Ympäristönsuojelumenot: tilaston dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Ympäristönsuojelumenot -tilasto kuvaa ympäristönsuojelusta teollisuudelle, kotitalouksille, voittoa tavoittelemattomille yhtiöille sekä valtiolle ja kunnille aiheutuvia menoja. Se on tarkoitettu yhteiskunnallisen päätöksenteon, yritysten ja niiden etujärjestöjen sekä tutkimuksen tarpeisiin. Tilasto mahdollistaa ympäristönsuojelusta aiheutuneiden menojen vertailua eri toimialojen kesken. Tilasto on osa kansainvälistä ympäristötilinpidon tilastointikehikkoa (System of Environmental Economic Accounting, SEEA), joka tarkastelee ympäristön ja talouden vuorovaikutusta. EU:n asetus ympäristötilinpidosta (N:o 691/2011, 538/2014) ja sen täytäntöönpanoasetus (N:o 2174/2015) velvoittavat EU:n jäsenmaita tilastoimaan ympäristöliiketoimintaa vuodesta 2014 alkaen. Ympäristötilinpidon päämäärä on ympäristön ja talouden vuorovaikutusten tilastollinen kuvaus, joka noudattaa pääosin kansantalouden tilinpidon peruskehikkoa ja luokituksia.
Tilaston perusjoukko
Tilastoyksikkö
Mittayksikkö
Viiteajankohta
Viitealue
Kattavuus
Tilasto kattaa teolliset toimialat eli kaivos- ja kaivannaistoiminnan, teollisen valmistuksen ja energiahuollon, veden puhdistuksen ja jakelun, jätevesi- ja jätehuollon, kotitaloudet sekä valtion ja kunnat. Toimialajaottelu on EU:n standardiin perustuvan Tilastokeskuksen luokituksen TOL 2008 mukainen (Toimialaluokitus 2008, Tilastokeskus, Käsikirjoja 4, Helsinki 2008).
Ympäristönsuojelumenot -tilasto sisältää:
-
ympäristönsuojeluinvestoinnit
-
ympäristönsuojelulaitteistojen käyttö- ja kunnossapitomenot
-
muut ympäristönsuojelun toimintamenot, kuten tutkimus- ja kehitysmenot, hallintomenot sekä erilaiset maksut ja korvaukset
Ajallinen kattavuus
Jakelutiheys
Käsitteet
CEPA-luokitus
NEEP = Kansalliset ympäristönsuojelumenot (National expenditure on environmental protection)
• kokonaistuotos (ympäristönsuojelun markkinatuotos, ympäristönsuojelun markkinaton tuotos ja ympäristönsuojelun välituotekäyttö),
• plus kiinteän pääoman bruttomuodostus ja rahoitusvaroihin kuulumattomien ei-tuotettujen varojen nettohankinta ympäristönsuojeluun,
• miinus yhteisöjen ympäristönsuojelupalveluiden välituotekäyttö erikoistuottajina.
Tämä on välillinen, tarjontapuolen arvio menoista. Ympäristönsuojelupalveluiden tuontia, vientiä ja kansainvälisiä siirtoja, sekä ALV:ia ja ympäristönsuojelun veroja miinus tukipalkkiota ei ole (vielä) arvioitu johtuen keskeneräisistä tietolähteistä. Näillä osatekijöillä oletetaan olevan pieni vaikutus koko EU-28:n kansallisiin menoihin yhteensä. Kansallisten ympäristönsuojelunmenojen arviointia kehitetään edelleen.
Päätoimiset ympäristönsuojelupalvelujen tuottajat
Ympäristö
Ympäristönsuojelu
Ympäristönsuojeluinvestoinnit
Ympäristönsuojelumenojen loppukäyttö
Kotitalouksien ympäristönsuojelupalveluiden loppukäyttö (EKT 2010, § 3.95) sisältää kotitalouksien ympäristöpalveluiden hankinnasta aiheutuneet menot. Tämä kulutus tyydyttää niiden henkilökohtaisia tarpeita. Se sisältää kotitalouksien ”maksut markkinattomasta tuotoksesta” eli niiden maksamat erilaiset palkkiot ja maksut, jotka edustavat alle 50 prosenttia markkinattomien ympäristönsuojelupalveluiden tuotannosta. Kotitalouksien kulutusmenot kirjataan ostajanhintaan.
Kansantalouden tilinpidossa tuotteiden tuotanto yhteisön yleiseksi hyödyksi, kuten julkinen hallinto, oikeuspalvelut, puolustusvoimat ja vastaavat, kohdistetaan tavallisesti julkisyhteisölle. Tämä on julkisyhteisön loppukulutusta. Julkisyhteisö itse yleensä tuottaa nuo palvelut, joten niitä voi tunnistaa ja mitata tuotantopuolella.
Vastaavasti julkisyhteisön ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ympäristöpalveluiden kulutusmenot (ESA 2010, § 3.97, 3.98 ja 3.117) ovat samansuuruiset kuin niiden markkinattoman tuotoksen arvo miinus maksut markkinattomasta tuotoksesta.
Ympäristönsuojelumenojen välituotekäyttö
Esimerkiksi itse käytettävää ympäristötuotantoa on energian ja materiaalien käyttö, palkat, huoltotoimenpiteet jne.
Ympäristönsuojelumenot
Ympäristönsuojelupalveluiden tuotos
Ympäristötilinpito (SEEA)
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Muutoin tilasto koostuu pääasiassa muista johdetuista tilastoista. Siksi lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta.
Oikea-aikaisuus
Täsmällisyys
Tietojen revisoitumiskäytännöt
Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat ensijulkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, sillä vuositilinpidon tiedot tulevat lopullisiksi noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Tämän jälkeen tietojen tarkentuminen on yleensä vähäistä.
Kansantalouden tilinpidon revisiot.
Kansantalouden tilinpidon tietojen tarkentuminen.
Vertailukelpoisuus
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Ajallinen vertailukelpoisuus
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa
Sisäinen yhtenäisyys
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Tiedonkeruumenetelmä
Tiedonkeruun tiheys
Menetelmät
Tiedon käsittely
Aineiston/datan validointi
Menetelmädokumentointi
Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot lasketaan valtion tilinpäätösaineiston sekä kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston pohjalta. Tietoja täydennetään maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, ulkoasiainministeriön sekä puolustusministeriön tiedoilla.
Kotitalouksien sekä voittoa tavoittelemattomien yhtiöiden ympäristönsuojelumenot lasketaan kansantalouden tilinpidon tietojen pohjalta.
Teollisuuden ympäristönsuojelumenot -tilastoa varten tarvittavat tiedot kerätään vuosittaisella, noin 2000 teollisuuden toimipaikalle lähetettävällä kyselyllä. Kysely koskee edellisenä vuonna toteutuneita ympäristönsuojelumenoja ja siihen on mahdollisuus vastata joko paperilomakkeella tai internetissä sähköisellä lomakkeella.
Tilaston peruskehikon muodostavat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriin perustuvassa tietokannassa vähintään yhden henkilön yritykset, joiden toimialana on kaivos- ja kaivannaistoiminta, teollinen valmistus, energiahuolto tai veden puhdistus ja jakelu.
Kyselyn piiriin kuuluvat seuraavat toimialaluokituksen TOL 2008 pääluokat
B Kaivostoiminta ja louhinta (05 - 09)
C Teollisuus (10 - 33)
D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (35) sekä pääluokasta E toimiala Veden otto, puhdistus ja jakelu (36)
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Organisaatioyksikkö
Taloustilastot
<o:p></o:p>
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietosuojaperiaatteet
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Tilaston taulukot on tuotettu käyttämällä/muokkaamalla taulukon luokitusta niin karkealla/yleisellä tasolla, ettei pieniä solufrekvenssejä pääse syntymään.
Yritysten lukumäärätiedot on säädetty tilastolaissa (280/2004) julkisiksi ja pieniäkään solufrekvenssejä ei tarvitse suojata. Määrätaulukoista vähän havaintoja sisältävät (kynnysarvo) tai yhden tai kahden yksikön dominoimat (dominanssisääntö) solut on suojattu peittämällä solun arvo yksittäisen yrityksen tietojen paljastumisen estämiseksi. Näiden lisäksi on peitetty muita soluja estämään ensisijaisesti peitettävien soluarvojen laskeminen marginaalisummien avulla. Peitetyt solut on merkitty julkaistussa taulukoissa merkinnällä ’..’. Tarkempaa tietoa peittämisestä the Handbook on Statistical Disclosure Control (2010).
Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Lisätietoja käyttöluvista
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tietojen jakaminen
Saatavuus ja selkeys
Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
Yksikkötason aineistojen saatavuus
Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.
Tietojen revisioitumislinjaukset
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Käyttäjien tarpeet
Käyttäjätyytyväisyys
Laatudokumentointi
Laadun arviointi
Laadunvarmistus
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.
Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?
Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.
Siirry arkistosivuille