25.4.2024 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Ympäristönsuojelumenot -tilasto kuvaa ympäristönsuojelusta teollisuudelle, kotitalouksille, voittoa tavoittelemattomille yhtiöille sekä valtiolle ja kunnille aiheutuvia menoja. Se on tarkoitettu yhteiskunnallisen päätöksenteon, yritysten ja niiden etujärjestöjen sekä tutkimuksen tarpeisiin. Tilasto mahdollistaa ympäristönsuojelusta aiheutuneiden menojen vertailua eri toimialojen kesken. Tilasto on osa kansainvälistä ympäristötilinpidon tilastointikehikkoa (System of Environmental Economic Accounting, SEEA), joka tarkastelee ympäristön ja talouden vuorovaikutusta. EU:n asetus ympäristötilinpidosta (N:o 691/2011, 538/2014) ja sen täytäntöönpanoasetus (N:o 2174/2015) velvoittavat EU:n jäsenmaita tilastoimaan ympäristöliiketoimintaa vuodesta 2014 alkaen. Ympäristötilinpidon päämäärä on ympäristön ja talouden vuorovaikutusten tilastollinen kuvaus, joka noudattaa pääosin kansantalouden tilinpidon peruskehikkoa ja luokituksia.

Tilaston perusjoukko

Tilasto perustuu rekisteriaineistoihin. Perusjoukkona on Suomessa taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt. Yksiköt aggregoidaan yhteen siten, että tilastossa yksiköt eivät ole enää erotettavissa toisistaan.

Tilastoyksikkö

Havaintoyksikkö sisältää kansantalouden sektorit S13 Julkisyhteisöt, S14 Kotitaloudet, S15 Kotitalouksia palvelevat voittoatavoittelemattomat yhteisöt ja S11 Yritykset toimialoilta B, C D sekä E.

Mittayksikkö

Tilastossa käyttömenot ja investoinnit ovat miljoonia euroja.
 

Viiteajankohta

Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.

Viitealue

Tilasto kattaa koko Suomen yhtenä alueena. Tilasto ei sisällä alueluokituksia.
 

Kattavuus

Tilasto kattaa teolliset toimialat eli kaivos- ja kaivannaistoiminnan, teollisen valmistuksen ja energiahuollon, veden puhdistuksen ja jakelun, jätevesi- ja jätehuollon, kotitaloudet sekä valtion ja kunnat. Toimialajaottelu on EU:n standardiin perustuvan Tilastokeskuksen luokituksen TOL 2008 mukainen (Toimialaluokitus 2008, Tilastokeskus, Käsikirjoja 4, Helsinki 2008).

Ympäristönsuojelumenot -tilasto sisältää:

  • ympäristönsuojeluinvestoinnit

  • ympäristönsuojelulaitteistojen käyttö- ja kunnossapitomenot

  • muut ympäristönsuojelun toimintamenot, kuten tutkimus- ja kehitysmenot, hallintomenot sekä erilaiset maksut ja korvaukset

Ajallinen kattavuus

Tilasto kattaa vuodet 2014-2021
 

Jakelutiheys

Tilasto julkaistaan vuosittain.
 

Käsitteet

CEPA-luokitus

Ympäristönsuojelutoimenpiteiden ja -kustannusten luokitus CEPA-luokkia ovat mm. jätevesihuolto, jätehuolto, ilmansuojelu, luonnonsuojelu sekä hallinto ja muu ympäristönsuojelu.

NEEP = Kansalliset ympäristönsuojelumenot (National expenditure on environmental protection)

Arviointi kansallisista ympäristönsuojelumenoista voi koostua seuraavien osatekijöiden summasta:
• kokonaistuotos (ympäristönsuojelun markkinatuotos, ympäristönsuojelun markkinaton tuotos ja ympäristönsuojelun välituotekäyttö),
• plus kiinteän pääoman bruttomuodostus ja rahoitusvaroihin kuulumattomien ei-tuotettujen varojen nettohankinta ympäristönsuojeluun,
• miinus yhteisöjen ympäristönsuojelupalveluiden välituotekäyttö erikoistuottajina.

Tämä on välillinen, tarjontapuolen arvio menoista. Ympäristönsuojelupalveluiden tuontia, vientiä ja kansainvälisiä siirtoja, sekä ALV:ia ja ympäristönsuojelun veroja miinus tukipalkkiota ei ole (vielä) arvioitu johtuen keskeneräisistä tietolähteistä. Näillä osatekijöillä oletetaan olevan pieni vaikutus koko EU-28:n kansallisiin menoihin yhteensä. Kansallisten ympäristönsuojelunmenojen arviointia kehitetään edelleen.

Päätoimiset ympäristönsuojelupalvelujen tuottajat

Teollisuuden toimialoja 37 (Viemäri- ja jätevesihuolto), 38 (Jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus) sekä 39 (Maaperän ja vesistöjen kunnostus ja muut ympäristönhuoltopalvelut) voidaan kutsua päätoimisiksi ympäristönsuojelupalvelujen tuottajiksi, koska näiden toimialojen ympäristönsuojelumenojen suuruus on merkittävä.

Ympäristö

Ympäristö-käsitteellä tarkoitetaan niitä fyysisiä, sosiaalisia ja kulttuuritekijöitä, jotka kuuluvat luontoon tai rakennettuun ympäristöön ja joiden kanssa ihminen on vuorovaikutuksessa. Ympäristö nähdään ennen kaikkea ihmisen elinympäristönä, jonka tilaan ja laatuun ihmisen toiminta vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti.

Ympäristönsuojelu

Toimenpiteet, joiden pääasiallisena tarkoituksena on kerätä, käsitellä, vähentää, estää tai poistaa yrityksen toiminnasta aiheutuvia päästöjä, jätteitä tai muuta ympäristöhaittaa.

Ympäristönsuojeluinvestoinnit

Ympäristönsuojeluinvestoinnilla tarkoitetaan pääomamenoa, joka aiheutuu niistä ympäristönsuojelutoimenpiteistä, joiden pääasiallisena tarkoituksena on kerätä, käsitellä, vähentää, estää tai poistaa yrityksen toiminnasta aiheutuvia päästöjä, jätteitä tai muuta ympäristöhaittaa.

Ympäristönsuojelumenojen loppukäyttö

EKT 2010:n (§ 3.94) mukaan loppukäyttö (P.3) on kotimaisten institutionaalisten yksiköiden menoja kulutustavaroiden tai palvelujen hankintaan. Kyseisiä tavaroita tai palveluita käytetään henkilökohtaisten tai yhteiskunnan kollektiivisten tarpeiden tyydyttämiseen.

Kotitalouksien ympäristönsuojelupalveluiden loppukäyttö (EKT 2010, § 3.95) sisältää kotitalouksien ympäristöpalveluiden hankinnasta aiheutuneet menot. Tämä kulutus tyydyttää niiden henkilökohtaisia tarpeita. Se sisältää kotitalouksien ”maksut markkinattomasta tuotoksesta” eli niiden maksamat erilaiset palkkiot ja maksut, jotka edustavat alle 50 prosenttia markkinattomien ympäristönsuojelupalveluiden tuotannosta. Kotitalouksien kulutusmenot kirjataan ostajanhintaan.

Kansantalouden tilinpidossa tuotteiden tuotanto yhteisön yleiseksi hyödyksi, kuten julkinen hallinto, oikeuspalvelut, puolustusvoimat ja vastaavat, kohdistetaan tavallisesti julkisyhteisölle. Tämä on julkisyhteisön loppukulutusta. Julkisyhteisö itse yleensä tuottaa nuo palvelut, joten niitä voi tunnistaa ja mitata tuotantopuolella.

Vastaavasti julkisyhteisön ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ympäristöpalveluiden kulutusmenot (ESA 2010, § 3.97, 3.98 ja 3.117) ovat samansuuruiset kuin niiden markkinattoman tuotoksen arvo miinus maksut markkinattomasta tuotoksesta.

Ympäristönsuojelumenojen välituotekäyttö

Välituotekäytöllä kuvataan ympäristönsuojelumenojen yhteydessä itse käytettävää ympäristötuotantoa (=ympäristönsuojelumenoja), joita syntyy tuotannon aikana aputoiminnoista, joita tarvitaan ensisijaista tai toissijaista tuotantoa varten.
Esimerkiksi itse käytettävää ympäristötuotantoa on energian ja materiaalien käyttö, palkat, huoltotoimenpiteet jne.

Ympäristönsuojelumenot

Ympäristönsuojelumenot on ympäristönsuojelutoimenpiteistä aiheutuvien investointien ja toimintamenojen summa.

Ympäristönsuojelupalveluiden tuotos

Ympäristönsuojelupalveluiden tuotos (markkinatuotos, markkinaton tuotos, välituotekäyttö) määritellään ympäristönsuojelun markkinatuotoksen, ympäristönsuojelun markkinattoman tuotoksen ja ympäristönsuojelun välituotekäytön summana. Markkinatuotos on tuotos, joka myydään markkinoilla tai on tarkoitettu myytäväksi markkinoilla. Markkinatonta tuotosta tarjotaan muille yksiköille ilmaiseksi tai taloudellisesti merkityksettömään hintaan. Välituotekäyttö on tarkoitettu yrityksen tuotantotoimintojen käyttöön. Ympäristönsuojelun välituotekäyttö nimeltään ”laillisesti sallittu arvostus” mitataan osatekijöiden palkansaajakorvauksien ja välituotekäytön summana ympäristönsuojelun lisätuotostoiminnalle.

Ympäristötilinpito (SEEA)

Ympäristötilinpito (SEEA, System of Integrated Environmental and Economic Accounting) on systemaattinen kuvaus ympäristön ja talouden välisestä suhteesta. Tilinpito koostuu tileistä ja taseista, joilla kuvataan luonnonvarojen käyttömääriä, luonnonvarojen käytöstä aiheutuvaa kuormitusta sekä ympäristönsuojelun taloutta ja liiketoimintaa. Ympäristötilinpidon tilastot on laadittu kansantalouden tilinpidon kehikkoon noudattaen sen keskeisiä tunnusmerkkejä, kuten toimiala- ja sektorijakoa sekä talousyksiköiden kotipaikkaperiaatetta.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Otantapohjaisuudesta johtuen tuloksiin liittyy aina tilastollisia epävarmuustekijöitä. Käytetyllä otanta-asetelmalla kuitenkin pyritään siihen, että suurten teollisuusyritysten ympäristönsuojelumenot, jotka ovat merkittävimpiä, saadaan kattavasti ja luotettavammin tilastointiin. Noin 2000 toimipaikalle lähetetyn kyselyn vastausprosentti on viime vuosina ollut 70–80 %. Vastaukset tarkistetaan Tilastokeskuksessa mittausvirheiden minimoimiseksi. Vastauskato otetaan huomioon korotettaessa aineisto koskemaan koko teollista toimintaa Suomessa.

Muutoin tilasto koostuu pääasiassa muista johdetuista tilastoista. Siksi lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta.

Oikea-aikaisuus

Ympäristönsuojelumenot -tilasto tuotetaan vuosittain noin 22 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.
 

Täsmällisyys

Tilasto julkistetaan julkistuskalenterin mukaisesti.
 

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Tilaston revisioitumiset noudattavat kansantalouden vuositilinpidon revisioitumisia.

Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat ensijulkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, sillä vuositilinpidon tiedot tulevat lopullisiksi noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Tämän jälkeen tietojen tarkentuminen on yleensä vähäistä.

Kansantalouden tilinpidon revisiot.
Kansantalouden tilinpidon tietojen tarkentuminen.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilastotietojen vertailtavuus muiden EU-maiden kanssa on hyvä johtuen Eurostatin laatimien yhtenäisten tilastointiperiaatteiden noudattamisesta. Myös OECD-maiden kesken vertailtavuus on parantunut viime vuosien aikana.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Tilasto on vertailukelpoinen vuodesta 2014 lähtien. Aiemman teollisuuden ja julkisen selktorin ympäristösuojelumenojen (vuodet 1992-2013) tilastot eivät ole vertailukelpoisia nykyisen ympäristönsuojelumenojen kanssa.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Ympäristönsuojelumenoissa tutkimus- ja kehittämismenoja ei pääomita osaksi pääoman bruttomuodostusta kuten kansantalouden tilinpidossa. Kyseisen erän suuruus on 20–40 miljoonaa euroa. Muilta osin tilasto on laadittu kansantalouden tilinpidon vastaamaan kansantalouden tilinpidon kehikkoa, menetelmiä ja määritelmiä.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Tilasto on hyvin sovitettavissa yhteen kanstalouden tilipidon kanssa yhteneväisten luokitusten ja tietojen vuoksi.

Sisäinen yhtenäisyys

Sektorista S11 (yritykset) mukana on vain toimialat B, C, D ja E.
 

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Otoskysely suoraan yritysten toimipaikoille, noin 2000 toimipaikkaa. Valtion tilinpäätösaineisto, kuntien toiminta- ja taloustilasto sekä erillisselvitykset.

Tiedonkeruumenetelmä

Otoskysely suoraan yritysten toimipaikoille, noin 2000 toimipaikkaa. Valtion tilinpäätösaineisto, kuntien toiminta- ja taloustilasto sekä erillisselvitykset.

Tiedonkeruun tiheys

Tiedonkeruu toteutetaan vuosittain.
 

Menetelmät

Tiedon käsittely

Painotuksella otoskyselyn vastaukset korotetaan vastaamaan koko toimialaa.
 

Aineiston/datan validointi

Saatuja tietoja verrataan edellisiin saatuihin samansisältöisiin tietoihin ja mahdollisiin samaan aihealueeseen liittyviin tietoihin.

Menetelmädokumentointi

Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot lasketaan valtion tilinpäätösaineiston sekä kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston pohjalta. Tietoja täydennetään maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, ulkoasiainministeriön sekä puolustusministeriön tiedoilla.

Kotitalouksien sekä voittoa tavoittelemattomien yhtiöiden ympäristönsuojelumenot lasketaan kansantalouden tilinpidon tietojen pohjalta.

Teollisuuden ympäristönsuojelumenot -tilastoa varten tarvittavat tiedot kerätään vuosittaisella, noin 2000 teollisuuden toimipaikalle lähetettävällä kyselyllä. Kysely koskee edellisenä vuonna toteutuneita ympäristönsuojelumenoja ja siihen on mahdollisuus vastata joko paperilomakkeella tai internetissä sähköisellä lomakkeella.

Tilaston peruskehikon muodostavat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriin perustuvassa tietokannassa vähintään yhden henkilön yritykset, joiden toimialana on kaivos- ja kaivannaistoiminta, teollinen valmistus, energiahuolto tai veden puhdistus ja jakelu.

Kyselyn piiriin kuuluvat seuraavat toimialaluokituksen TOL 2008 pääluokat

B Kaivostoiminta ja louhinta (05 - 09)

C Teollisuus (10 - 33)

D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (35) sekä pääluokasta E toimiala Veden otto, puhdistus ja jakelu (36)

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Taloustilastot

<o:p></o:p>

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja. 

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö 

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus. 

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi) 

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tilaston tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaan julkisia.

Tilaston taulukot on tuotettu käyttämällä/muokkaamalla taulukon luokitusta niin karkealla/yleisellä tasolla, ettei pieniä solufrekvenssejä pääse syntymään.

Yritysten lukumäärätiedot on säädetty tilastolaissa (280/2004) julkisiksi ja pieniäkään solufrekvenssejä ei tarvitse suojata. Määrätaulukoista vähän havaintoja sisältävät (kynnysarvo) tai yhden tai kahden yksikön dominoimat (dominanssisääntö) solut on suojattu peittämällä solun arvo yksittäisen yrityksen tietojen paljastumisen estämiseksi. Näiden lisäksi on peitetty muita soluja estämään ensisijaisesti peitettävien soluarvojen laskeminen marginaalisummien avulla. Peitetyt solut on merkitty julkaistussa taulukoissa merkinnällä ’..’. Tarkempaa tietoa peittämisestä the Handbook on Statistical Disclosure Control (2010).
Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Lisätietoja käyttöluvista

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun. 

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa 

Tietojen jakaminen

Ympäristönsuojelumenot -tilasto tuotetaan vuosittain noin 22 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä. Julkistamiskalenterin verkko-osoite: http://www.stat.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.   

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta. 

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.   

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa. 

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassa pidettäviä. Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti, eikä tilastotaulukoista käy ilmi yksittäisen toimipaikan antamia vastauksia.
Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Käyttäjien tarpeet

Tilaston käyttäjiä ovat Eurostat, päätöksentekijät ja media.
 

Käyttäjätyytyväisyys


 

Laatudokumentointi

Tilaston laadunhallinnassa ja -arvioinnissa käytetään laatuohjeistusta ja laaturaportointia.
 

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. 

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi) 

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet 

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot

Tilaston asiantuntijat

Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.

Siirry arkistosivuille

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.