläpitää myös Väyläviraston tieliikenneonnettomuusaineistoa. Tilastokeskus luovuttaa aineistoa Väyläviraston pyynnöstä vain niille tahoille, joille Väylävirasto myöntää käyttöluvan ja joille poliisi on myöntänyt Tilastokeskuksen tietoluvassa luvan luovutukseen.

Tieliikenneonnettomuustilasto palvelee liikenneturvallisuustilanteen seurantaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Tilaston tietoja käytetään muun muassa liikenneturvallisuustoimenpiteiden ja liikennesuunnittelun perusteena. Valtakunnallisella tasolla käyttäjiä ovat ministeriöt, keskusvirastot ja liikennealan järjestöt, paikallisella tasolla lähinnä kunnat. Kansainvälisesti tiedot toimitetaan muun muassa YK:n Euroopan talouskomissiolle (ECE), OECD:n tieliikenne- ja liikenneonnettomuustietokantaan (IRTAD) sekä Euroopan unionin tieliikenneonnettomuustietokantaan CARE:en, joka perustuu ministerineuvoston päätökseen (93/704/EC).

Tieliikenneonnettomuuksista ylläpidetään erillistä tietokantapalvelua, jota rahoittavat Tilastokeskus, Liikenneturva, Poliisihallinto, Traficom ja Väylävirasto. Lisäksi julkaistaan tietokantataulut Astika-palvelussa. Vuonna 2014 tieliikenneonnettomuuksien paikkatiedot avattiin rajapintapalveluiden kautta avoimeen käyttöön.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita. 

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta. 

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa. 

Yksikkötason tieliikenneonnettomuusaineistojen luovuttamisesta tutkimuskäyttöön päättää Tutkijapalvelut ja tarvittaessa osastopäällikkö. Jokainen aineistoluovutus harkitaan tapauskohtaisesti.

Tilastokeskus ylläpitää myös Väyläviraston tieliikenneonnettomuusaineistoa. Väylävirasto päättää ja vastaa oman aineistonsa luovutuksista. Tilastokeskus tekee myös tietopalvelua Väyläviraston nimiin Väyläviraston puolesta. Tilastokeskus luovuttaa Väyläviraston aineistoa Väyläviraston pyynnöstä vain niille tahoille, joille Väylävirasto myöntää käyttöluvan ja joille luovutukseen Poliisi on myöntänyt luvan.

Tilastokeskuksen pääjohtaja päättää kaikista aineistojen ulkomaille luovutuksista.

Tieliikenneonnettomuustilastoon perustuvissa tietopalveluissa noudatetaan tämän dokumentin periaatteita. Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista. 

Tilastolle on tehty läpivalaisu syksyllä 2017.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. 

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi) 

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista. 

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet 

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.