Työtapaturmatilastoon tilastoidaan vuosittain palkansaajille ja maatalousyrittäjille sattuneet työtapaturmat. Tilasto sisältää myös tietoa muille yrittäjille sattuneista työtapaturmista sekä palkansaajille sattuneista työmatkatapaturmista. Työtapaturmatilaston aineisto syntyy vakuutustoiminnan sivutuotteena, jolloin tilastoon tulevat mukaan kaikki ne työssä sattuneet vahingot, joista vakuutuslaitokset ovat maksaneet korvauksia. Katkaisukohtana käytetään tilastovuoden jälkeen tulevan vuoden viimeistä päivää. Tilastossa keskitytään ensisijaisesti vähintään 4 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneisiin työtapaturmiin. Rajaus on sama kuin Eurostatin työtapaturmatilastossaan käyttämä. Aiemmin Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa on käytetty rajauksena vähintään 3 päivän työkyvyttömyyttä.　

Työtapaturmatilastoon tilastoidaan vuosittain palkansaajille ja maatalousyrittäjille sattuneet työtapaturmat. Tilasto sisältää myös tietoa muille yrittäjille sattuneista työtapaturmista sekä palkansaajille sattuneista työmatkatapaturmista. Työtapaturmatilaston aineisto syntyy vakuutustoiminnan sivutuotteena, jolloin tilastoon tulevat mukaan kaikki ne työssä sattuneet vahingot, joista vakuutuslaitokset ovat maksaneet korvauksia. Katkaisukohtana käytetään tilastovuoden jälkeen tulevan vuoden viimeistä päivää. Tilastossa keskitytään ensisijaisesti vähintään 4 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneisiin työtapaturmiin. Rajaus on sama kuin Eurostatin työtapaturmatilastossaan käyttämä. Aiemmin Tilastokeskuksen työtapaturma-tilastossa on käytetty rajauksena vähintään 3 päivän työkyvyttömyyttä.

Referenssivuoden aikana sattuneet työtapaturmat palkansaajille ja yrittäjille (pl. maatalousyrittäjät) sekä maatalousyrittäjille sattuneet tapaturmat.

Tilastoyksikkö työtapaturmatilastossa on yksittäinen työtapaturmatapaus/-tapahtuma.

Mittayksikkönä on työtapaturmien lukumäärä.

Perusajankohta on vuosi, ajanjaksolla 1.1.-31.12.

Tilaston viiteajankohta on vuosi.

Palkansaajien työtapaturmien osalta tilaston viitealue on Suomen tapaturmakorvauslain piirissä oleva palkansaajat.

Maatalousyrittäjien tapaturmien osalta tilaston viitealue on Suomen maatalousyrittäjien tapaturmalain piirissä olevat maatalousyrittäjät ja heidän perheenjäsenensä.

Yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) osalta tapaturmavakuutus on vapaaehtoinen, joten viite alue on Suomen tapaturmakorvauslain piirissä oleva yrittäjät, mutta kattavuus on heikompi kuin palkansaajilla ja maatalousyrittäjillä.

Kattaa kaikki tapahtuneet työtapaturmat, joista vakuutuslaitos on maksanut korvauksia. Katkaisukohtana käytetään tilastovuoden jälkeen tulevan vuoden viimeistä päivää. Työtapaturmatilaston laatuselosteen luku 3.1 aineiston luotettavuus

Työtapaturmatilastoa on laadittu aina vuodesta 1898 alkaen. Alkuperäiset tilastojulkaisut löytyvät Helsingistä Tilastokeskuksen ala-aulan kirjastosta (ANNUAIRE STATISTIQUE DE FINLANDE 1903, p. 269-273, http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/67177/stv 1903.pdf?sequence=1 ). 1900-luvun vaihteen jälkeen työtapaturmatilastoon ovat vaikuttaneet monet lakimuutokset sekä luokitusmuutokset, jotka vaikuttavat aikasarjan vertailukelpoisuuteen vuosien saatossa, mutta työtapaturmadatan julkaiseminen jatkuu edelleen.

Työtapaturmatilaston sisältö ei ole pysynyt samana vuosien varrella, sillä työtapaturmatilaston aikasarja sisältää vuosilta 1976-1994 myös todetut ammattitaudit. Työmatkalla sattuneet työtapaturmat eivät kuitenkaan ole sisältyneet aikasarjan lukuihin, vaan niistä on kerätty tietoa vuodesta 1992 alkaen.

Yrittäjille sattuneet työtapaturmat ovat tulleet tilastoiduksi vain jos yrittäjä on ottanut vapaaehtoisen työtapaturmavakuutuksen. Nykyisin arviolta 41–42 prosenttia yrittäjistä on vakuuttanut itsensä työtapaturman varalta työtapaturmavakuutuksella (n = 125 000). Tapaturmien määrä kuvastaa siten myös vakuuttamisen suosiota yrittäjien keskuudessa. Voidaan arvella, että riskialoilla työskentelevät vakuuttavat itsensä todennäköisemmin kuin pienemmän tapaturmariskin aloilla toimivat yrittäjät. Yrittäjille sattuneiden työpaikkatapaturmien lukumäärä on vaihdellut 2000–4000 tapauksen välillä vuosina 1995–2016.

Vuodesta 1992 lähtien työtapaturmatilasto on laadittu Tilastokeskuksessa. Vuonna 2007 toteutetun tilastouudistuksen jälkeen palkansaajien työpaikkatapaturmia koskeva aikasarja on voitu päivittää luotettavasti vuoteen 1996 saakka. Maatalousyrittäjien työtapaturmatiedot voidaan esittää vuodesta 2000.

Palkansaajien työtapaturmasuhde ja työtapaturmataajuus taulukoissa hyödynnetaan työvoimatutkimuksen palkansaajien työtuntien määriä ja palkansaajien lukumääriä. Vuoden 2021 alussa työvoimatutkimuksen tietosisältöä, tiedonkeruuta ja estimointimenetelmää uudistettiin, jonka myötä työtapaturmasuhde- ja työtapaturmataajuustaulukot sisältävät uuden estimointimenetelmän mukaisesti takautuvasti korjatut aikasarjat 2018–2020. Taulukot päivittyvät ensivuoden aikana kattamaan työtapaturmataajuuden osalta 2008 alkaen ja työtapaturmasuhteen osalta 2016 alkaen.

Työtapaturmatilasto julkaisee ennakkotiedot kesäkuussa ja marraskuussa lopulliset reviisiotiedot. Palkansaajien työtapaturmia koskevat työkyvyttömyysajat voivat muuttua vielä tämän jälkeenkin.

Päivitetyt muuttuneet tiedot näkyvät tapaturmavakuutuskeskuksen TVK:n sivuilla https://www.tvk.fi/tietopalvelu-ja-julkaisut/tilastot/tyotapaturmatilastot/.

Työtapaturmavakuutus on hoidettu Suomessa yksityisten vakuutusyhtiöiden kautta. Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) on lakisääteisen tapaturma-vakuutuksen keskuselin, jonka päätehtävä on koordinoida lakisääteisen tapaturmavakuutuksen toimeenpanoa. Suomessa lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön on oltava TVK:n jäsen.
Työnantajan on otettava teettämäänsä työtä varten tapaturmavakuutuslain (608/48) mukainen pakollinen tapaturmavakuutus sen myöntämiseen erikseen toimiluvan saaneesta vakuutuslaitoksesta. Työnantajan vakuuttamisvelvollisuus alkaa kuitenkin vasta, kun työnantajan kalenterivuonna teettämien työpäivien luku ylittää 12. Vakuuttamisvelvollisuus ei koske valtion virkamiehiä eikä valtioon työsuhteessa olevia henkilöitä. Valtion on kuitenkin maksettava heille työtapaturmasta ja ammattitaudista tapaturmavakuutuslain mukainen korvaus valtion varoista.
Palkansaajien tapaturmien osalta tilaston kattavuus on hyvä, koska käytännössä kaikki työntekijät ovat tapaturmakorvauksen piirissä. Tapaturmien ilmoittamista ei laiminlyödä, koska ilmoittamisesta on työnantajalle taloudellista hyötyä. Myös vakuuttamattomassa työtapaturmat kuuluvat aineistoon, niiltä osin TVK vastaa tapausten käsittelystä ja korvausten maksamisesta.

Yrittäjille vakuuttaminen on vapaaehtoista lukuun ottamatta maatalousyrittäjiä, joiden on otettava pakollinen työtapaturmavakuutus Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta (Mela) mikäli tilakoko ylittää 5 hehtaaria. Myös kalastajien ja poronhoitajien on otettava vakuutus Melasta. Edellä mainittujen yrittäjien työtapaturmat tulevat kattavasti tilastoiduksi. Melalla on maan kattava asiamiesverkosto. Sen sijaan muut yrittäjät voivat ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen. Arviolta 41-42 prosentilla muista kuin maatalousyrittäjistä on vapaaehtoinen työtapaturmavakuutus.

Vuosi 2017 oli viidestoista, jolloin tapaturmatiedot kerättiin ESAW -muuttujien mukaisesti. Edellisvuosiin verrattuna jakaumat vaikuttavat yhdenmukaisilta ja kohtuullisen järkeviltä. Lisäksi työtapaturmaan johtaneen tapahtumasarjan kulkua kuvaavat muuttujat ovat keskenään sopusoinnussa. Tallennusohjeisiin voi vielä kokemuksen karttuessa kuitenkin tulla tarkennuksia, mikä saattaa vaikuttaa tulevien vuosien aineistoista saataviin tuloksiin ESAW -muuttujien osalta jonkin verran.

Työtapaturmatiedot kerätään vahinkoilmoituslomakkeella. Ilmoituslomakkeen täyttöä ei yleensä laiminlyödä, koska ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä on taloudellista hyötyä työnantajalle. Melan aineisto on todennäköisesti luotettavampi kuin TVK:n, koska tilaston tallentajat ovat samalla korvauskäsittelijöitä. Lisäksi aineiston luotettavuutta lisää se, että Melan asiamiehet toimivat välittäjinä korvaushakemuksen täyttämisessä ja lähettämisessä.

Työtapaturmatilaston aineisto valmistuu viiveellä ”n+1 vuotta”, jossa n kuvaa tilastovuotta. Esimerkiksi vuonna 2020 sattuneita työtapaturmia koskeva aineisto valmistui vuoden 2022 alussa. Aineisto ei kuitenkaan ole valmistuessaan aivan lopullinen, sillä se täydentyy vielä joillain tapauksilla korvauskäsittelyn myötä senkin jälkeen, kun se on toimitettu Tilastokeskukseen. Koska katkaisukohta on joka vuosi sama, ovat tilastovuodet keskenään vertailukelpoisia, jos ei ole tullut muita esim. lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka vaikuttavat korvauskäytäntöön.

Suhteellisen pitkä viive on välttämätön lopullisen seuraamustiedon vuoksi. Seuraamustiedolla tarkoitetaan vammasta aiheutunutta työkyvyttömyyden kestoa eli poissaolopäiviä työstä. Pitkällä viiveellä varmistetaan aineiston riittävä luotettavuus.

Tapaturmavakuutuslain mukaan päivärahaa suoritetaan, jos vahingoittunut on kokonaan tai osittain kykenemätön tekemään työtään vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä, tapaturmapäivää lukuun ottamatta.

Yksityisten vakuutusyhtiöiden tiedon toimituksissa Tapaturmavakuutuskeskukselle (TVK) on ollut viivettä vuosina 2016- 2018, jolloin palkansaajien ja yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) työtapaturmatiedot ennakkokatsauksista ovat jääneet pois. Varsinaisissa vuosijulkistuksissa (vuosina 2016-2018) palkansaajien ja yrittäjien tietoaineistot on julkaistu.

Vuonna 2003 alettiin Eurostatin työtapaturmatilastouudistuksen (ESAW) myötä kerätä yhteiseurooppalaisen muuttujaluettelon mukaisia tietoja.

TVK:n ja Tilastokeskuksen julkaisemat työtapaturmia koskevat tilastotiedot perustuvat samaan lähdeaineistoon, mutta tilastointiperusteissa on eroja. Vuoden 2005 aineistosta lähtien sekä Tilastokeskus että TVK ovat käyttäneet työtapaturman määritelmänä vähintään 4 päivän työkyvyttömyyttä , joka on Eurostatin työtapaturmatilastossaan käyttämä rajaus. TVK:n julkaisema tilasto ei sisällä lainkaan yrittäjille sattuneita työtapaturmia. Sekä TVK että Tilastokeskus erottavat kuntasektorin (Tilastokeskuksen luokituksissa käytetään nimeä paikallishallintosektori) omaksi luokakseen.

Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostat (kts. https://ec.europa.eu ) julkaisee vuosittain tietoa unionin jäsenmaissa sattuneista työtapaturmista ( European Statistics on Accidents at Work, ESAW ).

Työtapaturmatilaston tietokantataulukoiden aikasarjat palkansaajien osalta alkavat vuodesta 1996. Maatalousyrittäjiä koskevat aikasarjat alkavat vuodesta 2000. Vuosijulkaisun liitetaulukoissa on tietoja vuodesta 1975 alkaen.

Työtapaturmatilastoa on laadittu aina vuodesta 1898 alkaen. Alkuperäiset tilastojulkaisut löytyvät Helsingistä Tilastokeskuksen ala-aulan kirjastosta (ANNUAIRE STATISTIQUE DE FINLANDE 1903, p. 269-273, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/67177/stv%201903.pdf?sequence=1.

1900-luvun vaihteen jälkeen työtapaturmatilastoon ovat vaikuttaneet monet lakimuutokset sekä luokitusmuutokset, jotka vaikuttavat aikasarjan vertailukelpoisuuteen vuosien saatossa, mutta työtapaturmadatan julkaiseminen jatkuu edelleen.
Työtapaturmatilaston sisältö ei ole pysynyt samana vuosien varrella, sillä työtapaturmatilaston aikasarja sisältää vuosilta 1976-1994 myös todetut ammattitaudit. Työmatkalla sattuneet työtapaturmat eivät kuitenkaan ole sisältyneet aikasarjan lukuihin, vaan niistä on kerätty tietoa vuodesta 1992 alkaen.

Palkansaajien työtapaturmasuhde ja työtapaturmataajuus taulukoissa hyödynnetaan työvoimatutkimuksen palkansaajien työtuntien määriä ja palkansaajien lukumääriä. Vuoden 2021 alussa työvoimatutkimuksen tietosisältöä, tiedonkeruuta ja estimointimenetelmää uudistettiin, jonka myötä työtapaturmasuhde- ja työtapaturmataajuustaulukot sisältävät uuden estimointimenetelmän mukaisesti takautuvasti korjatut aikasarjat 2018–2020. Kyseiset taulukot eivät ole vertailukelpoisia vanhojen palkansaajien työtapaturmataajuus- ja työtapaturmasuhdetaulukoiden kanssa. Tarkempaa tietoa työvoimatutkimuksen uudistuksesta löytyy työvoimatutkimuksen dokumentaatiosta.

Tapaturmavakuutuskeskus TVK julkaisee vuosittain omaa tilastoa korvatuista työtapaturmista ja ammattitaudeista. Tilasto on saatavissa sekä paperi- että verkkojulkaisuna (kts. http://www.tvk.fi ). Näiden lisäksi tapaturmavakutuskeskus julkaisee verkkosivuillaan poikkileikkaustilastoa, jossa vertaillaan kahta ajanjaksoa. Työtapaturmien luvut eivät ole tässä tilastossa lopullisia, vaan tilaston avulla voidaan tarkastella tapaturmien määrän kehittymisen suuntaa. TVK:n ja Tilastokeskuksen julkaisemat työtapaturmia koskevat tilastotiedot perustuvat samaan lähdeaineistoon, mutta tilastointiperusteissa on eroja. Vuoden 2005 aineistosta lähtien sekä Tilastokeskus että TVK ovat käyttäneet työtapaturman määritelmänä vähintään 4 päivän työkyvyttömyyttä , joka on Eurostatin työtapaturmatilastossaan käyttämä rajaus. TVK:n julkaisema tilasto ei sisällä lainkaan yrittäjille sattuneita työtapaturmia. Sekä TVK että Tilastokeskus erottavat kuntasektorin (Tilastokeskuksen luokituksissa käytetään nimeä paikallishallintosektori) omaksi luokakseen.
TVK julkaisee myös tutkimusraportteja kuolemaan johtaneista työtapaturmista, jotka perustuvat Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmään (TOT).

Maatalousyrittäjien eläkelaitos julkaisee omaa tilastoa maatalousyrittäjien työtapaturmista (kts. http://www.mela.fi ).

Työterveyslaitos on vuodesta 1964 lähtien ylläpitänyt työperäisten sairauksien rekisteriä (entinen ammattitautirekisteri) (kts. http://www.ttl.fi ). Rekisteri sisältää vakuutuslaitoksille ilmoitetut uudet ammattitaudit sekä lääkäreiden työsuojeluviranomaisille ilmoittamat uudet ammattitaudit ja työstä johtuneet muut sairaalloiset tilat. Työterveyslaitos julkaisee vuosittain tilaston diagnostisoiduista ammattitaudeista. Työterveyslaitos julkaisee myös työtapaturmatilastoa, jossa kunta-alan työtapaturmat tilastoidaan ammatin perusteella.

Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostat (kts. https://ec.europa.eu ) julkaisee vuosittain tietoa unionin jäsenmaissa sattuneista työtapaturmista ( European Statistics on Accidents at Work, ESAW ).

Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto (kts. http://stm.fi ) ylläpitää tapaturmaselostusrekisteriä , johon on kerätty aineistoa vaikealaatuiseen vammaan tai kuolemaan johtaneista työtapaturmista vuodesta 1982 alkaen. Dokumenteissa on selostettu tapaturman kulku, siihen johtaneet välilliset ja välittömät syyt sekä mahdollisuudet estää samankaltaisten tapaturmien toistuminen. Vuodesta 1985 alkaen rekisteriin on liitetty Tapaturmavakuutuskeskuksen ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen välisen sopimuksen perusteella tutkitut työssä ja työpaikalla sattuneet kuolemaan johtaneet työtapaturmat.

Työtapaturmatilaston tiedot ovat yhtenäisiä kyseisen tietokokonaisuuden sisällä ja myös soviteltavissa alla olevien tiedontuottajien kanssa:

Tapaturmavakuutuskeskus (TVK)

Maatalousyrittäjien eläkelaitos

Työterveyslaitos

Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostat (kts. https://ec.europa.eu ) julkaisee vuosittain tietoa unionin jäsenmaissa sattuneista työtapaturmista ( European Statistics on Accidents at Work, ESAW ).

Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto (kts. http://stm.fi ) ylläpitää tapaturmaselostusrekisteriä , johon on kerätty aineistoa vaikealaatuiseen vammaan tai kuolemaan johtaneista työtapaturmista vuodesta 1982 alkaen.

Tietokokonaisuus pohjautuu hallinnollisiin rekisteritietoihin, jotka saadaan eri vakuutusyhtiöiltä:

Maatalousyrittäjien vakuutuslaitos Mela tuottaa yksilötasoisen kokonaisaineiston, joka sisältää tietoja heidän vakuututuslaitoksessa vakuutetuille sattuneista tapaturmista. Aineistossa ovat mukana kaikki ajanjaksolla 1.1.–31.12 sattuneet tapaturmat, joista Mela on maksanut korvauksia.

Palkansaajien ja yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) tapaturmatiedot perustuvat Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) saatuun aineistoon, jossa havaintoyksikkönä on yksittäinen tapaturmatapaus. Aineistossa ovat mukana kaikki ajanjaksolla 1.1.–31.12 sattuneet tapaturmat, joista vakuutusyhtiöt ovat maksaneet korvauksia. Aineisto sisältää demografisia tietoja vahingoittuneesta (ikä, sukupuoli) sekä monipuolisesti tietoja tapaturmaolosuhteista, aiheuttajasta ja seurauksista.

Palkansaajien ja yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) työtapaturmia koskevat tiedot on kerätty vahinkoilmoituslomakkeista, joilla työnantajat ovat ilmoittaneet vakuutusyhtiöön työntekijöille sattuneista tapaturmista.Tiedot täydentyvät tapaturman korvauskäsittelyn kuluessa ja saatetaan ajan tasalle lähes 1,5 vuotta tapaturmaa seuraavan vuoden päättymisestä.

Maatalousyrittäjien työtapaturmatiedot perustuvat Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Tilastokeskukseen toimittamaan yksilötasoiseen kokonaisaineistoon, joka sisältää tietoja kaikista niistä työtapaturmista, joista Mela on maksanut korvauksia.

Perustietoa kerätään jatkuvasti: Rekisteriaineistot täydentyvät tapaturman korvauskäsittelyn kuluessa. Tilaston tiedot lähinnä työkvyttömyysaika saatetaan ajantasalle 1,5 vuotta tapaturmaa seuraavan vuoden päättymisestä.

Tilastojen tietosuojaohjeet http://tilastokeskus.fi/meta/tietosuoja/index.html

Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan toukokuun 25. päivästä alkaen EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Lisätietoja löydät tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilta.

Julkisuuslain (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta) mukaan viranomaisten, siten myös Tilastokeskuksen, on laadittava ja saatettava yleisesti nähtäville ylläpitämistään tietojärjestelmistä tietojärjestelmäseloste, josta ilmenee tietojärjestelmän käyttötarkoitus ja siihen talletetut tiedot sekä tietojen julkisuus tai salassa pidettävyys sekä se, mihin tietojen salassa pidettävyys perustuu.

Tilastokeskuksen tilastoista laatimat tietosuojaselosteet.

Työtapaturmatilaston tietosuojaseloste .

Maatalousyrittäjien aineisto ja palkansaajien ja yrittäjien aineisto käsitellään erikseen:

Maatalousyrittäjäaineisto saadaan Excel-tiedostomuodossa, joten tiedosto muutetaan SAS-analyysisovelluksen muotoon.
Muuttujien tekniset nimet ja havaintoarvojen muoto (numeeriset/txt jne.) muutetaan aikaisempien aikasarja-aineistojen mukaisiksi. Johdetaan muuttujista tarvittavat uudet muuttujat ja luokitukset. Poistetaan tarvittaessa aineistoon vakuutuslaitokselta epähuomiossa jääneet turhat havainnot. Aineistoon lisätään kuntakoodin avulla tarvittavat alueluokitukset.

Palkansaajien ja yrittäjien aineisto saadaan työtapaturmavakuutuskeskukselta valmiina SAS-datana, muuten aineistoa editoidaan kuten maatalousyrittäjien aineistoakin. Aineistoon listään aluetietojen lisäksi ko. vuoden toimialatiedot ja palkansaajien työtuntimäärätiedot työvoimatutkimuksen ko. vuoden aineistosta.

Työtapaturmavakuutuskeskukselta ja maatalousyrittäjien vakuutuslaitokselta saaduille aineistoille tehdään loogisuus tarkistukset ja tarkistetaan, että havaintoarvot ovat sallituissa rajoissa ja poikkeavuudet tutkitaan. Aineistojen tuloksia verrataan aikaisempien vuosien tuloksiin ja tietoja verrataan myös TVK:n ja Melan julkaisemiin tietoihin kyseiseltä vuodelta.

Eurostat ja ILO tekevät omat tarkastuksena ja validointinsa.

Työtapaturmatilaston menetelmäkuvaus on laatuselosteen luvussa 2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

SVT-tilastoja tuottavat julkisen hallinnon asiantuntijaorganisaatiot. Ne takaavat tilastojen jatkuvuuden ja ovat sitoutuneet yhteisiin laatukriteereihin. SVT-laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojärjestelmän laatukriteerien kanssa.

Suomen virallisen tilaston neuvottelukunta valvoo laatukriteerien noudattamista. Sen tehtävänä on myös kehittää tilastojärjestelmää ja tilastojen jakelua.

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietoaineistoon sovelletaan tilastolliseen tietosuojaan ja varsinaisen tietojen käsittelyn luottamuksellisuuteen liittyvää lainsäädäntöä. Varsinaisissa tilastoa koskevissa työohjeissa ei erikseen enää mainita tietosuojaohjeita, koska oletetaan, että aineiston käsittelijä tuntee jo tietoturvakäytännöt ja ohjeet.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilaston ennakkotiedot julkistetaan kesäkuussa ja lopulliset tilastotiedot marraskuun lopussa, Tilastokeskuksen internetsivuilla. Eurostatille ja YK:n ILO-järjestölle toimitetaan sovitut tietopaketit vuosittain. Tietoja jaetaan myös arteikkeleina ja blogeina. Yksittäisiin tietopyyntöihin vastataan tilaston sähköpostin kautta ja puhelimitse.

Tietoja on saatavilla myös seuraavista linkeistä:
Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) julkaisee vuosittain tilastoa korvatuista työtapaturmista ja ammattitaudeista.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela julkaisee vuosittain tilastoa maatalousyrittäjien työtapaturmista.
Euroopan Unionin tilastoviraston Eurostatin kotisivulta https:eu//ec.europa.eu/eurostat löytyvät vuosittaiset tiedot unionin jäsenmaissa sattuneista työtapaturmista (englanniksi).
Työterveyslaitos (TTL) on vuodesta 1964 lähtien ylläpitänyt työperäisten sairauksien rekisteriä (entinen ammattitautirekisteri).
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työsuojeluosasto ylläpitää tapaturmaselostusrekisteriä.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoavat yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna Tilastolain (280/2004) ja Henkilötietolain (523/1999) mukaisesti.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.