Kansantalouden tilinpidossa yleensä viiteajankohtana on kalenterivuosi vuositilinpidossa ja vuosineljännes neljännesvuositilinpidossa. 

Kansantalouden tilinpito kuvaa koko taloutta. Kaikkien talousyksiköiden keskeinen taloudellisen mielenkiinnon kohde on kyseisen maan alueella. 

Lisäksi useita alaluokkia on käytössä. Kaksi tärkeintä alaluokitusta liittyvät institutionaalisiin sektoreihin ja NACE Rev. 2 mukaisiin toimialaluokkiin. Kaikkien alaluokkien tulee olla kattavia. 

On hyvän käytännön mukaista, että kansantalouden tilinpidolle on määritelty julkaisupäivät etukäteen ja että nämä julkaisupäivät myös toteutuvat. 

Kansantalouden tilinpidon tietojen Eurostat-raportoinnin tulisi tapahtua täsmällisesti ESA 2010 -lähettämisohjelman määrääminä ajankohtina tai niitä ennen. 

Tilastokeskus toimittaa tietoja Eurostatille usein ennen lähettämisohjelman määräämiä viimeisiä ajankohtia. 

Revisiot tulisi nähdä jatkuvana prosessina kehittää kansantalouden tilinpidon tietojen laatua, kun parempia lähdeaineistoja ja laadintamenetelmiä otetaan käyttöön. Revisioista kertovan metadatan saatavuus on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää kansantalouden tilinpidon tietojen sisältöä ja eri ajanhetkinä päivittyneiden tietojen eroja. Tämän vuoksi tarvitaan tietoa eri ajanhetkinä julkaistujen tilinpidon tietojen päivitysten syistä ja luonteesta (esimerkiksi uusien lähdeaineistojen saatavuudesta tai uusista menetelmistä) sekä määrällistä ja laadullista arviota muutosten kokoluokasta ja suunnasta.  

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston tiedot päivittyvät myös esimerkiksi bruttokansantuotteen muuttuessa (veroaste muuttuu).

Kansantalouden tilinpidon tilijärjestelmässä eri osa-alueet ovat keskenään yhtenevät: vuosi- ja neljännesvuositilinpito, julkisen sektorin tiedot, reaalisektoritilit, rahoitustilit, aluetilinpito, tarjonta- ja käyttötaulukot. Käytännössä tietojen täydellinen yhtenevyys kaikkina ajanhetkinä voi kuitenkin olla mahdottomuus ja tilapäisiä eroja ilmenee. Erot johtuvat useimmiten eri osa-alueiden erilaisista julkistusviiveistä.

Perustilastoja, kuten yritysten rakenne- ja suhdannetilastoja sekä työvoimatutkimusta, käytetään laajasti kansantalouden tilinpidon lähdetietoina. Kuitenkaan perustilastojen ja kansantalouden tilinpidon tiedot eivät usein ole yhtenevät. Merkittävimpänä syynä ovat erilaiset käsitteet tai määritelmät sekä erot tietojen kattavuudessa. Myös maksutase on kansantalouden tilinpidon tärkeä lähde. Maksutaseen BPM6-manuaalin mukaiset määritelmät ja kattavuus ovat täysin yhtenevät kansantalouden tilinpidon ESA 2010 -määritelmien kanssa. Näin ollen maksutaseen muuttujat ovat täysin yhtenevät vastaavien kansantalouden tilinpidon muuttujien kanssa. 

Kansantalouden tilinpidon eri osa-alueiden väliset erot koskevat vain viimeisiä havaintoja ja johtuvat laadinta- ja toimitusaikataulujen erilaisista viiveistä. Tämä yhtenevyys koskee myös maksutasetta. Maksutaseen sekä kansantalouden tilinpidon tuotantojärjestelmät on integroitu ja tiedot ovat yhtenevät vuodesta 2019 alkaen ja rahoitustilinpidon osalta vuodesta 2020. 

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston tiedot tulevat yleensä muiden tilastojen tuotannon ohessa ja liittyvät niistä tehtyihin sopimuksiin. Yksittäisiä lukuja saadaan julkisista lähteistä tai viranomaisilta tiedustelemalla.

Tietolähteet, menetelmät ja laadintatekniikat ovat maakohtaisia, mutta niitä olisi käytettävä siten, että ESA 2010 -määritelmät ja käsitteet täyttyvät. Kansantalouden tilinpidon laadintaan löytyy sekä yleisellä että tarkemmalla tasolla ohjeistusta. Katso lisätietoja kohdasta Menetelmädokumentointi. 

Tietojen validoinnin tarkoituksena on varmistaa, että valittava tietosisältö on käynyt läpi hyväksynnän. Se on keskeinen tehtävä kaikilla tilastotieteen aloilla ja erityisen tärkeä kansantalouden tilinpidossa, jonka tietoja käytetään taloudellisen analyysin ja poliittisen päätöksenteon tueksi.

Eri lähteistä saatujen tietojen vertailu on olennainen osa kansantalouden tilinpidon kokoamista. Kansantalouden tilinpidossa käytettävät lähdetiedot käyvät läpi usean tarkistuskierroksen Tilastokeskuksella. 

Dataa validoidaan horisontaalisesti ja vertikaalisesti laadinnan ja raportoinnin yhteydessä. Alijäämä- ja velkalukujen laatuun kohdistuu tarkkaa seurantaa EU:n komission taholta ja tämä kohdistuu osaltaan myös verolukuihin. Jokaisen tietojen toimituksen yhteydessä EU:n komissiolle Eurostat tarkistaa jäsenmaiden tietoja noin kolmen viikon ajan ja tämän tarkistusprosessin yhteydessä tiedot saattavat myös päivittyä. Lisäksi OECD seuraa Revenue Statistics -tilastoon keräämänsä maittaisen verotiedon laatua.

Verot ja veronluonteiset maksut -tilasto on vuositilasto, eikä sen tietoja ole kausitasoitettu.

Kansantalouden tilinpidon laadintamenetelmä EU:ssa perustuu yleisesti EKT 2010 tilinpitojärjestelmään.  

Tämän lisäksi on tuotettu useita käsikirjoja kansantalouden tilinpidon laadinnan tueksi. Tärkeimpiä menetelmäkäsikirjoista ovat neljännesvuositilinpidon, aluetilinpidon, Eurostatin tarjonta-, käyttö- ja panos-tuotostaulukoiden sekä julkisen talouden alijäämää ja velan käsittelyn käsikirjat. Saatavana on myös ohjeita tietyistä aiheista, esim. laadintaohjeet maan arvon arviointiin, menetelmäkuvauksiin, sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan mittaamiseen ESA 2010 -järjestelmässä. 

Yllä olevat käsikirjat koskevat erityisesti EU:n kansantalouden tilinpidon tilastoja. Maailmanlaajuisia vastaavia on kuitenkin myös saatavana: SNA 2008, Quarterly National Accounts Manual (kansantalouden neljännesvuositilinpidon manuaali), Handbook on Input-Output Table Compilation and Analysis (panos-tuotostaulukon laatimisen ja analyysin käsikirja), Government Finance Statistics Manual (julkisen talouden tilastojen manuaali).  

Linkit verot ja veronluonteiset maksut -tilastoon liittyviin menetelmäselosteisiin aihealueittain/tilastoittain: 

- Vuositilinpito: Suomen bruttokansantulon menetelmäkuvaus; Kansantalouden tilinpidon historiallisten aikasarjojen kuvaus

-  Sektoritilit vuosittain -tilaston kuvaus

-  EDP: EDP inventory (Kuvaus Suomen julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkalaskelmissa käytetyistä menetelmistä) http://tilastokeskus.fi/til/jali/men.html 

- Julkiset tulot, menot ja pääaggregaatit: Eurostatin julkaisu

- Laki liiallisten alijäämien menettelystä 

Useita erillisiä lakeja, koskien usein luokituksia kuten: NACE Rev.2, CPA 2015, COGOG, COICOP, NUTS 2016. 

Eurostatin nettisivulla, osassa ‘National accounts’ ja Government finance and EDP’ on lisää Kansantalouden tilinpidolle relevantteja säädöksiä.

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston osalta kyseeseen tulee myös OECD. Tilastoalalla OECD kerää jäsenvaltioilta tutkimustyötä varten tarvitsemansa tiedot.

Tilastokielessä 'luottamuksellisella tiedolla' tarkoitetaan tietoja, joiden avulla tilastolliset yksiköt voidaan tunnistaa joko suoraan tai epäsuorasti ja sitä kautta paljastaa yksittäisiä tietoja. Sen määrittämiseksi, onko tilastollinen yksikkö tunnistettavissa, on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat keinot, joita kolmas osapuoli voi mahdollisesti käyttää tilastollisen yksikön tunnistamiseen. Vaikka kansantalouden tilinpidon tiedot ovat yleensä hyvin aggregoituja, saattaa aggregaattien alaerittelyissä ja/tai pienten talouksien alaerissä tämä olla mahdollista. Näissä tapauksissa olisi tehtävä toimenpiteitä, jotta erillisen tilastollisen yksikön tietoja ei paljasteta. Ohjeet, kuinka estää tiedon julkitulo, löytyvät englanninkielisestä Euroopan Komission käsikirjasta ”Handbook on Statistical Disclosure Control”. 

Lähetetyt tiedot merkitään joko 'N = ei saa julkaista ennen määräpäivää' tai 'F = vapaa'. 

Kansantalouden tilinpidon tiedot ovat keskeisiä taloustietoja, joita monet kansainväliset organisaatiot julkaisevat parantaakseen tietojen konsistenssia ja hyödyntääkseen synergiahyötyjä tietojen keräämisessä ja arvioinnissa. Inter-Agency Group on Economic and Financial Statistics (jossa oli edustajat Kansainvälisestä järjestelypankista, Euroopan keskuspankista, IMF:stä, OECD:stä ja Maailman pankista) teki vuonna 2016 aloitteen kansantalouden tilinpidon tietojen jaon parantamisesta osana G20 Data Gap Iniative -hanketta. 

Tiedot välitetään Eurostatin kautta muille kansainvälisille organisaatioille.  

Rahoitustilinpito neljännesvuosittain, maksutasetiedot sekä julkisyhteisöjen tilit toimitetaan suoraan myös EKP:lle. Verot ja veronluonteiset maksut -tilastoa vastaavat tiedot toimitetaan puolestaan suoraan OECD:lle kesäkuussa. Tiedot julkaistaan vuosittain OECD:n Revenue Statistics -julkaisussa.

Tilastojulkistusten ja muiden julkaisujen lisäksi kansantalouden tilinpidon tiedot voidaan julkaista sosiaalisessa mediassa. 

Kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen verkko- ja muut julkaisut ovat saatavilla myös englanniksi. 

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Kansantalouden tilinpidon tiedot ovat jatkuvan päivittämisen kohteena, koska uusia lähdeaineistoja tulee saataville koko ajan. Tämän tyyppistä jatkuvaa päivittymistä kutsutaan rutiinirevisioiksi ja niiden vuoksi sekä maiden että koko Euroopan kansantalouden tilinpidon tiedot päivittyvät. Harvemmin tehtäviä aikasarjakorjauksia aiheutuu merkittävistä muutoksista lähdeaineistoissa, luokituksissa tai menetelmissä. Esimerkiksi muutos ESA95-manuaalin mukaisista menetelmistä ESA 2010 -manuaalin menetelmiin aiheutti aikasarjakorjauksen niin jäsenmaiden tasolla kuin euroalueen ja EU:n tasolla.  

Kaksi työryhmää edisti ehdotuksia harmonisoidummista rutiinirevisioista ja aikasarjakorjauksista. DMES-ryhmän (Directors of macroeconomic statistics) ohjauksessa työskennellyt työryhmä edisti aikasarjakorjausten revisiopolitiikkaa, CMFB-ryhmän (Commitee on monetary, finance and balance of payments statistics) ohjauksessa työskennellyt työryhmä harmonisoitua rutiinirevisiopolitiikkaa.  

Viimeisin aikasarjatarkastus tehtiin Suomessa vuonna 2019.  

Tilastokeskuksella on revisiopolitiikka kansantalouden tilinpidolle:  

http://stat.fi/static/media/uploads/tup/kantilinpito/kansantalouden_tilinpidon_julkaisukaytanteet.pdf 

Kansantalouden tilinpidon luvut tuottavat keskeistä informaatiota talouspolitiikan seurantaan ja päätöksentekoon, ennustamiseen, hallinnollisisiin tarkoituksiin, talouskehityksen tiedottamisesta suurelle yleisölle (suoraan tai epäsuorasti uutistoimistojen kautta) sekä taloudellisen tutkimukseen lähteeksi. 

Kansallisella tasolla valtiovarainministeriöt ja aluekehitysministeriöt, tiede- ja akateemiset yhteisöt sekä taloustutkijat ovat yleensä merkittävimpiä kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon tiedon käyttäjiä.  

Kansainvälisiä instituutioita voidaan pitää tilastovirastojen ”asiakkaina”. 

Kansantalouden tilinpidon tärkeys edellyttää, että laadunhallintaan ja laadunarviointiin sovellettavista menettelyistä on oltava saatavilla dokumentaatio. Esimerkkejä tällaisista asiakirjoista ovat kansantalouden tilinpidon laaturaportit ja -arviot sekä tietojen tarkentumisesta kertova analyysi.  

Suomessa laaturaportit ovat pakollisia kaikille tilastoille. Ne perustuvat kansalliseen käytäntöön ja ovat saatavilla kunkin tilaston verkkosivulta.

Kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon tietoihin tehdään useita ​​laaduntarkastuksia laadintaprosessin aikana, esim. etukäteen tehdyt (lähdetilastot), käynnissä olevat (tulokset), jälkikäteen tehdyt (käytetyt menetelmät) ja ulkoiset tarkastukset (Eurostat, Euroopan tai kansallinen tilintarkastustuomioistuin, IMF).