Valtion kuukausipalkat: tilaston dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Valtion kuukausipalkat kuvaa valtion budjettitalouden piirissä olevien virastojen kuukausipalkkaisten palkansaajien määriä ja palkkatasoa. Aineisto luokitellaan ammatin, toimialan, koulutusalan, koulutusasteen, sukupuolen ja iän mukaan.
Tiedot saadaan Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) ylläpitämästä Tahti-järjestelmästä. Tahti-aineisto sisältää kuukausitason palkkatietoja valtioon palvelussuhteessa olevista kuukausipalkkaisista henkilöistä. Tilastokeskukselle toimitetaan Tahti-järjestelmästä loka-, marras- ja joulukuun tiedot tilastointikäyttöön. Marraskuu on pääasiallinen tilastontikuukausi, jota täydennetään tarvittavilta osin loka- ja joulukuun tiedoilla.
Tilaston kuvaus
Valtion kuukausipalkat kuvaa valtion budjettitalouden piirissä olevien virastojen kuukausipalkkaisten palkansaajien määriä ja palkkatasoa.
Tilaston perusjoukko
Tilastoyksikkö
Mittayksikkö
Perusajankohta
Viiteajankohta
Viitealue
Kattavuus
Valtion palkkatilasto on kokonaisaineisto kattaen kaikki valtion budjettitalouden piirissä olevat palkansaajat.
Ajallinen kattavuus
Jakelutiheys
Käsitteet
Ammatti
Palkkatilastojen ammattinimikkeet perustuvat yksityisellä sektorilla Elinkeinoelämän keskusliiton työehtosopimusalojen ammatti- tai tehtävänimikkeistöön, Kirkon työmarkkinalaitoksen tehtävänimikkeistöön sekä Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön ammattinimikkeistöön. Kuntasektorilla ammatti- ja virkanimikkeet perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen luokituksen mukaiseen ammattinimikkeistöön. Valtiolla ammatti- tai virkanimike on nimittämiskirjan tai työehtosopimuksen mukainen ammatti- tai virkanimike.
Ammattiluokitus muodostetaan palkkatilastoissa ammattinimikkeistöstä ottamalla huomioon palkansaajan työnantajasektori, tutkinto sekä toimiala. Palkkarakennetilastossa ei julkaista alakohtaisia ammatti- tai virkanimikkeitä, vaan palkkarakenneaineistossa ammattia kuvaa ainoastaan ammattiluokitus.
Kokoaikainen
Palkkarakennetilastossa koko- ja osa-aikaisuuden erittely perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Tilastossa on kokoaikaisiksi määritetty ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta. Koko- ja osa-aikaisuutta ei ole pystytty määrittämään niille palkansaajille, joille ei ole tiedossa säännöllistä työaikaa. Tämä voi johtua joko tiedon ilmoittamatta jättämisestä tai siitä, että henkilön työaika vaihtelee. Julkisen sektorin opettajien koko- ja osa-aikaisuus on määritetty palvelussuhteen ehtojen mukaisesti. Ne yksityisen sektorin opettajat, joiden viikko-opetusvelvollisuus on vähintään 16 tuntia, on palkkarakennetilastossa määritelty kokoaikaisiksi.
Yksityisen sektorin palkkatilastot:
Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla kokoaikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Kokoaikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta.
Loppuosalle palkansaajista kokoaikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään kokoaikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi.
Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta.
Julkisen sektorin palkkatilastot:
Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä.
Työvoimakustannustutkimus:
Työvoimakustannustilastossa kokoaikainen on henkilö, jonka työaika on virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika.
Vrt. Osa-aikainen.
Kokonaisansio
Kokonaisansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta
- peruspalkka
- tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
- työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
- työaikalisät
- toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
- luontoisetujen verotusarvo
- lisä- ja ylityön ansio
- osin myös mahdolliset varallaolo-, päivystys- ja hälytyskorvaukset
- muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät
- (palkkarakennetilastossa lisäksi ei-tehdyltä työajalta maksettu palkka).
Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita.
Palkkatilastoissa on myös käsite kokonaisansio tulospalkkioiden kanssa.
Kokonaisansio on käytössä kaikissa palkkatilastoissa, mutta sen sisältö voi hieman vaihdella palkkatilastosta riippuen. Esimerkiksi yksityisen sektorin tuntipalkkatilastossa kokonaisansio sisältää säännöllisen tehdyn työajan ansion lisäksi sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat.
Vrt. Säännöllisen työajan ansio.
Kuukausipalkkainen
Osa-aikainen
Palkkarakennetilastossa koko- ja osa-aikaisuuden erittely perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Tilastossa on osa-aikaisiksi määritetty ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi. Koko- ja osa-aikaisuutta ei ole pystytty määrittämään niille palkansaajille, joille ei ole tiedossa säännöllistä viikkotyöaikaa. Tämä voi johtua joko tiedon ilmoittamatta jättämisestä tai siitä, että henkilön työaika vaihtelee. Julkisen sektorin opettajien koko- ja osa-aikaisuus on määritetty palvelussuhteen ehtojen mukaisesti. Ne yksityisen sektorin opettajat, joiden viikko-opetusvelvollisuus on vähemmän kuin 16 tuntia, määritellään palkkarakennetilastossa osa-aikaisiksi palkansaajiksi.
Yksityisen sektorin palkkatilastot:
Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla osa-aikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Osa-aikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi.
Loppuosalle palkansaajista osa-aikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään osa-aikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi.
Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta.
Julkisen sektorin palkkatilastot:
Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä.
Työvoimakustannustutkimus:
Työvoimakustannustilastossa osa-aikainen on henkilö, jonka työaika on lyhyempi kuin virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika.
Vrt. Kokoaikainen.
Palkansaaja
Palkkatilastoissa ei varsinaisesti erotella palkansaajia toimihenkilöihin tai työntekijöihin. Erottelu voidaan kuitenkin tehdä ammatin tai myös palkkausmuodon mukaan. Palkkatilastoissa ei lueta itselleen palkkaa maksavia yrittäjiä palkansaajiksi, sillä heidän ansionsa poikkeavat muiden samankaltaisten palkansaajien ansioista yleensä liian paljon. Palkkatilastoissa samalla palkansaajalla voi olla useita työsuhteita, jotka kuitenkin käsitellään tilastossa erillisinä palkansaajina.
Työvoimakustannustilastossa yrittäjät, jotka maksavat osankaan ansiostaan itselleen palkkana, luetaan palkansaajiin.
Palvelussuhteen luonne
Tieto saadaan yleensä suoraan palkkatilastojen tiedusteluista. Palkkarakennetilastossa tietoa työllisyysvaroin palkatuista täydennetään työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä.
Yksityisen sektorin palkkatilastoissa vastaava käsite on työsuhteen luonne.
Vrt. työvoimatutkimuksen epätyypillinen työ (määräaikainen ja/tai osa-aikainen).
Sopimusala
Säännöllinen viikkotyöaika
Yksityisellä sektorilla säännöllisen työajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa työehtosopimuksessa määritellyn ajanjakson aikana. Julkisen sektorin virasto- ja toimistotyöaikaa noudattavilla palkansaajilla keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika on 36,25 tuntia ja yleistä työaikaa noudattavilla 38,25 tuntia viikossa.
Palkkarakennetilastossa on lähinnä tuntipalkka-aloilla 40-tuntista työviikkoa tekevien säännöllistä viikkotyöaikaa lyhennetty ns. pekkassopimuksen mukaisesti alakohtaisin ratkaisuin. Lähtökohtana on tällöin ollut entisen ansiotason turvaaminen. Työajan lyhentäminen erillisin vapaapäivin on otettu huomioon säännöllistä viikkotyöaikaa määritettäessä siten, että 40 -tuntista työviikkoa tekevien säännölliseksi viikkotyöajaksi on määritetty 37,89 tuntia. Kuntien tuntipalkkaisilla työajan lyhennys on toteutettu säännöllistä viikkotyöaikaa lyhentämällä, ei palkallisen tai ei-palkatun vapaan määrää lisäämällä.
Säännöllisen työajan ansio perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Kts. Säännöllisen työajan ansio.
Vrt. Kokonaistyöaika.
Säännöllisen työajan ansio
- peruspalkka
- tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
- työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
- työaikalisät
- toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
- luontoisetujen verotusarvo
- (palkkarakennetilastossa lisäksi ei- tehdyltä työajalta maksettu palkka).
Säännöllisen työajan ansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Palkkatilastoissa käytetään kuitenkin myös käsitettä säännöllisen työajan ansio tulospalkkioiden kanssa.
Säännöllisen työajan ansio on käytössä kaikissa palkkatilastoissa, mutta sen sisältö voi hieman vaihdella palkkatilastosta riippuen. Esimerkiksi tuntipalkkatilastoissa säännöllisen työajan ansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia.
Vrt. Kokonaisansio.
Tuntipalkkainen
Työnantajasektori
Palkkatilastoissa käytettävä luokitus on rakenteeltaan seuraava:
Kuntasektori
Kuntien ja kuntayhtymien toimintayksiköt sekä kuntien liikelaitokset
Valtio
Valtion budjettitalouden piirissä olevat virastot ja laitokset
Yksityinen sektori
Yksityiset yritykset, valtio- ja kuntaenemmistöiset yritykset sekä valtion liikelaitokset.
Myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt ja säätiöt luetaan palkkatilastoissa yksityiseen sektoriin.
Työvoimakustannustilastossa sekä työvoimakustannusindeksissä sektoriluokitus on rakenteeltaan samanlainen kuin palkkatilastoissa käytettävä luokitus.
Ansiotasoindeksissä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt muodostavat oman työnantajasektorinsa (muut).
Luokitukset
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Tarkkuus ja luotettavuus
Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
Oikea-aikaisuus
Täsmällisyys
Täydellisyys
Tietojen revisioituminen
Otantavirhe
Käsittelyvirhe
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Vertailukelpoisuus
Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Ajallinen vertailukelpoisuus
Valtion virkasuhteisten palkkatietoja on yhtäjaksoisesti julkaistu vuodesta 1963 ja työsopimussuhteisten palkansaajien vuodesta 1966 lähtien. Vuodesta 1965 lähtien valtion virkasuhteisten palkkatilastoa on tehty rekisterin pohjalta. Työsopimussuhteisten osalta rekisteripohjaisuuteen siirryttiin vuonna 1969. Ennen vuotta 1963 on tietoja kerätty erillisselvityksillä, joiden tuloksia on julkaistu mm. komiteamietinnöissä. Valtion työsopimussuhteisista tuntipalkkaisista julkaistiin vuoteen 1991 asti omaa palkkatilastosarjaa kunkin vuoden tammi-, maalis-, touko-, syys- ja marraskuulta.
Vuoteen 2005 asti tiedot saatiin Valtion henkilörekisteristä. Vuoden 2006 tiedoista lähtien tietolähteenä on käytetty Valtiokonttorin Tahti-järjestelmän tietoja. Samalla tiedustelun tietosisältö muuttui, eivätkä vuoden 2006 jälkeiset tulokset ole estimoinnista huolimatta täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien lukuihin. Merkittävin sisällöllinen muutos oli siirtyminen suoriteperusteisesta tilastoinnista maksuperusteiseen tilastointiin. Tämän ohella vähennettyä palkkaa ja takautuvia palkaneriä marraskuussa saaneet estimoidaan täyttä palkkaa saaneiksi, mikäli heille voidaan löytää palkkatietoja joulu- tai lokakuulta. Vuonna 2019 oli poikkeuksellisesti pääosin käytössä lokakuun aineisto ja tätä aineistoa täydennettiin marras- ja joulukuun palkkatiedoilla. Lisäksi työaikalisät ja suoritusperusteiset joustavat lisät lasketaan kaikille valtion palkansaajille em. kolmen kuukauden keskiarvona, jottei vuosittainen vaihtelu lisien maksuajankohdassa vaikuttaisi tilaston vuosittaiseen vertailukelpoisuuteen.
Suomen yliopistot irtautuivat valtion talousarviotaloudesta 1.1.2010 uuden yliopistolain tullessa voimaan. Yliopistot ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, joko julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia yksityisoikeudellisia säätiöitä. Yliopistolain myötä yliopistot eivät ole kuuluneet vuodesta 2010 lähtien Valtiokonttorin Tahti-aineistoon, eivätkä siten myöskään Tilastokeskuksen valtion kuukausipalkat -tilastoon.
Teknologian tutkimuskeskus VTT yhtiöitettiin 1.1.2015 alkaen. Tämän myötä VTT ei kuulu valtion kuukausipalkat -tilastoon tilastovuodesta 2015 lähtien.
Ammattien luokittelutapaa uudistettiin vuoden 2014 tilastoon. Luokittelussa siirryttiin käyttämään työssäkäyntitilaston luokittelumenetelmiä palkkatilastojen omien päättelysääntöjen ohella. Työssäkäyntitilaston luokittelumenetelmät mahdollistivat ammattien aiempaa tarkemman määrityksen, ja etenkin Ammattiluokitus 2010:n tarkimmilla tasoilla ammattien tarkentuminen oli huomattavaa.
Ammattiluokituksen karkeimmalla tasolla (ns. yksinumerotaso) tietojen tarkentuminen oli vähäistä, muutokset olivat enintään joitain satoja ryhmää kohden. Tarkimmalla ammattiluokitustasolla (ns. viisinumerotaso) noin 17 500 palkansaajan luokitus muuttui. Täten tarkin ammattiluokitus muuttui noin 20 prosentilla valtion palkansaajista.
Ammattiluokitusta tarkennettiin vuoden 2015 tilastoon upseerien osalta. Tämän myötä upseerien määrä on kasvanut, ja aliupseerien määrä vähentynyt vuodesta 2014.
Valtiosektorin palkkatilastossa on otettu käyttöön tilastovuodesta 2017 alkaen Tilastokeskuksen kansallinen koulutusluokitus 2016. Luokituksessa on yksi uusi koulutusaste “4 Erikoisammattikoulutusaste”'. Koulutusaloissa on enemmän muutoksia, mm. tietojenkäsittely ja tietoliikenne on erotettu omaksi ryhmäkseen. Tästä syystä koulutuskohtaiset tiedot eivät ole täysin vertailukohtaisia aiempiin vuosiin verrattuna. Kansallisen koulutusluokituksen 2016 koulutusaste ja -alajako noudattaa kansainvälistä ISCED 2011 -luokitusta.
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Valtion kuukausipalkat -tilasto on osa palkkarakennetilastoa, joka sisältää myös kuntasektorin sekä yksityisen sektorin kuukausi- ja tuntipalkkatilastot. Palkkarakennetilastossa tehdään tilastollisin toimenpitein kaikki sektorit yhteismitalliseksi. Omana itsenäisenä sektoritilastona valtion kuukausipalkat on tietosisällöltään melko samankaltainen kuin kuntasektorin kuukausipalkat.
Myös Valtion Työmarkkinalaitos julkaisee tilastoja valtion budjettitalouden palkansaajien ansioista ja lukumääristä. Lukumääriä koskevia tilastoja julkaistaan lisäksi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa (vuositilasto) ja työvoimatutkimuksessa (kuukausitilasto). Rajauksista ja luokitusten eroista johtuen tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia.
Sisäinen yhtenäisyys
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Tiedonkeruumenetelmä
Tiedonkeruun tiheys
Tilastollinen tietosuoja
Kustannukset ja vastausrasite
Menetelmät
Tilastoprosessi
Tilaston aineisto saadaan Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) ylläpitämästä Tahti-järjestelmästä. Tilastokeskus vie Tahti-aineistosta saamansa tiedot omaan tietokantaansa, josta tuotetaan tilastojulkaisun tarvitsemat tiedot. Aineisto luokitellaan ammatin, toimialan, koulutusalan, koulutusasteen, sukupuolen ja iän mukaan.
Tiedon käsittely
Aineiston/datan validointi
Kausitasoitus
Imputointiaste / A7
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Organisaatioyksikkö
Toimintavaltuudet
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tietosuojaperiaatteet
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Vuodesta 2015 alkaen tilaston tietosuojakäytänteitä on tarkennettu. Mikäli muuttujan kohdalla oleva tieto perustuu alle kolmen viraston tietoihin, sitä ei julkaista. Samoin menetellään, mikäli tieto perustuu yli 90-prosenttisesti yhden viraston tietoihin. Suurin vaikutus muuttuneella käytännöllä on tilaston tietokantataulukoissa, joista on käytänteen mukaisesti jouduttu suojaamaan useita tietoja.
Luotettavimmat palkkatiedot muodostuvat suurille ryhmille. Jos ryhmän suuruus jää alle 10 hengen tai yhden sukupuolen edustajia on 1–9 henkilöä, palkkatieto on korvattu kahdella pisteellä (••). Jos taas henkilöitä ei ole ollut ollenkaan, merkintä on viiva (-). Lisäksi jos yhden luokan suuruus on 1-3 henkilöä, niin samasta ryhmästä on korvattu tietosuojasyistä kahdella pisteellä myös toisen luokan palkkatiedot.
Julkistamispolitiikka
Tietojen jakaminen
Saatavuus ja selkeys
Yksikkötason aineistojen saatavuus
Relevanssi
Käyttäjien tarpeet
Käyttäjätyytyväisyys
Laatudokumentointi
Laadunhallinta
Vuosittain Tilastokeskuksessa tehdään tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua. Asiasta on kerrottu enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla (http://www.stat.fi/org/periaatteet/laadunhallinta.html).
Laadun arviointi
Laadunvarmistus
Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.
Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.
Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tarkempi kuvaus "Tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa" osoitteessa http://stat.fi/org/periaatteet/julkistamisperiaatteet.html.
Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?
Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.
Siirry arkistosivuille