Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto: tilaston dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Yritysten tilinpäätöstiedoilla kuvataan tuloksen muodostumista, kannattavuutta ja taseen rakennetta toimialoittain. Tarkasteltavina muuttujina ovat tuloslaskelman ja taseen tiedot ja niiden pohjalta lasketut tunnusluvut kokoluokittain.
Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden tilinpäätöstiedot löytyvät omista tietokantataulukoistaan. Voittoa tavoittelemattomien yhtiöiden tiedot löytyvät omista tietokantataulukoistaan.
Tilasto on vuositilasto, joka kuvaa tuloslaskelman osalta koko tilikauden aikana kertynyttä tietoa ja taseen osalta tilikauden lopun tilannetta varoista ja veloista.
Tilaston perusjoukko
Yritysten rakenne- ja tilinpäätösaineisto perustuu verohallinnon elinkeinoveroaineistoon, tulorekisteriin, Finanssivalvonnan FINREP- sekä VAKRA-aineistoihin ja Tilastokeskuksen yritystiedusteluihin. Elinkeinoveroaineisto sisältää kaikkien elinkeinoverolain alaisten yritysten ja ammatinharjoittajien tilinpäätöstietoja.FINREP- ja VAKRA-aineistot sisältävät Finanssivalvonnan valvonnanalaisten rahoitus- ja vakuutusalan yritysten tilinpäätöstietoja.
Tilastokeskuksen yritysten rakennekyselyllä saadaan tietoa palkansaajien määrästä ja toimialasta.
Tilastokeskuksen yritysten tilinpäätöskyselyllä saadaan tarkempaa tietoa yritysten liikevaihdosta, kuluista sekä investoinneista.
Tilastoyksikkö
Oikeudellisia yksiköitä ovat:
- ammatin- ja liikkeenharjoittajat, jotka toimivat omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä,
- oikeushenkilöt (esim. osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, osuuskunta, säästöpankki ja taloudellinen yhdistys),
- markkinaehtoiset liikelaitokset.
Oikeudellinen yksikkö on hallinnollinen raportointiyksikkö ja omien tiedonkeruiden raportointiyksikkö.
Mittayksikkö
Perusajankohta
Viiteajankohta
Viitealue
Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto julkaistaan koko maan tasolla.
Tilinpäätöstiedot kattavat myös toimintoja, jotka on tehty Suomen rajojen ulkopuolella, mutta jotka sisältyvät yrityksen Suomessa tehtyyn tilinpäätökseen. Siten tilaston liikevaihto voi sisältää myös esimerkiksi valmistuttamista ulkomailla sekä tavaroiden ja palvelujen myyntiä ulkomailta ulkomaille.Yritysten suurimmat ulkomailla sijaitsevat sivuliikkeet on kuitenkin pyritty rajaamaan tilaston ulkopuolelle.
Kattavuus
ritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto kattaa kaikki toimialat, oikeudelliset muodot ja omistajatyypit sekä yrityssektorin sektoriluokat. Tilastoon tulevat kaikki markkinaehtoiset yritykset, jotka ovat työllistäneet tilastovuonna tai joilla on tilastovuonna ollut liikevaihtoa, liiketoiminnan muita tuottoja, investointeja tai tasetta.
Rakennetilaston perustaulun tietoja julkaistaan päätoimialoittain ja kaikilta alatoimialoilta. Eri luokituksilla tietoja julkaistaan päätoimiala- ja kaksinumerotasoilla.
Toimialalta A (Maatalous, metsätalous ja kalatalous) ovat mukana tilat, joilla on tilastovuonna ollut maataloustulosta, muuta liikevaihtoa, tasetta, investointeja tai jotka ovat työllistäneet tilastovuonna. Maataloudesta saadaan kattavasti vain henkilötiedot.
Toimialalta 02 mukana ovat ne yksiköt, joilla on tilastovuonna ollut metsätaloustulosta, muuta liikevaihtoa, tasetta, investointeja tai jotka ovat työllistäneet tilastovuonna.
Rahoitus- ja vakuutustoiminnasta (TOL K) julkaistaan vuodesta 2021 alkaen liikevaihto, jalostusarvo, yritysten lukumäärät ja henkilöstömäärätiedot. Tilastoinnin uudistamiseen on saatu EU:n grant-rahoitusta vuosina 2020-2022.
Tupakkatuotteiden valmistuksen toimialalla (TOL 12000) toimii kaksi pientä yritystä. Näiden tietoja ei julkaista omalla toimialallaan eivätkä yritykset sisälly toimialojen yhteenlaskettuihin lukuihin. Näiden tietojen julkaiseminen johtaisi huomattavasti merkittävimpien toimialojen tietojen suojaamiseen.
Yritysten tilinpäätöstietoja julkaistaan toimialoilta B-S. Rahoitus- ja vakuutustoimialalta julkaistaan vain osa tilinpäätöstiedoista. Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden tilinpäätöstiedot julkaistaan erillisissä tietokantataulukoissa. Nämä taulukot sisältävät vain Finanssivalvonnan valvottavien listalle kuuluvat yritykset, eikä joukkoon sisälly esimerkiksi ulkomaisia Suomessa sijaitsevia sivuliikkeitä.
Ajallinen kattavuus
Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätöstiedot yhdistettiin Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston yhteyteen vuonna 2022. Samassa yhteydessä yritysten ulkomailla sijaitsevat sivuliikkeet rajattiin tilaston ulkopuolelle. Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tilinpäätöstietoja julkaistaan jatkossa vain vuositasolla aiemman neljännesvuosittaisen julkaisun sijaan. Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätöstietoja on saatavilla tilaston kotisivulla ja Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa vuodesta 2021 alkaen. Vanhempien vuosien tilinpäätöstiedot löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan arkistosta. Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden osalta tietoja löytyy StatFin-tietokannasta vuodesta 2012 alkaen.
Luottolaitosten tilinpäätöstietoja on tuotettu yhtenäisellä tilinpäätöskaavalla vuoden 1995 alusta alkaen. Vuodesta 1974 vuoteen 1995 tuotettiin tilinpäätösjulkaisuja luottolaitoksista siten, että rahoitusyhtiöt ja luotto-osakeyhtiöt eivät sisältyneet yhtenäistettyyn kehikkoon. Nämä eivät vielä olleet yhtenäisen luottolaitoslainsäädännön piirissä. Ennen vuotta 1974 kustakin pankkiryhmästä tuotettiin erillinen julkaisu, joiden sisällöt poikkesivat jossakin määrin toisistaan myös tilinpäätöskaavan osalta. Tilastokeskus on julkaissut ns. pankkitilastoja vuoden 1970 tiedoista alkaen kaikista pankkiryhmistä. Pankkitilastojen taival alkoi vuoden 1868 säästöpankkitilastosta, joka oli säästöpankkien tarkastajan kertomus säästöpankkien tilasta ja hoidosta.
Sijoituspalveluyritysten tilinpäätösraportoinnissa otettiin käyttöön uusi IAS/IFRS-tilinpäätösstandardi vuoden 2005 alusta. Tätä ennen yhtenäisellä tilinpäätöskaavalla tuotetut tilinpäätöstiedot sijoituspalveluyrityksistä on saatavissa vuosilta 1998–2004 neljännesvuosittain sekä vuositilinpäätöksinä. Aiemmilta vuosilta ei yhtenäisiä koottuja tilinpäätöstietoja ole saatavissa.
Tietoja ei säännöllisesti revisoida. Vanhempien vuosien tietoja päivitetään tarpeen mukaan tilastojulkistusten yhteydessä. Päivityksistä mainitaan tällöin tietokantataulukon alaviitteessä.
Tietoja ei säännöllisesti revisoida. Vanhempien vuosien tietoja päivitetään tarpeen mukaan tilastojulkistusten yhteydessä. Päivityksistä mainitaan tällöin tietokantataulukon alaviitteessä.
Yritysten tilinpäätöstietoja on saatavilla Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa 1999-2012. Tätä aikaisemmilta vuosilta tietoja on saatavilla paperijulkaisuista 1974-1998.
Yritysrekisterin vuositietoja on saatavilla Tilastokekuksen StatFin-tietokannassa 1993-2012. Tätä aikaisemmilta vuosilta tietoja on saatavilla paperijulkaisuista.
Jakelutiheys
Käsitteet
Aatteellinen yhdistys
Aineettomat hyödykkeet
Avoin yhtiö
Ensivakuutus
Henkilöstökulut
Henkilöstökulut sisältävät ennakkopidätyksen alaiset palkat ja niihin verrattavat kulut sekä välittömästi palkan perusteella määräytyvät kulut kuten sosiaaliturvamaksut, pakolliset ja vapaaehtoiset henkilövakuutusmaksut sekä eläkekulut.
Muut vapaaehtoiset henkilöstökulut ovat liiketoiminnan muita kuluja.
Henkilöstön lukumäärä
Yrittäjien osalta yrittäjätyöpanokseksi lasketaan se työpanos, jonka yrityksen omistaja tai perheenjäsen on tehnyt yrityksessään ilman varsinaista palkkaa.
Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstö on estimoitu palkkojen perusteella.
Johdannaissopimukset
Jälleenvakuutus
Tulevalla jälleenvakuutuksella tarkoitetaan vakuutusyhtiön vastaanottamaa vakuutusliikettä toiselta vakuutusyhtiöltä. Menevällä jälleenvakuutuksella, joka näkyy esimerkiksi tuloslaskelmassa jälleenvakuuttajien osuuksina, tarkoitetaan puolestaan toiselle vakuutusyhtiölle siirrettyä osuutta vakuutusliikkeestä.
Kommandiittiyhtiö
Konserni
Vrt. yritysryhmä.
Konsernirekisteri
Korvauskulut
Korvausvastuu
Korvausvastuun muutos
Luonnollinen henkilö
Maksetut korvaukset
Muut varat
Oikeudellinen muoto
Tilastokeskuksen oikeudellisen muodon luokituksen perustana on YTJ ja verohallinnon käyttämä oikeudellisen muodon koodisto. Tilastokeskuksen luokituksessa osa verohallinnon luokista on yhdistetty.
Oikeudellinen yksikkö
Oikeudellinen yksikkö yksilöidään y-tunnuksella. Oikeudellisia yksiköitä ovat esimerkiksi osakeyhtiö, yksityinen elinkeinonharjoittaja, osuuskunta, valtion liikelaitos ja säätiö.
Omistajatyyppi
Yksityinen kotimainen
Valtio
Kunta
Ahvenanmaan maakunta
Ulkomaalaisomisteinen
Muu omistajatyyppi
Osakeyhtiö
Osuuskunta
Sijoitussidonnaiset vakuutukset
Säätiö
Rahastot kuuluvat myös tähän oikeudellisen muodon luokkaan.
Tasoitusmäärä
Vaihto-omaisuus
Aineilla ja tarvikkeilla tarkoitetaan valmistus- tai palvelutoimintaa harjoittavan kirjanpitovelvollisen vaihto-omaisuutensa valmistamista varten hankkimia hyödykkeitä. Niitä ovat esim. tuotteiden tai palvelujen valmistamiseen käytettävät raaka-aineet sekä apu- ja tarveaineet.
Keskeneräisillä tuotteilla tarkoitetaan itse valmistettuja, myytäväksi tai palvelutuotannossa käytettäväksi tarkoitettuja hyödykkeitä, joiden valmistusprosessi on tilinpäätöshetkellä kesken (puolivalmisteet).
Valmiilla tuotteilla tarkoitetaan itse valmistettuja ja luovutusvalmiiksi saatettuja, myytäväksi tai palvelutuotannossa käytettäväksi tarkoitettuja hyödykkeitä. Tavarat puolestaan ovat ulkopuoliselta tavarantoimittajalta sellaisinaan myytäväksi tai palvelutuotannossa käytettäväksi tarkoitettuja hyödykkeitä.
Muuhun vaihto-omaisuuteen kuuluvat sellaisinaan tai jalostettuina myytäviksi hankitut tai valmistetut hyödykkeet, jotka eivät sisälly edellä käsiteltyihin vaihto-omaisuuseriin. Muuta vaihto-omaisuutta voivat olla mm. myytäväksi tarkoitetut tontit tai muut kiinteistöt, jotka on siirretty käyttöomaisuudesta vaihto-omaisuuteen.
Ennakkomaksuilla tarkoitetaan vaihto-omaisuushyödykkeistä niiden toimittajille ennen hyödykkeen vastaanottamista maksettuja kauppahintoja tai kauppahinnan osia.
Vakuutusmaksutulo
Vakuutusmaksutuotot
Vakuutusmaksuvastuu
Vakuutusmaksuvastuun muutos
Vakuutustekninen kate
Vakuutustekninen vastuuvelka
Verotusyhtymä
Vieras pääoma
Y-tunnus
Y-tunnus muodostuu seitsemästä numerosta, väliviivasta ja tarkistusnumerosta.
Yhteisetuudet
Yritys
Yritys on sama kuin oikeudellinen yksikkö, jos oikeudellinen yksikkö ei ole osa konsernia. Muussa tapauksessa yritys on konserni tai sen osa.
Yrityksen määrittely perustuu tilastoyksikköasetukseen (ETY) 696/93.
Luokitukset
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Oikea-aikaisuus
Rakenne- ja tilinpäätöstilaston ennakkotiedot julkaistaan 9 kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä.
Lopulliset tiedot julkaistaan 12 kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä.
Täsmällisyys
Täydellisyys
Otantavirhe
Peittovirheet
Vertailukelpoisuus
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tiedot perustuvat suomalaiseen tlinpäätösstandardiin (FAS) sekä kansainväliseen toimialaluokitukseen.Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätöstiedot perustuvat kansainväliseen IFRS 9 -tilinpäätösstandardiin. Rahoitus- ja vakuutusalan (TOL 64-66) liikevaihto ja jalostusarvo on laskettu Eurostatin määrittelemien kaavojen avulla.
Eurostatille lähetetyt tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelposia.
Ajallinen vertailukelpoisuus
Vuodesta 2021 alkaen tilastoon on otettu mukaan verohallinnon arvion mukaan arvioverotetut yritykset, jotka aiemmin jätettiin tilaston ulkopuolelle. Lisäksi vuodesta 2021 alkaen henkilöstömäärät sekä palkkasummat on laskettu uudella menetelmällä. Myös yritysten ulkomailla sijaitsevat sivuliikkeet on pyritty jättämään tilaston ulkopuolelle vuodesta 2021 alkaen. Nämä uudistukset heikentävät tietojen vertailukelpoisuutta aiempiin vuosiin nähden.
Arkistosta löytyviä vanhempien vuosien tietojen ajallista vertailukelpoisuutta heikentävät toimialamuutokset sekä kirjanpitolain ja -asetuksen muutokset. Tietojen muodostamiseen tehtiin merkittäviä uudistuksia tilastovuodesta 2013 alkaen, mistä johtuen vuosien 2012 ja 2013 välinen vertailukelpoisuus on heikentynyt.
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Kansantalouden tilinpidon toimialoittainen arvonlisäys perushintaan poikkeaa tilinpäätösaineiston jalostusarvosta, koska kansantalouden tilinpidon laskelmat laaditaan toimipaikoittain. Tilinpäätösaineiston jalostusarvon laskenta pohjautuu yritystason tietoihin. Lisäksi tilinpäätösaineiston jalostusarvo arvioidaan tuottajahintaan.
Yritysten kuukausikuvaajien mittausjakso on kalenterivuosi, puolivuosi, neljännesvuosi tai kuukausi. Yritysten rakenne ja tilinpäätöstilaston mittausajanjakso on 12 kuukauden mittainen tilikausi. Tilikausi ei aina vastaa kalenterivuotta.
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä
Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston ennakkotiedot ja lopulliset laaditaan samalla tavalla, joten ne ovat yhteneviä.
Ennakkotietojen StatFin-taulut ovat tietosisällöltään suppeampia kuin lopulliset tiedot.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa
Sisäinen yhtenäisyys
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston aineisto perustuu Verohallinnon elinkeinoveroaineistoihin ja rekistereihin, Finanssivalvonnan FINREP- ja VAKRA-aineistoihin sekä Tilastokeskuksen omiin kyselyihin. Lähdeaineistojen tiedot pohjautuvat oikeudellisten yksiköiden tietoihin. Alla on kerrottu tarkemmin näistä lähdeaineistoista. Tietoja täydennetään omilla kyselyillä.
Verohallinnon rekisterit
Verohallinnon eri rekistereistä saadaan yritysten aloitus- ja lopetustiedot, kotikunta, alustava toimialatieto uusille yrityksille ja palkat. Rekisteriaineistot tulevat Tilastokeskukseen kerran kuukaudessa.
Verohallinnon yritysveroaineisto
Yritysveroaineisto sisältää tuloslaskelma- ja tasetietoja sekä käyttöomaisuuden investointitietoja. Tietoja saadaan pääverolomakkeilta 4, 5, 6A, 6B, 6C ja 6U sekä liitelomakkeilta 7A, 7M ja 62.
Aineisto sisältää niiden yritysten tiedot, jotka ovat verovelvollisia kyseisenä vuonna.
Elinkeinoveroaineisto tulee Tilastokeskukseen ennalta sovittuina päivinä. Lähetyksiä on n. 10 vuodessa.
Tilastokeskuksen omat tiedonkeruut
Tilastokeskuksen tilinpäätöskyselyllä (Tilkes-kysely) kerätään vuosittain tietoja noin 5 500 yritykseltä. Tilinpäätöskyselyn kohdejoukosta kyselyyn kuuluvat kaikki yli 60 henkilöä työllistävät yritykset sekä yritykset, joiden liikevaihto ylittää 40 miljoonaa euroa tai tase ylittää 300 miljoonaa. Lisäksi 10-60 henkilöä työllistävistä yrityksistä kyselyyn on valittu yritykset satunnaisotannalla. Kyselyssä on myös joitain alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä sekä kaikki markkinaehtoiset kunnalliset liikelaitokset.
Tilkes-kyselyllä kerätään yritysten virallista tilinpäätöstä yksityiskohtaisempaa tietoa. Kysely kattaa liikevaihdon ja kulujen erittelytietoja, investointitietoja ja muita tilinpäätöksen lisätietoja.
Yritysrekisterin toimipaikkatiedusteluissa kerätään vuosittain yritysten ja yhteisöjen toimipaikkojen osoitteet, nimet, palkansaajien työpanos henkilötyövuosina, taloudellista toimintaa kuvaava toimiala ja tiedot toimipaikkojen toiminnan aloitus-, lopetus- ja siirtymispäivämääristä.
Toimipaikkatiedustelujen piirissä on vuosittain yhteensä noin 13 500 yritystä ja yhteisöä. Tiedustelut lähetetään vuosittain yrityksille ja yhteisöille, joilla on toimintaa useassa eri osoitteessa ja ne työllistävät vähintään 5 henkilötyövuotta. Noin kolmen vuoden välein tiedustelu lähetetään yrityksille ja yhteisöille, joilla on Yritysrekisterin tietojen mukaan toimintaa ainoastaan yhdessä osoitteessa.
Tiedusteluun kuulumattomille tai vastaamattomille yrityksille ja yhteisöille palkansaajien työpanos estimoidaan.
Tiedonkeruumenetelmä
Tilinpäätöskyselyn verkkolomake on testattu käyttöönoton yhteydessä ja kun siihen on tehty muutoksia. Asiakkaiden palautteiden perusteella lomakkeen ohjeistusta on täsmennetty.
Tiedustelun vastauskatoa seurataan vuosittain.
Tiedonkeruun tiheys
Kustannukset ja vastausrasite
Tilaston Tilkes-tiedonkeruusta tehtiin vastausrasitemittaus kesällä 2018. Keskimääräinen vastausaika tilaston tiedusteluun oli 188 minuuttia (mediaani 120 minuuttia).
Menetelmät
Tiedon käsittely
Elinkeinoveroaineiston käsittely
Verohallinnon aineiston laatua tarkistetaan ohjelmallisesti. Aineistoa korjataan automaattisesti käyttäen massaeditointia ja imputointia. Aineiston puuttuvat arvot korvataan ensisijaisesti yrityksen aikaisempien vuosien tiedoilla ja toiseksi liikevaihdoltaan ja henkilöstömäärältään vastaavanlaisen yrityksen tiedoilla. Virheet ja poikkeavat havainnot korjataan joko loogisesti editoimalla tai poikkeavia havaintoja poistamalla. Pienet virheet (alle 5 %) liikevaihdosta skaalataan.
Imputointimenetelmiä on kaksi. Donor-imputointia käytetään, kun yritys kuuluu tilaston kehikkoon, mutta tietoja ei saada verohallinnon aineistosta. Tällöin tiedot saadaan samalla toimialalla olevalta, samaa kokoluokkaa olevalta yritykseltä. Toista menetelmää käytetään, kun yrityksen tietoja ei saada veroaineistosta kyseisenä tilastovuonna, mutta käytettävissä on edellisen vuoden tiedot. Tällöin tiedot imputoidaan käyttäen kausiveroaineiston liikevaihdon muutosta painokertoimena.
Oma kysely
Varsinaisen otoksen vastaustiedot käsitellään manuaalisesti yhdessä elinkeinoveroaineiston kanssa PRH:n kuva-arkistoa hyväksi käyttäen yrityskohtaisesti.
Tilinpäätöksen lisätietojen tarkistamista ohjaa tuotantosovelluksessa olevat sisäiset tarkistussäänöt.
Hyväksytyistä tiedosta lasketaan toimialakohtaiset kertoimet liikevaihdon erittelylle ja kulujen erittelylle. Kertoimien avulla tuotetaan vastaavat tiedot koko yritysjoukolle.
Satunnaisotoksen yritykset, jotka ovat saaneet vähän virhepisteitä, käsitellään massahyväksynnällä. Osa näistä palautuu manuaaliseen tarkistamiseen.
Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätöstietojen käsittely
Aineistoon tehdään automaattisia ja manuaalisia tarkistuksia, jotka tyypillisesti liittyvät puuttuviin tai poikkeaviin havaintoihin. Tarkistuksia voidaan tehdä vertaamalla raportoituja tietoja julkaistuihin tilinpäätöksiin.
Aineiston/datan validointi
Elinkeinoveroaineiston käsittely
Verohallinnon aineiston laatua tarkistetaan ohjelmallisesti.
Elinkeinoveroaineisto pisteytetään pisteytysmallin mukaisesti yrityskohtaisesti. Mallissa virhepisteitä lasketaan loogisista virheistä tuotoissa, kuluissa tai taseiden välisummissa sekä eroavuuksista taseiden loppusummissa ja liikevaihdon muutoksista. Lisäksi henkilöstöltään isot yritykset saavat enemmän pisteitä kuin pienet. Isoja virhepisteitä saaneet yritykset korjataan manuaaliseti, vaikka eivät olisi Tilkes-kyselyssä.
Elinkeinoveroaineistolle määritellään laatukoodit sekä liiketoiminnan tuotoille ja kuluille että taseille yrityskohtaisesti.
Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätöstietojen käsittely
Validointia tehdään tiedonkeruun yhteydessä ja perustilastojen laadinnassa. Tarkistukset liittyvät tyypillisesti puuttuviin tai poikkeaviin havaintoihin.
Menetelmädokumentointi
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Organisaatioyksikkö
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Rakenne- ja tilinpäätöstilaston tilastointia ohjaa lisäksi seuraavat lait ja asetukset
- Kirjanpitolaki ja -asetus 3012.1997/ 1336
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (N:o 2019/2152) sekä EU:n komission täytäntöönpanoasetus (N:o 2020/1197)
- Tilastoyksikköasetus, yritystoiminnan tilastoiniissa sovellettava tilastoyksiköitä koskeva asetus, Euroopan neuvoston asetus No 696/93.
- Toimialaluokitusasetus, Toimialaluokitus 2008 perustuu Euroopa unionin yhteiseen toimialaluokitukseen, Nace Rev.2:een, jota on täydennetty kansallisia tarpeita varten viidennellä tasolla.
- Vahinko- ja henkivakuutusyritysten tilinpäätöstilastoissa käytetty tilinpäätöskaava perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä (614/2008). Taustalla on direktiivi vakuutusyritysten tilinpäätöksistä ja konsolidoiduista tilinpäätöksistä (91/674/ETY). Tiedot kerätään Finanssivalvonnan suorana tiedonkeruuna kaikilta Suomessa toimivilta vahinko- ja henki vakuutusyhtiöiltä. Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004/14§) sekä Finanssivalvonnasta annetun lain 18§:n 2 momenttiin.
- Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tilinpäätöstilastoissa käytetty tilinpäätöskaava perustuu valtiovarainministeriön asetukseen luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä sekä Finanssivalvonnan em. asetusta täydentävään määräykseen. Finanssivalvonta kerää tiedot kaikilta Suomessa toimivilta pankeilta sekä muilta luottolaitoksilta ml. ulkomaisten luottolaitosten sivukonttorit Suomessa.
Tiedonantovelvollisuus perustuu Tilastolakiin (280/2004/14§) sekä Finanssivalvonnasta annettuun lakiin (878/2008/18§ ja 60§) ja valtiovarainministeriön asetukseen.
Tietosuojaperiaatteet
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Tilastossa tietojen paljastumisriskin arvioinnissa käytetään kynnysarvosääntöä kaikkien toimialojen osalta. Salattavat tiedot peitetään. Ensisijaisessa peittämisessä yksittäisen toimialaryhmän tai muuttujan tiedot salataan peittämällä, jos ryhmässä on yhden tai kahden yrityksen tiedot. Toissijaisessa salauksessa tiedot peitetään niin, että ensisijaisesti salattavia tietoja ei voida johtaa.
Tietopalvelussa noudatetaan samoja salaussääntöjä. Tapauskohtaisesti voidaan noudattaa tiukempaa salausta.
Eurostatille lähetettävät, sekä ensi- että toissijaisen salauksen alaiset tiedot merkitään koodein.
Julkistamispolitiikka
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tietojen jakaminen
Tiedot toimitetaan myös kansantalouden tilinpidon, maksullisen tietopalvelun sekä tutkijapalvelun käyttöön.
Lisäksi toimialoittaisia tietoja toimitetaan Eurostatille, joka julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.
Ahvenanmaan tilastovirastolle lähetetään Rakenne- ja tilinpäätöstilaston perusaineisto vuosittain.
Muu tiedonjakelu
Toimialoittaisia tietoja on saatavilla myös maksuttomana tai maksullisena tietopalveluna salaussäännöt huomioiden.
Lisätietoja palvelusta löytyy: http://www.stat.fi/tup/yritysrekisteri/yhteystiedot.html
Saatavuus ja selkeys
Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
Yksikkötason aineistojen saatavuus
Lisäksi Ahvenanmaan tilastovirastolle lähetetään yksikkötason aineisto.
Aineisto on mahdollista saada myös tutkimuskäyttöön suojatussa muodossa. Käyttö tapahtuu Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa. Lisätietoja: http://www.stat.fi/tup/mikroaineistot/index.html
Tietojen revisioitumislinjaukset
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Käyttäjien tarpeet
Tilaston tietoja käytetään Eurostatissa, Suomen julkisessa hallinossa sekä elinkeinoelämän tutkimuslaitoksissa yritysten yritystoiminnan laajuuden, kannattavuuden ja rahoitusaseman seurantaan ja analysointiin.
Käyttäjätyytyväisyys
Laadun arviointi
Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston laatua tarkastellaan aineiston kertymisen myötä. Aggregaattitasoilla tietoa verrataan edellisvuoteen ja isoimmat muutokset selvitetään. Lisäksi tehdään koherenssitarkasteluja suhdannetilastoihin.
Laadunvarmistus
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)
Käyttäjien käyttöoikeudet
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.
Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?
Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.
Siirry arkistosivuille