Tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden toimintaa. Tietojen avulla voi arvioida yritysten maailmanlaajuista verkottumista, joka on osa globalisaatiota. Lisäksi tietoja käytetään apuna kuvattaessa Suomessa toimivien yritysten omistusrakennetta ja arvioitaessa niiden houkuttelevuutta ulkomaisille yrityksille tai muille instituutioille. Tilasto perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) n:o 716/2007.

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston perusjoukon muodostavat kaikki Suomessa ulkomaalaisomisteiset liiketoimintaa harjoittavat yritykset. Yhtiö tilastoidaan ulkomaiseksi, mikäli siinä perimmäistä määräysvaltaa käyttävä taho sijaitsee Suomen ulkopuolella. Yritykset on valittu tilastoon mikäli ne toimivat markkinaehtoisesti sekä niillä on liikevaihtoa, liiketoiminnan muita tuottoja, tasetta, henkilöstöä tai investointeja tilastovuonna. 

Tilaston perusjoukko muodostetaan poimimalla ulkomaisten tytäryhtiöiden tiedot Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmästä. Näin muodostuu aineisto, jonka rivien lukumäärä on yhtä suuri kuin tilastossa tilastovuodelle esitetty yhtiöiden lukumäärä. Yhtiökohtaisen rivin sarakkeet koostuvat niin sanotun oikeudellisen yksikön tiedoista, jotka ovat peräisin hallinnollisista aineistoista (mm. verottajalta saadut tiedot), Tilastokeskuksen suoraan yrityksiltä keräämistä aineistoista, sekä erilaisten estimointimenetelmien avulla tuotetuista tiedoista. Oikeudellinen yksikkö on hallinnon tarpeisiin luotu käsite, eikä useinkaan vastaa arkikielen tai taloustieteen yrityskäsitettä.

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa tilasto julkaistaan yritysyksikköön perustuen. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan yritys on päätöksenteossaan itsenäinen yksikkö, joka tuottaa tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla myytäväksi. Yritys voi muodostua yhdestä tai useammasta oikeudellisesta yksiköstä. Jos yritys on muodostettu useammasta oikeudellisesta yksiköstä, niin yksiköiden välisiä liiketoimia on eliminoitu.

Tilaston tietokantatauluissa mittayksikköinä käytetään miljoonaa euroa, prosenttia ja henkilöstön määrää.

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto ei ole indeksipohjainen tilasto. Tiedot ovat vuosikohtaisia.

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi. Tiedot ovat tilastovuonna päättyneeltä tilikaudelta.

Tilasto kattaa koko Suomen alueen ulkomaalaisomisteiset yhtiöt.

Tilaston tavoitteena on tunnistaa kaikki Suomessa toimivat ulkomaiset tytäryhtiöt sekä ne tahot, jotka käyttävät perimmäistä määräysvaltaa. Lisäksi tilastossa määritetään määräysvaltaa käyttävien tahojen kotimaa. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin liitetään Tilastokeskuksen muista aineistoista yksikkökohtaisia ominaisuustietoja, kuten liikevaihto ja henkilöstön määrä.
Rahoitus- ja vakuutustoiminnasta (TOL K) julkaistaan vuodesta 2021 alkaen liikevaihto, yritysten lukumäärät ja henkilöstömäärätiedot.

Tilasto kattaa kalenterivuoden. Julkistettu tilasto on lopullinen. Tietoja on julkistettu vuodesta 2003 alkaen.

Vuodesta 2013-2017 tilasto perustui oikeudellisiin yksiköihin. Tuoreimpia tietoja vuodelta 2018 ei täysin voi verrata aikaisempiin vuosiin, kun tilastoyksikkö on yritysyksikkö. Yritys on päätöksenteossaan itsenäinen yksikkö, joka tuottaa tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla myytäväksi. Yritys on sama kuin oikeudellinen yksikkö, jos oikeudellinen yksikkö ei ole osa konsernia. Muussa tapauksessa yritys on konserni tai sen osa. Tilastoyksiköiden joukkoa laajennetaan vuonna 2023. Aiemmin tilastoyksiköiksi otettiin mukaan vain vähintään kuusi kuukautta tilastovuonna toimineet yritykset sekä kokorajat täyttävät yritykset. Toiminta-aika- sekä kokorajoituksista on luovuttu. Tilaston vuositietoja on saatavilla tilaston kotisivulla ja Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa uusien määritelmien mukaisten tilastoyksiköiden joukosta vuodesta 2018 alkaen. 
Yrityksen määrittely perustuu tilastoyksikköasetukseen (ETY) 696/93.

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto julkaistaan kerran vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tiedot julkaistaan joulukuussa.

Yrityskäsitteen operationalisointi helpommin mitattaviksi oikeudellisiksi yksiköiksi vaikuttaa tilastotietojen tarkkuuteen. On esimerkiksi tavallista, että yritys yhtiöittää toimintojaan, jolloin yksi yritys voi koostua useasta oikeudellisesta yksiköstä, jolloin yhtiöiden lukumäärä -tieto ei anna oikeaa kuvaa yritysten todellisesta lukumäärästä. Tietoja ei myöskään kerätä kaikilta yrityksiltä, jolloin osa henkilöstö- ja liikevaihtotiedoista estimoidaan tilastollisen mallin avulla. Yhteen tiedonkeruuseen perustuvan otantatutkimuksen tuloksiin aiheuttama epävarmuus voidaan arvioida helposti. Tämä tilasto puolestaan perustuu useista lähteistä peräisin oleviin aineistoihin ja niitä täydentäviin estimointeihin, mikä tekee epävarmuuksien laskemisesta vaikeata.

Tietojen tarkkuuteen vaikuttaa myös Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistus ja siihen liittyvä tilastointiperusteiden muutos (ks. vertailukelpoisuus-kohta alla). Tietojen oikeellisuuteen vaikuttaa lisäksi tuotantoprosessin uudistamisen aikataulu, jonka seurauksena pienempien yhtiöiden tietoja ei voitu tarkistaa yhtä kattavasti kuin aiemmin.

Tilastokeskus on uudistanut yritystilastojen tuotantoaan. Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa tilaston tietoja koskien vuotta 2018 ja sitä aikaisempia vuosia ei tästä syystä voi täysin verrata saman tilaston tuoreimpiin julkistuksiin. Tilaston tiedot julkistetaan yritysyksikköön perustuen entisen oikeudellisen yksikön (y-tunnus) sijaan. Nämä tiedot ovat saatavilla ensimmäisen kerran tilastovuonna 2018.

Yritysyksiköllä on tarkoitus kuvata taloudellisia kokonaisuuksia hallinnollisten rakenteiden sijaan. Konsernin oikeudellisista yksiköistä (y-tunnus) voidaan muodostaa yksi tai useampia yritysyksiköitä. Konserneihin kuulumattomilla yrityksillä yritysyksikkö vastaa aina oikeudellista yksikköä. Yritysyksikkö vastaa pienintä oikeudellisten yksiköiden ryhmää, joka muodostaa päätöksenteossaan itsenäisen tuotantoyksikön. Yritysyksikön sisäisiä liiketoimia on eliminoitu, joten toimialoittaiset tiedot poikkeavat oikeudellisiin yksiköihin (y-tunnuksiin) perustuvista tiedoista.

Lopulliset tiedot on julkaistu 12 kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä.

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston tietojen julkaisemisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu julkaisukalenterin mukaisina päivinä.

Tiedot kattavat koko Suomen ulkomaalaisomisteiset yhtiöt. Tilaston tiedot perustuvat suomalaiseen tlinpäätösatandardiin (FAS) sekä kansainväliseen toimialaluokitukseen. Eurostatille lähetetyt tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelposia.

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston tilastoyksiköiden joukkoa laajennettiin vuonna 2023. Tiedot on julkaistu uudistetulla tilastoyksiköiden joukolla vuodesta 2018 alkaen. Tilastoyksiköiden joukon laajentamisesta johtuen vertailukelpoisuus arkistosta löytyviin tietoihin on heikentynyt. Pääosin tilastoyksiköiden joukon laajentaminen näkyy vain yritysten lukumäärissä, mutta muutos on vaikuttanut jossain määrin myös osaan muista muuttujista.
Vuodesta 2021 alkaen tilastoon on otettu mukaan verohallinnon arvion mukaan arvioverotetut yritykset, jotka aiemmin jätettiin tilaston ulkopuolelle. Lisäksi vuodesta 2021 alkaen henkilöstömäärät sekä palkkasummat on laskettu uudella menetelmällä. Myös yritysten ulkomailla sijaitsevat sivuliikkeet on pyritty jättämään tilaston ulkopuolelle vuodesta 2021 alkaen. Nämä uudistukset heikentävät tietojen vertailukelpoisuutta aiempiin vuosiin nähden.
Arkistosta löytyviä vanhempien vuosien tietojen ajallista vertailukelpoisuutta heikentävät toimialamuutokset sekä kirjanpitolain ja -asetuksen muutokset. Tietojen muodostamiseen tehtiin merkittäviä uudistuksia tilastovuodesta 2013 alkaen, mistä johtuen vuosien 2012 ja 2013 välinen vertailukelpoisuus on heikentynyt.

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston mittausajanjakso on 12 kuukauden mittainen tilikausi. Tilikausi ei aina vastaa kalenterivuotta.

Tilaston kehikkona käytetään Tilastokeskuksen yritysrekisteriä, joka kuvaa kattavasti Suomessa toimivien yritysten rakennetta ja toimintaa. Toinen tärkeä tietolähde, Tilastokeskuksen konsernirekisteri, sisältää omistus- ja määräysvaltatietoja konserneista, mutta kattavia tietoja kaikkien yritysten ulkomaisesta omistuksesta ja/tai määräysvallasta ei hallinnollisista aineistoista ole saatavilla. Tämän takia tietoja yhdistellään eri lähteistä. Määräysvaltatietoja päivitetään seuraamalla talousuutisointia (muun muassa yrityskauppoja), yritysten internet-sivuja ja vuosikertomuksia. Lisäksi Tilastokeskuksen tilinpäätöskyselyn yhteydessä kysytään yrityksiltä tietoja niiden omistusrakenteesta. Tilaston tietojen päivittämisessä käytetään apuna myös Suomen Pankin sekä Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen Invest in Finlandin hallinnollisia aineistoja. Myös Eurostatin omaa rekisteriä Eurogroups Registeriä käytetään tietojen päivittämiseen.

Tilastokeskuksen omien tiedonkeruiden tietoja kerätään verkkolomakkeella. Lisäksi Tilastokeskuksella on sopimus Verohallinnon kanssa, että se toimittaa yritysveroaineiston tiedot Tilastokeskukseen sovittuina päivinä.
Tilinpäätöskyselyn verkkolomake on testatu käyttöönoton yhteydessä ja kun siihen on tehty muutoksia. Asiakkaiden palautteiden perusteella lomakkeen ohjeistusta on täsmennetty.
Tiedustelun vastauskatoa seurataan vuosittain.

Hallinnollinen aineisto päivitetään vuosittain.

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa tilaston aineisto koostetaan Yritysten rakenne- ja tilinpäästöstilaston aineistosta poimimalla siitä ulkomaisomisteiset tytäryhtiöt. Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastojen aineisto käsitellään seuraavasti:

Elinkeinoveroaineiston käsittely
Verohallinnon aineiston laatua tarkistetaan ohjelmallisesti. Aineistoa korjataan automaattisesti käyttäen massaeditointia ja imputointia. Aineiston puuttuvat arvot korvataan ensisijaisesti yrityksen aikaisempien vuosien tiedoilla ja toiseksi liikevaihdoltaan ja henkilöstömäärältään vastaavanlaisen yrityksen tiedoilla. Virheet ja poikkeavat havainnot korjataan joko loogisesti editoimalla tai poikkeavia havaintoja poistamalla. Pienet virheet (alle 5 %) liikevaihdosta skaalataan.
Imputointimenetelmiä on kaksi. Donor-imputointia käytetään, kun yritys kuuluu tilaston kehikkoon, mutta tietoja ei saada verohallinnon aineistosta. Tällöin tiedot saadaan samalla toimialalla olevalta, samaa kokoluokkaa olevalta yritykseltä. Toista menetelmää käytetään, kun yrityksen tietoja ei saada veroaineistosta kyseisenä tilastovuonna, mutta käytettävissä on edellisen vuoden tiedot. Tällöin tiedot imputoidaan käyttäen kausiveroaineiston liikevaihdon muutosta painokertoimena.

Oma kysely
Varsinaisen otoksen vastaustiedot käsitellään manuaalisesti yhdessä elinkeinoveroaineiston kanssa PRH:n kuva-arkistoa hyväksi käyttäen yrityskohtaisesti.
Tilinpäätöksen lisätietojen tarkistamista ohjaa tuotantosovelluksessa olevat sisäiset tarkistussäänöt.
Hyväksytyistä tiedosta lasketaan toimialakohtaiset kertoimet liikevaihdon erittelylle ja kulujen erittelylle. Kertoimien avulla tuotetaan vastaavat tiedot koko yritysjoukolle.
Satunnaisotoksen yritykset, jotka ovat saaneet vähän virhepisteitä, käsitellään massahyväksynnällä. Osa näistä palautuu manuaaliseen tarkistamiseen.

Tietoja analysoidaan ja tarkistetaan yksikkö- ja aggregaattitasolla mm vertaamalla edellisvuoden tietoihin, yritysten vuosikertomuksiin ja muihin lähdeaineistoihin. Alkuperämaatietoja tarkennetaan EuroGroups Registeriä hyödyntäen.

Tilastokeskus

Yritystilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilastointia ohjaa lisäksi seuraavat lait ja asetukset:

1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (716/2007) ja sitä tarkentaviin säädöksiin. Eurostat on julkaissut tilaston laatimista koskevan suosituksen (Foreign Affiliates Statistics (FATS) Recommendations Manual, 2012 ).
2. Tilastoyksikköasetus, yritystoiminnan tilastoiniissa sovellettava tilastoyksiköitä koskeva asetus, Euroopan neuvoston asetus No 696/93.
3. Toimialaluokitusasetus, Toimialaluokitus 2008 perustuu Euroopa unionin yhteiseen toimialaluokitukseen, Nace Rev.2:een, jota on täydennetty kansallisia tarpeita varten viidennellä tasolla.
4. Yritysrekisteriasetus 177/2008.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tilaston tietoja julkaistaan aggregaattitasoilla. Tilaston muutujista yritysten lukumäärä, henkilöstön lukumäärä ja toimiala ovat julkista tietoa. Muut tiedot ovat salaussäännösten alaisia.

Tilastossa tietojen paljastumisriskin arvioinnissa käytetään kynnysarvosääntöä kaikkien toimialojen osalta. Salattavat tiedot peitettään. Ensisijaisessa peittämisessä yksittäisen toimialaryhmän tiedot salataan peittämällä, jos ryhmässä on yhden tai kahden yrityksen tiedot. Toissijaisessa salauksessatiedot peitetään niin, että ensisijaisesti salattavia tietoja ei voida johtaa.
Tietopalvelussa noudatetaan samoja salaussääntöjä. Tapauskohtaisesti voidaan noudattaa tiukempaa salausta.
Eurostatille lähetettävät, sekä ensi- että toissijaisen salauksen alaiset tiedot merkitään koodein.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Ulkomaiset yritykset Suomessa -tilaston tietoja julkaistaan vuosittain tilaston omalla verkkosivulla ja StatFin-tietokannassa.
Tiedot toimitetaan myös maksullisen tietopalvelun sekä tutkijapalvelun käyttöön.
Lisäksi toimialoittaisia tietoja toimitetaan Eurostatille, joka julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Ulkomaiset tytäryhtiöt -tilaston laatua tarkastellaan aineiston kertymisen myötä. Aggregaattitasoilla tietoa verrataan edellisvuoteen ja isoimmat muutokset selvitetään.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihelueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivia Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä on kuvattu tarkemmin Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa - käsikirjassa.

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.