Työvoimakustannusindeksi: tilaston dokumentaatio
13.5.2024 voimassa ollut dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Työvoimakustannusindeksi mittaa tehdyn työtunnin keskimääräisten työvoimakustannusten neljännesvuosittaista muutosta yksityisellä sektorilla, valtiolla ja paikallishallinnossa. Tiedot kerätään eri lähteistä, ja ne julkaistaan neljännesvuosittain.
Tilaston kuvaus
Työvoimakustannusindeksi mittaa työvoimakustannusten muutosta tehtyä työtuntia kohti. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehty työaika sisältää sunnuntai- ja ylityötunnit, muttei palkallisen vapaan tunteja, kuten vuosilomien, arkipyhien tai palkallisen sairauspoissaoloajan tunteja.
Indeksissä ei ole vakioitu työtunteja tai henkilöstön rakennetta. Tehdyn työtunnin kustannus lasketaan suoraan jokaisen neljänneksen toimialakohtaisen ennakonpidätyksen alaisen palkan ja sosiaalivakuutusmaksujen suhteesta tehtyihin työtunteihin. Keskimääräisten työvoimakustannusten muutokseen vaikuttavat säännöllisten ansioiden muutokset, tulospalkkiot ja muut kertaluonteiset palkkaerät, sosiaalivakuutusmaksut sekä muutokset tehtyjen työtuntien määrässä ja työvoiman rakenteessa.
Työvoimakustannusindeksin laskennan palkkasummapainot perustuvat vuoden 2019 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen tulorekisteriin. Tulorekisteristä saatuja palkkasummia käytetään tiedonantajien ilmoittamien tunti- ja palkkatietojen korottamiseen toimialaluokituksen kirjaintasolle.
Indeksissä ei ole vakioitu työtunteja tai henkilöstön rakennetta. Tehdyn työtunnin kustannus lasketaan suoraan jokaisen neljänneksen toimialakohtaisen ennakonpidätyksen alaisen palkan ja sosiaalivakuutusmaksujen suhteesta tehtyihin työtunteihin. Keskimääräisten työvoimakustannusten muutokseen vaikuttavat säännöllisten ansioiden muutokset, tulospalkkiot ja muut kertaluonteiset palkkaerät, sosiaalivakuutusmaksut sekä muutokset tehtyjen työtuntien määrässä ja työvoiman rakenteessa.
Työvoimakustannusindeksin laskennan palkkasummapainot perustuvat vuoden 2019 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen tulorekisteriin. Tulorekisteristä saatuja palkkasummia käytetään tiedonantajien ilmoittamien tunti- ja palkkatietojen korottamiseen toimialaluokituksen kirjaintasolle.
Tilaston perusjoukko
Työvoimakustannusindeksin tavoiteperusjoukko on kaikki työnantajat. Toimialoista ainoastaan maa-,metsä- ja kalatalous, työnantajakotitaloudet sekä kansainväliset organisaatiot jäävät indeksin tavoiteperusjoukon ulkopuolelle. Pienimmät yritykset on käytännön syistä kuitenkin rajattu empiirisen tutkimuskehikon ulkopuolelle.
Tilaston tiedot kerätään yksityisen sektorin ja paikallishallinnon otoksella. Tutkimuskehikkoon on yleisesti valittu kaikki vähintään 30 palkansaajaa työllistävät yritykset. Kuitenkin pienyritysvaltaisilla toimialoilla rakentaminen (F), kauppa (G), majoitus- ja ravitsemistoiminta (I), kiinteistöala (L), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M) sekä hallinto- ja tukipalvelut (N) tutkimuskehikkoon on valittu kaikki vähintään 20 palkansaajaa työllistävät yritykset. Kuntasektorilla tiedot on kerätty vuosina 2008–2010 pääkaupunkiseudun kunnista ja vuonna 2011 suurimmista, yli 50 000 asukkaan kunnista sekä suurimmista kuntayhtymistä. Vuoden 2012 alusta tietoja on kerätty myös satunnaisotoksella valituista alle 50 000 asukkaan kunnista. Vuodesta 2023 alkaen tiedonkeruu koskee kaikkia yli 50 000 asukkaan kuntia ja alle 50 000 asukkaan kunnista otannalla poimittuja kuntia sekä suurimpia koulutuskuntayhtymiä ja seurakuntayhtymiä. Tiedonkeruussa ovat mukana myös kaikki hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät. Valtiolta on saatu perustiedot koko valtion budjettitaloutta koskien vuodesta 2007 lähtien.
Tilaston tiedot kerätään yksityisen sektorin ja paikallishallinnon otoksella. Tutkimuskehikkoon on yleisesti valittu kaikki vähintään 30 palkansaajaa työllistävät yritykset. Kuitenkin pienyritysvaltaisilla toimialoilla rakentaminen (F), kauppa (G), majoitus- ja ravitsemistoiminta (I), kiinteistöala (L), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M) sekä hallinto- ja tukipalvelut (N) tutkimuskehikkoon on valittu kaikki vähintään 20 palkansaajaa työllistävät yritykset. Kuntasektorilla tiedot on kerätty vuosina 2008–2010 pääkaupunkiseudun kunnista ja vuonna 2011 suurimmista, yli 50 000 asukkaan kunnista sekä suurimmista kuntayhtymistä. Vuoden 2012 alusta tietoja on kerätty myös satunnaisotoksella valituista alle 50 000 asukkaan kunnista. Vuodesta 2023 alkaen tiedonkeruu koskee kaikkia yli 50 000 asukkaan kuntia ja alle 50 000 asukkaan kunnista otannalla poimittuja kuntia sekä suurimpia koulutuskuntayhtymiä ja seurakuntayhtymiä. Tiedonkeruussa ovat mukana myös kaikki hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät. Valtiolta on saatu perustiedot koko valtion budjettitaloutta koskien vuodesta 2007 lähtien.
Tilastoyksikkö
Tilaston perusyksikkö on oikeudellinen yksikkö (yritys).
Mittayksikkö
Työvoimakustannusindeksi mittaa tehdyn työtunnin työvoimakustannusten muutosta neljänneksittäin. Työvoimakustannusindeksin tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Indeksien pohjalta lasketaan myös muutosprosentteja.
Perusajankohta
Työvoimakustannusindeksin perusvuosi on 2020 (2020=100).
Viiteajankohta
Työvoimakustannusindeksin viiteajankohta on vuosineljännes. Tiedot julkistetaan neljä kertaa vuodessa 70 päivää neljänneksen päättymisestä.
Viitealue
Tilasto kattaa lähes koko yksityisen sektorin, sekä valtion ja paikallishallinnon. Tilaston ulkopuolelle jäävät maa-, metsä- ja kalatalous. Maantieteellisesti tilasto kattaa koko Suomen.
Kattavuus
Tilasto kattaa lähes koko yksityisen ja julkisen sektorin. Tilaston ulkopuolelle jäävät maa-, metsä- ja kalatalous. Tilaston perustiedot on kerätty vuodesta 2007 lähtien yksityisen sektorin osalta runsaat 2000 yritystä koskevalla otoksella. Valtiolta on saatu perustiedot koko budjettivaltiota koskien vuodesta 2007 lähtien. Kuntasektorilla tiedot on kerätty vuosina 2008–2010 pääkaupunkiseudun kunnista ja vuonna 2011 suurimmista, yli 50 000 asukkaan kunnista sekä suurimmista kuntayhtymistä. Vuoden 2012 alusta tietoja on kerätty myös satunnaisotoksella valituista alle 50 000 asukkaan kunnista. Vuodesta 2023 alkaen tiedonkeruu koskee kaikkia yli 50 000 asukkaan kuntia ja alle 50 000 asukkaan kunnista otannalla poimittuja kuntia sekä suurimpia koulutuskuntayhtymiä ja seurakuntayhtymiä. Tiedonkeruussa ovat mukana myös kaikki hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät.
Ajallinen kattavuus
Aikasarja alkaa vuodesta 2007. Tilasto päivittyy normaalisti kuluvan ja edellisen vuoden osalta tilaston julkistamisajankohtana.
Jakelutiheys
Työvoimakustannusindeksi julkistetaan ennakollisena neljä kertaa vuodessa 70 päivää neljänneksen päättymisestä. Tietojen mahdollinen revisoituminen ulottuu normaalisti viimeisen kahden vuoden ajalta julkaistuihin lukuihin. Kausitasoitetut luvut voivat revisoitua pidemmältäkin ajalta mallipohjaisen laskentamenetelmän takia. Menetelmällisten tai muiden suurten muutosten yhteydessä indeksin pistelukuja saatetaan myös tarkistaa pidemmältä ajanjaksolta.
Käsitteet
Indeksikaava
Indeksikaava on matemaattinen funktio, jonka avulla havaintoarvoista lasketaan yksittäinen muutosta kuvaava tunnusluku (esim. Fischerin, Laspeyres'n ja Paaschen indeksikaavat).
Kantaindeksi
Kantaindeksissä laskenta-ajankohdan hintaa verrataan aina perusajankohtaan. Kantaindeksissä painot vaihdetaan yleensä harvemmin kuin vuosittain, esimerkiksi viiden vuoden välein.
Kertaluonteiset palkkaerät
Kertaluonteisia palkkaeriä ovat sellaiset palkkaerät ja palkanlisät, joita ei makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla. Näitä eriä ja lisiä ovat esimerkiksi tulospalkkiot, lomaraha ja lomakorvaus sekä palvelusvuosikorvaukset eräillä tuntipalkka-aloilla. Kertaluonteisten palkkaerien maksamisesta voidaan sopia myös työehtosopimuksissa.
Palkkarakennetilasto:
Palkkarakennetilastossa kertaluonteisiin palkkaeriin ei sisälly pitämättömistä lomapäivistä maksettavaa lomakorvausta.
Ansiotasoindeksi:
Ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta ansaitun ansion kehitystä sen maksutavasta riippumatta. Tuloksen perusteella maksettavat erät sisältyvät ansiokäsitteeseen siten, että ne jaetaan tasan koko kalenterivuodelle. Samoin työehtosopimukseen perustuvat kertaerät jaetaan tasan koko vuodelle. Kaikkia ansiotasoindeksin käsitteeseen kuuluvia kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahoja, ei kuitenkaan sisälly indeksin laskennassa käytettäviin palkka-aineistoihin, vaan ne huomioidaan indeksin laskennassa vain siinä tapauksessa, että työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan muutoksista niiden suhteellisessa osuudessa. Myös ansiotasoindeksissä takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset viedään sille neljännekselle, jolloin ne on ansaittu.
Työvoimakustannustutkimus:
Kertaluonteisiin palkkaeriin kuuluva palvelussuhteen päättymiskorvaus sisältyy työvoimakustannustutkimuksen käsitteistössä sosiaalikustannuksiin.
Työvoimakustannusindeksi:
Työvoimakustannusindeksissä kertaluonteisiin palkkaeriin sisältyy myös aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset. Työvoimakustannusindeksissä ovat mukana myös optiot niiden lunastusarvon mukaisina.
------
Yksityisen sektorin ja kuntasektorin palkkatilastoissa ei julkaista kertaluonteisia palkkaeriä. Säännöllisen ansion indeksiin kertaluonteiset palkkaerät eivät sisälly.
Palkkarakennetilasto:
Palkkarakennetilastossa kertaluonteisiin palkkaeriin ei sisälly pitämättömistä lomapäivistä maksettavaa lomakorvausta.
Ansiotasoindeksi:
Ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta ansaitun ansion kehitystä sen maksutavasta riippumatta. Tuloksen perusteella maksettavat erät sisältyvät ansiokäsitteeseen siten, että ne jaetaan tasan koko kalenterivuodelle. Samoin työehtosopimukseen perustuvat kertaerät jaetaan tasan koko vuodelle. Kaikkia ansiotasoindeksin käsitteeseen kuuluvia kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahoja, ei kuitenkaan sisälly indeksin laskennassa käytettäviin palkka-aineistoihin, vaan ne huomioidaan indeksin laskennassa vain siinä tapauksessa, että työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan muutoksista niiden suhteellisessa osuudessa. Myös ansiotasoindeksissä takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset viedään sille neljännekselle, jolloin ne on ansaittu.
Työvoimakustannustutkimus:
Kertaluonteisiin palkkaeriin kuuluva palvelussuhteen päättymiskorvaus sisältyy työvoimakustannustutkimuksen käsitteistössä sosiaalikustannuksiin.
Työvoimakustannusindeksi:
Työvoimakustannusindeksissä kertaluonteisiin palkkaeriin sisältyy myös aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset. Työvoimakustannusindeksissä ovat mukana myös optiot niiden lunastusarvon mukaisina.
------
Yksityisen sektorin ja kuntasektorin palkkatilastoissa ei julkaista kertaluonteisia palkkaeriä. Säännöllisen ansion indeksiin kertaluonteiset palkkaerät eivät sisälly.
Ketjuindeksi
Ketjuindeksissä vertailu tapahtuu aina peräkkäisten laskenta-ajankohtien välillä. Ketjuindeksissä kahden laskenta-ajankohdan muutoksella viedään eteenpäin halutun perusajankohdan indeksipistelukua. Ketjuindeksissä painot vaihdetaan periaatteessa jokaisena laskenta-ajankohtana.
Toisinaan puhutaan ketjuindeksistä myös sellaisessa tapauksessa, että vertailuperiodi pidetään kiinteänä vuoden sisäisissä vertailuissa, mutta vertailuperiodia ja indeksin painorakennetta muutetaan aina vuoden vaihtuessa.
Toisinaan puhutaan ketjuindeksistä myös sellaisessa tapauksessa, että vertailuperiodi pidetään kiinteänä vuoden sisäisissä vertailuissa, mutta vertailuperiodia ja indeksin painorakennetta muutetaan aina vuoden vaihtuessa.
Neljännesvuosimuutos
Neljännesvuosimuutoksella tarkoitetaan vuosineljänneksen indeksin suhteellista muutosta verrattuna edellisen vuosineljänneksen indeksiin. Muutos ilmaistaan yleensä prosenttilukuna.
Painorakenne
Kuvaa sen, mikä merkitys kullakin indeksiin kuuluvalla alaindeksillä (hyödykkeellä, palkansaajaryhmällä tms.) on kokonaisindeksin kannalta.
Palkatut tunnit
Palkatuilla tunneilla tarkoitetaan niitä kokonaistyöajan tunteja, joilta palkansaajille on maksettu palkkaa. Palkatut tunnit voivat olla tehtyjä työtunteja tai ei-tehtyjä eli poissaolotunteja (vuosilomat, sairauslomat, yleiset vapaapäivät, muut vapaat).
Palkkakustannusindeksi
Työvoimakustannusindeksin osana oleva palkkakustannusindeksi mittaa tehtyä työtuntia kohti laskettujen palkkakustannusten muutosta. Palkkakustannuksiin kuuluvat kaikki ennakkoperintälain 13 §:n mukaiset palkat ja palkkiot, siis myös luontoiseduista ja optiojärjestelmistä aiheutuneet kustannukset.
Pisteluku
Pisteluku on hintaindekseissä käytetty muutossuure, joka kertoo vertailujankohdan hinnan, keskihinnan tai indeksin suhteessa perusajankohdan hintaan, keskihintaan tai indeksiin. Perusajankohdan pistelukua merkitään tavallisesti luvulla sata. Esimerkiksi jos hyödykkeen pisteluku on tiettynä ajankohtana 105,3, merkitsee tämä, että hyödykkeen hinta on noussut 5,3 prosenttia perusajankohdasta.
Sosiaalikustannusindeksi
Työvoimakustannusindeksin osana oleva sosiaalikustannusindeksi mittaa työnantajan lakisääteisten ja vapaaehtoisten sosiaalivakuutusmaksujen kehitystä tehtyä työtuntia kohden.
Kts. tarkemmin sosiaaliturvan kustannuksista työvoimakustannukset -käsitteestä.
Kts. tarkemmin sosiaaliturvan kustannuksista työvoimakustannukset -käsitteestä.
Työnantajasektori
Työnantajasektori kuvaa työmarkkinoiden rakennetta ja se määritellään päätöksentekoyksikön perusteella. Palkkatilastoissa ja työvoimakustannustilastoissa käytettävä työnantajasektoriluokitus on kansallinen muunnelma talous- ja yhteiskuntatilastoissa sovellettavasta sektoriluokituksesta (Sektoriluokitus 2000).
Palkkatilastoissa käytettävä luokitus on rakenteeltaan seuraava:
Kuntasektori
Kuntien ja kuntayhtymien toimintayksiköt sekä kuntien liikelaitokset
Valtio
Valtion budjettitalouden piirissä olevat virastot ja laitokset
Yksityinen sektori
Yksityiset yritykset, valtio- ja kuntaenemmistöiset yritykset sekä valtion liikelaitokset.
Myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt ja säätiöt luetaan palkkatilastoissa yksityiseen sektoriin.
Työvoimakustannustilastossa sekä työvoimakustannusindeksissä sektoriluokitus on rakenteeltaan samanlainen kuin palkkatilastoissa käytettävä luokitus.
Ansiotasoindeksissä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt muodostavat oman työnantajasektorinsa (muut).
Palkkatilastoissa käytettävä luokitus on rakenteeltaan seuraava:
Kuntasektori
Kuntien ja kuntayhtymien toimintayksiköt sekä kuntien liikelaitokset
Valtio
Valtion budjettitalouden piirissä olevat virastot ja laitokset
Yksityinen sektori
Yksityiset yritykset, valtio- ja kuntaenemmistöiset yritykset sekä valtion liikelaitokset.
Myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt ja säätiöt luetaan palkkatilastoissa yksityiseen sektoriin.
Työvoimakustannustilastossa sekä työvoimakustannusindeksissä sektoriluokitus on rakenteeltaan samanlainen kuin palkkatilastoissa käytettävä luokitus.
Ansiotasoindeksissä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt muodostavat oman työnantajasektorinsa (muut).
Työvoimakustannukset
Työvoimakustannukset kuvaavat kaikkia niitä kustannuksia, joita työnantajille aiheutuu työvoiman käytöstä. Työvoimakustannukset esitetään yleensä kustannuksina tehtyä työtuntia kohden. Työtiloista, työmatkoista tai verottomista päivärahoista aiheutuvat kustannukset eivät kuulu työvoimakustannuksiin.
Kokonaistyövoimakustannukset saadaan vähentämällä työvoimakustannuserien summasta työnantajatuet. Työnantajatukien tarkoituksena on rahoittaa työnantajan maksamista välittömistä korvauksista aiheutuvat kustannukset joko kokonaan tai osittain. Tällaisia tukia ovat työnantajan saamat työllistämistuet ja koulutuskorvaukset.
Työvoimakustannusindeksissä työvoimakustannuserät jaetaan seuraaviin ryhmiin:
- palkka ilman kertaluonteisia palkkaeriä
- kertaluonteiset palkkaerät
- sosiaaliturvan kustannukset
Työvoimakustannustutkimuksessa työvoimakustannuserät jaetaan seuraaviin pääryhmiin:
- välitön ansio
- kertaluonteiset palkkaerät
- vapaapäivien palkat
- maksut henkilöstörahastoihin
- luontoisetujen ja yritystuotteiden kustannukset
- sosiaaliturvan kustannukset
- koulutuskustannukset
- muut työvoimakustannukset
Välitön ansio on yhtä kuin tehdyltä työajalta kultakin palkanmaksuajalta maksetut palkat. Välitön ansio sisältää
- tehdyn työajan, aikaansaadun tuotoksen tai tehdyn työmäärän perusteella maksetut välittömät korvaukset
- ylityö-, vuorotyö- ja vastaavat korvaukset
- säännöllisesti kullakin palkanmaksujaksolla maksettavat lisäpalkkiot ja korvaukset.
Kertaluonteisia eriä ovat sellaiset maksut, joita ei makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla. Näitä usein vain kerran vuodessa maksettavia palkanlisiä ovat esimerkiksi tulospalkkiot ja lomarahat sekä palvelusvuosikorvaukset eräillä tuntipalkka-aloilla. Kertaluonteisten erien maksamisesta voidaan sopia myös työehtosopimuksissa.
Vapaapäivien palkat ovat korvauksia, joita maksetaan lakisääteisistä, sopimusperusteisista tai vapaaehtoisesti myönnetyistä lomista, yleisistä vapaapäivistä tai muista palkallisista vapaapäivistä. Tyypillisiä eriä ovat vuosilomapalkat, kuukausipalkkaisten arkipyhien palkat, tuntipalkkaisten arkipyhäkorvaukset ja työajan lyhennysvapaan palkat.
Maksuiksi henkilöstörahastoihin luetaan yritysten työntekijöidensä säästöjärjestelmiin, kuten henkilöstörahastoihin, vuosittain mahdollisesti siirtämä summa.
Luontoisetujen ja yritystuotteiden kustannuksiksi sisällytetään kaikki työnantajalle aiheutuvat kustannukset tavaroista ja palveluista, jotka työnantaja antaa työntekijöidensä käyttöön. Tällaisia tavaroita ja palveluita ovat mm. autoetu ja työpaikkaruokailu, optiot sekä henkilöstön virkistys- ja sosiaalitoiminta. Oman henkilöstön palkkaa ei oteta huomioon.
Sosiaaliturvan kustannukset tarkoittavat summaa, jonka työnantajat maksavat työntekijöidensä sosiaaliturvaetuuksista. Lakisääteisiä, sopimusperäisiä tai vapaaehtoisia maksuja ovat mm. työeläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat ns. laskennallisina sosiaaliturvan rahoitukseen liittyvinä kustannuksina sairausajan ja perhevapaan palkat (nettona eli Kelan työnantajalle maksamat korvaukset vähennettynä) sekä työterveyshuollon kustannukset (myös nettona) ja työsuhteen päättymisestä johtuvat korvaukset.
Koulutuskustannuksiin kuuluvat mm. ammatillisten koulutuspalveluiden kustannukset, kursseille osallistumisten kustannukset, yritysten ulkopuolisten kouluttajien palkkiot ja maksut koulutusta järjestäville organisaatioille. Sen sijaan koulutuskustannuksiin eivät kuulu koulutukseen osallistuvien palkat, vaan ne lasketaan kuuluviksi tehdyn työajan palkkoihin.
Muita työvoimakustannuksia ovat mm. suoja- ja työvaatteista sekä työvoiman hankinnasta johtuvat kustannukset.
Euroopan Unionin työvoimakustannus -käsitteeseen sisältyviä, palkkasumman tai työvoiman perusteella maksettuja työnantajan veroja ei ole Suomessa.
Työvoimakustannukset -käsite vastaa osin Kansantalouden tilinpidon palkansaajakorvaukset -käsitettä, johon eivät kuitenkaan kuulu mm. työterveyshuolto-, koulutus- eikä rekrytointikustannukset.
Kokonaistyövoimakustannukset saadaan vähentämällä työvoimakustannuserien summasta työnantajatuet. Työnantajatukien tarkoituksena on rahoittaa työnantajan maksamista välittömistä korvauksista aiheutuvat kustannukset joko kokonaan tai osittain. Tällaisia tukia ovat työnantajan saamat työllistämistuet ja koulutuskorvaukset.
Työvoimakustannusindeksissä työvoimakustannuserät jaetaan seuraaviin ryhmiin:
- palkka ilman kertaluonteisia palkkaeriä
- kertaluonteiset palkkaerät
- sosiaaliturvan kustannukset
Työvoimakustannustutkimuksessa työvoimakustannuserät jaetaan seuraaviin pääryhmiin:
- välitön ansio
- kertaluonteiset palkkaerät
- vapaapäivien palkat
- maksut henkilöstörahastoihin
- luontoisetujen ja yritystuotteiden kustannukset
- sosiaaliturvan kustannukset
- koulutuskustannukset
- muut työvoimakustannukset
Välitön ansio on yhtä kuin tehdyltä työajalta kultakin palkanmaksuajalta maksetut palkat. Välitön ansio sisältää
- tehdyn työajan, aikaansaadun tuotoksen tai tehdyn työmäärän perusteella maksetut välittömät korvaukset
- ylityö-, vuorotyö- ja vastaavat korvaukset
- säännöllisesti kullakin palkanmaksujaksolla maksettavat lisäpalkkiot ja korvaukset.
Kertaluonteisia eriä ovat sellaiset maksut, joita ei makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla. Näitä usein vain kerran vuodessa maksettavia palkanlisiä ovat esimerkiksi tulospalkkiot ja lomarahat sekä palvelusvuosikorvaukset eräillä tuntipalkka-aloilla. Kertaluonteisten erien maksamisesta voidaan sopia myös työehtosopimuksissa.
Vapaapäivien palkat ovat korvauksia, joita maksetaan lakisääteisistä, sopimusperusteisista tai vapaaehtoisesti myönnetyistä lomista, yleisistä vapaapäivistä tai muista palkallisista vapaapäivistä. Tyypillisiä eriä ovat vuosilomapalkat, kuukausipalkkaisten arkipyhien palkat, tuntipalkkaisten arkipyhäkorvaukset ja työajan lyhennysvapaan palkat.
Maksuiksi henkilöstörahastoihin luetaan yritysten työntekijöidensä säästöjärjestelmiin, kuten henkilöstörahastoihin, vuosittain mahdollisesti siirtämä summa.
Luontoisetujen ja yritystuotteiden kustannuksiksi sisällytetään kaikki työnantajalle aiheutuvat kustannukset tavaroista ja palveluista, jotka työnantaja antaa työntekijöidensä käyttöön. Tällaisia tavaroita ja palveluita ovat mm. autoetu ja työpaikkaruokailu, optiot sekä henkilöstön virkistys- ja sosiaalitoiminta. Oman henkilöstön palkkaa ei oteta huomioon.
Sosiaaliturvan kustannukset tarkoittavat summaa, jonka työnantajat maksavat työntekijöidensä sosiaaliturvaetuuksista. Lakisääteisiä, sopimusperäisiä tai vapaaehtoisia maksuja ovat mm. työeläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat ns. laskennallisina sosiaaliturvan rahoitukseen liittyvinä kustannuksina sairausajan ja perhevapaan palkat (nettona eli Kelan työnantajalle maksamat korvaukset vähennettynä) sekä työterveyshuollon kustannukset (myös nettona) ja työsuhteen päättymisestä johtuvat korvaukset.
Koulutuskustannuksiin kuuluvat mm. ammatillisten koulutuspalveluiden kustannukset, kursseille osallistumisten kustannukset, yritysten ulkopuolisten kouluttajien palkkiot ja maksut koulutusta järjestäville organisaatioille. Sen sijaan koulutuskustannuksiin eivät kuulu koulutukseen osallistuvien palkat, vaan ne lasketaan kuuluviksi tehdyn työajan palkkoihin.
Muita työvoimakustannuksia ovat mm. suoja- ja työvaatteista sekä työvoiman hankinnasta johtuvat kustannukset.
Euroopan Unionin työvoimakustannus -käsitteeseen sisältyviä, palkkasumman tai työvoiman perusteella maksettuja työnantajan veroja ei ole Suomessa.
Työvoimakustannukset -käsite vastaa osin Kansantalouden tilinpidon palkansaajakorvaukset -käsitettä, johon eivät kuitenkaan kuulu mm. työterveyshuolto-, koulutus- eikä rekrytointikustannukset.
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Tehdyn työtunnin kustannusta mitattaessa on noudatettu EU:n säädöksen vaatimuksia. Tavoitteena on ollut, että koko otoksesta johdetun kustannusestimaatin suhteellinen keskivirhe olisi noin yksi prosentti. Missään toimialaositteessa suhteellinen keskivirhe ei saisi nousta yli viiden prosentin. Valtion osalta perustietoja on vuosien 2008 ja 2009 osalta editoitu vastaamaan vuoden 2010 työajankäyttöä. Tarkistusten perusteella aineistoon tehdään myös yksittäisiä korjauksia virastokohtaisesti. Yksityisen sektorin ja paikallishallinnon tiedonantajien toimittamia tietoja on editoitu ja täydennetty yksittäisissä tapauksissa tiedonantajilta kerättyjen lisätietojen perusteella.
Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
Tiedot toimitetaan Eurostatille 70 päivää neljänneksen päättymisestä, normaalisti samana päivänä kuin tiedot julkaistaan. Tilasto on yleensä valmis muutamaa päivää ennen julkistusta.
Oikea-aikaisuus
Työvoimakustannusindeksi julkaistaan 70 päivää neljänneksen päättymisestä.
Täsmällisyys
Ei aikaviivettä
Täydellisyys
Indeksi kattaa kaikki tärkeimmät kustannuserät. Vain D112 kustannukset säästöjärjestelmiin, D1141 yritysten tuotteet, D2 vapaaehtoiset koulutuskustannukset, D3 muut kustannukset ja D5 tuet eivät ole mukana indeksissä.
Otantavirhe
Yksityisen sektorin tutkimuskehikko on ositettu palkansaajien lukumäärän mukaan viiteen kokoluokkaan. Ositteiden poimintasuhteita määrättäessä on pyritty kohdistamaan otos siten, että voidaan tuottaa koko perusjoukolle mahdollisimman tarkat ja harhattomat estimaatit siten, että myös jokaisesta osajoukosta saadaan tulosmuuttujalle käyttökelpoiset estimaatit. Neyman-kiintiöintiä käytettäessä joidenkin toimialojen estimaattien variaatiokertoimet muodostuvat suuriksi erityisesti toimialaluokituksen pääluokkatasolla. Jos taas kaikkien toimialojen estimaateille yritettäisiin saada mahdollisimman pienet variaatiokertoimet, nousisi puolestaan koko perusjoukon estimaatin variaatiokerroin. Otoksen poimintasuhteiden määrittely perustuu kaksivaiheiseen neliöjuurikiintiöintiin (0,5 potenssin kiintiöinti). Neliöjuurikiintiöinnillä on pyrtitty varmistamaan julkaisukelpoiset tulokset sekä kansantalouden tasolla että toimialan pääluokkatasolla. Kaksivaiheisella kiintiöinnillä on pyritty toimialan sisällä turvaamaan otoksen optimaalinen kohdistuminen erikokoisiin yrityksiin. Työvoimakustannusindeksin otos päivitetään vuosittain demografiatekijöiden takia (konkurssit, yrityksen toiminta päättyy tai fuusio ym. syyt), jotta otossuhteet pysyisivät alkuperäisellä tasolla. Keskimäärin yrityksiä on lisätty n.150 yritystä per vuosi.
Kunta-alan osalta otantamenettelynä on käytetty myös yksinkertaista satunnaisotantaa ilman palautusta. Indeksin laajennuttua koskemaan myös pääosin julkisella sektorilla esiintyviä toimialoja otoksessa oli alkuvaiheessa 2008-2010 mukana vain 3 suurinta kuntaa. Vuonna 2011 otokseen otettiin mukaan 17 suurta kuntaa lisää sekä 20 suurinta kuntayhtymää. Vuodelle 2012 otokseen poimittiin myös alle 50 000 asukkaan kuntia sekä lisää suurimpia kuntayhtymiä. Näin kuntaotos on laajentunut vähitellen kattamaan koko kuntasektorin. Vuoden 2023 alussa otokseen lisättiin hyvivointialueet ja -yhtymät ja otosta päivitettiin.
Valtion aineisto saadaan TAHTI-järjestelmästä ja aineiston koostaa Palkeet. Aineisto on totaaliaineisto.
Kunta-alan osalta otantamenettelynä on käytetty myös yksinkertaista satunnaisotantaa ilman palautusta. Indeksin laajennuttua koskemaan myös pääosin julkisella sektorilla esiintyviä toimialoja otoksessa oli alkuvaiheessa 2008-2010 mukana vain 3 suurinta kuntaa. Vuonna 2011 otokseen otettiin mukaan 17 suurta kuntaa lisää sekä 20 suurinta kuntayhtymää. Vuodelle 2012 otokseen poimittiin myös alle 50 000 asukkaan kuntia sekä lisää suurimpia kuntayhtymiä. Näin kuntaotos on laajentunut vähitellen kattamaan koko kuntasektorin. Vuoden 2023 alussa otokseen lisättiin hyvivointialueet ja -yhtymät ja otosta päivitettiin.
Valtion aineisto saadaan TAHTI-järjestelmästä ja aineiston koostaa Palkeet. Aineisto on totaaliaineisto.
Muut virhelähteet (non-sampling errors)
Työvoimakustannusindeksi mittaa työvoimakustannusten muutosta tehtyä työtuntia kohti. Tiedonantajat pystyvät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ilmoittamaan tuntipalkkaisten työpanoksen tehtyinä tunteina. Sen sijaan kuukausipalkkaisten työpanoksesta yli puolet ilmoitetaan palkattuina ei tehtyinä tunteina. Työtuntien määrää koskeva imputointisovellus turvaa sen, että kunkin tiedonantajan osalta on empiirisen työtunteja koskevan tiedon (tehty vs. palkattu) lisäksi aina käytettävissä regressiomallilla määritetty tieto sekä tehtyjen että palkattujen työtuntien määrästä. Teollisuuden tunti- ja kuukausipalkkaisten sekä palvelualan työpanoksen imputointi perustuu erillisiin malleihin. Näiden regressiomallien mallispesifikaatiot (rakenne ja funktionaalinen muoto) ovat hyvin samankaltaisia yksinkertaisia log-malleja.
Aineiston käsittelijä päättää käsittelyn viimeistelyvaiheessa jokaisen kontrollilistalle virheelliseksi jääneen vastaajan osalta, käytetäänkö työpanoksen osalta laskennallista ennustetta vai empiiristä tietoa tehtyjen työtuntien määrästä. Tarkistuslistalle tulostuneet epäilyttävät työpanostiedot voidaan hyväksyä tarkoitukseen varatulla koodilla. Mikäli tarkistuslistalle tulostuneelle yritykselle ei ole määritetty hyväksymismerkintää, käytetään ennustetta. Näiden tapausten osuus on alle viisi prosenttia.
Aineiston käsittelijä päättää käsittelyn viimeistelyvaiheessa jokaisen kontrollilistalle virheelliseksi jääneen vastaajan osalta, käytetäänkö työpanoksen osalta laskennallista ennustetta vai empiiristä tietoa tehtyjen työtuntien määrästä. Tarkistuslistalle tulostuneet epäilyttävät työpanostiedot voidaan hyväksyä tarkoitukseen varatulla koodilla. Mikäli tarkistuslistalle tulostuneelle yritykselle ei ole määritetty hyväksymismerkintää, käytetään ennustetta. Näiden tapausten osuus on alle viisi prosenttia.
Vertailukelpoisuus
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Tiedot koskevat koko maata työnantajasektoreittain ja yksityisellä sektorilla toimialoittain.
Ajallinen vertailukelpoisuus
Työvoimakustannusindeksin aineisto koskee neljännesvuotta, ja aineisto on vuosittain samansisältöinen. Tilasto on vuosien välillä pääsääntöisesti vertailukelpoinen edellisiin vuosiin.
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Työvoimakustannusindeksi on myös osa ansiotasoindeksiä (tulos- ja muut satunnaiset ja kertaluontoiset palkkiot huomioidaan ansiotasoindeksissä). Samoin indeksin otos poimitaan samasta kehikosta kuin yksityisen sektorin palkkatilaston otos.
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Yksityisellä sektorilla ja julkisella sektorilla on poimittu otos, valtion tiedot saadaan Tahti-aineistosta ja tämä aineisto on totaaliaineisto (tosin työvoimakustannusindeksissä ei ole mukana tuntipalkkaisia palkansaajia). Indeksin laskentamenetelmää tarkistettiin estimoinnin ja toimialan määrityksen osalta vuodesta 2009 lähtien vuoden 2012 toisen neljänneksen julkistuksen yhteydessä. Estimointi on perustunut siitä lähtien kunkin neljänneksen palkkasummakuvaajan palkkasummiin. Tätä aiemmissa julkaisuissa estimointi perustui yritysrekisterin palkkasummatietoihin. Yritysten toimialat kiinnitettiin tässä yhteydessä niin, että yrityskohtainen toimiala pysyy samana indeksilaskennassa yritysrekisterin mukaisista toimialamuutoksista huolimatta. Vuoden 2019 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien palkkasummat saadaan tulorekisteristä, joka on kansallinen sähköinen tietokanta. Se sisältää kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot yksilötasolla. Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö ylläpitää tulorekisteriä ja toimii vastuuviranomaisena.
Tehdyn työtunnin keskimääräisten yksikkökustannusten tiedetään jossain määrin vaihtelevan yrityksen koosta riippuen. Yritykset ovat koon suhteen vinosti jakautuneet, pienten yritysten oletettu kato on suurempi ja suuret yritykset kattavat suuren osan palkkasummasta. Otosasetelmassa on haluttu varmistaa kaikenkokoisten yritysten edustavuus kerätyssä aineistossa. Yksityisen sektorin tutkimuskehikko on siksi ositettu palkansaajien lukumäärän mukaan viiteen kokoluokkaan. Otoksen poimintasuhteiden määrittely perustui kaksivaiheiseen neliöjuurikiintiöintiin (0,5 potenssin kiintiöinti). Neliöjuurikiintiöinnillä pyrittiin varmistamaan julkaisukelpoiset tulokset sekä kansantalouden tasolla että toimialan pääluokkatasolla. Kaksivaiheisella kiintiöinnillä pyrittiin toimialan sisällä turvaamaan otoksen optimaalinen kohdistuminen erikokoisiin yrityksiin.
Tehdyn työtunnin keskimääräisten yksikkökustannusten tiedetään jossain määrin vaihtelevan yrityksen koosta riippuen. Yritykset ovat koon suhteen vinosti jakautuneet, pienten yritysten oletettu kato on suurempi ja suuret yritykset kattavat suuren osan palkkasummasta. Otosasetelmassa on haluttu varmistaa kaikenkokoisten yritysten edustavuus kerätyssä aineistossa. Yksityisen sektorin tutkimuskehikko on siksi ositettu palkansaajien lukumäärän mukaan viiteen kokoluokkaan. Otoksen poimintasuhteiden määrittely perustui kaksivaiheiseen neliöjuurikiintiöintiin (0,5 potenssin kiintiöinti). Neliöjuurikiintiöinnillä pyrittiin varmistamaan julkaisukelpoiset tulokset sekä kansantalouden tasolla että toimialan pääluokkatasolla. Kaksivaiheisella kiintiöinnillä pyrittiin toimialan sisällä turvaamaan otoksen optimaalinen kohdistuminen erikokoisiin yrityksiin.
Tiedonkeruumenetelmä
Työvoimakustannusindeksin yksityisen sektorin ja paikallishallinnon tiedot kerätään Tilastokeskuksen tiedonkeruusivujen kautta nettilomakkeilla. Teollisuus- ja palvelualan lomakkeille on esitäytetty tulorekisteristä saadut tiedot, jos tulorekisteriin on ilmoitettu tietojen muodostamiseen tarvittavat tiedot ja tulorekisterin ja tiedonkeruun tiedot eivät poikkea merkittävästi. Tiedustelut lähtevät kaikille otoksessa mukana oleville yrityksille ja paikallishallinnon työnantajille. Lomakkeet on suunniteltu Tilastokeskuksessa. Vastauskatoa seurataan neljänneksittäin ja katoa paikataan kerran vuodessa. Toisaalta myös estimoinnissa huomioidaan vastauskato. Valtion aineisto on totaaliaineisto.
Tiedonkeruun tiheys
Työvoimakustannusten perustietoja kerätään neljännesvuosittain.
Kustannukset ja vastausrasite
Työvoimakustannusindeksissä kysytään vain niitä tietoja, joita ei muualta ole saatavilla. Samoin kyseessä on otokseen perustuva tilasto, eli tiedot pyritään keräämään vain siltä määrältä yrityksiä ja paikallishallinnon työnantajia, minkä katsotaan olevan riittävä tilaston tuottamisen kannalta.
Menetelmät
Tilastoprosessi
Työvoimakustannusindeksin tuotantoprosessi jakautuu seuraaviin vaiheisiin: tiedonkeruu, tietojen tarkistaminen ja korjaaminen sekä indeksin laskenta ja julkaiseminen.
Tiedon käsittely
Työvoimakustannusindeksi mittaa työvoimakustannusten muutosta tehtyä työtuntia kohti. Tiedonantajat pystyvät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ilmoittamaan tuntipalkkaisten työpanoksen tehtyinä tunteina. Sen sijaan kuukausipalkkaisten työpanoksesta yli puolet ilmoitetaan palkattuina – ei tehtyinä tunteina. Työtuntien määrää koskeva imputointisovellus turvaa sen, että kunkin tiedonantajan osalta on empiirisen työtunteja koskevan tiedon (tehty vs. palkattu) lisäksi aina käytettävissä regressiomallilla määritetty tieto sekä tehtyjen että palkattujen työtuntien määrästä.
Jos tiedoissa on epäselvyyksiä, tiedonantajalta pyydetään lisätietoja ja tarvittaessa tietojen korjausta. Tietojen käsittely tehdään työvoimakustannussovelluksen sekä SAS- ja SQL-työkalujen avulla. Aineistosta poistetaan tarvittaessa tilastoon kuulumattomia (poikkeavia tai vajavaisia vastauksia) havaintoja.
Jos tiedoissa on epäselvyyksiä, tiedonantajalta pyydetään lisätietoja ja tarvittaessa tietojen korjausta. Tietojen käsittely tehdään työvoimakustannussovelluksen sekä SAS- ja SQL-työkalujen avulla. Aineistosta poistetaan tarvittaessa tilastoon kuulumattomia (poikkeavia tai vajavaisia vastauksia) havaintoja.
Aineiston/datan validointi
Tiedonkeruussa pyritään varmistumaan keskeisten perustietojen (palkansaajien lukumäärän, työtuntien määrän, palkkasumman) loogisuudesta ja tasosta. Vastauslomakkeilla on automaattisia tarkistuksia. Osaan tarkistuksista on lisätty myös kommentointimahdollisuus. Tiedusteluun aikaisemmin vastanneiden yritysten tarkistukset perustuvat kutakin yritystä koskevien tietojen neljännesmuutokseen. Tietokantaan viedyistä tiedoista tarkistetaan
Ensin verrataan yrityksen tehdyn/palkatun työtunnin palkkakustannusta ilman kertaeriä yrityksen edellisen neljänneksen vastaavaan arvoon. Sen jälkeen määritetään yrityksen vertailuryhmä yritykselle määrätyn toimialaositteen mukaisesti. Seuraavaksi määritetään jokaiselle vertailuryhmälle tarkistusrajat palkkakustannusten yksikkömuutosta koskevan desiilijakauman perusteella. Palkkakustannusten muutoksen alarajaksi määritetään ensimmäistä desiiliä (D10) vastaava muutosraja. Vastaavasti ylärajana käytetään viimeistä desiiliä vastaavaa (D90) muutosrajaa. Rajojen sisälle jäävä havaintoarvo hyväksytään. Alarajan alittavat ja ylärajan ylittävät havainnot merkitään poikkeaviksi ja tulostetaan kontrollilistalle.
Paikallishallinnon sektorilla tarkistetaan kaikkien vastaajien tiedot tarkoitusta varten kehitetyllä ohjelmalla. Annettuja tietoja verrataan edellisen ja vuoden takaisen neljänneksen tietoihin. Valtiosektorilla aineistoon tehdään myös vastaavanlaisia tarkistuksia.
- tehtyä/palkattua työtuntia kohti lasketun yksikkökustannuksen neljännesmuutos
- tuntien määritysperusteen muutos
- tuntipalkkaisten palkkaerittelyn summautuminen
- sosiaalivakuutusmaksujen tariffin muutos
Ensin verrataan yrityksen tehdyn/palkatun työtunnin palkkakustannusta ilman kertaeriä yrityksen edellisen neljänneksen vastaavaan arvoon. Sen jälkeen määritetään yrityksen vertailuryhmä yritykselle määrätyn toimialaositteen mukaisesti. Seuraavaksi määritetään jokaiselle vertailuryhmälle tarkistusrajat palkkakustannusten yksikkömuutosta koskevan desiilijakauman perusteella. Palkkakustannusten muutoksen alarajaksi määritetään ensimmäistä desiiliä (D10) vastaava muutosraja. Vastaavasti ylärajana käytetään viimeistä desiiliä vastaavaa (D90) muutosrajaa. Rajojen sisälle jäävä havaintoarvo hyväksytään. Alarajan alittavat ja ylärajan ylittävät havainnot merkitään poikkeaviksi ja tulostetaan kontrollilistalle.
Paikallishallinnon sektorilla tarkistetaan kaikkien vastaajien tiedot tarkoitusta varten kehitetyllä ohjelmalla. Annettuja tietoja verrataan edellisen ja vuoden takaisen neljänneksen tietoihin. Valtiosektorilla aineistoon tehdään myös vastaavanlaisia tarkistuksia.
Kausitasoitus
Yksityisen sektorin, valtion ja paikallishallinnon indeksisarjat julkaistaan alkuperäisten sarjojen lisäksi myös kausitasoitettuina. Kausitasoitus tehdään Tramo/Seats -menetelmällä, jolla estimoidaan ja poistetaan sarjoista työpäivien määrien muutosten ja säännöllisen, vuodesta toiseen toistuvan kausivaihtelun vaikutus aikasarjasta. Kausitasoitus tehdään kausitasoitusohjelmistolla J-Demetra+.
Imputointiaste / A7
Puuttuvat työpanostiedot imputoidaan, samoin ns. virheelliset työpanostiedot. Imputoinnin vaikutus on ollut yleensä n. 5%.
Menetelmädokumentointi
Menetelmä on kuvattuna Työvoimakustannusindeksi 2008=100 Käyttäjän käsikirjassa.
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Tilastokeskus
Organisaatioyksikkö
Yhteiskuntatilastot
Toimintavaltuudet
Indeksin laadinnasta on vuodesta 2003 lähtien säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (n:o 450/2003) sekä siihen liittyvällä komission toimeenpanoasetuksella (n:o 1216/2003). Asetusperusteinen tilastointivelvoite koski ensi vaiheessa vain teollisuutta sekä yksityisen palvelusektorin toimialoja. Indeksin toimialapeittävyys laajennettiin uudella komission toimeenpanoasetuksella (n:o224/2007) koskemaan vuodesta 2007 lähtien myös pääosin julkisen sektorin vastuulla olevia niin sanottuja hyvinvointipalvelujen toimialoja. Työvoimakustannusindeksin käsitteet ja luokitukset on määritetty EU:n komission toimeenpanoasetuksessa. Vuosia 1996–2008 koskeva indeksisarja perustui EU:n silloiseen toimialastandardiin NACE Rev. 1. Vuodesta 2009 lähtien indeksi perustuu EU:n nykyiseen toimialaluokitukseen NACE Rev. 2. Tiedot nykyisellä toimialaluokituksella löytyvät yksityiseltä sektorilta vuodesta 2007 lähtien ja paikallishallinnosta ja valtiosektorilta vuodesta 2008 lähtien.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Työvoimakustannusindeksi on kehitetty Euroopan Unionin toimeksiannosta osana koko yhteisön kattavaa hanketta. Työvoimakustannusindeksin laadinnasta on säädetty Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksella N:o 450/2003 sekä siihen liittyvällä Komission toimeenpanoasetuksella N:o 1216/2003. Tämän asetuksen muuttamisesta sen kattamien toimialojen osalta on säädetty Komission asetuksella 224/2007. Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen organisaation tietoja tai kehitystä.
Tietosuojaperiaatteet
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Keskeisenä sääntönä tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö, organisaatio tai edellä mainittujen jokin ominaisuus voi paljastua. Yritysten, paikallishallinnon työnantajien tai valtion virastojen tietoja ei ole yleisesti saatavissa; vain toimiala- ja sektorikohtaiset pisteluvut julkaistaan.
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tietojen jakaminen
Tiedot toimitetaan Eurostatille toimialatasolla. Työvoimakustannusindeksiä käytetään myös ansiotasoindeksin tietolähteenä. Samoin tietoja käytetään tilastojen koherenssin varmistamiseksi mm. kansantalouden tilinpidossa.
Saatavuus ja selkeys
Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.Yksikkötason aineistojen saatavuus
Työvoimakustannusindeksin tietoja ei ole saatavilla yksikkötasolla (yritystasolla).
Tietojen revisioitumislinjaukset
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Suhdannetilastojen kausitasoitetut tiedot tarkentuvat käytettävän laskentamenetelmän vuoksi. Uuden aikasarjahavainnon tuoma lisäinformaatio hyödynnetään mallipohjaisessa laskentamenetelmässä, mikä heijastuu vanhojen julkistusten muutoksena. Tuoreimpien kausitasoitettavien lukujen revisoitumisesta kerrotaan tilastojen julkistuksissa ja laatuselosteissa.
Keskeisten suhdannetilastojen ja joidenkin vuositilastojen yhteydessä julkistetaan myös taulukko toteutuneista revisioista. Taulukosta ilmenee, miten viimeisten tilastoajankohtien tiedot ovat muuttuneet ensimmäisen ja tuoreimman tilastojulkistuksen välillä.
Laadun arviointi
Tietojen laatua arvioidaan tilastoprosessin eri vaiheissa. Tilaston tietoja vertaillaan neljännesvuosittain muihin suhdannetilastoihin.
Laadunvarmistus
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.
Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?
Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.
Siirry arkistosivuille