Väestöennuste -tilasto pyrkii kuvaamaan Suomen tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Kunnittaisia ennusteita laskettaessa tuotetaan myös ns. omavaraislaskelma, joka kuvaa, millainen väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä.

Tilaston perusjoukkona on Suomen ennustettu väkiluku.

Tilastoyksikkönä on henkilö.

Mittayksikkönä on henkilöiden lukumäärä.

Viiteajankohta ennusteväkiluvuissa on ennustevuoden viimeinen päivä (31.12.).

Viiteajankohta on vuoden viimeinen päivä (31.12.).

Tietoja on saatavilla koko maasta ja erilaisilla Suomen kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla (NUTS 1-3 ja LAU 1-2).

Väestöennusteesta on saatavissa koko maan, kuntien tai muiden kuntajakoon perustuvien alueiden ennustettu väkiluku ja ikärakenne kunkin ennustevuoden lopussa. Väestöennusteesta on myös saatavissa ennusteen mukaiset syntyneiden, kuolleiden ja muuttaneiden määrät.

Vuoden 2019 ennuste on koko maan tasolla laadittu vuoteen 2070 saakka. Alueittain se on julkistettu vuoteen 2040. Uusi väestöennuste korvaa aina aiemmin laaditut väestöennusteet.

Väestöennuste on toistaiseksi tehty kolmen vuoden välein. Väestöennuste laaditaan ja julkistetaan syksyisin.

Ennusteisiin liittyy aina epävarmuutta. Epävarmuus on sitä suurempi mitä kauemmaksi ennusteperiodilla ennusteen tarkastelu ulotetaan. Epävarmuus on myös suurempi väestöpohjaltaan pienissä kunnissa.

Ei relevanttia tämän tilaston osalta.

Normaalisti tilastossa ei esiinny viivettä.

Eri ennusteita vertailtaessa on otettava huomioon erot ennusteiden oletuksissa. Monet kunnat laativat omia väestöennusteitaan, joiden oletukset voivat poiketa suurestikin Tilastokeskuksen ennusteesta. Koko Suomea koskevia väestöennusteita laativat Tilastokeskuksen lisäksi esimerkiksi Eurostat ja YK.

Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat pitkän aikavälin ennusteita. Siksi ne eivät aina anna luotettavaa kuvaa esim. lähivuosina syntyvien tai kuolevien määrästä. Syntyvyys on 1970-luvulta lähtien aaltoillut ylös ja alas siten, että kokonaishedelmällisyysluku on vaihdellut 1,41:n (2018) ja 1,87:n (2010) välillä. Väestöennusteissa hedelmällisyys on pidetty vakiona jollakin keskimääräis- tai lähtötasolla, koska kehityksen käännepisteiden arvaaminen olisi mahdotonta. Samoin kuolevuus on alentunut toisinaan nopeasti ja toisinaan hitaasti. Ennusteissa kuolevuuden muutoskertoimet on laskettu noin 20–vuotisperiodeilta, jotta niihin sisältyisi sekä nopean että vähäisemmän alenemisen kausia. Eri vuosina laadittuja ennusteita vertailtaessa on otettava huomioon erot ennusteiden oletuksissa.

Ei relevanttia tilaston kohdalla.

Ei relevanttia tilaston kohdalla.

Suomen väestötilasto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) (ent. Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien) ylläpitämään väestötietojärjestelmään. Väestöennusteessa käytetään lähdeaineistona Tilastokeskuksen syntyneet, kuolleet ja muuttoliike -tilastoja sekä väestörakennetilastoa.

Tilastoa varten ei ole varsinaisesti tiedonkeruuta. Lähdeaineistoina käytettäviin tilastoihin tiedot saadaan DVV:n Väestötietojärjestelmästä.

Tilastoa varten ei ole varsinaisesti tiedonkeruuta. Lähdeaineistoina käytettävät tilastot ovat vuositilastoja.

Validointi on tehty jo lähdetilastoaineistoja laadittaessa.

Tilastokeskus

Väestö- ja elinolotilastot

Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta 24.1.1992/48).
 

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Väestöennuste on johdettua tietoa. Se ei sisällä yksilötietoja, mikä edellyttäisi tietosuojausta.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Ei ole relevantti tilaston osalta.

Vuoteen 1972 saakka kunnittaiset väestöennusteet julkaistiin Tilastollisia tiedonantoja –sarjassa, sitten vuoteen 1985 saakka Tilastotiedotus VÄ –sarjassa, ja sen jälkeen ne on julkaistu SVT Väestö –sarjassa. Kuntien ikäryhmittäiset ennusteluvut julkaistiin erillisenä niteenä vuoden 1969 ennusteesta, myöhemmistä ennusteista sai kunnittaisia ikärakennetietoja valokopioina. 1990-luvulla tietoja toimitettiin etupäässä Excel-taulukkoina. Vanhoja kunnittaisia ennustetiedostoja ei ole säilytetty. Vuosina 2001, 2004, 2007, 2009, 2012, 2015 ja 2018 laadituista väestöennusteista on saatavilla tietoja sähköisessä muodossa.

Uusimman ennusteen tiedot on saatavana veloituksetta Px-Web StatFin-tilastopalvelusta Internetistä http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaenn/?tablelist=true

Tilastosta on laadittu laatuseloste.

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Pääperiaatteena on, että Tilastokeskuksen tilastojulkistukset ja tilastotietokantapäivitykset julkistetaan arkipäivisin kello 8.00 internetissä. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet internetsivuille.

Tarkempi selostus mm. poikkeavista tavoista on löydettävissä "Tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa" osoitteessa http://stat.fi/org/periaatteet/julkistamisperiaatteet.html.