Tilastossa esitetään kunkin toimialan (64 toimialaluokkaa) ja kotitalouksien maksamat ympäristöverot. Ympäristöverot jaetaan neljään luokkaa, energiaveroihin, liikenneveroihin, päästöveroihin ja resurssiveroihin. Energiaveroihin kuuluvat polttoaineista maksettavat verot, sähkövero sekä huoltovarmuusmaksut. Myös päästökauppaan kuuluvat päästöoikeudet ovat osa energiaveroja. Päästöveroja ovat pakkauksiin kohdistuvat verot, öljynsuoja- ja öljyjätemaksut sekä vesiensuojelumaksut ja jätevero. Liikenneverot käsittävät auto- ja ajoneuvo- sekä moottoriajoneuvoveron. Resurssiveroihin kuuluvat metsästyksen ja kalastuksen lupamaksut. Verojen plalautukset (mm. energiaverojen) on huomioitu toimialojen maksamissa veroissa.

Tilasto kuvaa Suomea kotipaikkanaan pitävien talousyksiköiden (yritykset, julkiset toimijat ja kotitaloudet) maksamia ympäristöveroja jaettuina toimialoille ja kotitalouksille. Ympäristöverot jaetaan neljään luokkaa, energiaveroihin, liikenneveroihin, päästöveroihin ja resurssiveroihin. Ympäristöveroihin luetaan kaikki verot, jotka kohdistuvat fyysisiin suureisiin, jolla on haitallinen vaikutus ympäristöön, ja jotka on määritelty kansantalouden tilinpidossa veroiksi.

Tilaston perusjoukkoon kuuluvat kaikki talousyksiköt, joiden kotipaikka on Suomi.

Tilaston perusyksikkö on toimiala/kotitalous tilastossa käytetyllä tarkkuustasolla. Tilastossa käytettävät tiedot koostuvat kansantalouden tilinpitoa varten kerätyistä tiedoista.

Mittayksikkönä tilastossa ovat eurot. Maksetut verot ilmoitetaan miljoonina euroina.

Tilaston viiteajankohta on vuosi. Tiedot julkaistaan 16 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen.

Tilasto koskee koko Suomen aluetta, ja suomalaisten talousyksiköiden osalta myös ulkomailla tapahtuvaa toimintaa.

Tilasto kattaa kaikki toimialat sekä kotitaloudet. Se kattaa kaikkien suomalaisten talousyksiköiden maksamat ympäristöverot.

Tilasto kattaa aikasarjan vuodesta 2008 alkaen. Uusimman vuoden tiedot julkaistaan 16 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Uuden julkaisun yhteydessä myös aiempien vuosien tiedot päivittyvät.

Tiedot julkaistaan vuosittain samaan aikaan 16 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen. Poikkeustapauksissa virheellisiä tietoja saatetaan korjata muinakin ajankohtina korjausjulkistuksella. Aikaisempien vuosien revisioinnit tapahtuvat normaalien julkistusten yhteydessä.

Tilasto on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Siksi lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Koska lähdetilastoja on erityyppisiä, epävarmuustekijöitäkin on monenlaisia. Jossain tapauksissa tiedot maksetuista ympäristöveroista voivat tarkentua tai päivittyä. Myös verojen jakautuminen eri toimialoille voi lähdeaineistossa tarkentua tai laskentamenetelmä päivittyä.

Tilaston tiedot julkaistaan 16 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen.

Tiedot julkaistaan 16 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen, mikä vastaa asetuksessa määriteltyä aikataulua tietojen raportoimisesta Eurostatille.

Tilasto perustuu EU:n ympäristötilinpitoa koskevaa asetukseen (N:o 691/2011, 538/2014) ja sen täytäntöönpanoasetukseen (N:o 2174/2015). Tilasto vastaa siten tiedoiltaan ja rakenteeltaan muissa EU-maissa julkaistavia tilastoja. Asetuksen määritelmät seuraavat myös kansainvälistä YK:n määrittämää ympäristötilinpidon tilastokehikkoa (System of Environmental Economic Accounting, SEEA), ja tilasto on siten pääosin vertailukelpoinen myös EU:n ulkopuolella tuotettaviin SEEA:n mukaisiin ympäristövero -tilastoihin.

Ympäristöverot-tilasto on uudistettu vuotta 2020 koskevan julkistuksen yhteydessä. Tilaston laskentaa ja lähdeaineistoja on uudistettu, ja samalla tietoja aikaisemmilta vuosilta on päivitetty ja tarkennettu. Tähän julkistukseen on laskettu tiedot uusilla menetelmillä vuodesta 2016 eteenpäin, minkä vuoksi sitä vanhemmat vuodet vuoteen 2008 asti eivät ole täysin vertailukelpoiset uudempien vuosien kanssa.

Tilaston tiedot ovat vertailukelpoisia muihin veroja koskeviin tilastoihin. Tilastossa käytettävä toimialaluokitus vastaa muissa ympäristötilinpidon ja kansantalouden tilinpidon tilastoissa käytettäviä luokituksia, ja voidaan siten yhdistää niihin.

Tilasto kattaa kaikkien suomalaisten talousyksiköiden toiminnan Suomessa ja ulkomailla, ja on siten yhdistettävissä kansantalouden tilinpitoon. Yhdistäminen voidaan tehdä koko kansantalouden tai yksittäisen toimialan tasolla.

Tilaston tiedot ovat vertailukelpoisia muihin veroja koskeviin tilastoihin. Tilastossa käytettävä toimialaluokitus vastaa muissa ympäristötilinpidon ja kansantalouden tilinpidon tilastoissa käytettäviä luokituksia, ja voidaan siten yhdistää niihin.

Tilasto on pääosin muista tilastoista koottu makrotilasto, eikä sillä ole omaa tiedonkeruuta tai otostutkimusta. Tilaston merkittävimmät lähdeaineistot ovat Tilastokeskuksessa kansantalouden tilinpidon verotilastot ja tarjonta- ja käyttötaulukot ja Veron energiaveroja koskevat aineistot. Lisäksi tilastossa hyödynnetään Trafin ajoneuvoverotietoja sekä valtion tilinpäätöksen tietoja.

Tilastolla ei ole omaa tiedonkeruuta. Tilasto on pääosin muista tilastoista koottu makrotilasto.

Tilastossa käytetyt tiedot perustuvat vuosittain kerättäviin tietoihin.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tilaston aineisto ja perustiedot muodostuvat kansantalouden tilinpidon tilastoista, Veron energiavero aineistosta, Trafin ajoneuvoverotiedoista ja valtion tilinpäätöksen tiedoista. Tietoja laskemalla ja yhdistelemällä voidaan aggrekoidut verotiedot laskea yksityiskohtaisemmalla tasolla.

Tilasto on pääosin muista tilastoista koottu makrotilasto, eikä siksi erillistä validointia lähdeaineistolle suoriteta. Tilastossa julkaistuja tietoja verrataan kansantalouden tilinpidossa julkaistuihin tietoihin ja niiden oikeellisuus sekä vastaavuus tarkistetaan.

Tilaston perustuu kansainväliseen manuaaliin, joka on saatavilla Eurostatin sivuilta https://ec.europa.eu/eurostat/web/environment/methodology

Tilastokeskus

Taloustilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tilasto on osa kansainvälistä ympäristötilinpidon tilastointikehikkoa (System of Environmental Economic Accounting, SEEA), joka tarkastelee ympäristön ja talouden vuorovaikutusta. EU:n asetus ympäristötilinpidosta (N:o 691/2011, 538/2014) ja sen täytäntöönpanoasetus (N:o 2174/2015) velvoittavat EU:n jäsenmaita tilastoimaan ympäristöverot -tilastoa tilastovuodesta 2008 alkaen. Ympäristötilinpidon päämäärä on ympäristön ja talouden vuorovaikutusten tilastollinen kuvaus, joka noudattaa pääosin kansantalouden tilinpidon peruskehikkoa ja luokituksia.

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Tilasto muodostuu käsittelemällä lukuisaa joukkoa eri tilastoja ja muita tietolähteitä. Prosessissa tapahtuva tietojen aggregoituminen, tietojen laatuun liittyvä laadinnanaikainen arviointi, lähteiden yksityiskohtainen priorisointi ja kokonaistasoon tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista. Mikäli aineistoon muodostuu vaaditulla raportointitarkkuudella tietoja, joista yksittäinen toimija on mahdollista erottaa, merkitään kyseinen tieto luottamukselliseksi, eikä sitä julkisteta.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.
Uusimman vuoden tiedot julkaistaan noin 16 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen.

Tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla noin 16 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen. EU:n ympäristötilinpito asetuksen (N:o 691/2011, 538/2014) mukaisesti tiedot toimitetaan Eurostatille 16 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen. Eurostat julkaisee tiedot omilla sivuillaan yhdessä muiden EU-maiden tietojen kanssa muutama kuukausi tietojen toimituksen jälkeen.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Julkaistu tarkkuustaso on tarkin saatavilla oleva.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa - käsikirjassa.

SVT-laatukriteerit ja laatuselostesuositus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkaistaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Erityistapauksissa tietoja voidaan luovuttaa ns. embargo-periaatteella ennen virallista julkistamisaikaa.