Työolot: tilaston dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Työolot ymmärretään tutkimuksessa laajasti sekä fyysisiksi että psyykkisiksi ja sosiaalisiksi työympäristötekijöiksi. Suuri osa työolotutkimuksen kysymyksistä on toistettu samanlaisina tutkimuskerrasta toiseen niin, että vuoden 2018 tutkimuksen valmistuttua työolojen ja niiden kokemisen aikasarja kattaa 41 vuotta. Vuoden 2018 tutkimuksen erityisteemana oli työn digitalisaatio. Käsitteet ja määritelmät on kuvattu osoitteessa: http://stat.fi/til/tyoolot/kas.html.
Työolotutkimusjärjestelmän avulla voidaan tehdä suomalaista työelämää koskevia yleistyksiä, tutkia kulloinkin vallitsevaa työelämän tilaa – hyvin- ja pahoinvoinnin tasoa – sekä seurata ajassa tapahtunutta muutosta pitkällä aikavälillä. Tuloksia hyödynnetään työpoliittisen päätöksenteon tukena niin valtakunnallisella kuin työorganisaatioidenkin tasolla, ja tutkimus tarjoaa aineistoa alan tutkimukseen sekä vertailukohteen paikalliselle tai alakohtaiselle työelämän tutkimukselle.
Tilaston perusjoukko
Otoksen määrittelyn kannalta haasteellista on se, että osa työvoimatutkimuksen kohteita jää kadoksi, jolloin heistä ei tiedetä, olisivatko he täyttäneet työolotutkimuksen otoskriteerit vai eivät.
Tilastoyksikkö
Mittayksikkö
Perusajankohta
Viiteajankohta
Viitealue
Kattavuus
Ajallinen kattavuus
Jakelutiheys
Käsitteet
Ammatti
Ammattien lukumäärä elämän aikana
Epäasiallinen kohtelu
Etätyö
Henkinen väkivalta
Kokoaikatyö
Kolmivuorotyö
Kuntoutus
Määräaikainen työ
Osa-aikatyö
Palkansaaja
Palkaton ylityö
Jos vastaaja tekee ylityötä, josta hän periaatteessa saa korvauksen vapaana, mutta ei käytännössä ehdi koskaan pitää kaikkia näitä vapaitaan, voidaan se katsoa ilman korvausta tehtäväksi ylityöksi.
Työaikalainsäädännön säätämät enimmäistyöajat koskevat myös ylempiä toimihenkilöitä, vaikka he sanoisivatkin tehneensä työsopimuksen, jossa ylitöiden katsotaan kuuluvan palkkaukseen. Vain aivan ylin yritysjohto jää työaikalain ulkopuolelle.
Urakka- tai projektityöntekijöillä ei sen sijaan ole sovittua työaikaa vaan he saavat palkan valmiista työstä. Tällöin ei periaatteessa voi olla ylityötäkään. Jos vastaaja itse kuitenkin arvelee tekevänsä töitä paljon yli normaalin keskimääräisen työajan (esim. yli 40 tuntia viikossa), voidaan tämä laskea ylityöksi ilman korvausta.
Periodityö
Peräkkäiset työsuhteet
Opetusalalla toimivien kohdalla voidaan kuitenkin ottaa huomioon työsuhteet, joiden välillä on ollut koko kesän kestänyt tauko. Varsin tavallista alalla on se, että määräaikainen työsuhde loppuu kesän alussa, lukuvuoden päättyessä, ja uusi työsuhde solmitaan taas syksyllä, lukuvuoden alkaessa.
Poissaolo työelämästä lasten hoidon vuoksi
Tällä tarkoitetaan vain perhevapaista, hoitovapaasta tai muuten lastenhoidosta aiheutunutta yleensä pitkähköä poissaolo työelämästä - satunnaisia, lyhyitä poissaoloja esim. lapsen sairastuttua ei lasketa. Jos henkilöllä on ollut esimerkiksi useampia äitiyslomia, lasketaan jaksot yhteen.
Poissaoloksi lasketaan myös aika, jolloin lastenhoidon ohessa on tehty satunnaisia tai vähäisiä (alle 5 tuntia / viikko) töitä.
Jos vastaaja on ollut äitiys- tai vanhempainlomalla tai hoitanut lapsia suoraan koulun tai opiskelun jatkona ennen ansiotyön aloittamista, lasketaan myös tämä aika työelämästä poissaoloksi.
Päivätyö
Sukupuoli
Säännöllinen iltatyö
Säännöllinen yötyö
Tiimityö
Ryhmä määritellään usein kahden tai useamman ihmisen muodostamaksi jatkuvasti keskenään vuorovaikutuksessa olevaksi yhteisöksi tai joukoksi, jolla on yhteiset tavoitteet. Työelämässä ryhmiä ja tiimejä voidaan perustaa hoitamaan jatkuvaa tehtävää tai tuotantoa tai toisaalta vain jotain rajattua tehtävää varten.
Kyse on siitä, että vastaaja tekee normaalia työtään ryhmässä tai useammassa ryhmässä. Mukaan ei lueta joitain erillisiä, vain vähän työaikaa vaativia edustustehtäviä erilaisissa työryhmissä. Toisaalta ryhmässä työskentelyä on ehkä vaikea erottaa tavallisesta pienehköstä työyksiköstä, joka toimii tietyn työnjaon mukaan. Vastaajan oma näkemys on tässä ratkaisevaa: kutsuuko hän itse työtään tiimi- tai ryhmätyöksi. Joillakin aloilla, esimerkiksi metalliteollisuudessa vastaavia yksiköitä kutsutaan soluiksi.
Toimipaikka
Toimipaikka on toimialaluokitusta sovellettaessa keskeinen yksikkö, koska
- toimipaikkakohtainen tieto antaa parhaan kuvan talouden rakenteesta
- yritystoiminnasta voidaan toimipaikkojen avulla kerätä tietoja ja laatia tilastoja maantieteellisten ja hallinnollisten alueiden mukaisesti
- monet tuotantoon liittyvät perustiedot, kuten tuotetut kappalemäärät ja työtunnit on nopeinta ja taloudellisinta kerätä suoraan toimipaikoilta
- monitoimialaisista yrityksistä saadaan toimialoittain eriteltyä tietoa
- kaikki henkilöpohjaiset tilastot kuvaavat väestön toimiala- eli elinkeinojakaumaa toimipaikkojen kautta.
Koska yritys aina toimii jossakin paikassa, sillä on vähintään yksi toimipaikka. Useimmat yritykset ovat yksitoimipaikkaisia, mutta suurimmilla yrityksillä voi olla lukuisia toimipaikkoja eri puolilla maata. Lisäksi nämä voivat toimia eri aloilla.
Tulospalkkaus
Työnantajasektori
Työtapaturma
Työtapaturma määritellään tapaturmavakuutuslain 4 §:ssä. Työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Lain mukaan työtapaturmat jakautuvat tapaturman sattumispaikan mukaan seuraavasti:
- työpaikkatapaturma on sattunut työssä tai työhön liittyvissä oloissa. Tällöin työtapaturmiksi määritellään myös työtä tehdessä sattuneet liikennetapaturmat.
- työmatkatapaturma on puolestaan sattunut varsinaisen työajan ulkopuolella matkalla asunnolta työpaikalle tai työpaikalta asunnolle.
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Tutkimustulosten oikeellisuuteen vaikuttaa vastauskato. Työolotutkimuksen kadon jakautuminen on hyvin samanlainen kuin haastattelututkimuksissa ylipäänsä: Vastausprosentti on korkeampi naisilla kuin miehillä. Nuorimmissa ikäryhmissä vastausprosentti jää alhaisimmaksi, ja kaikkein parhaimpiin vastausprosentteihin päästään iäkkäimpien palkansaajien keskuudessa.
Vuoden 2018 aineistolle on laskettu painokertoimet, jotka korjaavat aineiston rakenteen vinoumaa sukupuolen, 10-vuotisikäryhmän, maakunnan, koulutusasteen ja sosioekonomisen ryhmän mukaan niin, että aineisto vastaa työvoimatutkimuksen perusteella estimoitua kohdeväestöä eli vähintään 10 tuntia viikossa työskenteleviä palkansaajia.
Myös vuosien 2008 ja 2013 työolotutkimusten aineistoille on laskettu takautuvasti painokertoimet sukupuolen, 10-vuotisikäryhmän, maakunnan ja koulutusasteen perusteella. Aiempien työolotutkimusten aineistoille ei ole laskettu painokertoimia, mutta niiden vastausprosentti on ollut erittäin hyvä.
Oikea-aikaisuus
Täsmällisyys
Tietojen revisioituminen
Otantavirhe
Työolotutkimuksen varsinaiseen otokseen kuuluminen selvitettiin työvoimatutkimuksen puhelinhaastattelun aikana: työolotutkimuksen otokseen kuuluivat ne työllisiksi palkansaajiksi osoittautuvat henkilöt, joiden säännöllinen viikkotyöaika oli vähintään 10 tuntia. Heille ehdotettiin työolotutkimukseen osallistumista.
Työolotutkimuksen katoon ja aineiston edustavuuteen vaikuttaa toisin sanoen myös Työvoimatutkimuksen kato. Vuoden 2018 Työolotutkimuksen käyntihaastattelujen lähtöotoksesta jäi jo työvoimatutkimuksessa kadoksi 3 125 henkilöä, joista ei varmuudella tiedetä, olisivatko he täyttäneet työolotutkimuksen otoskriteerit vai eivät. Voi kuitenkin estimoida, että noin 1 600 heistä olisi kuulunut työolotutkimuksen otokseen, jolloin työolotutkimuksen käyntihaastattelujen estimoitu otoskoko olisi 7 753 ja vastausosuus noin 52 prosenttia (69 % vuonna 2013).
Käsittelyvirhe
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa. Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Vertailukelpoisuus
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Ajallinen vertailukelpoisuus
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Koska työolotutkimus tehdään Tilastokeskuksen kuukausittaisen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä (ks. yllä), Työolotutkimuksen aineistoon voidaan helposti liittää myös työvoimatutkimuksen yhteydessä kerätyt tiedot ilman, että haastateltavilta tarvitsisi kysyä samoja asioita uudelleen. Työvoimatutkimuksesta liitettyjä tietoja ovat mm. vastaajan ammatti, työpaikan toimiala, työsuhteen kesto sekä säännöllinen työaika.
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
työolotutkimusten otoskoko on vaihdellut eri tutkimuksissa 3 800-7 700 henkilön välillä. Vuoden 2018 käyntihaastatteluaineiston koko oli 4 110 vastaajaa ja verkkotiedonkeruulla kerätyn aineiston koko 1 531 vastaajaa. Yhdistelmäaineistossa on toisin sanoen 5 641 vastaajaa.
Tiedonkeruumenetelmä
Tietokoneavusteisten käyntihaastattelujen keston mediaani oli 63 minuuttia. Noin neljännes (26 %) haastatteluista tehtiin vastaajan kotona ja kaksi kolmasosaa (66 %) käyntihaastatteluna jossain muualla kuten kahvilassa, kirjastossa tai vastaajan työpaikalla. Yhdeksän prosenttia haastatteluista tehtiin puhelimitse. Puhelinhaastattelut sallittiin poikkeustapauksissa silloin, kun haastattelija arvioi kohdehenkilön sopivan puhelimessa haastateltavaksi ja kohdehenkilö olisi jäänyt muuten katoon esimerkiksi kieltäydyttyään käyntihaastattelusta. Käyntihaastattelu tehdään kohteelle itselleen, sijaisvastaajia ei käytetä.
Tiedonkeruun tiheys
Kustannukset ja vastausrasite
Menetelmät
Tiedon käsittely
Vuoden 2018 aineiston painojen kalibroinnissa käytettiin seuraavia tietoja:
- 10-vuotisikäryhmä
- sukupuoli
- alue (maakuntajako, jossa pääkaupunkiseutu erikseen)
- koulutus (korkeintaan perusaste, toinen aste, alin korkea-aste, korkeakoulutututkinto)
- sosioekonominen asema (työntekijät, alemmat toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt)
Aineiston/datan validointi
Suurin osa vastausaineiston tarkistuksista on ohjelmoitu Blaise -sovelluksen kysymyslomakkeelle. Ohjelmassa on vastaustiedoille sallittujen arvojen tarkistuksia. Loogisuustarkistuksia tehdään tämän jälkeen käsittelyvaiheessa.
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Organisaatioyksikkö
Toimintavaltuudet
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietosuojaperiaatteet
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Prosessissa tapahtuva tietojen aggregoituminen ja tietojen laatuun liittyvä laadinnanaikainen arviointi tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista.
Kaikki tilaston laatimiseen osallistuvat henkilöt ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.
Työvoimatutkimuksen tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki 280/2004, Henkilötietolaki 523/1999). Aineiston luovuttaminen on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten. Tietosuojaseloste on nähtävissä osoitteessa: http://www.stat.fi/meta/tietosuojaselosteet/tietosuojaseloste_tyoolotutkimus.html
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tietojen jakaminen
Työolotutkimuksen kysymyslomake on julkaistu perusjulkaisun yhteydessä. Kysymyksiä voi käyttää Tilastokeskuksen ulkopuolisissa tutkimuksissa, mutta niiden käyttöön on pyydettävä lupa Tilastokeskukselta.
Saatavuus ja selkeys
Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
Yksikkötason aineistojen saatavuus
Tietojen revisioitumislinjaukset
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Käyttäjien tarpeet
Käyttäjätyytyväisyys
Työolotutkimuksen teoreettiset lähtökohdat liittyvät laajasti työelämän tutkimuksen eri alueille työmarkkinatutkimuksesta organisaatioiden kehittämistutkimukseen. Aiempien työolotutkimusten tuloksia on myös raportoitu useista lähtökohdista. Niiden pohjalta on syntynyt useita väitöskirjoja, erillisiä tutkimusraportteja ja lukuisia artikkeleita. Osassa selvitys- ja tutkimushankkeita työolotutkimuksen poikkileikkaustietoihin on yhdistetty rekisteritietoja, jolloin on voitu toteuttaa pitkän aikavälin seurantaa työolojen yhteydestä esimerkiksi toteutuneeseen eläkkeellä jäämisen ikään, kuolleisuuteen, työurien vakauteen tai perheellistymiseen ja avioeroriskiin. Nämä ovat olleet olennaisia tietoja muun muassa eläkepoliittisissa ratkaisuissa.
Työolotutkimus on saavuttanut maineen luotettavana työolojen kuvaajana Suomessa. Tästä tutkimuksellisesta, työelämän muutosta tarkasti seuraavan otteen sekä poikkeuksellisten aikasarjojen ansiosta työolotutkimus on saanut paljon tunnustusta myös kansainvälisesti. Yhteistyötä on tehty Eurofoundin, Eurostatin, ILO:n ja UNECE:n kanssa. Muun muassa Euroopan työolotutkimus, työvoimatutkimuksen vuoden 2019 ad hoc-moduuli ja PIAAC ovat saaneet vaikutteita työolotutkimuksesta. Erityisesti vuoden 2018 työolotutkimuksen työn digitalisaatiota koskevat kysymykset ovat herättäneet kiinnostusta myös usean maan tilastovirastossa.
Laadunvarmistus
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.
Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?
Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.
Siirry arkistosivuille