Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa: tilaston dokumentaatio
4.11.2024 voimassa ollut dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto kuvaa Tavaroiden ja palveluiden vientiä ja tuontia karkealla tuote- ja aluejaottelulla neljännesvuositasolla. Tilasto kuvaa ulkomaankaupan kokonaisuutta ja muodostaa linkin IMTS-manuaalin (International Merchandise Trade Statistics, Tulli) ja BPM-manuaalin (Balance of Payments Manual, maksutase) mukaisen tavarakaupan välille. Palvelukaupan osalta noudatetaan Yhdistyneiden kansakuntien julkaiseman kansainvälisen palvelukaupan tilastoja koskevan MSITS 2010 -käsikirjan (Manual on Statistics of international trade in services 2010) suosituksia.
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa sisältyy vaihtotaseeseen, joten tilasto muodostaa osan Suomen maksutasetta. Maksutasetilastointi perustuu Suomen lakisääteisiin velvoitteisiin tuottaa ja raportoida maksutasetilastoa Euroopan keskuspankille (EKP) (EKP:n suuntaviivat EKP/2011/23 ) ja Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle Eurostatille (Euroopan komission asetus N:o 555/2012) sekä Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF). Tilastotietoja käytetään myös kansantalouden tilinpidon ulkomaat -sektorin tietojen tuottamisessa.
Palveluiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin (Services Trade By Enterprise Characteristics, STEC) kuvaa palveluiden vientiä ja tuontia karkealla toimiala, yrityksen koko, palveluluokka, omistusmuoto ja aluejaottelulla vuositasolla.
Palveluiden ulkomaankaupan tiedot yritystyypeittäin tuotetaan noudattaen Eurostatin suosituksia, teknistä dokumenttia sekä laatijan opasta palvelukaupan yrityskohtaisille tilastoille.
Maksutaseen tiedot summataan aluejaon (EU:n sisäinen, EU:n ulkopuolinen ja ulkomaat yhteensä) ja EBOPS-pääluokkien mukaan vientiin ja tuontiin.
Palveluiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin ja Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan tilastoinnin palveluerien pääluokkien summat täsmäävät keskenään.
Tilaston perusjoukko
Tilaston perusjoukkona on Suomen kansantalouteen kuuluvat institutionaaliset yksiköt. Yksikkö on kotimainen, kun sen pääasiallisen taloudellisen mielenkiinnon keskus on tuossa maassa, toisin sanoen, kun se harjoittaa taloudellista toimintaa maassa pidemmän aikaa (vähintään vuoden).
Tilastoyksikkö
Tilastoyksikkönä on institutionaalinen yksikkö.
Institutionaalinen yksikkö on talousyksikkö, jolla on itsenäinen päätöksentekovalta päätoiminnassaan. Kotimainen yksikkö on institutionaalinen yksikkö, jonka pääasiallinen taloudellisen mielenkiinnon keskus on ao. talousalueella ja sillä on päätäntävalta toimistaan ja sillä on, tai voisi olla, täydellinen kirjanpito.
Institutionaalinen yksikkö on talousyksikkö, jolla on itsenäinen päätöksentekovalta päätoiminnassaan. Kotimainen yksikkö on institutionaalinen yksikkö, jonka pääasiallinen taloudellisen mielenkiinnon keskus on ao. talousalueella ja sillä on päätäntävalta toimistaan ja sillä on, tai voisi olla, täydellinen kirjanpito.
Mittayksikkö
Käytetty mittayksikkö on miljoonaa euroa.
Viiteajankohta
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppaa tilastoidaan neljännesvuosittain
Palveluiden ulkomaankauppaa ja palveluiden ulkomaankauppaa yritystyypeittäin tilastoidaan vuosittain
Palveluiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin kuvaa ulkomaankauppaa vuosittain.
Palveluiden ulkomaankauppaa ja palveluiden ulkomaankauppaa yritystyypeittäin tilastoidaan vuosittain
Palveluiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin kuvaa ulkomaankauppaa vuosittain.
Viitealue
Tilaston viitealueena on Suomen kansantalous.
Kattavuus
Tilasto kattaa Suomen kansantalouteen kuuluvien yksikköjen käymän kaupan ulkomaisten yksikköjen kanssa.
Ajallinen kattavuus
Tilastoa laaditaan kansainvälisten tilastostandardien ja IMF:n maksutasekäsikirjan (6. painos vuodelta 2009) mukaisesti, mikä takaa tilaston vertailukelpoisuuden. Lisäksi käytetään Yhdistyneiden kansakuntien julkaiseman kansainvälisen palvelukaupan tilastoja koskevan käsikirjan (Manual on Statistics of international trade in services 2010) suosituksia, jotka ovat linjassa maksutasekäsikirjan kanssa. Tietoja on saatavilla vuodesta 2013 lähtien.
Uuden palveluiden ulkomaankauppaa yritystyypeittäin tiedot julkaistaan 2024 alkaen. Yritystyypeittäin tietoja on saatavilla vuodesta 2019 lähtien.
Uuden palveluiden ulkomaankauppaa yritystyypeittäin tiedot julkaistaan 2024 alkaen. Yritystyypeittäin tietoja on saatavilla vuodesta 2019 lähtien.
Jakelutiheys
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppatilaston tietoja jaellaan tiedotteen kera neljännesvuosittain. Lisäksi kuukausi tiedotteen jälkeen tehdään revisiojulkaisu, jossa päivitetään tietokantataulukot. Yhteensä tietokantataulut siis päivitetään kahdeksan kertaa vuodessa.
Palveluiden ulkomaankaupan vuositiedot julkaistaan kesäkuussa ja päivitetään maaliskuussa.
Palveluiden ulkomaankauppaa yritystyypeittäin tiedot julkaistaan kesäkuussa.
Palveluiden ulkomaankaupan vuositiedot julkaistaan kesäkuussa ja päivitetään maaliskuussa.
Palveluiden ulkomaankauppaa yritystyypeittäin tiedot julkaistaan kesäkuussa.
Käsitteet
Alkuperämaa
Alkuperämaa on maa, jossa tavara on tuotettu tai valmistettu. Mikäli tavaraa on valmistettu kahdessa tai useammassa maassa, alkuperämaa on maa, jossa viimeisin merkittävä ja taloudellisesti perusteltu valmistus tai käsittely on tapahtunut.
Alustoimitukset
Sisältävät aluksen varaosien ja varusteiden, aluksen poltto- ja voiteluaineiden, aluksella matkustajille myytäväksi tarkoitettujen tavaroiden sekä aluksella matkustajien tai henkilökunnan kulutettavaksi tarkoitettujen tavaroiden toimitukset ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä oleviin vesi- ja ilma-aluksiin.
CIF-FOB-muunnos
Tulli tilastoi tavaratuonnin CIF-arvoisena. Maksutaseessa tavaratuonti on FOB-arvoinen. FOB-arvoon pääsemiseksi rahti ja vakuutuskustannukset lastaussataman ja määräsataman välillä vähennetään tavarantuonnista.
Cif-hinta
Hinta sisältää kulut, vakuutukset ja rahdin lastaussataman ja määräsataman välillä. Myyjä maksaa merirahdin sovittuun määräsatamaan sekä ottaa ostajan hyväksi merivakuutuksen tavaraan.
Fob-hinta
Tavaroiden arvo perushintaan. Myyjä toimittaa tavaran ostajalle lastaussatamassa.
Globaali tuotanto
Globaali tuotanto kattaa valmistuttamisen, välityskaupan ja tehtaattoman tuotannon.
Globaali valmistuttaminen
Valmistuttamisessa ulkomailla valmistuttaja omistaa raaka-aineet ja valmiin tuotteen sekä kantaa riskin koko valmistusprosessista. Taloudellinen omistajuus on ulkomaisella valmistuttajalla. Maksutasekirjaukset riippuvat siitä, onko kyseessä valmistuttaminen ulkomailla suomalaisen yksikön laskuun vai valmistuttaminen Suomessa ulkomaisen yksikön laskuun.
Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut
Audiovisuaaliset palvelut, taidealan palvelut, koulutuspalvelut, terveyspalvelut, perinne- ja virkistyspalvelut sekä muut henkilökohtaiset palvelut. Elokuvien tuotantoon, radio- ja televisio-ohjelmiin ja musiikkiäänitteisiin liittyvät palvelut. Audiovisuaalisten ja niihin liittyvien tuotteiden vuokraus ja salauksella suojattujen televisiokanavien katseluoikeus, massatuotetut jatkuvaan käyttöön myytävät audiovisuaaliset tuotteet, jotka toimitetaan sähköisesti, esiintyvien taiteilijoiden, kirjailijoiden, säveltäjien jne. vastaanottamat palkkiot. Kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä suoritetut palvelut, jotka liittyvät koulutukseen, kuten kirjekurssit ja televisiossa tai internetissä annetun opetuksen, sekä opettajien ym. suoraan isäntätaloudessa tarjoamat palvelut. Lääkäreiden, sairaanhoitajien sekä terveydenhoitajien ja vastaavien ammattihenkilöiden tarjoamat palvelut sekä laboratorio- ja vastaavat palvelut, joko etäpalveluina tai paikalla suoritettuina. Museoihin ja muihin kulttuuri-, urheilu-, vedonlyönti- ja virkistystoimintaan liittyvät palvelut lukuun ottamatta palveluja, joihin liittyy asuinpaikkana olevan kansantalouden ulkopuolisia henkilöitä. Sosiaalipalvelut, kodinhoitopalvelut jne.
Kuljetus
Kuljetus sisältää meri-, ilma-, rautatie-, tie- ja sisävesiliikenteen matkustaja- ja rahtikuljetuksen sekä niitä palvelevan toiminnan. Lisäksi kuljetus sisältää posti- ja kuriiripalvelut.
Käyttöleasing
Vuokraus sopimuksella, jonka kautta vuokralainen saa omaisuuden käyttönsä, mutta jossa omistuksen riskit ja hyödyt eivät siirry vuokralaiselle. Sisältää myös laivojen, lentokoneiden ja kuljetusvälineiden, kuten rautatievaunujen, konttien, lauttojen leasing- ja charter-tyyppisen vuokrauksen ilman miehistöä.
Lähetysmaa
Tuonnin lähetysmaalla tarkoitetaan jäsenmaata, josta tavara on alun perin lähetetty vietäväksi Suomeen joko suoraan tai toisen maan kautta.
Maksutaseen mukainen tavarakauppa
Maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan kuuluvat tavarat, joiden omistus siirtyy kotimaisen ja ulkomaisen yksikön välillä, ja jotka eivät ole palvelun osia. Tavanomainen kauppatavara kirjataan markkina-arvoon FOB-periaatteen mukaisesti. Vienti on tilastoitu määrämaan, tuonti EU-alueelta lähetysmaan ja tuonti EU:n ulkopuolelta alkuperämaan mukaan.
Matkailu
Matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa. Tähän kuuluvat tavarat ja palvelut, jotka matkailija itse maksaa tai joku muu maksaa hänen puolestaan, tai jotka hän saa vastikkeetta omaan käyttöönsä tai annettavaksi jollekin toiselle. Mukaan lasketaan menot, jotka on maksettu ennen matkaa tai sen jälkeen. Matkailuun eivät kuulu matkailijoiden kansainväliset kuljetukset, jotka sisältyvät kuljetuspalveluiden matkustajakuljetuksiin.
Muualla luokittelemattomat huolto- ja korjauspalvelut
Muualla luokittelemattomat huolto- ja korjauspalvelut kattaa korjaukset, jotka tehdään tavaran pitämiseksi toimintakunnossa, parantavat tavaran toimivuutta tai kapasiteettia tai pidentävät sen käyttöikää, poislukien liikennevälineiden puhdistus, rakennusalan huolto ja korjaus sekä tietokoneiden huolto ja korjaus. Korjaukset voidaan suorittaa korjaajan tiloissa tai muualla.
Muualla luokittelemattomat julkishallinnon palvelut
Julkisyhteisöjen (ml. kansainväliset järjestöt) suorittamat tavaroita ja palveluita koskevat taloustoimet, joita ei voi luokitella muihin eriin.
Muualla luokittelemattomat rojaltit ja lisenssimaksut
Muualle luokittelemattomiin henkisen omaisuuden käytöstä perittyihin maksuihin sisältyvät maksut omistusoikeuksien käytöstä (kuten patentit, tavaramerkit, tekijänoikeudet, menetelmä- ja mallisuoja, ml. liikesalaisuudet ja franchising). Nämä oikeudet voivat syntyä tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä markkinoinnista sekä maksut lisensseistä, jotka oikeuttavat henkisiä oikeuksia sisältävien alkuperäkappaleiden tai prototyyppien kappaleiden (kuten kirjojen, käsikirjoitusten, tietokoneohjelmien, elokuvateosten ja äänitteiden tekijänoikeudet) valmistamiseen tai saattamiseen yleisön saataviin taikka niihin liittyvistä oikeuksista (kuten esitykset ja televisio-, kaapeli- tai satelliittilähetykset).
Muut liike-elämän palvelut
Tutkimus- ja kehittämispalvelut, lakiasiainpalvelut, laskentatoimen, tilintarkastus-, kirjanpito- ja veroneuvontapalvelut, yritysten ja liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut, mainonta, markkinatutkimus ja mielipideselvitykset, arkkitehtipalvelut, insinööripalvelut, tieteelliset ja muut tekniset palvelut, jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut, maa- ja metsätalouteen sekä kalastukseen liittyvät palvelut, kaivostoimintaan sekä öljyn- ja kaasunporaukseen liittyvät palvelut, käyttöleasingpalvelut, kaupankäyntiin liittyvät palvelut, työllistämispalvelut sekä muut liike-elämän palvelut.
Määrämaa
Viennin määrämaalla tarkoitetaan vientiajankohtana viimeisintä tiedossa olevaa jäsenmaata, jonne tavara on tarkoitettu vietäväksi Suomesta.
Palvelujen ulkomaankauppa
Palvelujen ulkomaankauppa toteutuu, kun Suomessa sijaitseva ja ulkomailla sijaitseva taloudellinen toimija (esim. yritys) käyvät kauppaa palveluilla. Palvelujen viennistä syntyy tuloa. Palvelujen tuonnista syntyy menoa. Palvelun ulkomaankaupan tunnistaa siitä, että Suomessa sijaitseva yritys saa tekemästään palvelusta korvausta ulkomaiselta taloudelliselta toimijalta tai maksaa ulkomaiselle taloudelliselle toimijalle korvausta sen tekemästä palvelusta.
Palvelut
Palvelut ovat sellaisen tuotannollisen toiminnan seurausta, joka muuttaa niitä kuluttavien yksiköiden olosuhteita tai edistää tuotteiden ja rahoitusvarojen vaihdantaa. Palvelut eivät yleensä ole erillisiä eriä, joihin voisi kohdistua omistusoikeuksia, ja yleensä palvelua ja palvelun tuottamista ei voi erottaa toisistaan.
Projektitoimitukset
Projektitoimitukset voivat sisältää koneiden sekä tuotantolaitteistojen ja teollisuuslaitosten kokonaistoimituksia mukaan lukien koneiden asentaminen ja kokoaminen sekä niihin liittyvät muut rakennustyöt.
Rahoituspalvelut
Rahoituspalvelut kattavat pääsääntöisesti pankkien ja muiden rahoituslaitosten rahoituksen välityksen ja sitä palvelevan toiminnan lukuun ottamatta vakuutus- ja eläkepalveluja.
Rakentaminen
Rakentaminen sisältää kiinteistöjen muodossa olevan käyttöomaisuuden luomisen, hallinnan, korjausrakentamisen tai laajentamisen, maa- ja vesirakennustyyppisen maanparannuksen ja muut rakenteet kuten tiet, sillat ja padot. Siihen sisältyy myös rakentamiseen liittyvät asennus- ja kokoonpanotyöt, rakennuspaikan valmistelutyöt, yleinen rakentaminen sekä erityispalvelut kuten maalaus, putkityöt ja purkaminen.
Tehtaaton tuotanto
Tehtaattomassa tuotannossa Suomessa sijaitseva yritys (tehtaaton tuottaja) on ulkoistanut koko tuotantonsa, mutta sen muut toiminnot kuten pääkonttori-, myynti- sekä tutkimus ja kehittämistoiminta sijaitsevat kokonaan tai osittain Suomessa. Suomessa sijaitseva tehtaaton tuottaja organisoi kansainvälisen valmistusprosessin. Tuotteen myyntihinta sisältää valmistuskustannusten lisäksi mm. suunnittelun, hallinnon, patenttien ja tietotaidon, markkinoinnin sekä rahoituksen osuudet. Etenkin korkean teknologian tuotteessa nämä aineettomat panokset saattavat olla mittavia suhteessa materiaalien ja kokoonpanon arvoon. Maksutaseessa tehtaattoman tuotannon myyntien ja ostojen erotus (ulkomailta ulkomaille myyntien marginaali) kirjataan Suomen tavaravientiin.
Televiestintäpalvelut
Televiestintäpalveluihin sisältyvät äänen, kuvien tai muun tiedon lähettäminen puhelimella, teleksinä, sähkeenä, radiossa tai kaapelitelevisiossa ja yleisradiolähetyksenä satelliitin välityksellä, sähköpostina, faksina jne. mukaan luettuna yritysten verkkopalvelut, telekonferenssit ja tukipalvelut. Välitetyn tiedon arvo ei sisälly kohtaan. Siihen sisältyvät myös matkapuhelinpalvelut, internet-runkoverkkopalvelut ja verkkoon liittymispalvelut, myös internet-yhteyden tarjonta.
Tietopalvelut
Uutisten, valokuvien ja taustatietojen toimittaminen tiedotusvälineille. Lisäksi tietokantapalvelut, optiset tai painetut tietovälineet ja verkkohakuportaalit, suorat sanoma- ja aikakauslehtitilaukset, muut verkkosisällön tuottamispalvelut sekä kirjasto- ja arkistointipalvelut.
Tietotekniikkapalvelut
Tietotekniikkapalveluihin kuuluvat laitteisto- ja ohjelmisto- sekä tietojenkäsittelypalvelut. Kohtaan kuuluvat laitteistojen ja ohjelmistojen konsultointi- ja toteutuspalvelut, tietokoneiden ja oheislaitteiden huolto ja korjaus, vara- ja elvytyssuunnittelupalvelut, IT-resurssien hallintaan liittyvä neuvonta ja tuki, käyttövalmiiden järjestelmien analysointi, suunnittelu ja ohjelmointi (mukaan luettuna verkkosivustojen kehittäminen ja suunnittelu), ohjelmistojen tekninen konsultointi, lisenssimaksut tietokoneohjelmistojen (muut kuin asiakkaan tilaamat) käytöstä, asiakkaan tilaamien ohjelmistojen kehittäminen, valmistaminen, hankinta ja dokumentointi, mukaan luettuna tietyille käyttäjille tilauksesta suunnitellut käyttöjärjestelmät, järjestelmien ylläpito ja muut tukipalvelut, kuten konsultointiin sisältyvä koulutus, tietojenkäsittelypalvelut, kuten tietojen syöttö, jäsentely ja käsittely osa-aikaperusteella, www-isännöintipalvelut (eli palvelintilan tarjoaminen internetistä isännän toimesta asiakkaiden verkkosivuja varten) ja tietovälineiden hallinnointi.
Tullin mukainen tavarakauppa
Tulli tilastoi Suomen rajat ylittävän tavarakaupan. Tiedot Suomen kaupankäynnistä EU:n ulkopuolisten kanssa saadaan tullausjärjestelmästä. EU:n sisäisestä kaupasta tuojat ja viejät ilmoittavat kuukausittain Intrastat-järjestelmän mukaiset tilastotiedot Tullille. Tulli tilastoi tuonnin CIF-arvoisena.
Tuotannolliset palvelut
Tuotannolliset palvelut kattavat jalostuksen, kokoamisen, merkitsemisen, pakkaamisen jne. sellaisten yritysten toimesta, jotka eivät omista kyseisiä tavaroita. Tuotannollisen palvelun suorittaa yksikkö, joka saa siitä maksun omistajalta. Tuotannollisista palveluista käytetään myös termejä valmistuttaminen, jalostus ja palkkatyö.
Tutkimus- ja kehittämispalvelut
Palvelut, jotka liittyvät perustutkimukseen, sovellettuun tutkimukseen sekä uusien tuotteiden ja menetelmien kokeelliseen kehittämiseen. Tutkimus- ja kehitystoiminta luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanistisella alalla. Teknologisesti edistyneiden ohjelmistojen kehittäminen. Kaupallinen tutkimus elektroniikka-, lääke- ja bioteknologia-alalla.
Vakuutus- ja eläkepalvelut
Vakuutus- ja eläkepalvelut kattavat suoran vakuutuksen, jälleenvakuutuksen, vakuuttamista palvelevan toiminnan ja eläke- ja standarditakauspalvelut. Suora vakuutus voidaan jaotella henkivakuutukseen, rahtivakuutukseen ja muuhun suoraan vakuutukseen. Eläke- ja standarditakauspalvelut jaotellaan eläkepalveluihin ja standarditakauspalveluihin. Nämä palvelut estimoidaan tai arvostetaan mieluummin kokonaisvakuutusmaksuihin sisältyvien palvelumaksujen kuin vakuutusmaksujen kokonaisarvon perusteella.
Valmistuttaminen Suomessa ulkomaisen valmistuttajan laskuun
Suomessa valmistuttaessa ulkomainen valmistuttaja omistaa raaka-aineet ja valmiin tuotteen sekä kantaa riskin koko valmistusprosessista. Taloudellinen omistajuus on ulkomailla. Ulkomainen valmistuttaja maksaa suomalaiselle valmistajalle, joka voi olla myös sen tytär, korvauksen tehdystä työstä (palvelusta). Valmistuttamispalkkio kirjataan maksutaseessa Suomen palveluiden vientiin. Suomeen valmistuttamista varten tuodut ja Suomesta takaisin viedyt valmiit tavarat poistetaan maksutaseessa Suomen tavarakaupasta, koska niiden omistajuus ei vaihdu.
Valmistuttaminen ulkomailla suomalaisen valmistuttajan laskuun
Ulkomailla valmistuttaessa suomalainen valmistuttaja omistaa raaka-aineet ja valmiin tuotteen sekä kantaa riskin koko valmistusprosessista. Taloudellinen omistajuus on Suomessa. Suomalainen valmistuttaja maksaa ulkomaiselle valmistajalle, joka voi olla myös sen tytär, korvauksen tehdystä työstä (palvelusta). Valmistuttamispalkkio kirjataan maksutaseessa Suomen palveluiden tuontiin. Ulkomaille Suomesta valmistuttamista varten viedyt ja takaisin tuodut valmiit tavarat poistetaan maksutaseessa Suomen tavarakaupasta, koska niiden omistajuus ei vaihdu. Ulkomailta ostetut tavarat, joita muokataan ulkomailla ja ulkomaille myydyt tavarat, jotka on valmistutettu ulkomailla, lisätään puolestaan maksutaseessa Suomen tavarakauppaan.
Välityskauppa
Välityskaupassa suomalainen talousyksikkö ostaa tavaran ulkomailta, ja myy sen eteenpäin muuttumattomana ulkomaille ilman että tavarat kulkevat Suomen kautta. Välityskauppa kirjataan ainoastaan vientiin.
Luokitukset
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto on useista lähteistä johdettu tilasto. Siksi lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Tilaston laadun ylläpitämiseksi ja parantamiseksi on kiinnitetty huomiota käytännön kyselykehikkojen määrittelyyn ja rekisterien tarkkuuteen. Tietojen oikeellisuutta ja tarkkuutta tarkastellaan säännöllisesti.
Merkittävimmät havaitut virhelähteet ovat kehikkovirhe ja mittausvirhe. Kehikkovirhettä syntyy rekisterien jälkeenjääneisyydestä, kun kaikkia vastaajia ei löydetä, ja mittausvirhettä vastaajien tulkitessa väärin kyselyn tiedonantovaatimusta. Suomen tilastot ovat herkkiä juuri kehikko- ja mittausvirheiden suhteen, koska Suomessa on kansantalouden kokoon verrattuna erittäin suuria kansainvälisiä yrityksiä.
Vuosikyselyihin perustuvat tiedot arvioidaan tilastovuoden neljännesvuosiennakkotilastoihin. Siten tietojen saanti täydentyy ajan mittaan, mikä saattaa johtaa huomattaviin korjauksiin tilastoissa. Tulli korjaa kuukausittaisia ulkomaankauppatietoja vähitellen tilastovuotta seuraavan vuoden kevääseen saakka.
Merkittävimmät havaitut virhelähteet ovat kehikkovirhe ja mittausvirhe. Kehikkovirhettä syntyy rekisterien jälkeenjääneisyydestä, kun kaikkia vastaajia ei löydetä, ja mittausvirhettä vastaajien tulkitessa väärin kyselyn tiedonantovaatimusta. Suomen tilastot ovat herkkiä juuri kehikko- ja mittausvirheiden suhteen, koska Suomessa on kansantalouden kokoon verrattuna erittäin suuria kansainvälisiä yrityksiä.
Vuosikyselyihin perustuvat tiedot arvioidaan tilastovuoden neljännesvuosiennakkotilastoihin. Siten tietojen saanti täydentyy ajan mittaan, mikä saattaa johtaa huomattaviin korjauksiin tilastoissa. Tulli korjaa kuukausittaisia ulkomaankauppatietoja vähitellen tilastovuotta seuraavan vuoden kevääseen saakka.
Oikea-aikaisuus
Neljännesvuositiedot julkaistaan ensin noin 1,5 kuukautta neljännesvuoden päättymisen jälkeen tiedotteen kera, ja lisäksi noin 2,5 kuukautta neljännesvuoden päättymisen jälkeen revisiojulkaisuna ilman tiedotetta.
Vuositiedot valmistuvat 6 kuukautta vuoden päättymisen jälkeen ja ne jaellaan neljännesvuositietojen yhteydessä.
Palveluiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin tiedot julkaistaan 18 kuukautta vuoden päättymisen jälkeen ja ne jaetaan kesäkuun julkaisun yhteydessä.
Vuositiedot valmistuvat 6 kuukautta vuoden päättymisen jälkeen ja ne jaellaan neljännesvuositietojen yhteydessä.
Palveluiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin tiedot julkaistaan 18 kuukautta vuoden päättymisen jälkeen ja ne jaetaan kesäkuun julkaisun yhteydessä.
Täsmällisyys
Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei ollut viivettä tässä julkaisussa.
Täydellisyys
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilaston tiedot ovat saatavilla siinä laajuudessa missä ne raportoidaan Euroopan keskuspankille, Eurostatille sekä Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF).
Tilastokeskus julkaisee yleensä yksityiskohtaisempia tietoja kuin lähettämisohjelma vaatii.
Tilastokeskus julkaisee yleensä yksityiskohtaisempia tietoja kuin lähettämisohjelma vaatii.
Käsittelyvirhe
Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Vertailukelpoisuus
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilaston tiedot ovat maantieteellisesti vertailukelpoisia johtuen kansainvälisistä tilastointistandardeista.
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilaston tietoja luokitellaan maittain. Tilastollisten kahden maan välillä voi olla epäsymmetrisyyksiä johtuen mm. erilaisista tietolähteistä eri maissa. Näitä epäsymmetrisyyksiä pyritään vähentämään yhteistyössä muiden maiden kanssa.
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilaston tietoja luokitellaan maittain. Tilastollisten kahden maan välillä voi olla epäsymmetrisyyksiä johtuen mm. erilaisista tietolähteistä eri maissa. Näitä epäsymmetrisyyksiä pyritään vähentämään yhteistyössä muiden maiden kanssa.
Ajallinen vertailukelpoisuus
Tilastoa laaditaan kansainvälisten tilastostandardien ja IMF:n maksutasekäsikirjan (6. painos vuodelta 2009) mukaisesti, mikä takaa tilaston vertailukelpoisuuden. Lisäksi käytetään Yhdistyneiden kansakuntien julkaiseman kansainvälisen palvelukaupan tilastoja koskevan käsikirjan (Manual on Statistics of international trade in services 2010) suosituksia, jotka ovat linjassa maksutasekäsikirjan kanssa. Uuden tilaston julkaisu alkoi kesällä 2016.
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Maksutaseen BPM6 - manuaalin mukaiset määritelmät ja kattavuus ovat täysin yhtenevät kansantalouden tilinpidon ESA2010-määritelmien kanssa. Näin ollen Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilaston muuttujat ovat täysin yhtenevät vastaavien kansantalouden tilinpidon muuttujien kanssa. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa - tilasto on osa Maksutasetta ja Maksutaseen sekä kansantalouden tilinpidon tuotantojärjestelmät on integroitu ja tiedot ovat pääosin yhtenevät vuodesta 2019 alkaen ja rahoitustilinpidon osalta vuodesta 2020. Merkittävimmät erot liittyvät johdannaisten kirjauksiin sekä tulojen uudelleenjaon tuloveroihin.
Palveluiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin ei ole osa maksutasetta, mutta sen tiedot ovat yhteneväisiä palveluerittäin tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tietojen kanssa. Maksutase määrittää palveluiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin -tietojen reunajakauman.
Tullin julkaisema ulkomaankauppatilasto eroaa määritelmällisesti maksutaseen mukaisesti ulkomaankaupasta. Ulkomaankauppatilasto mittaa rajoja ylittävää ulkomaankauppa sekä alusten omistajuuden muutosta, kun taas maksutaseessa mitataan omistajuuden muutosta.
Palveluiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin ei ole osa maksutasetta, mutta sen tiedot ovat yhteneväisiä palveluerittäin tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tietojen kanssa. Maksutase määrittää palveluiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin -tietojen reunajakauman.
Tullin julkaisema ulkomaankauppatilasto eroaa määritelmällisesti maksutaseen mukaisesti ulkomaankaupasta. Ulkomaankauppatilasto mittaa rajoja ylittävää ulkomaankauppa sekä alusten omistajuuden muutosta, kun taas maksutaseessa mitataan omistajuuden muutosta.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa
Maksutaseen BPM6 - manuaalin mukaiset määritelmät ja kattavuus ovat täysin yhtenevät kansantalouden tilinpidon ESA2010-määritelmien kanssa. Näin ollen maksutaseen muuttujat ovat täysin yhtenevät vastaavien kansantalouden tilinpidon muuttujien kanssa. Maksutaseen sekä kansantalouden tilinpidon tuotantojärjestelmät on integroitu ja tiedot ovat pääosin yhtenevät vuodesta 2019 alkaen ja rahoitustilinpidon osalta vuodesta 2020. Merkittävimmät erot liittyvät johdannaisten kirjauksiin sekä tulojen uudelleenjaon tuloveroihin.
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilaston tiedot perustuvat pääosin kahteen tietolähteeseen: ulkomaankauppatilastoon ja palvelujen ja ulkomaisten tavaravirtojen tiedusteluun sekä kansantalouden tilinpidosta johdettuihin tietoihin. Muut tiedot tuotetaan menetelmällisesti perustuen useisiin tietolähteisiin.
Tulli kerää tiedot rajat ylittävästä tavaroiden ulkomaankaupasta sekä osan alusten omistajuuksien muutoksista. Tilastokeskuksen palvelujen ulkomaankaupan ja ulkomaisten tavaravirtojen tiedustelussa kerätään tieto suomalaisten yritysten ja yhteisöjen käymästä palvelujen ulkomaankaupasta sekä tavarakaupasta, joka ei ylitä Suomen rajaa. Ulkomaankaupan tietoja täydennetään kansantalouden tilinpidosta johdetuilla tiedoilla sekä arvioilla suomalaisten yksityishenkilöiden käymästä ulkomaankaupasta.
Tiedot Suomen rajat ylittävästä kaupankäynnistä EU:n ulkopuolisten kanssa saadaan tullausjärjestelmästä. EU:n sisäisestä rajat ylittävästä kaupasta tilastointirajan ylittävät tuojat ja viejät ilmoittavat kuukausittain Intrastat-järjestelmän mukaiset tilastotiedot Tullille.
Palvelujen ulkomaankaupan ja ulkomaisten tavaravirtojen tiedustelun neljännesvuositiedustelun otoskoko on noin tuhat yksikköä ja vuositiedustelun noin kaksi tuhatta yksikköä. Neljännesvuositiedustelu korotetaan vastaamaan perusjoukkoa, perustuen edellisen valmiin vuositiedustelun osuuksiin. Vuositiedustelussa käytetään ositettua satunnaisotantaan (SRS tai PPS) riippuen ositteesta.
Palveluiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin tiedot perustuvat tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastoon ja yritysrekisteriin. Tiedot tuotetaan menetelmällisesti ilman erillistä tiedonkeruuta. Palvelujen ja ulkomaisten tavaravirtojen tiedustelujen otospoiminnoissa huomioidaan palveluiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin tietovaatimukset.
Tulli kerää tiedot rajat ylittävästä tavaroiden ulkomaankaupasta sekä osan alusten omistajuuksien muutoksista. Tilastokeskuksen palvelujen ulkomaankaupan ja ulkomaisten tavaravirtojen tiedustelussa kerätään tieto suomalaisten yritysten ja yhteisöjen käymästä palvelujen ulkomaankaupasta sekä tavarakaupasta, joka ei ylitä Suomen rajaa. Ulkomaankaupan tietoja täydennetään kansantalouden tilinpidosta johdetuilla tiedoilla sekä arvioilla suomalaisten yksityishenkilöiden käymästä ulkomaankaupasta.
Tiedot Suomen rajat ylittävästä kaupankäynnistä EU:n ulkopuolisten kanssa saadaan tullausjärjestelmästä. EU:n sisäisestä rajat ylittävästä kaupasta tilastointirajan ylittävät tuojat ja viejät ilmoittavat kuukausittain Intrastat-järjestelmän mukaiset tilastotiedot Tullille.
Palvelujen ulkomaankaupan ja ulkomaisten tavaravirtojen tiedustelun neljännesvuositiedustelun otoskoko on noin tuhat yksikköä ja vuositiedustelun noin kaksi tuhatta yksikköä. Neljännesvuositiedustelu korotetaan vastaamaan perusjoukkoa, perustuen edellisen valmiin vuositiedustelun osuuksiin. Vuositiedustelussa käytetään ositettua satunnaisotantaan (SRS tai PPS) riippuen ositteesta.
Palveluiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin tiedot perustuvat tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastoon ja yritysrekisteriin. Tiedot tuotetaan menetelmällisesti ilman erillistä tiedonkeruuta. Palvelujen ja ulkomaisten tavaravirtojen tiedustelujen otospoiminnoissa huomioidaan palveluiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin tietovaatimukset.
Tiedonkeruumenetelmä
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto koostetaan useista lähteistä. Lähteet ovat suoria tiedonkeruita, hallinnollisia aineistoja, tilastoista johdettuja tai muista lähteistä estimoituja tietoja.
Tiedonkeruun tiheys
Tiedot kerätään neljännesvuosittain / vuosittain.
Tilastollinen tietosuoja
Tietosuoja on tilastotoimen keskeinen perusperiaate, jolla varmistetaan luotettavien perustietojen saaminen ja tiedonantajien luottamus. Tietosuojasta huolehtiminen on Tilastokeskuksen tiedonkeruussa tarvitseman luottamuksen edellytys.
Menetelmät
Tiedon käsittely
Kyselyaineistot käsitellään yleisen tilastotuotantoprosessi GSBPM:n mukaisesti.
Aineiston/datan validointi
Aineisto validoidaan tilastotuotantoprosessin mukaisesti kahdessa vaiheessa. Tilastokeskuksen Tiedonhankinta-yksikkö vastaa tiedonkeruiden yksikkötietojen tarkistuksesta. Tarkistettu aineisto toimitetaan maksutaseen järjestelmään analyysia varten.
Kukin lähdeaineisto analysoidaan aggregoidulla tasolla. Tämän jälkeen hyväksytyt lähdeaineistot yhdistetään ja analysoidaan kokonaisuutena. Jos analyysivaiheessa havaitaan poikkeavia muutoksia tai arvoja, selvitetään niiden syy ja kyseinen poikkeama palautetaan tarvittaessa yksikkötason tarkistukseen.
Tilastokeskus varmistaa molemmissa tarkistusvaiheissa konsistenssin muihin käytössä oleviin tilastoaineistoihin sekä yksikkötasolla että julkistustasolla.
Kukin lähdeaineisto analysoidaan aggregoidulla tasolla. Tämän jälkeen hyväksytyt lähdeaineistot yhdistetään ja analysoidaan kokonaisuutena. Jos analyysivaiheessa havaitaan poikkeavia muutoksia tai arvoja, selvitetään niiden syy ja kyseinen poikkeama palautetaan tarvittaessa yksikkötason tarkistukseen.
Tilastokeskus varmistaa molemmissa tarkistusvaiheissa konsistenssin muihin käytössä oleviin tilastoaineistoihin sekä yksikkötasolla että julkistustasolla.
Menetelmädokumentointi
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa –tilaston laatimiseen käytetään suoraa tiedonkeruuta ja muista taloustilastoista johdettua tietoa. Tulli kerää tiedot Suomen rajan ylittävästä tavaroiden ulkomaankaupasta sekä julkaisee ulkomaankauppatilastot. Tilastokeskus kerää tai johtaa kansainvälisen palvelukaupan sekä ulkomailta ulkomaille tapahtuvan tavarakaupan tiedot.
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Tilastokeskus
Organisaatioyksikkö
Taloustilastot
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia (huom! tässä edellä muutos 4.4.) sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa sisältyy vaihtotaseeseen, joten tilasto muodostaa osan Suomen maksutasetta. Maksutasetilastointi perustuu Suomen lakisääteisiin velvoitteisiin tuottaa ja raportoida maksutasetilastoa Euroopan keskuspankille (EKP) (EKP:n suuntaviivat EKP/2011/23 ) ja Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle Eurostatille (Euroopan komission asetus N:o 555/2012) sekä Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF).Palveluiden ulkomaankaupan yritystyypeittäinen tietojen tuotanto ja toimitus Eurostatille perustuu Euroopan komission asetukseen N:o 2019/21522. Tarkat tekniset määritelmät kerrotaan komission täytäntöönpanoasetuksessa N:o 2020/11973.
Tietosuojaperiaatteet
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Prosessissa tapahtuva tietojen aggregoituminen, tietojen laatuun liittyvä laadinnanaikainen arviointi, lähteiden yksityiskohtainen priorisointi ja kokonaistasoon tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista.
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilaston perusjulkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilö- ja yritystietojen suojausohjeita. Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö tai yritys on tunnistettavissa.
Tilasto ei sisällä yksikkötasolla lailla julkiseksi säädettyjä tietoja, joten paljastumisriski tulee huomioida taulukoita laatiessa.
Paljastumisriskin arvioinnissa käytetään kynnys- sekä dominanssikriteeriä. Kynnyskriteerissä käytettävä raja perustuu tietoihin, jotka on saatu suoraan yrityksiltä tai imputoitu. Säännön mukaan solun tiedot tulee suojata, mikäli solu koostuu kynnysarvoa pienemmästä määrästä havaintoja. Dominanssikriteerissä tiedot suojataan, jos merkittävimpien tiedonantajien tietojen summa ei eroa riittävästi julkaistavasta tiedosta.
Suojattavien solujen tietoja ei julkaista, vaan tiedot peitetään. Sääntöjä käytetään ensi- ja toissijaisessa peittämisessä. Ensisijaisessa peittämisessä yksittäinen solu suojataan peittämällä, jos ryhmän arvo perustuu alle kolmeen havaintoon tai yksittäisen yrityksen tiedot eivät eroa riittävästi julkaistavasta arvosta. Toissijainen peittäminen suoritetaan siten ettei suojattavan solun sisältö ole laskettavissa muiden solujen arvojen avulla.
Kaikki Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa tilastoa laativat henkilöt ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Prosessissa tapahtuva tietojen aggregoituminen, tietojen laatuun liittyvä laadinnanaikainen arviointi, lähteiden yksityiskohtainen priorisointi ja kokonaistasoon tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista.
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilaston perusjulkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilö- ja yritystietojen suojausohjeita. Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö tai yritys on tunnistettavissa.
Tilasto ei sisällä yksikkötasolla lailla julkiseksi säädettyjä tietoja, joten paljastumisriski tulee huomioida taulukoita laatiessa.
Paljastumisriskin arvioinnissa käytetään kynnys- sekä dominanssikriteeriä. Kynnyskriteerissä käytettävä raja perustuu tietoihin, jotka on saatu suoraan yrityksiltä tai imputoitu. Säännön mukaan solun tiedot tulee suojata, mikäli solu koostuu kynnysarvoa pienemmästä määrästä havaintoja. Dominanssikriteerissä tiedot suojataan, jos merkittävimpien tiedonantajien tietojen summa ei eroa riittävästi julkaistavasta tiedosta.
Suojattavien solujen tietoja ei julkaista, vaan tiedot peitetään. Sääntöjä käytetään ensi- ja toissijaisessa peittämisessä. Ensisijaisessa peittämisessä yksittäinen solu suojataan peittämällä, jos ryhmän arvo perustuu alle kolmeen havaintoon tai yksittäisen yrityksen tiedot eivät eroa riittävästi julkaistavasta arvosta. Toissijainen peittäminen suoritetaan siten ettei suojattavan solun sisältö ole laskettavissa muiden solujen arvojen avulla.
Kaikki Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa tilastoa laativat henkilöt ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tietojen jakaminen
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto on osa Maksutasetta. Maksutaseen tiedot tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen Euroopan keskuspankille (EKP), Euroopan unionin (EU) tilastovirastolle Eurostatille, OECD:lle, IMF:lle ja YK:lle. Organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa paino- ja internet-julkaisuissa.
Muu tiedonjakelu
Tilastojulkistusten ja muiden julkaisujen (ks. Kohdat 10.1 ja 10.2) lisäksi tilaston tiedot voidaan julkaista sosiaalisen mediassa.
Tilaston verkko- ja muut julkaisut ovat saatavilla myös englanniksi.
Tilaston verkko- ja muut julkaisut ovat saatavilla myös englanniksi.
Saatavuus ja selkeys
Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
Yksikkötason aineistojen saatavuus
Ei saatavilla.
Tietojen revisioitumislinjaukset
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Käyttäjien tarpeet
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilaston luvut tuottavat keskeistä informaatiota talouspolitiikan seurantaan ja päätöksentekoon, ennustamiseen, hallinnollisisiin tarkoituksiin, talouskehityksen tiedottamisesta suurelle yleisölle (suoraan tai epäsuorasti uutistoimistojen kautta) sekä taloudellisen tutkimukseen lähteeksi.
Kansallisella tasolla ministeriöt, tiede- ja akateemiset yhteisöt sekä taloustutkijat ovat yleensä merkittävimpiä Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilaston käyttäjiä.
Kansallisella tasolla ministeriöt, tiede- ja akateemiset yhteisöt sekä taloustutkijat ovat yleensä merkittävimpiä Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilaston käyttäjiä.
Laadun arviointi
Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.
Palveluiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin tietokantataulukot eivät vielä kuulu Suomen virallisiin tilastoihin.
Palveluiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin tietokantataulukot eivät vielä kuulu Suomen virallisiin tilastoihin.
Laadunvarmistus
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.