Työolotutkimukset ovat laajoja, Suomessa asuvan palkansaajaväestön kattavia haastattelututkimuksia, joita on tehty vuosina 1977, 1984, 1990, 1997, 2003, 2008, 2013 ja 2018. Tutkimukseen otos poimitaan työvoimatutkimuksen yhteydessä. Otokseen kuuluvat vähintään 10 tuntia viikossa työskentelevät 15–67-vuotiaat työlliset palkansaajat (vuoteen 2013 asti 15–64-vuotiaat). Otoskoot ovat vaihdelleet 3 800 henkilöstä yli 7 000 henkilöön.

Työolot ymmärretään tutkimuksessa laajasti sekä fyysisiksi että psyykkisiksi ja sosiaalisiksi työympäristötekijöiksi. Suuri osa työolotutkimuksen kysymyksistä on toistettu samanlaisina tutkimuskerrasta toiseen niin, että vuoden 2018 tutkimuksen valmistuttua työolojen ja niiden kokemisen aikasarja kattaa 41 vuotta. Vuoden 2018 tutkimuksen erityisteemana oli työn digitalisaatio. Käsitteet ja määritelmät on kuvattu osoitteessa: http://stat.fi/til/tyoolot/kas.html.

Työolotutkimusjärjestelmän avulla voidaan tehdä suomalaista työelämää koskevia yleistyksiä, tutkia kulloinkin vallitsevaa työelämän tilaa – hyvin- ja pahoinvoinnin tasoa – sekä seurata ajassa tapahtunutta muutosta pitkällä aikavälillä.  Tuloksia hyödynnetään työpoliittisen päätöksenteon tukena niin valtakunnallisella kuin työorganisaatioidenkin tasolla, ja tutkimus tarjoaa aineistoa alan tutkimukseen sekä vertailukohteen paikalliselle tai alakohtaiselle työelämän tutkimukselle.

Työolotutkimuksen perusjoukko muodostuu vähintään 10 tuntia viikossa työskentelevistä 15–67-vuotiaista työllisistä palkansaajista (vuoteen 2013 asti 15–64-vuotiaat). Otos poimitaan työvoimatutkimuksen tietyistä rotaatioryhmistä (vuonna käyntihaastatteluotos syys- ja lokakuun 2018 työvoimatutkimuksen toisen, kolmannen, neljännen ja viidennen rotaatioryhmän 15–67-vuotiaiden vastaajista, verkkokyselyn otos vastaavilla kriteereillä marras- ja joulukuun työvoimatutkimuksen toisesta, kolmannesta, neljännestä ja viidennestä rotaatiosta). Työolotutkimuksen otokseen kuuluminen selviään työvoimatutkimuksen puhelinhaastattelun aikana. Otoskriteerit täyttäville vastaajille ehdotetaan työolotutkimukseen osallistumista.

Otoksen määrittelyn kannalta haasteellista on se, että osa työvoimatutkimuksen kohteita jää kadoksi, jolloin heistä ei tiedetä, olisivatko he täyttäneet työolotutkimuksen otoskriteerit vai eivät.

Tilastoyksikkö on palkansaaja. Tietokantatauluissa tiedot raportoidaan sukupuolen ja osin työnantajasektorin mukaan. Perusjulkaisussa tietoja raportoidaan näiden lisäksi myös iän, sosioekonomisen aseman sekä toisinaan ammattiryhmän (1- tai 2-numerotaso) mukaan.

Mittayksikkönä on käytetty pääasiassa prosenttia. Joissakin muuttujissa mittayksikkönä ovat vuodet ja kuukaudet (esimerkiksi lastenhoidon vuoksi poissaolon pituus). Työkykyindeksissä ja työhyvinvointi-indeksissä mittayksikkönä on pistemäärä välillä 0-10. 

Työolotutkimus on poikkileikkaustilasto, joka kattaa vuodet 1977, 1984, 1990, 1997, 2003, 2008, 2013 ja 2018. Eräät keskeisimmät aikasarjat kattavat kaikki nämä vuodet, mutta jokaisella tutkimuskierroksella on myös lisätty uusia aiheita, joiden osalta aikasarja alkaa kyseisestä vuodesta. 

Työolotutkimus on poikkileikkaustilasto, joka kattaa vuodet 1977, 1984, 1990, 1997, 2003, 2008, 2013 ja 2018.

Työolotutkimuksen tulokset julkaistaan koko maan tasolla, ei aluetasolla. 

Työolotutkimuksen otos kattaa kaikki ammatti- ja toimialaluokituksen ryhmät. Sen avulla luodaan kuva koko Suomen 15–67-vuotiaan palkansaajaväestön työoloista (vuoteen 2013 asti 15–64-vuotiaat), joskin on otettava huomioon, ettei otokseen kuulu palkansaajia, joiden säännöllinen viikkotyöaika on alle 10 tuntia.

Työolotutkimuksen aikasarjat kattavat parhaimmillaan 41 vuotta vuodesta noin viiden vuoden poikkileikkaustietoina.

Työolotutkimuksen uudet tulokset julkaistaan noin kerran viidessä vuodessa. Yksityiskohtaisemmat tulokset julkaistaan perusjulkaisussa julkistamisen yhteydessä ja tulosten julkaisemista jatketaan tästä eteenpäinkin mm. artikkelien, blogien ja esitysten muodossa.

Työolotutkimuksen tiedot perustuvat vastaajien haastatteluissa antamiin tietoihin. Kysymyslomakkeen suunnitteluun on panostettu paljon, jotta kysymykset olisivat mahdollisimman yksiselitteisiä ja helppoja vastata. Myös haastattelijoiden koulutukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Haastattelututkimuksessa ei kuitenkaan ole mahdollista täysin häivyttää eroja vastaajien tavoissa tulkita ja ymmärtää esitettyjä kysymyksiä ja niiden vastausvaihtoehtoja.

Tutkimustulosten oikeellisuuteen vaikuttaa vastauskato. Työolotutkimuksen kadon jakautuminen on hyvin samanlainen kuin haastattelututkimuksissa ylipäänsä: Vastausprosentti on korkeampi naisilla kuin miehillä. Nuorimmissa ikäryhmissä vastausprosentti jää alhaisimmaksi, ja kaikkein parhaimpiin vastausprosentteihin päästään iäkkäimpien palkansaajien keskuudessa.

Vuoden 2018 aineistolle on laskettu painokertoimet, jotka korjaavat aineiston rakenteen vinoumaa sukupuolen, 10-vuotisikäryhmän, maakunnan, koulutusasteen ja sosioekonomisen ryhmän mukaan niin, että aineisto vastaa työvoimatutkimuksen perusteella estimoitua kohdeväestöä eli vähintään 10 tuntia viikossa työskenteleviä palkansaajia.

Myös vuosien 2008 ja 2013 työolotutkimusten aineistoille on laskettu takautuvasti painokertoimet sukupuolen, 10-vuotisikäryhmän, maakunnan ja koulutusasteen perusteella. Aiempien työolotutkimusten aineistoille ei ole laskettu painokertoimia, mutta niiden vastausprosentti on ollut erittäin hyvä.

Työolotutkimusta tehdään noin viiden vuoden välein ja tiedot kuvaavat palkansaajien vastauksia tiedonkeruun ajanjaksolta, joka on perinteisesti ajoittunut tutkimusvuoden syksylle (Poikkeuksena vuosi 2008, jolloin tiedonkeruu tapahtui keväällä). Kerätyistä tiedosta tehtävä perusjulkaisu ilmestyy tutkimusvuotta seuraavana vuonna.

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei ole esiintynyt viiveitä.

Vuoden 2008 ja 2013 työolotutkimusten tulokset on julkaistu painottamattomina. Vuoden 2018 tutkimuksen yhteydessä myös näille aiemmille vuosille laskettiin painotetut luvut, jotka julkaistiin aikasarjoissa vuoden 2018 perusjulkaisussa. Painotetut luvut eivät juurikaan eroa aiemmin julkaistuista painottamattomista luvuista; mahdollinen ero on tyypillisesti prosenttiyksikön luokkaa, mikä sekin johtuu desimaalien pyöristymisestä eri suuntiin. 

Työolotutkimus on otantatutkimus, joka toteutettiin vuonna 2018 yhdistelmätiedonkeruuna kahdella erillisellä otoksella. Vuoden 2018 työolotutkimuksen haastatteluaineiston lähtöotokseen kuuluivat syys- ja lokakuun 2018 Työvoimatutkimuksen toisen, kolmannen, neljännen ja viidennen rotaatioryhmän 15–67-vuotiaat vastaajat. Verkkotiedonkeruun lähtöotos poimittiin Työvoimatutkimuksen marras- ja joulukuun toisesta, kolmannesta, neljännestä ja viidennestä rotaatiosta niistä 15–67–vuotiaista vastaajista, jotka eivät olleet kuuluneet työolobarometrin otokseen elokuussa tai työolotutkimuksen käyntihaastattelujen otokseen syyskuussa.

Työolotutkimuksen varsinaiseen otokseen kuuluminen selvitettiin työvoimatutkimuksen puhelinhaastattelun aikana: työolotutkimuksen otokseen kuuluivat ne työllisiksi palkansaajiksi osoittautuvat henkilöt, joiden säännöllinen viikkotyöaika oli vähintään 10 tuntia. Heille ehdotettiin työolotutkimukseen osallistumista.

Työolotutkimuksen katoon ja aineiston edustavuuteen vaikuttaa toisin sanoen myös Työvoimatutkimuksen kato. Vuoden 2018 Työolotutkimuksen käyntihaastattelujen lähtöotoksesta jäi jo työvoimatutkimuksessa kadoksi 3 125 henkilöä, joista ei varmuudella tiedetä, olisivatko he täyttäneet työolotutkimuksen otoskriteerit vai eivät. Voi kuitenkin estimoida, että noin 1 600 heistä olisi kuulunut työolotutkimuksen otokseen, jolloin työolotutkimuksen käyntihaastattelujen estimoitu otoskoko olisi 7 753 ja vastausosuus noin 52 prosenttia (69 % vuonna 2013).

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa. Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Työolotutkimuksen tietosisältö ei perustu kansallisiin tai kansainvälisiin asetuksiin. Tiedot kuvaavat Suoma, mutta ne eivät ole suoraan vertailukelpoisia kansainvälisesti.

Työolotutkimuksen keskeisimmät aikasarjat ovat pääosin vertailukelpoisia keskenään ja tutkimuksen suunnittelussa panostetaan siihen, että edelleen relevantit kysymykset jatkavat aikasarjoja, jotka alkavat pisimmillään vuodesta 1977. Aikasarjojen muutoksiin vaikuttavat ongelmallisiksi osoittautuneiden kysymysten muokkaukset saadun palautteen perusteella ajantasaisemmiksi tai paremmiksi. Kysymyksiä on lisätty eri vuosina ajankohtaisten teemojen perusteella. Nämä kysymykset ovat aloittaneet uusia aikasarjoja. Aikasarjat eri kysymysten osalta ovat katkenneet kun niiden on arvioitu käyneen tarpeettomiksi.

Työolotutkimuksen lisäksi työmarkkinoihin liittyviä Tilastokeskuksen tilastoja ovat työvoimatutkimus, avoimien työpaikkojen tilasto, työtaistelutilasto, työtapaturmatilasto sekä työssäkäyntitilasto. Näistä erityisesti työvoimatutkimuksen tietosisältö ja kiinnostuksen kohteet ovat osittain päällekkäisiä työolotutkimuksen kanssa. Työvoimatutkimuksen kohdejoukko on kuitenkin koko työikäinen väestö, mutta työolotutkimuksessa vain vähintään 10 tuntia viikossa työskentelevä palkansaajaväestö. Lisäksi työolotutkimus pyrkii selvittämään palkansaajien työhistoriaan sekä fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin työoloihin liittyviä asioita huomattavasti laaja-alaisemmin ja syvällisemmin kuin mitä työvoimatutkimuksen puitteissa on mahdollista tehdä. Työolotutkimus on perinteisesti kerätty syksyisin lukuun ottamatta vuotta 2008, jolloin tiedonkeruu tapahtui keväällä. Työvoimatutkimuksen tiedot taas kerätään kuukausittain ja niistä lasketaan vuosikeskiarvo.

Koska työolotutkimus tehdään Tilastokeskuksen kuukausittaisen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä (ks. yllä), Työolotutkimuksen aineistoon voidaan helposti liittää myös työvoimatutkimuksen yhteydessä kerätyt tiedot ilman, että haastateltavilta tarvitsisi kysyä samoja asioita uudelleen. Työvoimatutkimuksesta liitettyjä tietoja ovat mm. vastaajan ammatti, työpaikan toimiala, työsuhteen kesto sekä säännöllinen työaika.

Tilasto perustuu noin viiden vuoden välein kerättävään otosaineistoon. Aiemmin pelkästään käyntihaastatteluna toteutettu tutkimus tehtiin vuonna 2018 yhdistelmätiedonkeruuna kahdella otoksella (käyntihaastattelut, verkkotiedonkeruu). Otos poimitaan työvoimatutkimuksesta. Tulokset kuitenkin julkaistiin vuonna 2019 ainoastaan käyntihaastatteluaineistosta.
työolotutkimusten otoskoko on vaihdellut eri tutkimuksissa 3 800-7 700 henkilön välillä.  Vuoden 2018 käyntihaastatteluaineiston koko oli 4 110 vastaajaa ja verkkotiedonkeruulla kerätyn aineiston koko 1 531 vastaajaa. Yhdistelmäaineistossa on toisin sanoen 5 641 vastaajaa.

Aiemmin pelkästään käyntihaastatteluna toteutettu tutkimus tehtiin vuonna 2018 yhdistelmätiedonkeruuna kahdella otoksella (käyntihaastattelut, verkkotiedonkeruu). Lomake oli suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi.

Tietokoneavusteisten käyntihaastattelujen keston mediaani oli 63 minuuttia. Noin neljännes (26 %) haastatteluista tehtiin vastaajan kotona ja kaksi kolmasosaa (66 %) käyntihaastatteluna jossain muualla kuten kahvilassa, kirjastossa tai vastaajan työpaikalla. Yhdeksän prosenttia haastatteluista tehtiin puhelimitse. Puhelinhaastattelut sallittiin poikkeustapauksissa silloin, kun haastattelija arvioi kohdehenkilön sopivan puhelimessa haastateltavaksi ja kohdehenkilö olisi jäänyt muuten katoon esimerkiksi kieltäydyttyään käyntihaastattelusta. Käyntihaastattelu tehdään kohteelle itselleen, sijaisvastaajia ei käytetä.
   

Tilasto perustuu noin viiden vuoden välein kerättävään otosaineistoon.

Käyntihaastattelujen tiedonkeruukustannukset on katettu pääosin ulkopuolisella rahoituksella. Vuonna 2018 rahoittajatahoja oli kymmenen: Sitra, Työsuojelurahasto,    työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos, Eläketurvakeskus, Valtiokonttori, Keva, Kela ja Kuntoutusssäätiö. Tiedonkeruun kokonaiskustannukset olivat noin 470 000 euroa, josta 414 000 saatiin ulkopuolisella rahoituksella. Vuonna 2018 käyntihaastattelujen mediaanipituus oli 63 minuuttia, kuten myös vuonna 2013. Kysymysten suunnitteluun panostetaan, jotta lomake olisi mahdollisimman sujuva ja siitä koituva vastausrasite mahdollisimman pieni.

Vuosien 2008, 2013 ja 2018 aineistot on painotettu. Otoksesta saadut tulokset on painotettu vastaamaan 15–67-vuotiaita (15-64-vuotiaat vuosina 2008 ja 2013) palkansaajia, joiden säännöllinen viikkotyötuntimäärä on vähintään 10 tuntia. Tutkimuksessa kaikki vastanneet henkilöt saavat painokertoimen, jolla niiden tiedot korotetaan edustamaan perusjoukon tietoja.

Vuoden 2018 aineiston painojen kalibroinnissa käytettiin seuraavia tietoja:

• 10-vuotisikäryhmä
• sukupuoli
• alue (maakuntajako, jossa pääkaupunkiseutu erikseen)
• koulutus (korkeintaan perusaste, toinen aste, alin korkea-aste, korkeakoulutututkinto)
• sosioekonominen asema (työntekijät, alemmat toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt)

Vuosien 2008 ja 2013 aineistojen kalibroinnissa on myös käytetty kyseisiä tietoja muuttujia lukuun ottamatta sosioekonomista asemaa. Aiempien tutkimuskertojen aineistoille ei ole pidetty tarpeellisena laskea painoja, koska vastausaste on niissä ollut erittäin hyvä eikä vastaajarakenne ole ollut erityisen vino.

Vastausaineisto ja myös lopullinen aineisto tarkistetaan laadinnan ja raportoinnin yhteydessä.
Suurin osa vastausaineiston tarkistuksista on ohjelmoitu Blaise -sovelluksen kysymyslomakkeelle. Ohjelmassa on vastaustiedoille sallittujen arvojen tarkistuksia. Loogisuustarkistuksia tehdään tämän jälkeen käsittelyvaiheessa.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Työolotutkimuksen tiedonkeruu ei perustu mihinkään kansalliseen tai kansainväliseen asetukseen tai säädökseen. Työolotutkimuksen tiedonkeruu on rahoitettu vuodesta 1997 alkaen yhteisrahoitteisena useiden ulkopuolisten tahojen kanssa. Rahoittajat ovat osallistuneet tutkimuslomakkeen sisältöä suunnittelevaan asiantuntijaryhmään yhdessä Tilastokeskuksen tutkijoiden ja muiden ulkopuolisten työelämän asiantuntijoiden kanssa, mutta he eivät ole voineet "tilata" mitään erillistä osaa tutkimuksesta. Rahoittajatahoilla on ollut mahdollisuus saada aineisto käyttölupaa vastaan käyttöönsä ilmaiseksi heti palveluaineiston valmistumisen jälkeen. 

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Prosessissa tapahtuva tietojen aggregoituminen ja tietojen laatuun liittyvä laadinnanaikainen arviointi  tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista.

Kaikki tilaston laatimiseen osallistuvat henkilöt ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.
Työvoimatutkimuksen tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki 280/2004, Henkilötietolaki 523/1999). Aineiston luovuttaminen on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten. Tietosuojaseloste on nähtävissä osoitteessa: http://www.stat.fi/meta/tietosuojaselosteet/tietosuojaseloste_tyoolotutkimus.html

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Työolotutkimuksen aineistosta on muodostettu yksikkötason palveluaineisto (eli mikroaineisto), jota tutkijapalvelut luovuttavat tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna. 
Työolotutkimuksen kysymyslomake on julkaistu perusjulkaisun yhteydessä. Kysymyksiä voi käyttää Tilastokeskuksen ulkopuolisissa tutkimuksissa, mutta niiden käyttöön on pyydettävä lupa Tilastokeskukselta.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoavat yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna Tilastolain (280/2004) ja Henkilötietolain (523/1999) mukaisesti.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Käyttäjien tietotarpeita kartoitetaan ennen uuden tutkimuksen sisällön suunnittelua (kick-off-kokous) ja suunnittelun aikana (asiantuntijaryhmä) ja näihin tarpeisiin reagoidaan. Tilastokeskuksen tutkijatiimi on laajasti verkostoitunut ja seuraa työelämän aihealuetta koskevaa keskustelua ja tutkimusta ylipäänsäkin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.  Vuoden 2018 työolotutkimuksen erityisteemana oli työn digitalisaatio. Digitalisaatio on mullistanut työelämän, mutta ennen vuoden 2018 työolotutkimusta kattavaa, koko suomalaista palkansaajakuntaa käsittävää survey-aineistoa digitalisaation aiheuttamasta työn muutoksesta kokonaisuudessaan ei ollut saatavilla.

Työolotutkimuksen tiedoille on ollut paljon kysyntää eri poliittisilta ja virkamiestahoilta sekä mediasta. Sen tuottamia tietoja on käytetty niin hallitusohjelmien kuin työelämän kehittämisohjelmien taustatietoina. Tutkimuksen tuloksiin viitataan usein myös mediassa. Suomessa työolojen kehittämiselle annetaan suurta painoarvoa. Aineistoja käytetään laajasti myös työelämän tutkimukseen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.   Työelämän tutkimus on Suomessa erityisen vilkasta. Käyttölupien perusteella on laskettavissa, että työolotutkimuksen aineistot ovat olleet yli sadan työelämätutkijan käytössä. Työolotutkimus tarjoaa paitsi oman tutkimusaineistonsa, myös vertailuaineistoa ala- ja aluekohtaiselle työelämän tutkimukselle Suomessa.   Työolotutkimuksen tuottamalle tiedolle on suuri yhteiskunnallinen tarve.  

Työolotutkimuksen teoreettiset lähtökohdat liittyvät laajasti työelämän tutkimuksen eri alueille työmarkkinatutkimuksesta organisaatioiden kehittämistutkimukseen. Aiempien työolotutkimusten tuloksia on myös raportoitu useista lähtökohdista. Niiden pohjalta on syntynyt useita väitöskirjoja, erillisiä tutkimusraportteja ja lukuisia artikkeleita. Osassa selvitys- ja tutkimushankkeita työolotutkimuksen poikkileikkaustietoihin on yhdistetty rekisteritietoja, jolloin on voitu toteuttaa pitkän aikavälin seurantaa työolojen yhteydestä esimerkiksi toteutuneeseen eläkkeellä jäämisen ikään, kuolleisuuteen, työurien vakauteen tai perheellistymiseen ja avioeroriskiin. Nämä ovat olleet olennaisia tietoja muun muassa eläkepoliittisissa ratkaisuissa.  
Työolotutkimus on saavuttanut maineen luotettavana työolojen kuvaajana Suomessa. Tästä tutkimuksellisesta, työelämän muutosta tarkasti seuraavan otteen sekä poikkeuksellisten   aikasarjojen ansiosta työolotutkimus on saanut paljon tunnustusta myös kansainvälisesti. Yhteistyötä on tehty Eurofoundin, Eurostatin, ILO:n ja UNECE:n kanssa. Muun muassa Euroopan työolotutkimus, työvoimatutkimuksen vuoden 2019 ad hoc-moduuli ja PIAAC ovat saaneet vaikutteita työolotutkimuksesta. Erityisesti vuoden 2018 työolotutkimuksen työn digitalisaatiota koskevat kysymykset ovat herättäneet kiinnostusta myös usean maan tilastovirastossa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.