Työvoimatutkimus: tilaston dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Työvoimatutkimus antaa tuoreen ja kattavan kuvan työvoimasta ja työmarkkinoiden muutoksista. Julkisuudessa seurataan kuukausittain erityisesti työllisyyden ja työttömyyden muutoksia edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta. Kausitasoitettuja aikasarjoja ja trendiaikasarjoja käytetään seurattaessa pitkän aikavälin kehitystä ja suhdannevaihtelua. Tutkimus antaa tietoa myös työikäisistä henkilöistä, jotka eivät ole työssä tai työnhakijoina. Vuodesta 2003 alkaen on saatu osaotokselta tietoja myös kotitalouksien rakenteesta sekä kotitalouden kaikkien jäsenten toiminnasta suhteessa työmarkkinoihin.
Työvoimatutkimus sisältää jatkuvasti kerättäviä tietoja, joita käytetään kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuositietoina sekä osaotokselta kysyttyjä tietoja, joita käytetään vain vuositietoina. Vuodesta 2021 alkaen osa vuositiedoista kerätään joka toinen vuosi. Työvoimatutkimukseen sisältyy myös osio, jonka aihe vaihtuu vuosittain. Aihe liittyy työmarkkinoihin, esimerkiksi nuoriin, eläkkeelle siirtymiseen, työtapaturmiin tai työn ja perheen yhteensovittamiseen. Osa aiheista toistuu säännöllisesti kahdeksan vuoden välein. Joka neljäs vuosi kysymykset liittyvät erikseen päätettävään ajankohtaiseen aiheeseen.
Työvoimatutkimuksen tietosisällöstä on kuvaus osoitteessa: Työvoimatutkimuksen tietoluettelo tammikuusta 2021 lähtien.
Tilaston kuvaus
Työvoimatutkimus (EU LFS) on otostutkimus, jonka avulla tilastoidaan 15–74-vuotiaan väestön työmarkkinoille osallistumista, työllisyyttä, työttömyyttä ja työaikaa kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Tutkimuksen tietosisältö perustuu EU:n asetukseen, ja tutkimuksen otokseen kuuluu joka kuukausi noin 12 500 henkilöä.
Vuoden 2021 alussa työvoimatutkimuksen tietosisältöä, tiedonkeruuta ja estimointimenetelmää uudistettiin. Kyselylomakkeen sisältöä yhdenmukaistettiin aikaisempaa tarkemmin eri EU-maiden välillä tietojen vertailtavuuden parantamiseksi. Tietosisältö myös laajeni, kun kyselyyn lisätiin uusia kysymyksiä mm. työajan joustavuuteen, yrittäjän asiakkaiden määrään ja sivutyön työaikaan liittyen. Lisäksi uutena ikäryhmänä tutkimukseen otettiin mukaan 75–89-vuotiaat. Tämän ikäryhmän otoskoko on pieni ja sen vuoksi ikäryhmästä ei julkaista tietoja kuukausi- ja vuosineljännestasolla. Työvoimatutkimuksen kuukausi- ja neljännesvuositiedot koskevat edelleen 15–74-vuotiaiden ikäryhmää.
Tutkimuksen tiedonkeruutapaa uudistettiin tarjoamalla vastaajille mahdollisuus vastata puhelin- ja käyntihaastattelujen lisäksi myös verkkolomakkeella. Otoksen muodostamisessa ja tulosten laskentatavassa huomioitiin uusi EU-lainsäädäntö, vastauskadon lisääntyminen ja tiedonkeruutapaan toteutetut muutokset.
Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15–89-vuotiaan väestön toiminnasta työmarkkinoilla yhden viikon aikana. Työmarkkina-aseman perusluokittelussa väestö jaetaan työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin. Näistä työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman.
Tutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Haastattelut tehdään kolmen kuukauden välein, paitsi neljäs haastattelu, joka tehdään kuuden kuukauden kuluttua kolmannesta haastattelusta. Ensimmäisen ja viimeisen haastattelun väli on 15 kuukautta. Tutkimuksen tietosisältö vaihtelee eri tutkimuskerroilla. Ensimmäisellä tutkimuskerralla kysytään tarkemmin joitakin perustietoja, joiden ennallaan pysyminen tarkistetaan seuraavilla tutkimuskerroilla. Viimeisellä eli viidennellä tutkimuskerralla tietosisältö on laajempi, ja perustutkimuksen lisäksi kyselyyn kuuluu myös kotitalousosa ja osio, jonka aihe vaihtuu vuosittain. Kotitaloushaastattelun aikana selvitetään kohdehenkilön kotitalouden jäsenet sekä kotitalouteen kuuluvien 15–89-vuotiaiden toiminta työmarkkinoilla. Jotta aineisto kuvaisi koko väestöä, siihen on lisätty ylimääräisen otoksen avulla myös sellaisia kotitalouksia, joiden kaikki jäsenet ovat 90 vuotta täyttäneitä. Alle 15-vuotiaita lapsia ja yli 89-vuotiaita ei työvoimatutkimuksessa haastatella, vaan heille luodaan muutamia työmarkkina-asemaa kuvaavia tietoja rekisteritietojen perustella. Haastattelutietojen lisäksi tietoja saadaan Tilastokeskuksen käytössä olevista hallinnollisista rekistereistä mm. tutkintorekisteristä ja verorekisteristä.
Tilaston perusjoukko
Tutkimuksessa ikä määritellään haastatteluajankohdan todellisen iän mukaan. Puolentoista vuotta kestävän tutkimuksen aikana iäkkäimmät henkilöt jäävät pois tutkimuksesta täytettyään 90 vuotta. Korvaamaan poistuvia henkilöitä otokseen poimitaan 14-vuotiaita, jotka tulevat mukaan vasta täytettyään 15-vuotta.
Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla systemaattisella otannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa. Ositteiden muodostamisessa käytetään NUTS1-jakoa ja ikätietoa. Ositteet ovat: Manner-Suomi (15–74-vuotiaat), Ahvenanmaan maakunta (15–74-vuotiaat) ja 75–89-vuotiaiden ikäryhmä. Ahvenanmaan väestöstä poimitaan väestöosuuteen nähden kaksinkertainen otos. Otantakehikko on lajiteltu ositteissa kotipaikkatunnuksen mukaan eli otos jakautuu alueellisesti samoin kuin perusjoukko (maantieteellisesti itsepainottuva otos). Puolivuotisotokseen poimitaan kaikkiaan 15 600 henkilöä:
Manner-Suomi (15–74-vuotiaat): 14 800
Ahvenanmaan (15–74-vuotiaat): 200
75–89-vuotiaat: 600.
Puolivuotisotos jaetaan tasaisesti kuukausiotoksiin. Joka kuukauden otokseen kuuluu noin 12 500 henkilöä, keskimäärin noin joka 370. henkilö perusjoukosta.
Suurimmassa osassa Euroopan maita työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu kotitalousotokseen, mikä tarkoittaa sitä, että haastatellaan samalla kertaa kaikki tietyssä osoitteessa asuvat saman kotitalouden jäsenet. Suomen lisäksi vain Ruotsissa, Tanskassa ja Sveitsissä otos on henkilöpohjainen, eli haastateltavana on vain otokseen poimittu kohdehenkilö. EU:n asetus kuitenkin edellyttää tietoja myös kotitaloudesta, ja Suomessa tämä on ratkaistu hyödyntämällä työvoimatutkimuksen paneeliominaisuutta.
Tilastoyksikkö
Mittayksikkö
Viiteajankohta
Kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuositulokset kuvaavat tilannetta ko. tutkimusjakson ”keskimääräisellä” viikolla. Työpanosta koskevat tiedot ovat jaksojen tulosten summia.
Viitealue
Kattavuus
Ajallinen kattavuus
Jakelutiheys
Julkaistavat tiedot ovat lopullisia. Ainoastaan kausitasoitus muuttaa hieman viimeisimpiä kausitasoitettuja kuukausituloksia. Kuukausitiedot julkaistaan noin kolmen viikon kuluttua tutkimuskuukauden päättymisestä. Neljännesvuositiedot julkaistaan samanaikaisesti kunkin vuosineljänneksen viimeisen kuukauden tietojen kanssa. Neljännesvuositiedot ovat tilastollisesti kuukausitietoja luotettavampia ja sisältävät yksityiskohtaisempia tietoja, muun muassa työllisyys- ja työpanostiedot toimialoittain sekä tarkempia alueittaisia tietoja.
Yksityiskohtaisimmat tulokset julkaistaan vuositilastossa. EU:n tilastovirastolle, Eurostatille, toimitetaan neljännesvuosittain aineisto, josta laaditaan EU:n jäsenmaita koskevia tilastoja.
Käsitteet
Ammatti
Ammattiasema
Ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten osuus
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luku eroaa hieman Eurostatin käyttämästä lähes vastaavasta NEET-asteesta (NEET rate). NEET on lyhenne määritelmästä "Not in Employment, Education or Training" eli "ei työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä kurssikoulutuksessa". Eurostatin julkaisema luku perustuu aineistoon, jossa varusmies- tai siviilipalveluksessa olevat nuoret eivät ole mukana perusjoukossa.
Ei-työllinen
Iltatyö
Julkinen sektori
Kokoaikatyö
Lomautettu
Määräaikainen työ
Osa-aikatyö
Palkansaaja
Pitkäaikaistyötön
Päätyö
Sairauspäivä
Sivutyö
Sivutyöaste
Sopimuksen mukainen viikkotyöaika
Sosioekonominen asema
Tavanomainen viikkotyöaika
Tehdyt työtunnit vuodessa
Tehdyt työtunnit vuodessa
Tehty viikkotyöaika
Tehty viikkotyöaika
Tehty vuosityöaika
Toimiala
Työllinen
Työllinen
Työllinen
Työllisyysaste
Työllisyysaste
Työnantajasektori
Työnantajayrittäjä
Työssä olleet/ työstä poissa olleet
Työssäoloaste
Työttömyysaste
Työttömyysaste
Työtön
Työvoima
Työvoiman ulkopuolella olevat
Työvoimaosuus
Vuokratyö
Vuorotyö
Vuosityöaika
Yksinäisyrittäjä
Yksityinen sektori
Ylityö
Ylityöaste
Yrittäjä
Yrittäjäperheenjäsen
Yötyö
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Vastauskato voidaan jakaa yksikkö- ja erä- eli osittaiskatoon. Yksikkökato tarkoittaa, että otoshenkilöltä ei saada lainkaan haastattelua esimerkiksi kieltäytymisen tai tavoittamattomuuden takia. Yksikkökatoa voidaan korjata painokertoimien avulla. Eräkadolla taas tarkoitetaan kysymyskohtaista katoa. Tällöin haastattelu on saatu, mutta joissakin kysymyksissä esiintyy puutteita esimerkiksi haastattelun keskeytymisen tai vastaushaluttomuuden vuoksi.
Satunnaisvaihtelu on seurausta siitä, että otostutkimuksissa estimoinnilla tuotetaan perusjoukon tunnusluvut vain yhden otoksen perusteella ja eri otoksista lasketut luvut poikkeaisivat jonkin verran toisistaan. Arvioitaessa karkeasti otannasta aiheutuvan satunnaisvaihtelun suuruutta erilaisissa tilanteissa on pääperiaatteena, että lukuihin sisältyy sitä vähemmän otannasta aiheutuvaa epävarmuutta, 1) mitä suuremman otoksen pohjalta luvut on laskettu ja 2) mitä suurempaa väestöryhmää luvut kuvaavat. Esimerkiksi neljännesvuotta koskevat luvut ovat tarkempia kuin samaa asiaa koskevat kuukausiluvut, koska neljännesvuositiedot on saatu haastattelemalla kolminkertainen määrä henkilöitä verrattuna kuukausitietoihin. Koko vuotta koskevat luvut ovat kaikkein tarkimpia. Jälkimmäinen periaate tarkoittaa sitä, että samankokoisella otoksella saadut työllisten ja työttömien lukumäärää koskevat luvut eli estimaatit ovat sitä tarkempia, mitä suurempaa osaryhmää ne koskevat. Tarkasteltavan osaryhmän pienentyessä otannasta aiheutuvan satunnaisvaihtelun osuus kasvaa. Tämän vuoksi esimerkiksi työttömien lukumäärät eri ikäryhmissä tai eri alueilla eivät ole yhtä luotettavia kuin kaikkien työttömien lukumäärä.
Oikea-aikaisuus
Täsmällisyys
Tietojen revisioituminen
Otantavirhe
Keskivirheestä johdettavia muita estimaattien luotettavuuden tunnuslukuja ovat luottamusväli, jolla haettu perusjoukon arvo sijaitse tietyllä todennäköisyydellä (usein 95 % luottamusväli) ja suhteellinen keskivirhe (variaatiokerroin CV). Luottamusväli määrittelee ne rajat, joiden väliin 95 prosenttia estimaateista asettuu, mikäli samasta perusjoukosta poimittaisiin otoksia. Luottamusväliä laskettaessa kiinnitetään haluttu riskitaso. Työvoimatutkimuksessa käytetty 5 prosentin riskitaso tarkoittaa sitä, että jos otosten ottamista toistettaisiin, parametrin todellinen arvo osuisi 95 tapauksessa sadasta luottamusvälin sisään ja jäisi 5 tapauksessa sadasta sen ulkopuolelle.
Työvoimatutkimuksessa käytetty 95 prosentin luottamusväli on väli, jolla kiinnostuksen kohteena olevan ominaisuuden todellinen arvo sijaitsee 95 prosentin todennäköisyydellä. Jos esimerkiksi tietyn kuukauden työttömien määrän estimaatti on 230 000 ja sen keskivirhe 7 700, on työttömien määrän 95 prosentin luottamusväli 230 000 ± 15 100 eli 214 900–245 100 henkeä. Estimaattiin lisättävä ja siitä vähennettävä osa saadaan kertomalla estimaatin keskivirhe 95 prosentin luottamusvälin kertoimella 1,96. Tämä osa kuvaa otannasta aiheutuvaa epävarmuutta ja sitä kutsutaan estimaatin virhemarginaaliksi.
Suhteellinen keskivirhe (variaatiokerroin) on keskivirheen prosenttiosuus estimaatista. Keskivirheen suhteuttaminen estimaatin kokoon poistaa muuttujan mittakaavasta aiheutuvan vaikutuksen. Tämän ansiosta eri muuttujien suhteellisen keskivirheen arvoja tai saman muuttujan keskivirheen arvoja eri osajoukoissa on helppo verrata keskenään.
Keskivirheet (käyttäjä) / A1a
Kuukausiestimaatti |
Kuukausiestimaatin virhemarginaalit, 95 %:n luottamusväli | Keskivirhe | Suhteellinen keskivirhe | |
Henkilöä | Henkilöä | Henkilöä | % | |
Työlliset | 2 400 000 | ± 29 000 | 14 800 | 0.6 |
1 200 000 | ± 22 400 | 11 400 | 1.0 | |
600 000 | ± 16 300 | 8 300 | 1.4 | |
300 000 | ± 12 400 | 6 300 | 2.1 | |
100 000 | ± 7 100 | 3 600 | 3.6 | |
50 000 | ± 5 100 | 2 600 | 5.2 | |
10 000 | ± 3 200 | 1 600 | 16.0 | |
Työttömät | 230 000 | ± 23 600 | 12 000 | 5.2 |
120 000 | ± 16 700 | 8 500 | 7.1 | |
90 000 | ± 14 600 | 7 400 | 8.2 | |
60 000 | ± 12 400 | 6 300 | 10.5 | |
30 000 | ± 9 800 | 5 000 | 16.7 | |
20 000 | ± 7 900 | 4 000 | 20.0 | |
10 000 | ± 5 600 | 3 000 | 30.0 |
Katovirhe
<caption>Työvoimatutkimus, otoskoko ja vastauskato</caption>
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | |
Otos | 147365 | 147495 | 147384 | 147183 | 147304 |
Ylipeitto | 2272 | 2061 | 1994 | 1827 | 1759 |
Ylipeitto, osuus otoksesta, % | 1.5 | 1.4 | 1.4 | 1.2 | 1.2 |
Otos pl. ylipeitto | |||||
Vastanneet | 100940 | 97881 | 95301 | 91086 | 86247 |
Kato | 44153 | 47553 | 50087 | 54270 | 59298 |
Kieltäytyneet | 26241 | 27408 | 29256 | 29994 | 29044 |
Ei tavoitettu | 17511 | 19719 | 20289 | 23708 | 29881 |
Muu kato | 401 | 426 | 542 | 568 | 373 |
Vastausosuus, % | 68.5 | 66.4 | 64.7 | 61.9 | 58.6 |
Kato, % | 30.0 | 32.7 | 34.5 | 37.3 | 40.7 |
Käsittelyvirhe
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Vertailukelpoisuus
Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ja määritelmät noudattavat YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin tilastotoimen asetuksia, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kattavat koko Suomen.
Epäsymmetrisyys / CC1
Ajallinen vertailukelpoisuus
Alkuun tietosisällöltään melko suppean tutkimuksen tiedot kerättiin postikyselynä. Vuonna 1976 tietosisältö laajeni ja menetelmää uudistettiin. Vuosina 1977–1993 tutkimus koostui kuukausitiedustelusta sekä sitä täydentävästä erillisestä puhelimitse tehdystä vuosihaastattelusta. Kuukausitiedustelun tiedonkeruu muutettiin vuonna 1983 postikyselystä puhelinhaastatteluksi, minkä ansiosta vastauskato pieneni noin 30 prosentista 4 prosenttiin.
Suomen liityttyä Euroopan unioniin työvoimatutkimus harmonisoitiin Euroopan unionin yhteiseen työvoimatutkimukseen. Aluksi vuosina 1995–1998 EU-työvoimatutkimuksen tiedot kerättiin erillisenä haastattelututkimuksena keväisin maalis–toukokuussa. Kuukausitutkimus uudistettiin asteittain vastaamaan EU-työvoimatutkimusta. Vuonna 1997 kuukausitutkimuksen sisältö laajentui, tiedonkeruu muuttui tietokoneavusteiseksi puhelinhaastatteluksi (CATI) sekä käsitteet ja määritelmät yhdenmukaistettiin vastaamaan entistä paremmin Euroopan unionin ja YK:n työjärjestön ILO:n ohjeita ja suosituksia. Työttömän määritelmää tarkistettiin vielä toukokuussa 1998 ja julkaistut aikasarjat korjattiin vuodesta 1989 alkaen taannehtivasti uudistettujen määritelmien mukaisiksi.
Työnhaun aktiivisuus tulkittiin v.1997 alkupuolella EU: n ja ILO: n suosituksia väljemmin, kun kysymyksessä oli työnhaku työvoimatoimiston kautta. Ajalla 1.1.1997 - 30.4.1997 aktiiviseksi työnhauksi hyväksyttiin asiointi työvoimatoimiston kanssa 6 kuukauden aikana. Sen jälkeen asioimisväliä tiukennettiin 3 kuukauteen (ajalla 1.5.1997 -30.4.1998). 1.5.1998 siirryttiin tiukkaan EU:n ja ILO:n neljän viikon kriteerin työnetsinnässä kaikkien työnetsintätapojen osalta.
Huhtikuussa 1999 työvoimatutkimuksen tietosisältö laajeni edelleen, kun kuukausitutkimus ja EU-työvoimatutkimus yhdistyivät yhdeksi jatkuvaksi työvoimatutkimukseksi. Vuodesta 1999 lähtien työvoimatutkimuksen yhteydessä tehtiin EU-maiden yhteinen ad hoc -lisätutkimus, jonka aihe vaihteli vuosittain. Vuoden 2000 alusta siirryttiin jatkuvaan tietokeruuseen, jossa kaikki vuoden viikot ovat tutkimusviikkoja. Aiemmin kunkin kuukauden tiedot kerättiin yhdeltä tutkimusviikolta, yleensä kuukauden keskimmäiseltä viikolta. Jatkuvaan tutkimusviikkoon siirtyminen vaikutti työpäivä- ja työtuntitietoihin, minkä vuoksi ne eivät ole vuodesta 2000 eteenpäin täysin vertailukelpoisia aiempiin tietoihin. Vaikutukset työllisten määrää kuvaaviin lukuihin jäivät Tilastokeskuksessa tehdyn selvityksen mukaan pieniksi (Työvoimatilasto 2000).
Vuodesta 2003 alkaen tutkimuksen tietosisältö laajeni osaotokselta kerättävällä kotitalousosalla. Vuonna 2008 otettiin käyttöön uusi tiedonkeruulomake: tutkimuksen tietosisältö muuttui hieman ja osa tiedoista siirryttiin keräämään osaotokselta, jolta kerättyjä tietoja käytetään vain vuositietoina. Myös joidenkin käsitteiden määritelmät muuttuivat. Uudistukset perustuivat EU:n asetuksiin, ja niillä pyrittiin parantamaan EU-maiden työvoimatilastojen vertailtavuutta.
Vuoden 2021 alussa työvoimatutkimuksen tietosisältöä, tiedonkeruuta ja estimointimenetelmää uudistettiin. Kyselylomakkeen sisältöä yhdenmukaistettiin aikaisempaa tarkemmin eri EU-maiden välillä tietojen vertailtavuuden parantamiseksi. Tietosisältö myös laajeni, kun kyselylomakkeelle lisätiin uusia kysymyksiä. Tärkeimmät muutokset koskevat kysymyksiä työajasta ja sitä, milloin henkilö määritellään työlliseksi. Jatkossa esimerkiksi vanhempainvapaalla olevat, jotka saavat ansiosidonnaista tukea, luokitellaan työllisiksi poissaolon pituudesta riippumatta.
Lisäksi uutena ikäryhmänä tutkimukseen otettiin mukaan 75–89-vuotiaat. Tämän ikäryhmän otoskoko on pieni ja sen vuoksi ikäryhmästä ei julkaista tietoja kuukausi- ja vuosineljännestasolla. Työvoimatutkimuksen kuukausi- ja neljännesvuositiedot koskevat edelleen 15–74-vuotiaiden ikäryhmää.
Tutkimuksen tiedonkeruutapaa uudistettiin tarjoamalla vastaajille mahdollisuus vastata puhelin- ja käyntihaastattelujen lisäksi myös verkkolomakkeella.
Otoksen muodostamisessa ja tulosten laskentatavassa huomioitiin uusi EU-lainsäädäntö, vastauskadon lisääntyminen ja tiedonkeruutapaan toteutetut muutokset. Aikasarjat vuosilta 2009–2020 korjattiin taannehtivasti uuden estimointimenetelmän mukaisiksi.
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Euroopan unionin tilastoviraston, Eurostatin, julkaisemat Suomen työvoimatutkimuksen tulokset eroavat Suomessa julkaistuista siten, että asevelvolliset eivät ole lainkaan mukana Eurostatin tiedoissa. Useimmissa EU-maissa asevelvolliset eivät kuulu työvoimatutkimuksen kohdejoukkoon eli yksityisissä kotitalouksissa asuvaan väestöön. Tämä aiheuttaa eroja etenkin 15–24-vuotiaita koskeviin tuloksiin. Suomen julkaisemissa luvuissa asevelvollisuutta suorittavat ovat mukana työvoiman ulkopuolisessa väestössä. Joissain tapauksissa eroja voi tulla siitä, että Eurostatin luvuissa on mukana koko yksityisissä kotitalouksissa asuva väestö iästä riippumatta ja Suomessa 15–74-vuotias väestö.
Myös työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee tietoja työttömistä työnhakijoista. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedot perustuvat rekisteripohjaiseen työnvälitystilastoon, joka kuvaa kuukauden viimeistä arkipäivää. Työnvälitystilaston työttömyyden määrittely perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin, minkä vuoksi tilastotiedot eivät ole kansainvälisesti vertailukelpoisia. Työnvälitystilastossa työttömältä ei edellytetä yhtä aktiivista työnhakua kuin työvoimatutkimuksessa. Myös opiskelijoiden hyväksymisessä työttömiksi on eroja. Tietoja tilastojen välisistä eroista on selitetty tarkemmin osoitteessa: Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Tiedonkeruumenetelmä
Haastattelu tehdään pääsääntöisesti haastateltavalle itselleen. Jos haastateltavaa itseään ei ole mahdollista haastatella, pyritään haastattelutiedot kysymään ns. sijaisvastaajalta. Sijaisvastaajana voidaan käyttää haastateltavan puolisoa / avopuolisoa, vanhempia ja 15 vuotta täyttänyttä lasta tai sisarta / veljeä. Näiden tulee asua samassa kotitaloudessa kuin haastateltava.
Työvoimatutkimuksen tiedonkeruussa käytetään jatkuvaa tutkimusviikkoa. Tämä tarkoittaa haastattelujen jakamista tasaisesti vuoden kaikkien viikkojen kesken. Työvoimatutkimuksen lomakkeen kysymykset koskevat pääosin tiettyä tutkimusviikkoa. Osassa kysymyksistä viiteajankohtana käytetään neljää viimeksi kulunutta viikkoa (esim. ilta-, yö- ja viikonlopputyö, koulutuskysymykset). Lomakkeen kysymysten avulla kartoitetaan vastaajan toimintaa tutkimusviikolla. Vastaajan työmarkkina-asema määräytyy usean eri kysymyksen perusteella.
Tutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Haastattelut tehdään kolmen kuukauden välein, paitsi neljäs haastattelu, joka tehdään kuuden kuukauden kuluttua kolmannesta haastattelusta. Ensimmäisen ja viimeisen haastattelun väli on 15 kuukautta. Yhden tutkimuskuukauden otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet tutkimukseen mukaan eri aikoina. Otos vaihtuu asteittain siten, että kolmena peräkkäisenä kuukautena vastaamisvuorossa ovat eri henkilöt. Peräkkäisinä vuosineljänneksinä vastaajista 3/5 on samoja. Peräkkäisten vuosien otosten päällekkäisyys on 2/5. Tietoja kerätään kaikilta vuoden viikoilta.
Suurimmassa osassa Euroopan maita työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu kotitalousotokseen, mikä tarkoittaa sitä, että haastatellaan samalla kertaa kaikki tietyssä osoitteessa asuvat saman kotitalouden jäsenet. Suomen lisäksi vain Ruotsissa, Tanskassa ja Sveitsissä otos on henkilöpohjainen, eli haastateltavana on vain otokseen poimittu kohdehenkilö. EU:n asetus kuitenkin edellyttää tietoja myös kotitaloudesta, ja Suomessa tämä on ratkaistu hyödyntämällä työvoimatutkimuksen paneeliominaisuutta.
Haastattelun keskimääräinen kesto oli noin 3-5 minuuttia. Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät tiedot tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vuonna 2019 työvoimatutkimuksessa haastateltiin noin 91 000 henkilöä. Tutkimuksen vastausosuus oli keskimäärin 62 prosenttia.
Tiedonkeruun tiheys
Menetelmät
Tiedon käsittely
Työvoimatutkimuksen painojen muodostaminen etenee jälkiosituksen kautta painojen kalibrointiin. Jälkiositepainojen laskennassa huomioidaan tutkimuksen otanta-asetelman mukaisten ositteiden sisälle muodostetut jälkiositteet sekä vastaajamäärät jälkiositteittain. Näin saadaan alustava kadon oikaisu sukupuolen, ikäryhmän ja alueen suhteen. Jälkiositepainotus toimii lähtökohtana painojen kalibroinnille. Painojen kalibroinnissa jälkiositepainoja parannetaan hyödyntämällä tuoreimpia käytettävissä olevia perusjoukon väestötietoja ja muista rekisterilähteistä saatavaa lisäinformaatiota. Väestötietoja ovat sukupuoli, ikä, alue ja kieli. Muu lisäinformaatio saadaan työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta, tilastokeskuksen tutkintorekisteristä ja Herttua-tietovarastosta sekä verohallinnon tulorekisteristä.
Kalibrointipainot muodostetaan SAS-ympäristössä toimivalla CALMAR2- valmisohjelmalla, joka on kehitetty Ranskassa.
Menettelyllä pyritään pienentämään kadon valikoivuuden aiheuttamaa harhaa ja tuottamaan mahdollisimman tarkkoja estimaatteja tärkeimmille muuttujille.
Työvoimatutkimuksen luvut, kuten kaikki otostutkimuksilla saadut luvut ovat niin kutsuttuja estimaatteja. Estimaatti on matemaattisella menettelyllä (estimoinnilla) otoshavaintoja käyttäen saatu arvio perusjoukon ominaisuudesta. Esimerkiksi tietyn kuukauden julkaistu työttömien lukumäärä on tällaisella menettelyllä saatu Suomen 15–74-vuotiaiden työttömien lukumäärää koskeva arvio eli estimaatti.
Vuodesta 2021 alkaen neljännesvuosiestimaattien laskennassa käytetään neljännesvuosipainoa, joka on laskettu skaalaamalla kyseisen vuosineljänneksen kunkin kuukauden kuukausipaino vuosineljänneksen keskiväestömäärään ja suhteuttamalla kuukauden tutkimusviikkojen lukumäärään. Vuosiestimaatit ovat neljännesvuosiestimaattien keskiarvoja.
Estimaattien tarkkuutta arvioidaan niiden keskivirheen avulla. Keskivirhe (otosvarianssin neliöjuuri) ilmaisee sen, kuinka tiiviisti havainnoista estimoitu parametrin arvo on keskittynyt mitattavan perusjoukon parametrin ympärille. Keskivirheen suuruuteen vaikuttavat otosasetelma, havaintojen lukumäärä tarkasteltavassa kokonais- tai osajoukossa, tutkimusmuuttujan jakaumasta aiheutuva vaihtelu sekä laskentakaavan ominaisuudet.
Aineiston/datan validointi
Julkaistavan tilastotiedon laatu varmennetaan mm. katotarkasteluilla, vertailuilla työ- ja elinkeinoministeriön tietoihin ja vastaavan ajankohdan tuloksiin edellisenä vuonna. Tämän lisäksi Eurostat validoi ja tarkastaa neljänneksittäin saapuneen aineiston yksityiskohtaisesti.
Kausitasoitus
Pitkän aikavälin kehityksen suunta sekä suhdannevaihtelu ovat paremmin havaittavissa trendistä kuin tasoittamattomista kuukausiluvuista. Käytetystä menetelmästä johtuen trendin viimeisimmät luvut muuttuvat jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot liitetään mukaan aikasarjaan. Kausitasoitettuja sarjoja ja trendisarjoja käytettäessä on syytä huomata, että Tramo/Seats-menetelmässä viimeisimmät kuukaudet perustuvat osittain mallipohjaisiin ennusteisiin, joten niiden pohjalta tehtävissä päätelmissä on noudatettava erityistä varovaisuutta.
Aikasarjojen trendikomponentit on laskettu kesäkuusta 2007 alkaen EU:n tilastoviraston Eurostatin suosittelemalla Tramo/Seats -menetelmällä. Käytetystä menetelmästä johtuen trendin viimeisimmät luvut muuttuvat jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot liitetään mukaan aikasarjaan. Kausitasoitettuja sarjoja ja trendisarjoja käytettäessä on syytä huomata, että Tramo/Seats-menetelmässä viimeisimmät kuukaudet perustuvat osittain mallipohjaisiin ennusteisiin, joten niiden pohjalta tehtävissä päätelmissä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Trendistä ja sen käytön rajoituksista on kerrottu tarkemmin työvoimatutkimuksen internet-sivuilla Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset -menetelmäselosteessa (pdf).
Eurostat julkaisee kuukausittain EU-maiden kausitasoitetut sarjat ja joidenkin maiden, mukaan lukien Suomi (Saksa, Alankomaat, Ruotsi, Islanti ja Itävalta), trendiluvut. Eurostatin ja tilastokeskuksen trendiluvut mm. työttömyysasteet, eroavat toisistaan eri menetelmätavan takia.
Menetelmädokumentointi
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Organisaatioyksikkö
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tietosuojaperiaatteet
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Tietosuojaseloste on nähtävissä osoitteessa: http://www.stat.fi/meta/rekisteriselosteet/rekisteriseloste_tyovoimatutkimus.html.
Julkistamispolitiikka
Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille joulukuussa. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.
Tietojen jakaminen
Työvoimatutkimuksen vuosineljännestietoja käytetään Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidossa.
Saatavuus ja selkeys
Yksikkötason aineistojen saatavuus
Käyttäjien tarpeet
Tutkimuksen tuloksia käytetään muun muassa työvoimapoliittisten ennusteiden ja suunnitelmien laadinnassa, päätösten teon tukena sekä erilaisten toimien työllisyysvaikutusten seurannassa. Tärkeitä tulosten käyttäjiä ovat ministeriöt, aluesuunnittelusta vastaavat elimet, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, yliopistot ja tutkimuslaitokset, kansainväliset järjestöt ja Euroopan unioni. Tilastokeskuksessa tietoja käytetään esimerkiksi kansantalouden tilinpidon laadinnassa. Euroopan unionin tilastovirasto, Eurostat, ohjaa tutkimuksen sisältöä ja seuraa sen laatua. Eurostat tuottaa sille toimitetuista neljännesvuosiaineistoista omia rakenneindikaattoreitaan ja muita tilastoja.
Laadun arviointi
Laadunvarmistus
Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.
Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.
Työvoimatutkimus on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.
Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua. Työvoimatutkimuksen läpivalaisu toteutettiin loka-marraskuussa 2011.
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilöt, jotka osallistuvat ko. tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Erityistapauksissa tietoja voidaan luovuttaa ns. embargo-periaatteella ennen virallista julkistamisaikaa. Näitä tilanteita ovat mm. säädöspohjaiset tai sopimuksiin perustuvat tietotoimitukset Eurostatille, Euroopan keskuspankille tai Suomen Pankille sekä tietojen luovuttaminen sopimuspohjaisesti muille tilastoja laativille viranomaisille ja muille virallisen tilaston tuottajille Tilastokeskuksen julkistamisen jälkeen ilmestyvän julkaisun toimittamista tai pakollista EU-raportointia varten. Tiedot on tällöin merkittävä luottamukselliseksi niiden julkituloon asti (embargo-periaate eli saaja ei saata tietoja julkisuuteen ennen sovittua ajankohtaa).
Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?
Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.
Siirry arkistosivuille