25.4.2024 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Teollisuustuotantotilasto (teollisuuden hyödyketilasto) kuvaa teollisuuden tuotantoa tuoteluokittain (hyödykenimikkeittäin). Tilaston tiedot saadaan yrityksiltä, niiden oikeudellisilta yksiköiltä tai toimipaikoilta. Tilasto koskee Suomessa tapahtunutta kalenterivuosittaista tuotantoa.

Hyödykkeen tuotannosta tilastoidaan sen rahallinen arvo ja fyysinen määrä. Määrätietojen mittayksiköt ovat nimikekohtaisia. Tilastovuodesta 2021 alkaen tilastoinnissa on eriytetty oma tuotanto ja alihankintatuotanto. Alihankintatuotannossa yritys tuottaa hyödykkeitä muille yrityksille, joista valmistuttajayritys maksaa palkkion alihankkijalle.  Alihankintatuotannosta raportoidaan tuotannon määrä sekä tuotannosta saatu palkkio.

Teollisuustuotantotilasto kuvaa hyödykkeiden tuotantoa niiden myytynä tuotantona ja alihankintatuotantona. Niistä nimikkeistä, joissa yrityksestä tapahtuva myynti saattaa erota oleellisesti todellisesta vuosituotannosta, tilastoidaan lisäksi kokonaistuotanto (yleensä vain sen määrä, aluksista kuitenkin kokonaistuotannon arvo).
 

Tilaston perusjoukko

Teollisuustuotantotilaston perusjoukkoon kuuluvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin yritykset, oikeudelliset yksiköt ja toimipaikat, joilla on siinä määrin teollista tuotantoa, että se on tilastoitava EU:n PRODCOM-asetuksen säätämän edustavuusvaatimuksen täyttämiseksi (Euroopan talousyhteisöjen neuvoston asetus (ETY) N:o 3924/91 yhteisön teollista tuotantoa koskevan tutkimuksen suorittamisesta).

Tilastoyksikkö

Teollisuustuotantotilastossa tilastoyksikkönä on oikeudellinen yksikkö. Tiedonantoyksikkönä on yritys, oikeudellinen yksikkö tai sen toimipaikka tai toimipaikkayhdistelmä.

Mittayksikkö

Teollisuustuotantotilastossa arvotiedot tiedustellaan euroina Eurostatia varten, mutta julkaistaan StatFin-palvelussa 1000 euroina. Määrätiedot tiedustellaan ja tilastoidaan hyödykekohtaisesti PRODCOM-luettelossa tai kansallisesti määritellyissä mittayksiköissä.

Määrätietojen mittayksikkö kuvaa hyödykkeen fyysistä määrää: painoa, pituutta, pinta-alaa, tilavuutta, lukumäärää (kappaletta tai paria), bruttovetoisuutta, tehoa ja energiaa, bruttolämpöarvoa tms. Palvelunimikkeiltä ja määräominaisuuksiltaan heterogeenisilta hyödykkeiltä määrätietoa ei tilastoida.

Viiteajankohta

Teollisuustuotantotilasto kuvaa kalenterivuoden tuotantoa.

Viitealue

Teollisuustuotantotilasto koskee vain kotimaista tuotantoa, mikä on tilastoitu ilman alueellisia jaotteluita.

Kattavuus

Teollisuustuotantotilasto koskee toimialaluokitus 2008:n mukaisten päätoimialojen B (kaivostoiminta ja louhinta) ja C (teollisuus) yritysten ja toimipaikkojen tuotantoa pyrkien kattamaan vähintään 90 prosenttia kunkin 4-numeroisen alatoimialan tuotannosta.

Teollisuustuotantotilasto perustuu pääsääntöisesti vähintään 10 henkilön yrityksille, mutta joillakin toimialoilla tätä pienemmillekin, kohdistetulla tiedustelulla saatuihin tietoihin.

Ajallinen kattavuus

Teollisuustuotantotilastointia on saatavilla vuodesta 1884 alkaen (Industrial products from early years)
PRODCOM-luokituksen mukaisia tilastoja on vuodesta 1998 alkaen: PRODCOM 1998-2017 ja PRODCOM 2013-2018.

Jakelutiheys

Teollisuustuotantotilaston tiedot ovat vuosikohtaisia ja julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden kesä-heinäkuun vaihteessa ja päivitetään saman vuoden joulukuussa ja seuraavan vuoden vastaavina ajankohtina.

Käsitteet

Alihankintatuotanto

Alihankintatuotanto tarkoittaa alihankintana muille tuotettuja tuotteita, joiden valmistamisesta valmistuttajayritys on maksanut valmistuspalkkion kohdevuonna. Alihankintatuotannossa raaka-aineet ja puolivalmisteet saadaan pääsääntöisesti valmistuttajayritykseltä. Alihankkija ei omista eikä myy valmistamiaan tuotteita. Alihankinnassa valmistuttaja ja alihankkija ovat aina eri yrityksiä.

Hyödyke

Hyödykkeellä tarkoitetaan aineellista tai aineetonta välinettä, joka välittömästi (kulutushyödyke) tai välillisesti (tuotantohyödyke) tyydyttää ihmisen tarpeita.

Aineellisiin hyödykkeisiin luetaan sekä tuotteet että aineet ja tarvikkeet. Palvelut ovat aineettomia hyödykkeitä. (Muita aineettomia hyödykkeitä voivat olla esim. digitaalisessa muodossa oleva tieto tai jonkin aineellisen hyödykkeen tuotanto-oikeus.)

Hyödykkeiden tuotanto (teollisuustuotanto) käsittää myös ns. teolliset palvelut. Teollisia palveluita ovat muokkaus, käsittely, työstö yms. viimeistely, ylläpito ja korjaukset sekä asennukset. Teollisilla palveluilla on hyödyketilaston PRODCOM-tuotenimikerekisterissä omat PRODCOM-palvelunimikkeensä.

Eräät teollisista palveluista luokitellaan kuitenkin toimialaluokituksessa (TOL) ei-teollisiksi palveluiksi, esim. ajoneuvojen huolto ja korjaus sekä konttori- ja tietokoneiden huolto ja korjaus, joten ne eivät kuulu teollisuuden hyödyketiedustelun piiriin. Sama koskee myös ohjelmistojen suunnittelua ja valmistusta sekä konsultointia ym. tietojenkäsittelypalveluja.


Kokonaistuotanto

Kokonaistuotanto tarkoittaa kalenterivuoden aikana tapahtunutta kotimaista valmistusta. Se sisältää myydyt, varastoon valmistetut ja valmistajan omaan käyttöönsä tuottamat välituotteet. Kokonaistuotannosta tilastoidaan vain määrätieto.
Kokonaistuotantotieto kysytään täydentäväksi tiedoksi sellaisista hyödykkeistä, joiden myyntitiedon ei uskota kuvaavan todellista valmistusta riittävän hyvin.

Kokonaistuotanto

Kokonaistuotannon määrä tarkoittaa kalenterivuoden aikana valmistettua yrityksen tai toimipaikan tuotantoa. Se koostuu myydystä ja myytäväksi aiotusta, varastoon valmistetusta tuotannosta sekä tuotannosta, jota jatkojalostetaan tai on jo jatkojalostettu omassa yrityksessä. Kalenterivuoden kokonaistuotanto kysytään - myydyn tuotannon lisäksi - vain erikseen määritellyistä hyödykkeistä. Kokonaistuotannosta ilmoitetaan yleensä ainoastaan määrä, ei arvoa.

Kokonaistuotantotieto kysytään täydentäväksi tiedoksi niistä tuotanto-hyödykenimikkeistä, joista myydyn tuotannon tietojen (eli myynnin) ei uskota kuvaavan todellista valmistusta riittävän hyvin.

Kokonaistuotannon määrä = tilastovuoden aikana valmistetun tuotannon määrä riippumatta siitä, onko se valmistettu myytäväksi tai jatkojalostettavaksi saman oikeudellisen yksikön sisällä.

Jos kokonaistuotanto kysytään ao. tuotenimikkeeltä, se kysytään joko Eurostatin tarpeisiin tai Tilastokeskuksen (TK) omia tarpeita varten.

Myyty tuotanto

Myyty tuotanto tarkoittaa kalenterivuoden aikana tapahtunutta kotimaisen tuotannon myyntiä yrityksen ulkopuolelle tai sen toiselle oikeudelliselle yksikölle tuotannon valmistusajankohdasta riippumatta.

Myyty tuotanto sisältää myös varastosta myynnin. Myydyn tuotannon arvoon tai määrään ei sisällytetä kauppatavaroiden myyntiä eli ilman jatkojalostusta sellaisenaan edelleen myytyjä tavaroita.

Vuodesta 2021 alkaen alihankintatuotanto tilastoidaan erikseen eikä se sisälly myydyn tuotannon tietoihin. Aiempina vuosina muuttuja myyty tuotanto sisälsi myös alihankintatuotannon tiedot.

Myyty tuotanto

Teollisuuden hyödyketilastossa myydyllä tuotannolla tarkoitetaan yrityksen tai toimipaikan valmistaman tuotannon kalenterivuoden aikana tapahtunutta myyntiä yrityksen ulkopuolelle, tuotannon valmistusajankohdasta riippumatta.

Myyty tuotanto sisältää myös varastosta myynnin. Myydyn tuotannon arvoon tai määrään ei sisällytetä niiden tavaroiden myyntiä, jotka on sellaisenaan, ilman jatkojalostusta, myyty edelleen toisille yrityksille (kauppatavarat).

Oikeudellinen yksikkö

Oikeudellinen yksikkö on yhteisö tai liiketoiminnan harjoittamista varten rekisteröitynyt organisaatio.

Oikeudellinen yksikkö yksilöidään y-tunnuksella. Oikeudellisia yksiköitä ovat esimerkiksi osakeyhtiö, yksityinen elinkeinonharjoittaja, osuuskunta, valtion liikelaitos ja säätiö.

Tuotantonimikkeistö

Teollisuuden hyödyketilastossa käytettävä tuotantonimikkeistö (tuoteluokitus) perustuu vuodesta 1997 lähtien Euroopan unionin vuosittain päivitettävään teollisten toimialojen tuotannon PRODCOM-luokitukseen (Classification of goods used for statistics on industrial production in the EU), jonka tuotenimikkeet ovat 8-numeroisia.

PRODCOM-luokitus ei sisällä kaikkia tuoteryhmiä, joten sitä on täydennetty kansallisilla lisänimikkeillä. Osa PRODCOM-luokituksen nimikkeistä on lisäksi jaettu kansallisiin alanimikkeisiin. Kansalliset nimikekoodit ovat 10-numeroisia. Koodin neljä ensimmäistä numeroa vastaavat Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 2) koodia ja siten Tilastokeskuksen toimialaluokituksen TOL 2008:n neljää ensimmäistä numeroa. Koodin kuusi ensimmäistä numeroa vastaavat EU:n tilastollista toimialoittaista tuoteluokitusta (CPA, European Classification of Products by Activity).

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Teollisuustuotanto tilastoidaan yksityiskohtaisella nimiketasolla. Nimikkeistössä lähekkäin olevat tai muuten samankaltaiset nimikkeet eroavat sisällöltään toisistaan hyvinkin vähän. Tästä johtuen tyypillinen virhe on tuotetta koskevan tiedon sijoittuminen muulle kuin tarkoitetulle nimikkeelle.

Teollisuustuotantotilaston tiedonantajarasite on suuri. Virhevastausten lisäksi huomattava osa varsinkin pienistä yrityksistä jättää vastaamatta tiedusteluun. Tietoa on usein mahdollista arvioida muiden lähteiden perusteella riittävän hyvin, mutta vastauskadosta on selvää haittaa tilaston laadulle.

Koska tilastointi on nimikekohtaista ja yksittäisen nimikkeen tuotteita valmistaa useimpien nimikkeiden osalta vain yksi tai kaksi yritystä, vastauskato kohdistuu tilastoon hyvin paikallisesti eikä aineiston menetelmällinen tai manuaalinen täydentäminen ole mahdollista kaikissa tapauksissa. Tilastoa ei pidä tulkita teollisuustuotannon kokonaissuuruutta osoittavaksi vaan yksittäisten tuotenimikkeiden tilastoksi.

Oikea-aikaisuus

Teollisuustuotantotilaston tiedot julkaistaan kansallisesti ja toimitetaan Eurostatille julkaistaviksi 6 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen kesä-heinäkuun vaihteessa.

Täsmällisyys

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Teollisuustuotantotilaston tiedot koskevat Suomea ainoana alueenaan. Eurostatille lähetetyt tiedot ovat EU:n standardien mukaisesti vertailukelpoisia muiden maiden tietojen kanssa.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Teollisuustuotantotilasto on käyttänyt teollisuustuotteiden luokitteluun PRODCOM-nimikkeistöä kansallisin lisäyksin ja/tai tarkennuksin tilastovuodesta 1997 lähtien. Toimialauudistuksen 2008 ja taustalla olevien CN- ja CPA-nimikkeistöjen vuosittaisten tai ajoittaisten korjausten ja uudistusten takia eri vuosien välinen vertailtavuus on tarkimmalla nimiketasolla paikoitellen heikentynyt.

Tilastovuodesta 2021 alkaen alihankintatuotannon erottaminen myydystä omasta tuotannosta vaikeuttaa tilastovuotta 2021 edeltävien myydyn tuotannon arvon vertailemisen. Vuonna 2020 ja tätä ennen myydyn tuotannon arvo on sisältänyt alihankintatuotannon. Tuotantomäärien vertailuun muutoksella ei ole vaikutusta eri vuosina.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Teollisuustuotantotilaston käyttämä PRODCOM-nimikkeistön 6-numerotaso on pääosin yhtenevä tuottajahintaindeksin käyttämän CPA-nimikkeistön kanssa, mutta paikoin vain sen 5-numerotason kanssa ja vastaa 8-numerotasolla pääosin teollisuustuotannon volyymi-indeksin nimikkeistöä.

Sisäinen yhtenäisyys

Tilastovuodesta 2021 alkaen on teollisuustuotantotilastossa eritelty myyty oma tuotanto ja muille tuotettu alihankintatuotanto. Tilastovuonna 2020 ja tätä ennen myydyn oman tuotannon arvoon on sisältynyt myös alihankintatuotanto. Tällöin alihankintatuotannon arvo on ollut arvio tuotannon markkina-arvosta. Tilastovuodesta 2021 alkaen alihankintatuotannon arvo on raportoitu tuotannosta saadun todellisen palkkion mukaisesti. Koska myydyn tuotannon arvon määritelmä muuttuu oleellisesti, on teollisuustuotannolle perustettu uusi aikasarja vuodesta 2021 alkaen.

Tilastovuodesta 2021 eteenpäin tuotannon määräät ovat eritelty oman tuotannon ja alihankintatuotannon määriksi. Näiden muuttujien summa on kuitenkin vertailukelpoinen edellisten vuosien määriin.

PRODCOM-nimikkeistön muutokset heikentävät aikasarjatiedon yhtenäisyyttä tarkimmalla nimiketasolla.
 

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Teollisuustuotantotilaston aineisto kerätään vuosittaisella tiedustelulla suoraan teollista toimintaa harjoittavilta yrityksiltä, oikeudellisilta yksiköiltä ja toimipaikoilta tai niiden yhdistelmiltä. Tilasto on periaatteessa kokonaistutkimus, mutta perusjoukon pienimpien yksiköiden eli pääsääntöisesti 10-19 hengen yritysten osalta tiedustelu suoritetaan vain joka toinen vuosi ja välivuosina tiedot generoidaan menetelmällisesti edellisvuoden tietojen ja teollisuuden yleisen kehityksen perusteella.

Tiedonkeruumenetelmä

Teollisuustuotantotilaston tiedot kerätään Tilastokeskuksen tietojärjestemiin integroidulla Tilastokeskuksessa kehitetyllä XCOLA-verkkolomakkeella.

Tiedonkeruun tiheys

Teollisuustuotantotilaston tiedonkeruu toteutetaan vuosittain vuoden ensimmäisellä puoliskolla edellisvuotta koskien.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Luotettaviksi katsotut tiedot hyväksytään joko ohjelmallisen tai yksityiskohtaisen tarkastelun perusteella tilaston aineistoon.  Puuttuviksi jäävät tiedot arvioidaan muiden yritystä koskevien tietojen perusteella, lähtökohtaisesti ohjelmallisesti, mutta monimutkaisissa tapauksissa erillistarkastelussa. Perusjoukon pienimpien, pääsääntöisesti 10-19 henkilön, yritysten tiedot arvioidaan joka toinen vuosi ohjelmallisesti edellisvuoden tietojen ja yleisen kehityksen perusteella.

Aineiston/datan validointi

Keruulomakkeella saadut tiedot siirretään ohjelmallisesti YTY-tietojärjestelmään, jossa oleva tietojen tarkistusohjelma laskee kullekin tiedonantajan vastaukselle virhepistemäärän osoittamaan, onko vastausta tarpeen tarkastella yksityiskohtaisesti. Yksittäistarkasteluun joutuvan vastauksen korjaaminen vaatii usein yhteydenottoa tiedonantajaan. Korjatut tiedot lähetetään lomakkeella uudelleen.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Taloustilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö.

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi).

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tuotantonimikekohtainen tieto salataan, jos seuraavat kaksi ehtoa täyttyvät yhtaikaa: 1) valmistajayritys on pyytänyt tietojen salaamista ja lisäksi 2) ko. tuotantonimikkeen tuotteita valmistaa alle kolme yritystä tai yksi valmistajayritys dominoi ko. nimikkeen tuotantoa.

Tietosuojapyynnöistä ylläpidetään erillistä rekisteriä, mistä tiedonantajia informoidaan tiedustelun saatekirjeessä ja tilaston laatuselosteessa. Lisäksi kaikkien tuotenimikkeiden valmistajayritysten lukumäärätiedot ovat aina luottamuksellisia. Valmistajayritysten nimet ovat luonnollisesti myös aina salaisia.

EU:n aggregaattilukujen laskemista varten Eurostatille lähetetään tiedot salaamattomassa muodossa tietosuojamerkinnöin, joiden mukaan Eurostat suojaa julkaisemansa kansalliset luvut.

Julkistamispolitiikka

Teollisuustuotantotilasto julkistetaan mahdollisimman pian EU:n PRODCOM-asetuksen (Euroopan talousyhteisöjen neuvoston asetus (ETY) N:o 3924/91 yhteisön teollista tuotantoa koskevan tutkimuksen suorittamisesta) määräämän Eurostat-tietotoimituksen (30.6.) jälkeen: Teollisuustuotanto: julkistuskalenteri

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa.

Tietojen jakaminen

Teollisuustuotantotilasto julkaistaan vuosittain StatFin-tietokannassa kesä-heinäkuun vaihteessa. Vastaavat tiedot kansallisia nimikkeitä lukuun ottamatta lähetetään Eurostatille yhtäaikaisesti julkaisemisen kanssa. Kansantalouden tilinpito, indeksilaskennat ja tutkijapalvelut saavat tiedot käyttöönsä tilastoyksikkötasolla.

Saatavuus ja selkeys

Teollisuustuotantotilasto saatetaan käyttäjien tietoon julkistuskalenterin mukaisesti Tilaston verkkosivulla, minkä linkkien kautta pääsee käsiksi kaikkeen julkaistuun tilastomateriaaliin ja sen kuvausdokumentteihin.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Laadun arviointi

Aineiston oikeellisuus tarkistetaan tiedonkeruuyksikkötasolla. Tarkistettavat yksiköt valikoidaan ohjelmallisesti kaikkien tiedonkeruuyksikköjen joukosta. Tietoja tarkistetaan myös vertaamalla niitä muihin relevantteihin tietolähteisiin.

Teollisuustuotantotilaston laatua valvotaan aggregaattitason tarkasteluin pitkin tiedonkeruuprosessia tärkeimpänä vertailukohtana edellisen vuoden tilasto ja jossain määrin muut tilastovuoden tilastot sekä erityisesti muut teollisuuden kehitystä koskevat tiedot.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua. Teollisuustuotanto on läpivalaistu vuonna 2007.

Teollisuustuotantotilasto on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihelueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivia Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä on kuvattu tarkemmin Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa - käsikirjassa.

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Tilaston asiantuntijat

Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.

Siirry arkistosivuille

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.