Vapaa-aikatutkimus on Suomessa vakituisesti asuvaa 10 vuotta täyttänyttä väestöä edustava otostutkimus. Tutkimuksessa selvitetään väestön vapaa-ajan toimintaa, harrastuksia, yhteiskunnallista ja muuta osallistumista sekä näiden kehitystä. Tutkimuksen kohteena on ansiotyön ja muodollisen koulutuksen ulkopuolinen arki: miten ihmiset kokevat arkensa ja miten arki on mahdollisesti muuttunut.

Vapaa -aikatutkimus on aihepiirinsä ainoa kansallinen ja pitkät aikasarjat tarjoava tutkimus. Tutkimus kuuluu Tilastokeskuksen omiin elinoloja eri näkökulmista kartoittaviin tutkimuksiin.Sillä on laaja käyttäjäjoukko eri ministeriöissä ja tutkimuslaitoksissa. Tutkimus tarjoaa kokonaiskuvan osallistumisen ja sosiaalisen pääoman osa-alueista. Sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tutkia sitä, miten voitaisiin turvata kaikille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan.

Vuoden 2017 tiedot on kerätty 15–74-vuotiaiden osalta verkko- ja postikyselyn yhdistelmällä. 10–14-vuotiailla ja 75 vuotta täyttäneillä menetelmänä on ollut käyntihaastattelu. Aiempina vuosina tiedonkeruumenetelmänä on ollut kaikissa ikäryhmissä käyntihaastattelu. Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen.

Vapaa-ajan osallistuminen -tilastossa selvitetään väestön vapaa-ajan harrastuksia ja yhteiskunnallista osallistumista, niiden kehitystä ja eri väestöryhmien osallistumista. Tutkimuksella saadaan lisäksi tietoa mm. työn ja vapaa-ajan suhteesta, sosiaalisista suhteista ja eri elämänpiirien tärkeydestä. Tiedonkeruu kulkee nimellä vapaa-aikatutkimus. Vapaa-aikatutkimus on tehty vuosina 1977, 1981, 1991, 2002 ja 2017.

Tilaston perusjoukkona on 10 vuotta täyttänyt Suomessa asuva kotitalousväestö. Tilaston ulkopuolelle jäävät ulkosuomalaiset ja laitosväestö, johon kuuluvat pitkäaikaisesti sairaaloissa, vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa ym. asuvat.

Tilastoyksikkönä on 10 vuotta täyttänyt Suomessa asuva henkilö. 

Mittayksikkönä käytetään %-osuuksia.

Tilastossa ei käytetä indeksejä.

Vapaa-ajan osallistuminen -tilasto on poikkileikkaustilasto, joka kattaa vuodet 1981, 1991, 2002 ja 2017.

Tietoaineisto kattaa koko Suomen. Aluetason luokituksia ovat kuntaryhmä, suuralue, Kaupunki-maaseutuluokitus (MAKA).

Tilasto kattaa koko Suomessa asuvan 10 vuotta täyttäneen kotitalousväestön. Tutkimuksen kohteena on ansiotyön ja muodollisen koulutuksen ulkopuolinen arki.

Tilastokeskus on tehnyt koko maan kattavia vapaa-aikatutkimuksia vuosina 1977, 1981, 1991, 2002 ja 2017. Vertailukelpoiset aikasarjatiedot kattavat ajanjakson 1981-2017.

Uudet tiedot julkistetaan noin kerran 10 vuodessa. Saman vuoden aineistosta tehdään useita julkistuksia eri sisältöalueilta. 

Otantatutkimuksissa ilmenee aina satunnaisvaihtelua, jota kutsutaan otantavirheeksi ja joka aiheutuu otoskokoon liittyvistä rajoituksista. Tilaston luotettavuuden arviointiin käytettäviä keskeisiä mittareita ovat keskivirhe ja siitä johdettu luottamusväli eli virhemarginaali. Otantatutkimusten tuloksien edustavuutta heikentää myös vastauskato. Naiset vastasivat selvästi aktiivisemmin kuin miehet vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta. Pääotoksessa miesten vastausaktiivisuus vaihteli lisäksi voimakkaammin koulutusasteen suhteen kuin naisten. Erityisesti nuorimpien ikäryhmien naisten ja miesten välillä oli hyvin suuri ero vastausaktiivisuudessa kaikissa koulutusasteen luokissa.

Vastauskadon vaikutusta korjataan painokertoimilla, jolloin pyritään siihen, että estimaatit olisivat mahdollisimman virheettömiä.

 

Vapaa-aikatutkimus tehdään noin 10 vuoden välein. Tiedot ovat saatavilla tiedonkeruuta seuraavana vuonna.

Vapaa-ajan osallistuminen -tilastosta ei julkaista ennakkoa.

Tulokset ja palveluaineisto on käyttäjien käytettävissä noin vuoden päästä tiedonkeruun päättymisestä.

Valmis aineisto on tuottajien käytettävissä noin vuoden päästä tiedonkeruun päättymisestä.

Julkistuskalenterin ja toteutuneen julkistuspäivän välillä ei ole esiintynyt viiveitä.

Tulokset ja palveluaineisto ovat käyttäjien käytettävissä noin vuoden kuluttua tiedonkeruun päättymisestä.

Tiedot ovat olleet käytössä suunnitelmien mukaan.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Ks. 13.1

Tutkimusaineiston painotus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisen vaiheen painotus huomioi tutkimuksen otanta-asetelman ja toinen puolestaan vastauskadon kunkin ositteen sisällä. Ositekohtainen vastauskadon painotus perustuu kalibrointimenetelmään. Painojen kalibroinnissa tutkimusaineistosta estimoidut valittujen muuttujien jakaumat pakotetaan vastaamaan perusjoukon jakaumia. Menetelmällä pyritään pienentämään vastauskadon aiheuttamaa harhaa sekä tehostamaan estimointia.

Ks. 13.2.1a

Alipeiton muodostavat ne 10 vuotta täyttäneet, jotka ovat muuttaneet Suomeen rekisterin viimeisen päivityksen jälkeen ja ylipeiton ne 10 vuotta täyttäneet, jotka ovat kuolleet tai muuttaneet ulkomaille rekisterin päivittämisen jälkeen.

Tutkimuksen perusjoukkona on kotitalousväestö, jolloin laitoksissa asuvat ja varusmiehet poistetaan otoksesta rekisterin ylipeittoon kuuluvina.

Vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen vastausosuus oli kaikkiaan 45. 10-14-vuotiaille ja 75 vuotta täyttäneille tehtyjen käyntihaastattelujen osalta vastausosuus oli 59. Verkko- ja postikyselyn vastausosuus oli yhteensä 42. Heistä 29 % vastasi verkossa ja 13 % postikyselyllä.

Eräkato tutkimuksessa on pientä. Verkko- ja postikyselyn yhdistelmä tuottaa suurempaa eräkatoa kuin käyntihaastattelu.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta (laskennassa ei käytetä malleja).

Vapaa-aikatutkimus on kansallinen tutkimus. Vastaavaa tutkimusta ei tehdä muualla Euroopassa. Tämän vuoksi tietojen kansainvälinen vertailtavuus on hankalaa. Vapaa-ajan osallistuminen -tilaston tiedot kuvaavat Suomea.
 

Ks. 15.1

Vapaa-ajan osallistuminen -tilastossa on vertailukelpoista aikasarjatietoa 1980-luvun alkuun asti.

Luottamusta mittaavia kysymyksiä on kysytty myös vuoden 2002 vapaa-aikatutkimuksessa ja vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen haastattelussa. Yleistynyttä luottamusta itselle tuntemattomiin ihmisiin, erityistä luottamusta omaan lähipiiriin ja instituutioihin kohdistuvaa luottamusta kysyttiin samoin kuin aikaisemminkin. Tiedonkeruumenetelmä oli vuonna 2017 verkko- ja postikyselyn yhdistelmä 15–74-vuotiailla vastaajilla, kun vuosina 2002 ja 2009 tiedot kerättiin haastattelemalla. Vuosina 2002 ja 2009 luottamus oli haastatteluissa huomattavasti korkeammalla tasolla kuin vuonna 2017 verkko- ja postikyselyssä. Sen sijaan 75 vuotta täyttäneiden kohdalla, joilta tiedot siis kysyttiin haastattelemalla, luottamusta mittaavien kysymysten tulokset eivät olleet laskeneet. Myös muiden Tilastokeskuksen tekemien selvitysten tulokset osoittavat, että itsetäytettävänä verkko- tai postikyselynä toteutettu luottamuksen mittaaminen tuottaa alhaisemman tuloksen kuin käyntihaastatteluna mitattu luottamus. Syitä tähän on todennäköisesti useita. Tällöin tulokset eivät ole vertailukelpoisia, eikä vuoden 2017 tuloksia voi luottamuksen osalta verrata aikaisempiin vuosiin.

Ks. 15.2

Vapaa-aikatutkimuksen tiedoista on olemassa vertailukelpoiset aikasarja-aineistot vuosilta 1981–2017. Lisäksi tietoja on verrattu soveltuvin osin ajankäyttötutkimuksen tietoihin. Tietoja verratessa on otettava huomioon erot tiedonkeruumenetelmissä ja kysymyksenasetteluissa.

Kulttuuriosallistumista mittaavat kysymykset kysytään vapaa-aika- ja ajankäyttötutkimuksissa yhdenmukaisesti. Koska ajankäyttö- ja vapaa-aikatutkimukset suoritetaan ajallisesti lomittain, vertailukelpoisia aikasarjoja on mahdollista muodostaa.

Ajankäyttötutkimuksen luottamusta koskevat kysymykset on muotoiltu yhdenmukaisiksi vapaa-aikatutkimuksen kysymysten kanssa.

 

 

Tiedot julkaistaan tutkimusvuosilta, ei sisällä osavuosittaisia tietoja.

Ei relevanttia tämän tilaston kannalta.

Tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä.

Tutkimuksen tavoiteperusjoukkoon kuuluvat kaikki 10 vuotta täyttäneet Suomessa asuvat pois lukien laitosväestö.

Vuoden 2017 tiedonkeruun otanta-asetelma oli ikäryhmän ja asuinalueen suhteen ositettu systemaattinen satunnaisotanta. Alueosituksen tarve perustui Espoon kaupungille toimitettavan 1000 hengen lisäotoksen tilaukseen, joka leikkaa tiedonkeruumenetelmän suhteen tehdyn ikäosituksen.

Otos poimittiin satunnaisotantana Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta. Tutkimuksen otoskoko oli yhteensä 15 998 henkilöä, joista 1000 kuului Espoon lisäotokseen.

Otos poimittiin ositteittain käyttäen systemaattista satunnaisotantaa pysyvän asuinpaikkatunnuksen mukaan lajitellusta perusjoukosta. Menetelmä tuottaa tarkasti väestön aluejakaumaa noudattavan otoksen. Lisäksi tarkistettiin, ettei samasta asuntokunnasta ole osunut useampia kohdehenkilöitä otokseen.

Vapaa-aikatutkimuksen vastausosuus oli tiedonkeruun aikana havaitun ylipeiton poistamisen jälkeen 45 prosenttia. Haastattelutiedonkeruun vastausosuus (59 %) oli suurempi kuin pääotoksessa käytetyn yhdistelmätiedonkeruun (42 %). Kaikkiaan tutkimukseen osallistui 7155 henkilöä.

Vuoden 2017 vapaa-ajan osallistuminen -tilaston tiedonkeruu toteutettiin pääotokselle (15-74-vuotiaat) verkko-
ja postikyselyn yhdistelmänä. Vanhimpien ikäositteiden (75+) sekä alle 15-vuotiaiden lasten (10-14-vuotiaat) tiedonkeruu toteutettiin käyntihaastatteluna. Käyntihaastattelut toteutettiin suomeksi, ruotsiksi ja tarvittaessa englanniksi. Myös verkossa oli mahdollista vastata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sen sijaan paperilomakkeella saattoi vastata vain suomeksi ja ruotsiksi. Aikaisempina vuosina tiedonkeruumenetelmänä on ollut käyntihaastattelu.
Haastattelijoiden koulutus toteutettiin itseopiskeluna nauhoitetuilla koulutusvideoilla. Itseopiskeluvaiheen aikana haastattelijoiden tuli myös vastata Webropol -kyselyyn ja tehdä harjoitushaastattelu.
Tiedonkeruu toteutettiin Blaise 5.2.5:llä.
Ennen tiedonkeruuta lomaketiimissä toteutettiin fokusryhmähaastatteluina käsitetestaus, jonka tarkoituksena oli tavoittaa digitalisoitumisen myötä syntyneitä uusia käsitteitä ja niiden käyttötapoja. Erityisesti käsiteltiin tv:n katselua ja tietokoneen käyttöä. Näitä tietoja hyödynnettiin lomakesuunnittelussa.
Vapaa-aikatutkimuksen kenttätestaus toteutettiin vuonna 2016 Digium -lomakkeella 15-74-vuotiaalle väestölle itsetäytettävänä verkko- ja postikyselyn yhdistelmänä. Pilotin tuloksia verrattiin vuosien 2009–2010 ajankäyttötutkimuksen 15–74-vuotiaiden haastattelutietoihin. Vertailuun valittiin molemmissa tutkimuksissa käytettyjä yhdenmukaisia kysymyksiä kulttuuritilaisuuksiin osallistumisesta. Molempien tutkimusten kulttuuritilaisuuksissa käyntien suuruusluokat ovat melko lähellä toisiaan. Vertailuun valittuihin kulttuuriharrastuksiin osallistuminen on myös suurin piirtein yhtä yleistä molemmissa tutkimuksissa. Tiedonkeruumenetelmän muutos ei siis näytä vaikuttavan kovin paljon osallistumisen tasosta saatuihin tuloksiin.    

Tilasto perustuu noin 10 vuoden välein kerättävään otosaineistoon.

Ei relevanttia tässä tilastossa.

Tilastokeskus arvioi tiedonantajan vastausrasitetta mm. vastausajalla. Vapaa-aikatutkimuksen kyselyyn vastaamiseen kuluu vaihteleva aika vastaajasta riippuen. Vastausrasitetta pyritään vähentämään huolellisella lomakesuunnittelulla. Vuoden 2017 tiedonkeruussa 10-14-vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden käyntihaastattelulomake suunniteltiin lyhyemmäksi kuin 15-74-vuotiaiden verkko- ja postikyselyn yhdistelmälomake. Yhdistelmälomakkeeseen vastaamiseen kului aikaa keskimäärin hieman alle tunti.  

Tilaston tuotantoprosessiin kuuluu otoksen poiminta, tiedonkeruu, aineiston käsittely, datan muodostus, tulosten julkistaminen ja aineiston arkistointi. 

Tutkimusaineiston painotus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisen vaiheen painotus huomioi tutkimuksen otanta-asetelman ja toinen puolestaan vastauskadon kunkin ositteen sisällä.

Otanta-asetelma määrittää käytännössä kunkin otoksen alkion todennäköisyyden tulla poimituksi otokseen. Koska tutkimusaineisto on poimittu osituksella, jossa perusjoukon alkioiden poimintatiheydet vaihtelevat suuresti ositteittain, on aineiston asetelmapainotus käytännössä laskettava erikseen koko maan kattaville analyyseille sekä erikseen vain Espoota tai Espoota analyysin osajoukkona käsitteleville ajoille. Tämä johtuu siitä, että aineistossa on tietoisen ylipoiminnan seurauksena espoolaisia noin tuplasti perusjoukon jakaumaan nähden.
Ositekohtainen vastauskadon painotus perustuu kalibrointimenetelmään. Painojen kalibroinnissa tutkimusaineistosta estimoidut valittujen muuttujien jakaumat pakotetaan vastaamaan perusjoukon jakaumia. Menetelmällä pyritään pienentämään vastauskadon aiheuttamaa harhaa sekä tehostamaan estimointia.

Tutkimusaineisto painotettiin vastauskadon vinouman suhteen ositteittain, koska sekä poimintatodennäköisyydet että käytettävissä olevat taustatiedot vaihtelivat. Painojen kalibroinnissa käytettiin väestökehikon ikä-sukupuolijakaumaa, koulutusastejakaumaa (3 luokkaa: perusaste, keskiaste, korkea-aste) sekä aluetta (AVI-alue sekä kaupunki-maaseutuluokitus).

Lapsiositteissa kalibrointi tehtiin sukupuolen, äidinkielen sekä kahden ikäluokan suhteen siten, että ei-espoolaisten osite 2 painotettiin lisäksi kuntaryhmän sekä AVI:n mukaan. Pääotoksen ositteiden painotus tehtiin sukupuolen ja iän, siviilisäädyn sekä koulutustason ja äidinkielen suhteen siten, että lapsiositteen tapaan muun maan ositteissa otettiin lisäksi huomioon kuntatyyppi ja AVI-alue.
 

Vapaa-ajan osallistuminen -tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Tilaston tietoja ei kausitasoiteta.

Tilastossa ei käytetä imputointia.

Tilaston tietoihin ei tehdä oikaisuja.

Tilastossa ei ole tehty erillistä menetelmädokumentointia.
 

Tilastokeskus

Väestö- ja elinolotilastot

Vapaa-aikatutkimus kuuluu Tilastokeskuksen omiin elinoloja eri näkökulmista kartoittaviin tutkimuksiin, eikä se ole säädöspohjainen kansallisella eikä kansainvälisellä tasolla. Tilaston tekemisessä noudatetaan Stiglitzin komitean suosituksia yhteiskunnallisen edistyksen mittaamisesta ja samalla tuotetaan aikasarjatietoa suomalaisten vapaa-ajan osallistumisesta.
Tilastolla on käyttäjistä koottu vakituinen asiantuntijaryhmä, joka osallistuu tutkimuslomakkeen suunnitteluun.

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin.

Kaikki tilastoa laativat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Vapaa-aikatutkimuksen tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla julkistusjärjestelmässä, tietokantataulukkoina ja artikkeleina.

Vapaa-aikatutkimuksen tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki 280/2004, Henkilötietolaki 523/1999). Tilastokeskuksen Tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna.

Tilaston tietojen pohjalta julkaistaan artikkeleita tieteellisissä ja yleistajuisissa lehdissä ja kirjajulkaisuissa. Tilaston tietoja esitellään myös sekä kansallisissa että kansainvälisissä tilasto- ja tutkimuskonferensseissa.

Vapaa-ajan osallistuminen -tilaston tilastojulkistukset ja tilastotietokantapäivitykset julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla http://stat.fi/til/vpa/index.html. Tietoja julkaistaan myös artikkeleina ja blogeina.

Tiedonkäyttäjät voivat tilata itselleen sähköpostiviestin haluamiensa aihealueiden julkistuksista (ns. uutisviestipalvelu).
Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen julkistamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ajankohtaisuutisten kanavia ovat  
www.tilastokeskus.fi  
www.facebook.com/Tilastotohtori  
https://twitter.com/tilastokeskus 

 

Tilaston aineistosta on valmistettu maksullinen palveluaineisto, jota luovutetaan tutkimuskäyttöön käyttölupaa vastaan.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tilastokeskus on asettanut vapaa-ajan osallistuminen -tilaston asiantuntijaryhmän. Ryhmän tehtävänä on edistää vapaa-ajan osallistumista koskevan tilastoinnin tekemistä ja kehittämistä, lisätä keskustelua ja tiedonvaihtoa vapaa-ajan tilastointiin ja tutkimukseen liittyvistä näkökulmista eri toimijoiden välillä,  tukea vapaa-ajan osallistumisen tilastotiedon tuottamista, julkaisemista sekä tässä yhteydessä edistää tilastoinnin aihepiiriin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua.

Tilastolla on laaja käyttäjäjoukko eri ministeriöissä, yliopistoissa, Yleisradiossa ja tutkimuslaitoksissa. Tiedonkeruun osarahoittajina toimivat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Espoon kaupunki.

Tilastoa kehitetään käyttäjiltä ja sidosryhmiltä, kuten asiantuntijaryhmältä, saadun palautteen avulla.

Vapaa-ajan osallistuminen -tilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT).

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Vapaa-ajan osallistuminen -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.
 

Vapaa-ajan osallistuminen- tilasto on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen  kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa – käsikirjassa.

Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu ko. tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.