Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Työtaistelutilasto kuvaa työntekijöiden tai työnantajien Suomessa järjestämiä työtaisteluja. Suurin osa työtaisteluista on työntekijäosapuolten järjestämiä lakkoja, mutta mukana on myös esimerkiksi työnantajapuolen asettamia työsulkuja. Työtaistelujen laajuutta kuvataan lukumäärillä osallistuneista työntekijöistä ja menetetyistä työpäivistä. Lisäksi julkaistaan toteutuneiden työtaistelujen ja niiden uhkien lukumäärät. Tietoja työtaisteluista on saatavissa neljännesvuosittain.
Työtaistelutilastoon kerätään kaikki yksityisen ja julkisen sektorin työtaistelut, jotka tulevat Tilastokeskuksen tietoon. Työnantajajärjestöjen työtaistelutiedot ja muulla tavalla kerätyt työtaistelutiedot kerätään yhteen tietokantaan. Näin saadusta tietokannasta tehdään taulukoita valittujen luokittelujen ja määrätietojen mukaan. Työtaistelutilaston pääaineisto saadaan vuosittain Elinkeinoelämän keskusliitolta (EK). Lisäksi tietoja saadaan kunta-alan työnantajilta ja valtiolta. Tilastokeskus tekee myös omaa tiedonhankintaa työtaistelutoimenpiteistä ja työtaistelutietoja kerätään tiedotusvälineistä. Lisäksi tarkempia tietoja kysytään suoraan yrityksiltä.
Tilaston kuvaus
Työtaistelutilasto kuvaa työntekijöiden tai työnantajien Suomessa järjestämiä työtaisteluja.
Tilaston perusjoukko
Työtaistelutilastoon kerätään kaikki yksityisen sektorin, kuntasektorin ja valtion työtaistelut, jotka tulevat Tilastokeskuksen tietoon.
Tilastoyksikkö
Tilastoyksikkö työtaistelutilastossa on yksittäinen työtaistelu.
Mittayksikkö
Työtaistelutilasto sisältää työtaistelujen ja niiden uhkien lukumäärätiedot, osallisten työntekijöiden määrät sekä työpäivämenetykset.
Viiteajankohta
Työtaistelutilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.
Viitealue
Työtaistelutilasto kattaa sekä yksityisen että julkisen sektorin ja maantieteellisesti tilasto kattaa koko Suomen.
Kattavuus
Työtaistelutilasto kattaa yksityisen ja julkisen sektorin. Työtaistelutilasto sisältää toimialaluokituksen (TOL2008) pääluokkien A–S työtaistelut.
Ajallinen kattavuus
Työtaistelutietoja on olemassa aina 1800-luvun lopulta lähtien, mutta kattavia ja luokiteltuja tietoja on olemassa vuodesta 1971 lähtien. Vuonna 1971 tehtiin tilaston laaja uudistus, jolloin muun muassa tilaston kattavuus pienemmissä työtaisteluissa parani.
Jakelutiheys
Työtaistelutilaston tiedot julkaistaan lopullisina kerran vuodessa noin viisi kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen.
Käsitteet
Työntekijät kieltäytyvät työn tekemisestä ja tällöin he eivät myöskään yleensä saavu työpaikalle.
Yrityksen työntekijät kohdistavat työtaistelutoimenpiteitä johonkin kolmanteen osapuoleen. He esim. kieltäytyvät käsittelemästä tietyn yrityksen kuljetuksia.
Työnantaja sulkee työpaikan ja keskeyttää palkanmaksun.
Työntekijäpuolen tai työnantajapuolen työn väliaikaista tahallista keskeyttämistä, työstä kieltäytymistä, sen hidastamista tai muuta painostuskeinoa jonkin päämäärän saavuttamiseksi.
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Osa pienemmistä työtaisteluista jää tilaston ulkopuolelle, koska niiden olemassaolosta ei saada tietoa. Näiden työtaistelujen puuttumisella on lähinnä vaikutusta vain työtaistelujen lukumäärätietoihin. Työtaistelujen laajuutta paremmin kuvaaviin osallisten työntekijöiden lukumäärätietoihin ja työpäivämenetyksiin pienten työtaistelujen puuttumisella ei ole olennaista vaikutusta.
Tarkkuus ja luotettavuus
Tilastokeskuksen työtaistelutilaston tiedot perustuvat pääosin työnantajajärjestöjen jäseniltään keräämiin tietoihin. Lisäksi seurataan eri tiedotusvälineitä ja tilastoa täydennetään myös julkiselta sektorilta saaduilla tiedoilla. Työtaistelujen laajuudesta voi olla työnantaja- ja työntekijäpuolella erilainen näkemys. Yleensä käytetään työnantajajärjestöjen tietoja, jos ne ovat saatavilla.
Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
Vuodesta 2010 lähtien työtaistelutiedot julkaistaan kerran vuodessa tilastovuotta seuraavan kevään aikana. Työtaistelutietoja julkaistaan neljännesvuoden tarkkuudella. Työtaistelutietoja voidaan luovuttaa myös kuukauden tarkkuudella. Jos työtaistelu kestää kuukauden tai neljännesvuoden vaihteen yli, se sijoitetaan yleensä sille ajanjaksolle, jolla se on suurimmaksi osaksi tapahtunut. Suuria työtaisteluja jaetaan tarkemmin eri neljänneksille tarpeen mukaan.
Oikea-aikaisuus
Työtaistelutilaston tiedot julkaistaan kerran vuodessa noin viisi kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen.
Täsmällisyys
Työtaistelutilaston tietojen julkistamisessa ei ole esiintynyt viivettä, jos työnantajajärjestöjen jäseniltään keräämät tiedot on saatu ajallaan. Tiedot on julkistettu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.
Täydellisyys
Työtaistelutilasto sisältää kaikki yksityisen sektorin, kuntasektorin ja valtion työtaistelut, jotka tulevat Tilastokeskuksen tietoon. Työtaisteluista julkaistaan lukumäärätieto ja niissä menetetyt työpäivät sekä osallisten lukumäärä.
Tietojen revisoitumiskäytännöt
Työtaistelutilasto ei revisoidu.
Käsittelyvirhe
Mahdolliset virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Vertailukelpoisuus
Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Työtaistelutietoja on olemassa yli sadan vuoden ajalta. Vuonna 1971 tehtiin tilaston laaja uudistus, jolloin tilaston kattavuus pienemmissä työtaisteluissa parani. Eri maiden työtaistelutilastot voivat vaihdella suuresti.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Työtaistelutilaston tiedot ovat lähtökohtaisesti vertailukelpoisia Suomen maakuntien ja kuntien välillä. Eri maiden työtaistelutilastot voivat vaihdella suuresti. Joissain maissa käytetään rajauksia, joiden seurauksena kestoltaan tai osallistujamäärältään pienimmät työtaistelut jäävät tilaston ulkopuolelle. Työjärjestö ILO kerää tietoa työtaisteluista kaikista maista, joista sitä on saatavilla.
Ajallinen vertailukelpoisuus
Työtaistelutietoja on olemassa yli sadan vuoden ajalta. Vuonna 1971 tehtiin tilaston laaja uudistus, jolloin tilaston kattavuus pienemmissä työtaisteluissa parani.
Työtaistelujen kokonaislukumäärä sisältää myös työtaistelulla uhkaamisen. Työtaistelulla uhkaaminen on ollut mukana Tilastokeskuksen tiedoissa vuodesta 2012 alkaen. Uhat ovat mukana ainoastaan työtaistelujen lukumäärätiedossa, joten ne eivät kerrytä osallisten työntekijöiden eikä menetettyjen työpäivien määrää.
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Tilastokeskuksen julkaisema työtaistelutilasto perustuu suurimmaksi osaksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) aineistoon. Tilastokeskuksen julkaisema työtaistelujen lukumäärätieto voi poiketa EK:n julkaisemasta lukumäärätiedosta, koska Tilastokeskuksessa eri toimipaikkojen työtaistelutietoja yhdistellään samaksi työtaisteluksi. Lisäksi Tilastokeskuksen työtaistelutilasto sisältää tiedot myös julkisen sektorin työtaisteluista ja ei-järjestäytyneiden yritysten työtaisteluista, mikäli nämä ovat tulleet Tilastokeskuksen tietoon.
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä
Tilaston neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset tiedot laaditaan samalla tavalla, joten ne ovat täysin yhteneväiset.
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Työtaistelutilasto perustuu pääosin työnantajajärjestöjen jäseniltään keräämiin tietoihin, suurimmaksi osaksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) aineistoon. Myös julkisen sektorin työtaistelutiedot perustuvat työnantajajärjestöjen keräämiin tietoihin. Lisäksi seurataan eri tiedotusvälineistä ei-järjestäytyneiden yritysten työtaistelutietoja.
Tiedonkeruumenetelmä
Työtaistelutilasto perustuu pääosin työnantajajärjestöjen jäseniltään keräämiin tietoihin, suurimmaksi osaksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) aineistoon. EK:n jäsenyritykset ovat velvollisia ilmoittamaan omalle liitolleen yritystä uhkaavasta tai syntyneestä työtaisteluista. Yritykset toimittavat tiedot omalle jäsenliitolleen siihen tarkoitetulla lomakkeella mahdollisimman nopeasti työrauhahäiriön uhatessa tai sen jo toteuduttua. Jäsenliitto tarkistaa ja tarpeen mukaan täydentää lomakkeen tiedot ja toimittaa ne edelleen EK:lle.
Lisäksi seurataan eri tiedotusvälineistä ei-järjestäytyneiden yritysten työtaistelutietoja. Julkisen sektorin työtaistelutiedot perustuvat työnantajajärjestöjen keräämiin tietoihin.
Tiedonkeruun tiheys
Työtaistelutilaston tiedot kerätään vuosittain.
Menetelmät
Tilastoprosessi
Työtaistelutilastoon kerätään kaikki yksityisen ja julkisen sektorin työtaistelut, jotka tulevat Tilastokeskuksen tietoon. Työnantajajärjestöjen työtaistelutiedot ja muulla tavalla kerätyt työtaistelutiedot kerätään yhteen tietokantaan. Näin saadusta tietokannasta tehdään taulukoita valittujen luokitusten avulla.
Tiedon käsittely
Tilastokeskuksessa eri toimipaikkojen työtaistelutietoja yhdistellään samaksi työtaisteluksi. Lisäksi muun muassa yrityksen toimiala ja kuntakoodi liitetään aineistoon ja työtaistelun syy luokitellaan erikseen.
Aineiston/datan validointi
Työtaistelutilaston aineisto tarkistetaan yritystasolla ja mahdollisia puutteita tiedoissa täydennetään esimerkiksi tiedotusvälineiden tietojen avulla.
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Tilastokeskus
Organisaatioyksikkö
Yhteiskuntatilastot
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja:
TilastolainsäädäntöTietosuojaperiaatteet
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisätietoja:
Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Työtaistelutilaston tietoja julkistettaessa ja taulukoitaessa käytetään kynnysarvosääntöä. Keskeisenä sääntönä tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö, organisaatio tai edellä mainittujen jokin ominaisuus voi paljastua.
Ainoastaan tieto menetetyistä työpäivistä suojataan kynnysarvosäännön avulla, koska kyseessä on sensitiivinen tieto. Työtaisteluiden lukumääriä tai osalliset yhteensä -tietoja ei suojata. Toimialakohtaisissa tauluissa saattaa olla toimialoja, joissa on käyty yksi tai kaksi työtaistelua ja tiedot menetetyistä työpäivistä suojataan näissä tapauksissa. Lisäksi käytetään toissijaista suojausta tarvittaessa (jos toimialalla on vain yksi ensisijainen suojaus).
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja:
Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa Tietojen jakaminen
Työtaistelutilaston tiedot toimitetaan vuosittain toimialatasolla Kansainväliselle työjärjestölle ILO:lle (International Labour Organization).
Muu tiedonjakelu
Kansainvälinen työjärjestö ILO julkaisee työtaistelutilaston tietoja vuosittain.
Saatavuus ja selkeys
Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
Tietojen revisioitumislinjaukset
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Relevanssi
Työtaistelutilasto julkaistaan Tilastokeskuksen kotisivuilla. Julkistukset ja niiden yhteydessä julkaistut tietokantataulukot ovat vapaasti työtaisteluista kiinnostuneiden tahojen käytettävissä.
Käyttäjien tarpeet
Keskeisin käyttäjäryhmä on työmarkkinajärjestöt.
Laadun arviointi
Työtaistelutilaston laatua arvioidaan tilastoprosessin eri vaiheissa ja julkaistavia tietoja verrataan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vuosittaiseen työtaistelutilastoon.
Laadunvarmistus
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)Käyttäjien käyttöoikeudet
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja:
Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen
käyttöehdot.