Velkaantumistilasto kuvaa yksityisten henkilöiden ja asuntokuntien velkoja. Tilaston perusaineisto on poimittu verohallinnon tietokannasta ja yhdistetty tulonjaon kokonaistilaston tietoihin. Verottaja saa tiedot luotoista ja koroista lainatyypeittäin rahoituslaitosten ja muiden luotonantajien vuosi-ilmoituksilta. Tulonjaon kokonaisaineisto on koko väestön kattava rekisteriaineisto, jonka kaikki tiedot kerätään hallinnollisista rekistereistä. Rekisteriyhdistelyt tehdään henkilötunnuksen avulla. Velkaantumistilasto ilmestyy ainoastaan verkkojulkaisuna. Tilastojulkaisussa kuvataan asuntokuntien ja henkilöiden velkaantumista sukupuolen, iän, perhetyypin ja eri aluetasojen mukaan.

Velkaantumistilaston kohdeperusjoukko on Suomen asuntoväestö tilastovuoden lopussa (31.12.). Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat, osoitteettomat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat).

Ks. tulonjakotilaston kokonaisaineiston perusjoukko.

Velkaantumistilaston tilastoyksiköitä ovat yksityinen henkilö ja asuntokunta. Suurin osa tarkasteluista tehdään asuntokuntatasolla, mutta esimerkiksi tietokantataulukoissa on myös henkilötason tietoja.

Tilaston perusaineisto on poimittu verohallinnon tietokannasta ja yhdistetty tulonjaon kokonaistilaston tietoihin. Verottaja saa tiedot luotoista ja koroista lainatyypeittäin rahoituslaitosten ja muiden luotonantajien vuosi-ilmoituksilta. Tulonjaon kokonaisaineisto on koko väestön kattava rekisteriaineisto, jonka kaikki tiedot kerätään hallinnollisista rekistereistä. Rekisteriyhdistelyt tehdään henkilötunnuksen avulla.

Velkaantumistilastossa käytettyjä mittayksiköitä ovat euro, prosentti (velkaantumisaste, asuntokuntien osuus) ja asuntokuntien tai henkilöiden määrä.

Velkaantumistilaston rahamääräisten tietojen reaaliarvojen perusvuotena on tarkasteltava tilastovuosi. Muuntamisessa käytetään elinkustannusindeksiä, jonka perusajankohta on 1951:10=100.

Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.

Aineisto kattaa suomalaiset asuntokunnat. Aluetasoja, joilla tietoja tarkastellaan ovat koko maa, suuralue (NUTS2-luokitus), maakunta (NUTS3-luokitus) ja kunta.

Velkaantumistilaston aineisto on kokonaan rekisteripohjainen koko väestön kattava aineisto henkilöiden ja asuntokuntien veloista. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat, osoitteettomat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat).

Mukana ei ole huoltokonttorien ja muiden yleisimpien luotonantajien tietoja lainoista, joiden käyttötarkoitus on muu kuin asuntovelka tai valtion tai Ahvenanmaan maakuntahallituksen takaama opintovelka ja joiden velkapääoma on enintään 1700 euroa.

Vuonna 2012 muiden velkojen määrittely muuttui siten etteivät ne enää sisällä rahoituslaitosten myöntämiä ns. jatkuvia luottoja (ks. tarkemmin käsitteet ja määritelmät). Muutos vaikuttaa paitsi muiden velkojen määrään ja velallisten lukumääriin myös velkojen kokonaissummaan ja keskimääräisiin velkoihin. Vuodesta 2015 lähtien ei opintovelkoja enää saada eritellysti, vaan ne sisältyvät muihin velkoihin. Velkaantumistilaston asuntovelkoihin eivät sisälly taloyhtiölainat, jotka ovat mukana rahoitustilinpidon asuntoveloissa.

Velkaantumistilaston aikasarja-aineisto kattaa vuodet 2002–2022.

Velkaantumistilastosta on vertailukelpoinen aikasarja-aineisto vuosilta 2002–2011. Vuonna 2012 muiden velkojen määrittely muuttui siten etteivät ne enää sisällä rahoituslaitosten myöntämiä ns. jatkuvia luottoja. Muutos vaikuttaa paitsi muiden velkojen määrään ja velallisten lukumääriin myös velkojen kokonaissummaan ja keskimääräisiin velkoihin. Vuodesta 2015 lähtien ei opintovelkoja enää saada eritellysti, vaan ne sisältyvät muihin velkoihin.

Velkaantumistilaston tiedot julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Edellisvuoden velkatiedot julkaistaan noin puoli vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen, tavallisesti kesäkuussa. Tässä julkaisussa ei ole vielä mukana velkaantumisasteita, jotka saadaan myöhemmin tulotietojen valmistuttua. Velkaantumisasteilla täydennetyt velkatiedot julkaistaan noin vuosi tilastovuoden päättymisestä, tavallisesti joulukuussa.

Velkaantumistilaston aineisto saadaan kokonaan hallinnollisista rekistereistä. Tällöin tilaston laatuun vaikuttavia virhelähteitä ovat virheet lähdeaineistoissa sekä aineistojen käsittelyyn liittyvät virheet. Virheitä tai puutteita lähdeaineistoissa voi syntyä esimerkiksi tietojärjestelmämuutosten yhteydessä. Toisaalta muutokset verotuksessa heijastuvat verottajalta saatavaan aineistoon ja virheitä voi syntyä, jos muutoksia ei asianmukaisesti huomioida aineiston jatkokäsittelyssä.

Mahdollista harhaa voidaan arvioida vertaamalla aineistosta laskettuja tunnuslukuja ja niiden jakaumia vastaaviin lukuihin ja jakaumiin edellisvuosilta. Vertailua voidaan tehdä myös eri lähteistä saatujen vastaavien tunnuslukujen kesken, esimerkiksi Verohallinnon tilastointipalvelussa tuotettuihin lukuihin vertaamalla.

 

Tilastovuoden tiedot julkaistaan noin puoli vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Velkaantumistilaston kohdeperusjoukon tulotiedot saadaan vasta myöhemmin, ja niillä täydennetyt velkatiedot (mukaanlukien velkaantumisasteet) julkaistaan noin vuosi tilastovuoden päättymisestä.

Velkaantumistilaston ns. ennakkotiedot (eli tiedot ilman velkaantumisastetta) julkaistaan noin puoli vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen.

Velkaantumistilaston tiedot toimitetaan täsmällisesti julkistamiskalenterissa etukäteen ilmoitettuina julkistuspäivinä.

Velkaantumistilaston tietoja voidaan yhdistellä muihin rekisteri- ja surveyaineistoihin. Näin tehdään esimerkiksi tulonjakotilastossa ja kotitalouksien varallisuustutkimuksessa.

Velkaantumistilastosta on vertailukelpoinen aikasarja-aineisto vuosilta 2002–2011. Vuonna 2012 muiden velkojen määrittely muuttui siten etteivät ne enää sisällä rahoituslaitosten myöntämiä ns. jatkuvia luottoja (ks. tarkemmin käsitteet ja määritelmät). Muutos vaikuttaa paitsi muiden velkojen määrään ja velallisten lukumääriin myös velkojen kokonaissummaan ja keskimääräisiin velkoihin. Vuodesta 2015 lähtien ei opintovelkoja enää saada eritellysti, vaan ne sisältyvät muihin velkoihin. Aikasarja on vertailukelpoinen vuodesta 2012 lähtien (pl. opintovelat eriteltynä).

Velkaantumistilaston käyttämät tulotiedot ovat samoja tulonjakotilaston kanssa, ja toisaalta tulonjakotilastossa käytetään samaa vuosi-ilmoitusaineistoa, joka on muodostettu velkaantumistilastoa varten.

Velkaantumistilasto perustuu koko asuntokuntaväestön kattavaan aineistoon, joten se täydentää otosaineistoista (tulonjakotilaston otosaineisto, varallisuustutkimukset) tai makrotason luottokantatilastoista saatavaa kuvaa velkojen määristä ja jakautumisesta velkalajeittain ja asuntokunta- tai kotitaloustyypeittäin.

Tietoja kotitaloussektorin veloista julkaistaan myös mm. Tilastokeskuksen rahoitustilinpidossa ja Suomen Pankin rahoitusmarkkinatilastoissa. Määrittely- ja käsite-erojen vuoksi näiden tiedot voivat poiketa toisistaan. Rahoitustilinpidon kotitaloussektorin velkoihin kuuluvat myös asunto-osakeyhtiöiden osakaslainat, jotka velkaantumistilastosta puuttuvat. Rahoitustilinpitoon perustuen kansantalouden tilinpito julkaisee kotitaloussektorin velkaantumisasteita. Ne poikkeavat velkaantumistilastossa julkaistuista paitsi velka-, myös tulokäsitteen osalta.

 

Tietoja kotitaloussektorin veloista julkaistaan myös Tilastokeskuksen rahoitustilinpidossa. Määrittely- ja käsite-erojen vuoksi näiden tiedot voivat poiketa toisistaan. Rahoitustilinpidon kotitaloussektorin velkoihin kuuluvat myös asunto-osakeyhtiöiden osakaslainat, jotka velkaantumistilastosta puuttuvat. Rahoitustilinpitoon perustuen kansantalouden tilinpito julkaisee kotitaloussektorin velkaantumisasteita. Ne poikkeavat velkaantumistilastossa julkaistuista paitsi velka-, myös tulokäsitteen osalta.

Velkaantumistilaston kaikki tiedot ovat peräisin hallinnollisista rekistereistä.

Velkaantumistilaston tiedot veloista ja koroista perustuvat Verohallinnon tietojärjestelmästä poimittuun vuosi-ilmoitusaineistoon. Luotto- ja rahoituslaitokset, huoltokonttorit, työnantajat, valtio, kunnat, vakuutus- ja eläkelaitokset ja vakuutusyhtiöt jättävät verohallinnolle vuosi-ilmoitukset verovelvollisten lainoista ja luotollisista shekkitileistä (ei limiitti), niiden käyttötarkoituksesta ja maksetuista koroista. Vuosi-ilmoituksissa lainakohtaiset laina- ja korkotiedot koskevat luonnollisten henkilöiden (ml. elinkeinonharjoittajat, maa- ja metsätalouden harjoittajat) ja kuolinpesien lainoja 31.12. Velallisia voivat olla myös ulkomaalaiset. Mukana ei ole huoltokonttorien ja muiden yleisimpien luotonantajien tietoja lainoista, joiden käyttötarkoitus on muu kuin asuntovelka tai valtion tai Ahvenanmaan maakuntahallituksen takaama opintovelka ja joiden velkapääoma on enintään 1700 euroa. Asuntovelkoihin eivät sisälly taloyhtiölainat, jotka ovat mukana rahoitustilinpidon asuntoveloissa.

Velkaantumistilaston asuntokunta-, luokittelu - ja tulotiedot saadaan tulonjaon kokonaistilastosta. Tilaston kohdeperusjoukon muodostavat asuntokunnat eli ns. asuntokuntaväestö. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat, osoitteettomat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat).

Velkaantumistilaston kaikki lähdeaineistot saadaan hallinnollisista rekistereistä. Verohallinto toimittaa Tilastokeskukselle sopimuksen mukaisesti vuosi-ilmoitusaineiston vuosittain. Tulonjaon kokonaistilaston aineiston keruu on kuvattu kyseisen tilaston dokumentaatiossa.

Verohallinnon vuosi-ilmoitusaineisto kerätään ja toimitetaan Tilastokeskukselle vuosittain. Tulonjaon kokonaistilaston aineisto kerätään vuosittain.

Verohallinto toimittaa Tilastokeskukselle vuosittain velkaantumistilaston perusaineistona käytettävät velka- ja korkotiedot. Tilastoa varten velkatiedot yhdistetään tulonjaon kokonaistilastosta poimittuun aineistoon, josta saadaan tilastossa tarvittavat asuntokunta-, luokittelu- ja tulotiedot. Yhdistäminen tehdään henkilötunnuksen avulla.

Velkaantumisaineisto muodostetaan erikseen henkilö- ja asuntokuntatasoisena. Muodostettuja aineistoja käytetään velkaantumistilaston henkilö- ja asuntokuntatason aikasarjojen päivittämiseen. Päivitetystä  aikasarja-aineistosta ajetaan tietokantataulukot ja muut julkaistavat tiedot.

Velkaantumistilasto julkaistaan kaksi kertaa vuodessa, joista ensimmäinen julkistus on ns. ennakollinen ja toinen ns. lopullinen. Erona on, että ensimmäisen julkistuksen aikaan tulonjaon kokonaistilaston tulotiedot eivät ole vielä saatavilla. Tuotantoprosessiin tämä vaikuttaa niin, että ennakollisessa julkistuksessa aineistossa ei ole mukana tulotietoja eikä näin ollen velkaantumisasteita voida vielä laskea, kun lopullisessa julkistuksessa tulotiedoilla täydennetystä aineistosta voidaan laskea ja julkaista myös velkaantumisasteisiin liittyviä tietoja.

Velkaantumistilaston velka- ja korkotiedot saadaan Verohallinnolta.

Velkaantumistilaston asuntokunta-, luokittelu- ja tulotiedot saadaan tulonjaon kokonaistilastosta. Niiden muodostukseen liittyvät prosessit on kuvattu tulonjaon kokonaistilaston dokumentaatiossa.

Verohallinnon velka- ja korkotiedot saapuvat tiedostona, jossa erillisillä luotoilla on oma tietue. Aineisto yhdistetään henkilötason tiedostoksi sas-ohjelmassa, joka myös tuottaa aineistosta tunnuslukuja velkalajeittain aineiston tarkistuksia varten.

Velkaantumistilaston aikasarjat muodostetaan siten, että velkatiedot yhdistetään tulonjaon kokonaistilastosta poimittuun aineistoon sas-ohjelmassa. Aikasarjat muodostetaan sekä henkilö- että asuntokunta-aineistoille. Lopuksi aikasarjojen rahamääräiset tiedot (velat, korot, käytettävissä olevat tulot) deflatoidaan tilastovuoden rahaksi erillisessä sas-ohjelmassa.

Velkatiedot saadaan tulotietoja aiemmin, joten saman vuoden tiedot ajetaan kahdesti: uusinta tilastovuotta seuraavan vuoden kesäkuussa ilman velkaantumisasteita (ns. ennakkotiedot) ja joulukuussa velkaantumisasteella täydennettynä (ns. lopulliset tiedot). 

Julkaistaviin tietokantataulukoihin tarvittavat datat koostetaan aikasarja-aineistoista sas-ohjelmissa ja tiedot ajetaan taulukoiksi px-pro-makrolla.

Velkaantumistilastossa käytettävää veroaineistoa käytetään myös tulonjakotilastossa, joten aineistoa tarkistetaan sekä velkaantumis- että muiden tilastojen näkökulmasta. Aineistosta lasketaan muuttujien jakaumatietoja ja vertaillaan edellisten vuosien vastaaviin. Poikkeavien havaintojen kohdalla voidaan yksilötason tarkastelussa hyödyntää apuna tulonjakotilaston tietoja.

Velkaantumistilaston tietoja voidaan verrata koko maan tasolla Tilastokeskuksen rahoitustilinpidon ja Suomen Pankin rahoitusmarkkinatilaston tietoihin. Lisäksi vertailussa voidaan hyödyntää Verohallinnon tilastointipalvelun tuottamia tietoja.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EUmaiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Velkaantumistilaston perusjulkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilötietojen suojausohjeita. Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Velkaantumistilaston osalta tämä tarkoittaa sitä, ettei julkaistavista tiedoista tule olla mahdollista tunnistaa yksittäistä asuntokuntaa tai henkilöä.

Velkaantumistilaston julkaisut sisältävät kuvioita ja taulukoita sekä StatFin-tietokantataulukoita. Julkaisutaulukot eivät juuri vaihtele muodoltaan julkaisusta toiseen ja sisältävät varsin yleiselle tasolle aggregoitua tietoa. Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia.

Velkaantumistilaston kesäkuun perusjulkaisussa on kahdeksan ja joulukuun perusjulkaisussa seitsemän StatFin-taulukkoa. Taulukoiden luokituksia on pyritty karkeistamaan siten, että tietosuojaongelmat pystyttäisiin välttämään. Tämän lisäksi lukumäärätiedot tarkistetaan ja niistä luokista, joissa on kynnysarvon alle jäävä määrä asuntokuntia, peitetään tarvittaessa kaikki määrätiedot.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Velkaantumistilastoa varten koostettua aineistoa käytetään myös tulonjakotilastossa.

Velkaantumistilaston tietoja voidaan julkaista myös artikkeleina ja blogeina (Tieto&Trendit) sekä sosiaalisessa mediassa, mm. Tilastokeskuksen Twitter-tilillä.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Velkaantumistilaston kotisivu löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta Työ, palkat ja toimeentulo -aihealueen alta: https://www.stat.fi/tilasto/velk. Keskeiset tulokset julkaistaan julkistuspäivämäärinä kotisivulla. Julkistuksen yhteydessä jaettu tieto on julkistustiedotteen ja katsausten (html ja pdf), liitetaulukoiden (html) ja StatFin-tietokantataulukoiden (PxWeb) muodossa.

Yksikkötason aineiston tilaajan täytyy tehdä käyttölupahakemus Tilastokeskuksen tutkijapalveluihin, ja vasta hakemuksen hyväksymisen jälkeen aineisto voidaan luovuttaa tilaajan käyttöön. 

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Velkaantumistilasto perustuu koko asuntokuntaväestön kattavaan aineistoon, joten sillä voidaan kuvata asuntokuntien velkoja ja niiden jakautumista luotettavasti myös pienemmissä väestöryhmissä, esimerkiksi aluenäkökulmasta. Tilasto täydentää siten otosaineistoista (Tulonjakotilasto, Varallisuustutkimukset) tai makrotason luottokantatilastoista saatavaa kuvaa velkojen määristä ja jakautumisesta velkalajeittain ja asuntokunta- tai kotitaloustyypeittäin.

Laadun arviointi, ks. SVT-laatukriteerit ja laatuselostesuositus.

 

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.