Väestörakenne: tilaston dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Tilaston perusjoukko
Tilastoyksikkö
Mittayksikkö
Viiteajankohta
Viitealue
Kattavuus
Ajallinen kattavuus
Väestötietoja on saatavilla vuodesta 1749 lähtien. Vuodesta 1865 lähtien on julkaistu seurakunnittaisia väestömääriä ja vuodesta 1920 kunnittaisia väestömääriä. Papiston kymmenvuotistauluista on saatavilla väestön ikä-, siviilisääty- ja kielitietoja seurakunnittain vuoteen 1940 asti. Kunnittain nämä tiedot ovat vuodesta 1950 kymmenvuosittain väestölaskentoihin perustuen. Vuosittain kunnittaisia väestön ikätietoja sekä siviilisääty- ja kielitietoja on saatavissa vuodesta 1970 alkaen.
Kunnittaisia väestötietoja on saatavilla vuosittain vuodesta 1972 lähtien StatFin-tilastotietokantapalvelusta. Väestötilastoja vuodesta 1750 lähtien on digitoitu pdf-muotoon Kansalliskirjaston Doria-palveluun:
Väestörakenne ja Väestönmuutokset -julkaisuja Doriassa
Väestölaskenta-julkaisuja Doriassa
Jakelutiheys
Käsitteet
Ikä
Ikää on käytetty myös apumuuttujana. Esim. työvoimaan voivat kuulua vain 15-74 -vuotiaat.
Imeväiskuolleisuus
1 000:lla, saadaan luku ilmaistuna promilleina.
Kaupunki-maaseutu
kuntarajoihin perustuva kaupungin ja maaseudun erottelu sekä maaseudun
kolmijako. Luokituksen on laatinut Suomen ympäristökeskus yhdessä
Oulun Yliopiston Maantieteen laitoksen kanssa.
Tarkastelun pohjana on paikkatietoaineisto, jossa maa on jaettu
250 x 250 metrin ruudukkoon ja jokainen ruutu on luokiteltu johonkin
seitsemästä kaupunki- ja maaseutualueluokasta. Perustuu vuoden 2018 tilanteeseen.
Kaupunkialueet:
Kaupunkiseutujen keskustaajamia ovat yli 15 000 asukkaan taajamat.
Näihin rajataan ydinkaupunkialue, joka jakautuu ulompaan ja sisempään
kaupunkialueeseen. Ydinkaupunkialueen ympärille rajataan kaupungin kehysalue.
1. Sisempi kaupunkialue
Kaupunkien tiivis yhtenäinen tehokkaasti rakennettu alue.
2. Ulompi kaupunkialue
Sisemmän kaupunkialueen reunasta yhtenäisesti jatkuvan
taajamarakenteen reunalle ulottuva kaupunkimaisen tehokkuuden alue.
3. Kaupungin kehysalue
Kaupunkiin välittömästi kytkeytyvä osa kaupungin ja maaseudun välivyöhykkeestä.
Maaseutualueet:
Maaseutualueet rajataan kaupunkien kehysalueiden ulkopuolelle.
Kaupungin ja maaseudun raja ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, joten
luokitus huomioi joustavasti näiden välivyöhykkeen, jota voidaan
tarkastella omana kokonaisuutena esimerkiksi yhdistämällä kaupunkien
kehysalue ja kaupunkien läheinen maaseutu.
4. Maaseudun paikalliskeskukset
Suurempien kaupunkialueiden ulkopuolella sijaitsevat taajamakeskukset,
pikkukaupungit ja isot kirkonkylät.
5. Kaupungin läheinen maaseutu
Maaseutumainen alue, joka on toiminnallisesti ja fyysisesti lähellä kaupunkialueita.
6. Ydinmaaseutu
Intensiivistä maankäyttöä ja/tai paikallistasolla elinkeinorakenteeltaan monipuolista
suhteellisen tiiviisti asuttua maaseutua.
7. Harvaan asuttu maaseutu
Harvaan asuttua aluetta, jossa toiminnoiltaan monipuolisia keskittymiä ei ole
tai ne ovat pieniä ja sijaitsevat etäällä toisistaan. Alueen maa-alueesta suurin
osa on metsää.
Linkki Suomen ympäristökeskuksen kaupunki-maaseutuluokituskäsikirjaan https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/315440/SYKEra_21_2020_Kaupunki_maaseutu_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Keskiväkiluku
Kokonaismuutos
Osa-alue (kunnan)
Osa-aluejako on hierarkkinen kolmitasoinen luokitus, jossa on 1-numeroinen suuraluetaso, 2-numeroinen tilastoaluetaso ja 3-numeroinen pienaluetaso. Osa-alueet numeroidaan juoksevasti käyttäen näitä kolmea hierarkkista tasoa. Kuusinumeroinen osa-alukoodi on sidottu kolminumeroiseen kuntakoodiin, joten kokonaisuudessaan osa-aluekoodi on yhdeksän merkin mittainen.
Rekisteröity parisuhde
(laki rekisteröidystä parisuhteesta 9.11.2001/950). Samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat voineet 1.3.2002 lähtien rekisteröidä parisuhteensa. Parisuhteen rekisteröi siviilivihkimisen toimittamiseen oikeutettu viranomainen. Rekisteröity parisuhde purkautuu, kun parisuhteen toinen osapuoli kuolee tai julistetaan kuolleeksi tai parisuhde puretaan tuomioistuimen päätöksellä.
Mahdollisuus rekisteröidä parisuhde Suomessa päättyi helmikuun viimeinen päivä 2017 (laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain muuttamisesta 250/2016). Maaliskuun alusta lähtien 2017 samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat voineet solmia avioliiton (156/2015). Rekisteröity parisuhde purkautuu, kun parisuhteen toinen osapuoli kuolee tai julistetaan kuolleeksi taikka parisuhde puretaan tuomioistuimen päätöksellä.
Avioliittolain muutoksen myötä Suomessa rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat muuttaa parisuhteensa avioliitoksi tekemällä sitä koskevan yhteisen ilmoituksen Digi- ja väestötietovirastolle. Rekisteröity parisuhde jatkuu avioliittona siitä päivästä, jona maistraatti on saanut ilmoituksen. Tilastossa ilmoituksella avioliitoiksi muuttuneita rekisteröityjä parisuhteita ei lasketa vuositilastoon solmituiksi avioliitoiksi.
Sukupuoli
Suomalaistaustainen
Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.
Ks. syntyperä-muuttujan määrittelystä tarkemmin: *<*a href="http://tilastokeskus.fi/meta/kas/syntypera_ja_ta.html"*>* syntyperä ja taustamaa.*<*/a*>*
Syntyperä ja taustamaa
Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmään ei ole viety ennen vuotta 1964 kuolleiden henkilöiden tietoja. Suomen väestössä on vajaat 900 000 Suomessa syntynyttä henkilöä, joiden kummankaan vanhempien syntymävaltiota ei tiedetä, koska näiden henkilöiden vanhemmat ovat kuolleet ennen Väestötietojärjestelmän perustamista. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Suomalaistaustaisia ovat myös kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.
Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole Väestötietojärjestelmässä tietoa.
Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio. Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, ja joiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia, taustamaa on tuntematon.
Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta adoptiovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.
Taajama
Taustamaa
Digi- ja väestötietoviraston Väestötietojärjestelmään ei ole viety ennen vuotta 1964 kuolleiden henkilöiden tietoja. Suomen väestössä on vajaat 900 000 Suomessa syntynyttä henkilöä, joiden kummankaan vanhempien syntymävaltiota ei tiedetä, koska näiden henkilöiden vanhemmat ovat kuolleet ennen Väestötietojärjestelmän perustamista. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Suomalaistaustaisia ovat myös kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.
Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole Väestötietojärjestelmässä tietoa.
Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio. Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, ja joiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia, taustamaa on tuntematon.
Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.
Ulkomaalaistaustainen
Väestö
Väestö
Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.
Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön.
Väkiluku
Väkiluvun muutos
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Väestötietojärjestelmää on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Näiden oikeellisuudesta kertoo väestötietojärjestelmästä tehty osoitteiden luotettavuustutkimus.
Digi- ja väestötietovirasto on teettänyt Tilastokeskuksella otantatutkimuksia osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 10 000 hengeltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 prosentilla tieto oli oikein. Tutkimuksen kato oli 16,9 prosenttia. Kadon osalta osoitteet pyrittiin tarkistamaan muista lähteistä. Katoon kuuluvista henkilöistä 92,3 prosentilla osoite pystyttiin toteamaan oikeaksi, 5,9 prosentilla vääräksi ja 1,8 prosentilla tietoa ei voitu tarkistaa. Jos oletetaan kaikkien kadossa olleiden tarkistamatta jääneiden tiedot vääriksi, olisi lopullinen oikeiden osoitteiden osuus 98,1 prosenttia.
Väestötietojärjestelmästä saadusta vuoden 2019 lopun väestöaineistosta on selvitysten jälkeen poistettu todennäköisesti ulkomaille muuttaneina 15 555 henkilöä. Henkilöt ovat pääosin ulkomaiden kansalaisia, joiden osoite on tuntematon ja jotka eivät ole vuosien 2017–2018 välisenä aikana saaneet palkkatuloa, pääomatuloa, yrittäjätuloa, työttömyystukea, eläketuloa, toimeentulotukea tai sairausvakuutuksen korvauksia.
Oikea-aikaisuus
Täsmällisyys
Vertailukelpoisuus
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Ajallinen vertailukelpoisuus
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Sisäinen yhtenäisyys
Tilastokeskuksen muissa tilastoissa pohjatietona väestön osalta käytetään väestötilaston aineistoja. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot täsmäävät väestötietojen suhteen. Väestön määrästä tuotetaan myös ennakkotilastoa. Ennakkotilaston luvut poikkeavat lopullisesta tilastosta, koska ennakkotilastossa väestönmuutostapahtumien odotusaika on lyhyempi.
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Tiedonkeruumenetelmä
Tiedonkeruun tiheys
Menetelmät
Tiedon käsittely
Väestötietojärjestelmästä saadusta vuoden 2019 lopun väestöaineistosta on elonmerkkiselvitysten jälkeen poistettu todennäköisesti ulkomaille muuttaneina 15 555 henkilöä. Henkilöt ovat pääosin ulkomaiden kansalaisia, joiden osoite on tuntematon ja jotka eivät ole vuosien 2017–2018 välisenä aikana saaneet palkkatuloa, pääomatuloa, yrittäjätuloa, työttömyystukea, eläketuloa, toimeentulotukea tai sairausvakuutuksen korvauksia.
Aineiston/datan validointi
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Organisaatioyksikkö
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietosuojaperiaatteet
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Tietosuojakäytänteiden mukaisesti tiedon jakelussa alueittain noudatetaan karkeistussääntöjä, mikäli taulukossa on arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Tällöin alle raja-arvon jääviä lukumääriä ei ilmoiteta tai niitä ei jaeta arkaluonteisen muuttujan luokkiin.
Tilastolain mukaan tutkimuskäyttöön luovutettava aineisto on muokattava muotoon, josta tilastoyksiköitä ei voida tunnistaa suoraan tai välillisesti. Välillisen tunnistamisen estämiseksi on tunnistamisen kannalta keskeisiä muuttujia muokattava tilanteeseen sopivilla tilastollisilla tietosuojamenetelmillä.
Otoksen luovuttaminen kokonaisaineiston sijaan toimii keskeisimpänä tietosuojamenetelmänä.
Tilastokeskuksessa on otannan lisäksi käytetty aineistoa rajoittavista menetelmistä mm. muuttujien luokittelun karkeistamista, muuttujien poistamista tai yksittäisen yksikön saamien muuttujan arvojen peittämistä.
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tietojen jakaminen
Tilastot ovat julkistuksen jälkeen saatavilla StatFin-tilastotietokannasta. Lisäksi saatavilla on maksullisena palveluna tilastoja maksullisista tietokannoista sekä toimeksiantoina.
Saatavuus ja selkeys
Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
Tietojen revisioitumislinjaukset
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Laadunvarmistus
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.
Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?
Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.
Siirry arkistosivuille