Työtapaturmat: tilaston dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Tilaston kuvaus
<font color="#212529"><font face="Segoe UI"><font color="#212529"><font face="Segoe UI">Työtapaturmatilastoon tilastoidaan vuosittain palkansaajille ja maatalousyrittäjille sattuneet työtapaturmat. Tilasto sisältää myös tietoa muille yrittäjille sattuneista työtapaturmista sekä palkansaajille sattuneista työmatkatapaturmista. Työtapaturmatilaston aineisto syntyy vakuutustoiminnan sivutuotteena, jolloin tilastoon tulevat mukaan kaikki ne työssä sattuneet vahingot, joista vakuutuslaitokset ovat maksaneet korvauksia. Katkaisukohtana käytetään tilastovuoden jälkeen tulevan vuoden viimeistä päivää. Tilastossa keskitytään ensisijaisesti vähintään 4 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneisiin työtapaturmiin. Rajaus on sama kuin Eurostatin työtapaturmatilastossaan käyttämä. Aiemmin Tilastokeskuksen työtapaturma-tilastossa on käytetty rajauksena vähintään 3 päivän työkyvyttömyyttä. </font></font></font></font>
<font color="#0066cc"><font face="Segoe UI">Työtapaturmatilaston laatuseloste, luku 1 Tilastotietojen relevanssi</font></font>
Tilaston perusjoukko
Tilastoyksikkö
Tilastoyksikkö työtapaturmatilastossa on yksittäinen työtapaturmatapaus/-tapahtuma.
Mittayksikkö
Perusajankohta
Viiteajankohta
Viitealue
Palkansaajien työtapaturmien osalta tilaston viitealue on Suomen tapaturmakorvauslain piirissä oleva palkansaajat.
Maatalousyrittäjien tapaturmien osalta tilaston viitealue on Suomen maatalousyrittäjien tapaturmalain piirissä olevat maatalousyrittäjät ja heidän perheenjäsenensä.
Yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) osalta tapaturmavakuutus on vapaaehtoinen, joten viite alue on Suomen tapaturmakorvauslain piirissä oleva yrittäjät, mutta kattavuus on heikompi kuin palkansaajilla ja maatalousyrittäjillä.
Kattavuus
<font color="#212529"><font face="Segoe UI"><font size="3"><font color="#212529"><font face="Segoe UI"><font size="3"><font color="#212529"><font face="Segoe UI"><font size="3">Kattaa kaikki tapahtuneet työtapaturmat, joista vakuutuslaitos on maksanut korvauksia. Katkaisukohtana käytetään tilastovuoden jälkeen tulevan vuoden viimeistä päivää. </font></font></font></font></font></font></font></font></font>
<font face="Segoe UI"><font size="3"><font color="#0066cc"><font face="Segoe UI"><font size="3">Työtapaturmatilaston laatuselosteen luku 3.1 aineiston luotettavuus</font></font></font></font></font>
.
Ajallinen kattavuus
Työtapaturmatilaston sisältö ei ole pysynyt samana vuosien varrella, sillä työtapaturmatilaston aikasarja sisältää vuosilta 1976-1994 myös todetut ammattitaudit. Työmatkalla sattuneet työtapaturmat eivät kuitenkaan ole sisältyneet aikasarjan lukuihin, vaan niistä on kerätty tietoa vuodesta 1992 alkaen.
Yrittäjille sattuneet työtapaturmat ovat tulleet tilastoiduksi vain jos yrittäjä on ottanut vapaaehtoisen työtapaturmavakuutuksen. Nykyisin arviolta 41–42 prosenttia yrittäjistä on vakuuttanut itsensä työtapaturman varalta työtapaturmavakuutuksella (n = 125 000). Tapaturmien määrä kuvastaa siten myös vakuuttamisen suosiota yrittäjien keskuudessa. Voidaan arvella, että riskialoilla työskentelevät vakuuttavat itsensä todennäköisemmin kuin pienemmän tapaturmariskin aloilla toimivat yrittäjät. Yrittäjille sattuneiden työpaikkatapaturmien lukumäärä on vaihdellut 2000–4000 tapauksen välillä vuosina 1995–2016.
Vuodesta 1992 lähtien työtapaturmatilasto on laadittu Tilastokeskuksessa. Vuonna 2007 toteutetun tilastouudistuksen jälkeen palkansaajien työpaikkatapaturmia koskeva aikasarja on voitu päivittää luotettavasti vuoteen 1996 saakka. Maatalousyrittäjien työtapaturmatiedot voidaan esittää vuodesta 2000.
Jakelutiheys
Päivitetyt muuttuneet tiedot näkyvät tapaturmavakuutuskeskuksen TVK:n sivuilla https://www.tvk.fi/tietopalvelu-ja-julkaisut/tilastot/tyotapaturmatilastot/.
Käsitteet
Tapaturmasuhde
Tapaturmasuhde tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja työntekijöiden määrän suhdetta. Vähintään kolmen päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneissa tapaturmissa suhdeluku on laskettu 1 000 työntekijää kohden ja kuolemaan johtaneissa tapaturmissa 100 000 työntekijää kohden.
Tapaturmataajuus
Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden. Taajuutta käytetään lähinnä eri toimialojen välisessä vertailussa.
Työtapaturma
Työtapaturma määritellään tapaturmavakuutuslain 4 §:ssä. Työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Lain mukaan työtapaturmat jakautuvat tapaturman sattumispaikan mukaan seuraavasti:
- työpaikkatapaturma on sattunut työssä tai työhön liittyvissä oloissa. Tällöin työtapaturmiksi määritellään myös työtä tehdessä sattuneet liikennetapaturmat.
- työmatkatapaturma on puolestaan sattunut varsinaisen työajan ulkopuolella matkalla asunnolta työpaikalle tai työpaikalta asunnolle.
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Työnantajan on otettava teettämäänsä työtä varten tapaturmavakuutuslain (608/48) mukainen pakollinen tapaturmavakuutus sen myöntämiseen erikseen toimiluvan saaneesta vakuutuslaitoksesta. Työnantajan vakuuttamisvelvollisuus alkaa kuitenkin vasta, kun työnantajan kalenterivuonna teettämien työpäivien luku ylittää 12. Vakuuttamisvelvollisuus ei koske valtion virkamiehiä eikä valtioon työsuhteessa olevia henkilöitä. Valtion on kuitenkin maksettava heille työtapaturmasta ja ammattitaudista tapaturmavakuutuslain mukainen korvaus valtion varoista.
Palkansaajien tapaturmien osalta tilaston kattavuus on hyvä, koska käytännössä kaikki työntekijät ovat tapaturmakorvauksen piirissä. Tapaturmien ilmoittamista ei laiminlyödä, koska ilmoittamisesta on työnantajalle taloudellista hyötyä. Myös vakuuttamattomassa työtapaturmat kuuluvat aineistoon, niiltä osin TVK vastaa tapausten käsittelystä ja korvausten maksamisesta.
Yrittäjille vakuuttaminen on vapaaehtoista lukuun ottamatta maatalousyrittäjiä, joiden on otettava pakollinen työtapaturmavakuutus Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta (Mela) mikäli tilakoko ylittää 5 hehtaaria. Myös kalastajien ja poronhoitajien on otettava vakuutus Melasta. Edellä mainittujen yrittäjien työtapaturmat tulevat kattavasti tilastoiduksi. Melalla on maan kattava asiamiesverkosto. Sen sijaan muut yrittäjät voivat ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen. Arviolta 41-42 prosentilla muista kuin maatalousyrittäjistä on vapaaehtoinen työtapaturmavakuutus.
Vuosi 2017 oli viidestoista, jolloin tapaturmatiedot kerättiin ESAW -muuttujien mukaisesti. Edellisvuosiin verrattuna jakaumat vaikuttavat yhdenmukaisilta ja kohtuullisen järkeviltä. Lisäksi työtapaturmaan johtaneen tapahtumasarjan kulkua kuvaavat muuttujat ovat keskenään sopusoinnussa. Tallennusohjeisiin voi vielä kokemuksen karttuessa kuitenkin tulla tarkennuksia, mikä saattaa vaikuttaa tulevien vuosien aineistoista saataviin tuloksiin ESAW -muuttujien osalta jonkin verran.
Työtapaturmatiedot kerätään vahinkoilmoituslomakkeella. Ilmoituslomakkeen täyttöä ei yleensä laiminlyödä, koska ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä on taloudellista hyötyä työnantajalle. Melan aineisto on todennäköisesti luotettavampi kuin TVK:n, koska tilaston tallentajat ovat samalla korvauskäsittelijöitä. Lisäksi aineiston luotettavuutta lisää se, että Melan asiamiehet toimivat välittäjinä korvaushakemuksen täyttämisessä ja lähettämisessä.
Oikea-aikaisuus
Suhteellisen pitkä viive on välttämätön lopullisen seuraamustiedon vuoksi. Seuraamustiedolla tarkoitetaan vammasta aiheutunutta työkyvyttömyyden kestoa eli poissaolopäiviä työstä. Pitkällä viiveellä varmistetaan aineiston riittävä luotettavuus.
Tapaturmavakuutuslain mukaan päivärahaa suoritetaan, jos vahingoittunut on kokonaan tai osittain kykenemätön tekemään työtään vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä, tapaturmapäivää lukuun ottamatta.
Täsmällisyys
Vertailukelpoisuus
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
TVK:n ja Tilastokeskuksen julkaisemat työtapaturmia koskevat tilastotiedot perustuvat samaan lähdeaineistoon, mutta tilastointiperusteissa on eroja. Vuoden 2005 aineistosta lähtien sekä Tilastokeskus että TVK ovat käyttäneet työtapaturman määritelmänä vähintään 4 päivän työkyvyttömyyttä , joka on Eurostatin työtapaturmatilastossaan käyttämä rajaus. TVK:n julkaisema tilasto ei sisällä lainkaan yrittäjille sattuneita työtapaturmia. Sekä TVK että Tilastokeskus erottavat kuntasektorin (Tilastokeskuksen luokituksissa käytetään nimeä paikallishallintosektori) omaksi luokakseen.
Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostat (kts. https://ec.europa.eu ) julkaisee vuosittain tietoa unionin jäsenmaissa sattuneista työtapaturmista ( European Statistics on Accidents at Work, ESAW ).
Ajallinen vertailukelpoisuus
Työtapaturmatilastoa on laadittu aina vuodesta 1898 alkaen. Alkuperäiset tilastojulkaisut löytyvät Helsingistä Tilastokeskuksen ala-aulan kirjastosta (ANNUAIRE STATISTIQUE DE FINLANDE 1903, p. 269-273, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/67177/stv%201903.pdf?sequence=1.
1900-luvun vaihteen jälkeen työtapaturmatilastoon ovat vaikuttaneet monet lakimuutokset sekä luokitusmuutokset, jotka vaikuttavat aikasarjan vertailukelpoisuuteen vuosien saatossa, mutta työtapaturmadatan julkaiseminen jatkuu edelleen.
Työtapaturmatilaston sisältö ei ole pysynyt samana vuosien varrella, sillä työtapaturmatilaston aikasarja sisältää vuosilta 1976-1994 myös todetut ammattitaudit. Työmatkalla sattuneet työtapaturmat eivät kuitenkaan ole sisältyneet aikasarjan lukuihin, vaan niistä on kerätty tietoa vuodesta 1992 alkaen
Tilastojen välinen yhtenäisyys
TVK julkaisee myös tutkimusraportteja kuolemaan johtaneista työtapaturmista, jotka perustuvat Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmään (TOT).
Maatalousyrittäjien eläkelaitos julkaisee omaa tilastoa maatalousyrittäjien työtapaturmista (kts. http://www.mela.fi ).
Työterveyslaitos on vuodesta 1964 lähtien ylläpitänyt työperäisten sairauksien rekisteriä (entinen ammattitautirekisteri) (kts. http://www.ttl.fi ). Rekisteri sisältää vakuutuslaitoksille ilmoitetut uudet ammattitaudit sekä lääkäreiden työsuojeluviranomaisille ilmoittamat uudet ammattitaudit ja työstä johtuneet muut sairaalloiset tilat. Työterveyslaitos julkaisee vuosittain tilaston diagnostisoiduista ammattitaudeista. Työterveyslaitos julkaisee myös työtapaturmatilastoa, jossa kunta-alan työtapaturmat tilastoidaan ammatin perusteella.
Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostat (kts. https://ec.europa.eu ) julkaisee vuosittain tietoa unionin jäsenmaissa sattuneista työtapaturmista ( European Statistics on Accidents at Work, ESAW ).
Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto (kts. http://stm.fi ) ylläpitää tapaturmaselostusrekisteriä , johon on kerätty aineistoa vaikealaatuiseen vammaan tai kuolemaan johtaneista työtapaturmista vuodesta 1982 alkaen. Dokumenteissa on selostettu tapaturman kulku, siihen johtaneet välilliset ja välittömät syyt sekä mahdollisuudet estää samankaltaisten tapaturmien toistuminen. Vuodesta 1985 alkaen rekisteriin on liitetty Tapaturmavakuutuskeskuksen ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen välisen sopimuksen perusteella tutkitut työssä ja työpaikalla sattuneet kuolemaan johtaneet työtapaturmat.
Tietoa metsänomistajien ja palkansaajien työtapaturmista löytyy Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemasta Metsätilastollisesta vuosikirjasta (kts. https://www.luke.fi )
Sisäinen yhtenäisyys
Työtapaturmatilaston tiedot ovat yhtenäisiä kyseisen tietokokonaisuuden sisällä ja myös soviteltavissa alla olevien tiedontuottajien kanssa:
Tapaturmavakuutuskeskus (TVK)
Maatalousyrittäjien eläkelaitos
Työterveyslaitos
Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostat (kts. https://ec.europa.eu ) julkaisee vuosittain tietoa unionin jäsenmaissa sattuneista työtapaturmista ( European Statistics on Accidents at Work, ESAW ).
Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto (kts. http://stm.fi ) ylläpitää tapaturmaselostusrekisteriä , johon on kerätty aineistoa vaikealaatuiseen vammaan tai kuolemaan johtaneista työtapaturmista vuodesta 1982 alkaen.
Tietoa metsänomistajien ja palkansaajien työtapaturmista löytyy Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemasta Metsätilastollisesta vuosikirjasta.
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Maatalousyrittäjien vakuutuslaitos Mela tuottaa yksilötasoisen kokonaisaineiston, joka sisältää tietoja heidän vakuututuslaitoksessa vakuutetuille sattuneista tapaturmista. Aineistossa ovat mukana kaikki ajanjaksolla 1.1.–31.12 sattuneet tapaturmat, joista Mela on maksanut korvauksia.
Palkansaajien ja yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) tapaturmatiedot perustuvat Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) saatuun aineistoon, jossa havaintoyksikkönä on yksittäinen tapaturmatapaus. Aineistossa ovat mukana kaikki ajanjaksolla 1.1.–31.12 sattuneet tapaturmat, joista vakuutusyhtiöt ovat maksaneet korvauksia. Aineisto sisältää demografisia tietoja vahingoittuneesta (ikä, sukupuoli) sekä monipuolisesti tietoja tapaturmaolosuhteista, aiheuttajasta ja seurauksista.
Tiedonkeruumenetelmä
Maatalousyrittäjien työtapaturmatiedot perustuvat Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Tilastokeskukseen toimittamaan yksilötasoiseen kokonaisaineistoon, joka sisältää tietoja kaikista niistä työtapaturmista, joista Mela on maksanut korvauksia.
Tiedonkeruun tiheys
Perustietoa kerätään jatkuvasti: Rekisteriaineistot täydentyvät tapaturman korvauskäsittelyn kuluessa. Tilaston tiedot lähinnä työkvyttömyysaika saatetaan ajantasalle 1,5 vuotta tapaturmaa seuraavan vuoden päättymisestä.
Tilastollinen tietosuoja
Tilastojen tietosuojaohjeet http://tilastokeskus.fi/meta/tietosuoja/index.html
Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan toukokuun 25. päivästä alkaen EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Lisätietoja löydät tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilta.
Julkisuuslain (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta) mukaan viranomaisten, siten myös Tilastokeskuksen, on laadittava ja saatettava yleisesti nähtäville ylläpitämistään tietojärjestelmistä tietojärjestelmäseloste, josta ilmenee tietojärjestelmän käyttötarkoitus ja siihen talletetut tiedot sekä tietojen julkisuus tai salassa pidettävyys sekä se, mihin tietojen salassa pidettävyys perustuu.
Tilastokeskuksen tilastoista laatimat tietosuojaselosteet.
</section>Menetelmät
Tiedon käsittely
Maatalousyrittäjäaineisto saadaan Excel-tiedostomuodossa, joten tiedosto muutetaan SAS-analyysisovelluksen muotoon.
Muuttujien tekniset nimet ja havaintoarvojen muoto (numeeriset/txt jne.) muutetaan aikaisempien aikasaainerja-aineistojen mukaisiksi. Johdetaan muuttujista tarvittavat uudet muuttujat ja luokitukset. Poistetaan tarvittaessa aineistoon vakuutuslaitokselta epähuomiossa jääneet turhat havainnot. Aineistoon lisätään kuntakoodin avulla tarvittavat alueluokitukset.
Palkansaajien ja yrittäjien aineisto saadaan työtapaturmavakuutuskeskukselta valmiina SAS-datana, muuten aineistoa editoidaan kuten maatalousyrittäjien aineistoakin. Aineistoon listään aluetietojen lisäksi ko. vuoden toimialatiedot ja palkansaajien työtuntimäärätiedot työvoimatutkimuksen ko. vuoden aineistosta.
Aineiston/datan validointi
Työtapaturmavakuutuskeskukselta ja maatalousyrittäjien vakuutuslaitokselta saaduille aineistoille tehdään loogisuus tarkistukset ja tarkistetaan, että havaintoarvot ovat sallituissa rajoissa ja poikkeavuudet tutkitaan. Aineistojen tuloksia verrataan aikaisempien vuosien tuloksiin ja tietoja verrataan myös TVK:n ja Melan julkaisemiin tietoihin kyseiseltä vuodelta.
Eurostat ja ILO tekevät omat tarkastuksena ja validointinsa.
Menetelmädokumentointi
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Organisaatioyksikkö
Toimintavaltuudet
SVT-tilastoja tuottavat julkisen hallinnon asiantuntijaorganisaatiot. Ne takaavat tilastojen jatkuvuuden ja ovat sitoutuneet yhteisiin laatukriteereihin. SVT-laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojärjestelmän laatukriteerien kanssa.
Suomen virallisen tilaston neuvottelukunta valvoo laatukriteerien noudattamista. Sen tehtävänä on myös kehittää tilastojärjestelmää ja tilastojen jakelua.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
EU:n tilastosäädökset ovat yleisimmin neuvoston ja parlamentin asetuksia, joita täydennetään komission asetuksilla. Ne koskevat EU-maiden tilastojen yhdenmukaistamista, kuten luokituksia ja muita tilastostandardeja sekä komissiolle toimitettavia tietoja ja noudatettavia aikatauluja.
Keskeinen toimintaa ohjaava asiakirja on Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymä monivuotinen tilasto-ohjelma (pdf), jonka pohjalta komissio laatii vuotuisen työohjelman. Laatiessaan tilasto-ohjelman mukaisia tilastoja EU-maiden tilastovirastojen sekä EU:n tilastoviraston Eurostatin on sovellettava EU:n tilastolakia (pdf). Ylikansallisena säädöksenä se ohittaa kansallisen tilastolain, mutta käytännössä sen ja Suomen oman tilastolain välillä ei ole ristiriitoja.
Tietosuojaperiaatteet
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana ilmestyvät julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastojulkistusarkistosta tiedot vuodelta 2012 alkaen.
Tietojen jakaminen
Muu tiedonjakelu
Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) julkaisee vuosittain tilastoa korvatuista työtapaturmista ja ammattitaudeista.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela julkaisee vuosittain tilastoa maatalousyrittäjien työtapaturmista.
Euroopan Unionin tilastoviraston Eurostatin kotisivulta https:eu//ec.europa.eu/eurostat löytyvät vuosittaiset tiedot unionin jäsenmaissa sattuneista työtapaturmista (englanniksi).
Työterveyslaitos (TTL) on vuodesta 1964 lähtien ylläpitänyt työperäisten sairauksien rekisteriä (entinen ammattitautirekisteri).
Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemasta Metsätilastollisesta vuosikirjasta on tietoja metsänomistajien ja palkansaajien työtapaturmista.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työsuojeluosasto ylläpitää tapaturmaselostusrekisteriä.
Saatavuus ja selkeys
Tilaston päivitetyt tiedot julkaistaan tiettynä ajankohtana kaikille samanaikaisesti Tilastokeskuksen avoimilla, julkisilla sivuilla, jossa jokaiselle SVT-tilastolle on oma kotisivusto. Työtapturmtilaston kotisivu osoite on http://tilastokeskus.fi/til/ttap/index.html.
Tilaston päivitetyt tietokantataulukot julkaistaan samanaikaisesti ellei toisin mainita tilaston kotisivuilla.
Yksittäisiä blogeja ja artikkeleita tilastosta julkaistaan Tilastokeskuksen sivuilla artikkelit ja blogit: http://www.tilastokeskus.fi/hae?word=blogit&sort=inv_aika.
Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen julkistamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ajankohtaisuutisten kanavat ovat:
www.tilastokeskus.fi
www.facebook.com/Tilastotohtori
https://twitter.com/tilastokeskus
Yksikkötason aineistojen saatavuus
Laadunhallinta
<font color="#212529" face="Segoe UI, sans-serif">Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Pratice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.
Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinan sivulla.
Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.</font>
Laadun arviointi
Laadunvarmistus
Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.
Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.
Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.
Käyttäjien käyttöoikeudet
Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?
Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.
Siirry arkistosivuille