30.4.2024 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto kuvaa Suomessa toimivia yrityksiä. Yritysten rakennetta kuvataan toimialoittaisilla yritys- ja henkilöstömäärillä sekä liikevaihdolla ja palkkasummalla. Tietoja julkaistaan sektoriluokan, oikeudellisen muodon ja omistajatyypin mukaan sekä kokoluokittain.

Yritysten tilinpäätöstiedoilla kuvataan tuloksen muodostumista, kannattavuutta ja taseen rakennetta toimialoittain. Tarkasteltavina muuttujina ovat tuloslaskelman ja taseen tiedot ja niiden pohjalta lasketut tunnusluvut kokoluokittain.
Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden tilinpäätöstiedot löytyvät omista tietokantataulukoistaan. Voittoa tavoittelemattomien yhtiöiden tiedot löytyvät omista tietokantataulukoistaan.

Tilasto on vuositilasto, joka kuvaa tuloslaskelman osalta koko tilikauden aikana kertynyttä tietoa ja taseen osalta tilikauden lopun tilannetta varoista ja veloista. 

 

Tilaston perusjoukko

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston perusjoukon muodostavat kaikki Suomessa liiketoimintaa harjoittavat yritykset. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä saadaan tilaston keskeiset luokitusmuuttujat kuten toimiala, sektori, oikeudellinen muoto, omistajatyyppi ja palkansaajien suuruusluokka. Yritykset on valittu tilastoon mikäli ne toimivat markkinaehtoisesti sekä niillä on liikevaihtoa, liiketoiminnan muita tuottoja, tasetta, henkilöstöä tai investointeja tilastovuonna. Myös yhdenkertaista kirjanpitoa pitävät ammatinharjoittajat sisältyvät tilastoon. Lisäksi markkinaehtoiset liikelaitokset sekä ulkomaiset sivuliikkeet ovat tilastossa mukana. Poikkeuksena tähän henki- ja vahinkovakuutusyritysten tilinpäätöstilastoon ei sisälly ulkomaisia sivuliikkeitä. Suurimmat ulkomailla sijaitsevat sivuliikkeet on pyritty rajaamaan tilaston ulkopuolelle.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätösaineisto perustuu verohallinnon elinkeinoveroaineistoon, tulorekisteriin, Finanssivalvonnan FINREP- sekä VAKRA-aineistoihin ja Tilastokeskuksen yritystiedusteluihin. Elinkeinoveroaineisto sisältää kaikkien elinkeinoverolain alaisten yritysten ja ammatinharjoittajien tilinpäätöstietoja.FINREP- ja VAKRA-aineistot sisältävät Finanssivalvonnan valvonnanalaisten rahoitus- ja vakuutusalan yritysten tilinpäätöstietoja.

Tilastokeskuksen yritysten rakennekyselyllä saadaan tietoa palkansaajien määrästä ja toimialasta.
Tilastokeskuksen yritysten tilinpäätöskyselyllä saadaan tarkempaa tietoa yritysten liikevaihdosta, kuluista sekä investoinneista.

Tilastoyksikkö

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tietoja julkaistaan sekä yrityksiin(yritysyksikkö) että oikeudellisiin yksiköihin perustuen. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan yritys on päätöksenteossaan itsenäinen yksikkö, joka tuottaa tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla myytäväksi. Yritys voi muodostua yhdestä tai useammasta oikeudellisesta yksiköstä. Jos yritys on muodostettu useammasta oikeudellisesta yksiköstä, niin yksiköiden välisiä liiketoimia on eliminoitu.
Oikeudellisia yksiköitä ovat:
- ammatin- ja liikkeenharjoittajat, jotka toimivat omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä,
- oikeushenkilöt (esim. osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, osuuskunta, säästöpankki ja taloudellinen yhdistys),
- markkinaehtoiset liikelaitokset.
Oikeudellinen yksikkö on hallinnollinen raportointiyksikkö ja omien tiedonkeruiden raportointiyksikkö.

Mittayksikkö

Tilaston tietokantatauluissa mittayksikköinä käytetään 1000 euroa, prosenttia ja henkilöstön määrää.

Perusajankohta

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto ei ole indeksipohjainen tilasto. Tiedot ovat vuosikohtaisia.

Viiteajankohta

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston viiteajankohta on kalenterivuosi. Tiedot ovat tilastovuonna päättyneeltä tilikaudelta, joten tilikausi ei aina noudata kalenterivuotta. Yli- ja alipitkät tilikaudet muunnetaan vastaamaan 12 kuukautta.

Viitealue

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto julkaistaan koko maan tasolla.

Tilinpäätöstiedot kattavat myös toimintoja, jotka on tehty Suomen rajojen ulkopuolella, mutta jotka sisältyvät yrityksen Suomessa tehtyyn tilinpäätökseen. Siten tilaston liikevaihto voi sisältää myös esimerkiksi valmistuttamista ulkomailla sekä tavaroiden ja palvelujen myyntiä ulkomailta ulkomaille.Yritysten suurimmat ulkomailla sijaitsevat sivuliikkeet on kuitenkin pyritty rajaamaan tilaston ulkopuolelle.

Kattavuus

ritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto kattaa kaikki toimialat, oikeudelliset muodot ja omistajatyypit sekä yrityssektorin sektoriluokat. Tilastoon tulevat kaikki markkinaehtoiset yritykset, jotka ovat työllistäneet tilastovuonna tai joilla on tilastovuonna ollut liikevaihtoa, liiketoiminnan muita tuottoja, investointeja tai tasetta.

Rakennetilaston perustaulun tietoja julkaistaan päätoimialoittain ja kaikilta alatoimialoilta. Eri luokituksilla tietoja julkaistaan päätoimiala- ja kaksinumerotasoilla.

Toimialalta A (Maatalous, metsätalous ja kalatalous) ovat mukana tilat, joilla on tilastovuonna ollut maataloustulosta, muuta liikevaihtoa, tasetta, investointeja tai jotka ovat työllistäneet tilastovuonna. Maataloudesta saadaan kattavasti vain henkilötiedot.
Toimialalta 02 mukana ovat ne yksiköt, joilla on tilastovuonna ollut metsätaloustulosta, muuta liikevaihtoa, tasetta, investointeja tai jotka ovat työllistäneet tilastovuonna.
Rahoitus- ja vakuutustoiminnasta (TOL K) julkaistaan vuodesta 2021 alkaen liikevaihto, jalostusarvo, yritysten lukumäärät ja henkilöstömäärätiedot. Tilastoinnin uudistamiseen on saatu EU:n grant-rahoitusta vuosina 2020-2022.
Tupakkatuotteiden valmistuksen toimialalla (TOL 12000) toimii kaksi pientä yritystä. Näiden tietoja ei julkaista omalla toimialallaan eivätkä yritykset sisälly toimialojen yhteenlaskettuihin lukuihin. Näiden tietojen julkaiseminen johtaisi huomattavasti merkittävimpien toimialojen tietojen suojaamiseen.

Yritysten tilinpäätöstietoja julkaistaan toimialoilta B-S. Rahoitus- ja vakuutustoimialalta julkaistaan vain osa tilinpäätöstiedoista. Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden tilinpäätöstiedot julkaistaan erillisissä tietokantataulukoissa. Nämä taulukot sisältävät vain Finanssivalvonnan valvottavien listalle kuuluvat yritykset, eikä joukkoon sisälly esimerkiksi ulkomaisia Suomessa sijaitsevia sivuliikkeitä.

Ajallinen kattavuus

Yritysrekisterin vuositiedot ja Rakennetilaston tilinpäätöstiedot yhdistettiin vuonna 2013 Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoksi. Tilastoyksiköiden joukkoa laajennetaan vuonna 2023. Aiemmin tilastoyksiköiksi otettiin mukaan vain vähintään kuusi kuukautta tilastovuonna toimineet yritykset sekä kokorajat täyttävät yritykset. Toiminta-aika- sekä kokorajoituksista on luovuttu. Tilaston vuositietoja on saatavilla tilaston kotisivulla ja Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa uusien määritelmien mukaisten tilastoyksiköiden joukosta vuodesta 2018 alkaen. Vanhojen tilastoyksiköiden mukaisia tietoja Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta löytyy Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan arkistosta vuosilta 2013-2021.

Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätöstiedot yhdistettiin Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston yhteyteen vuonna 2022. Samassa yhteydessä yritysten ulkomailla sijaitsevat sivuliikkeet rajattiin tilaston ulkopuolelle. Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tilinpäätöstietoja julkaistaan jatkossa vain vuositasolla aiemman neljännesvuosittaisen julkaisun sijaan. Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätöstietoja on saatavilla tilaston kotisivulla ja Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa vuodesta 2021 alkaen. Vanhempien vuosien tilinpäätöstiedot löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan arkistosta. Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden osalta tietoja löytyy StatFin-tietokannasta vuodesta 2012 alkaen.

Luottolaitosten tilinpäätöstietoja on tuotettu yhtenäisellä tilinpäätöskaavalla vuoden 1995 alusta alkaen. Vuodesta 1974 vuoteen 1995 tuotettiin tilinpäätösjulkaisuja luottolaitoksista siten, että rahoitusyhtiöt ja luotto-osakeyhtiöt eivät sisältyneet yhtenäistettyyn kehikkoon. Nämä eivät vielä olleet yhtenäisen luottolaitoslainsäädännön piirissä. Ennen vuotta 1974 kustakin pankkiryhmästä tuotettiin erillinen julkaisu, joiden sisällöt poikkesivat jossakin määrin toisistaan myös tilinpäätöskaavan osalta. Tilastokeskus on julkaissut ns. pankkitilastoja vuoden 1970 tiedoista alkaen kaikista pankkiryhmistä. Pankkitilastojen taival alkoi vuoden 1868 säästöpankkitilastosta, joka oli säästöpankkien tarkastajan kertomus säästöpankkien tilasta ja hoidosta.

Sijoituspalveluyritysten tilinpäätösraportoinnissa otettiin käyttöön uusi IAS/IFRS-tilinpäätösstandardi vuoden 2005 alusta. Tätä ennen yhtenäisellä tilinpäätöskaavalla tuotetut tilinpäätöstiedot sijoituspalveluyrityksistä on saatavissa vuosilta 1998–2004 neljännesvuosittain sekä vuositilinpäätöksinä. Aiemmilta vuosilta ei yhtenäisiä koottuja tilinpäätöstietoja ole saatavissa.

Tietoja ei säännöllisesti revisoida. Vanhempien vuosien tietoja päivitetään tarpeen mukaan tilastojulkistusten yhteydessä. Päivityksistä mainitaan tällöin tietokantataulukon alaviitteessä.

Tietoja ei säännöllisesti revisoida. Vanhempien vuosien tietoja päivitetään tarpeen mukaan tilastojulkistusten yhteydessä. Päivityksistä mainitaan tällöin tietokantataulukon alaviitteessä.

Yritysten tilinpäätöstietoja on saatavilla Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa 1999-2012. Tätä aikaisemmilta vuosilta tietoja on saatavilla paperijulkaisuista 1974-1998.

Yritysrekisterin vuositietoja on saatavilla Tilastokekuksen StatFin-tietokannassa 1993-2012. Tätä aikaisemmilta vuosilta tietoja on saatavilla paperijulkaisuista.

Jakelutiheys

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta julkaistaan tietoja kaksi kertaa vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Ennakkotiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa ja lopulliset tiedot joulukuussa.

Käsitteet

Aatteellinen yhdistys

Aatteellinen yhdistys on vähintään kolmen jäseneksi aikovan yksityisen henkilön, yhteisön tai säätiön sopimuksella perustama ja Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään yhdistysrekisteriin merkitty yhdistys, jonka tarkoitus on aatteellinen (siis tarkoituksena ei saa olla voiton tai muun taloudellisen ansion hankkiminen jäsenille). Aatteellinen yhdistys voi harjoittaa elinkeinoa tai muuta ansiotoimintaa, jos tästä on määräys yhdistyksen säännöissä tai jos se muuten välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen tai jos sitä on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. Esim. urheiluseura, poliittinen puolue, ammattiliitto, partiojärjestö.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomaan omaisuuteen kuuluvat vastikkeelliset oikeudet ja varat, kuten toimiluvat, patentit, lisenssit ja tavaramerkit. Oman kehittämistoiminnan perusteella aikaansaatuja aineettomia hyödykkeitä voidaan merkitä taseeseen erityistä varovaisuutta noudattaen.

Avoin yhtiö

Avoimen yhtiön perustajia on vähintään kaksi, jotka voivat olla joko luonnollisia tai juridisia henkilöitä. Jokainen avoimen yhtiön yhtiömies vastaa yhtiön velvoitteista niiden täyteen määrään niin kuin omasta velastaan. Avoin yhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin.

Ensivakuutus

Vakuutusyhtiön suoraan vakuutuksenottajalta vastaanottamaa vakuutusliikettä. Ensivakuutuksessa vakuutuksenottaja on asiakas, joka ei ole toinen vakuutusyhtiö.

Henkilöstökulut

Palkat, palkkiot, eläkekulut ja muut henkilösivukulut = Henkilöstökulut.

Henkilöstökulut sisältävät ennakkopidätyksen alaiset palkat ja niihin verrattavat kulut sekä välittömästi palkan perusteella määräytyvät kulut kuten sosiaaliturvamaksut, pakolliset ja vapaaehtoiset henkilövakuutusmaksut sekä eläkekulut.

Muut vapaaehtoiset henkilöstökulut ovat liiketoiminnan muita kuluja.

Henkilöstön lukumäärä

Henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät. Henkilöstö on muunnettu kokovuosi-työllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä.

Yrittäjien osalta yrittäjätyöpanokseksi lasketaan se työpanos, jonka yrityksen omistaja tai perheenjäsen on tehnyt yrityksessään ilman varsinaista palkkaa.

Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstö on estimoitu palkkojen perusteella.

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimuksista maksetut preemiomaksut sekä taseen vastaavaa puolella esitettävät johdannaisten positiiviset käyvät arvot.

Jälleenvakuutus

Jälleenvakuutus on ensivakuutusyhtiön ja jälleenvakuuttajana toimivan vakuutusyhtiön välinen sopimus, jolla ensivakuuttaja voi siirtää osan vakuutusvastuistaan toisen vakuutusyhtiön kannettavaksi.

Tulevalla jälleenvakuutuksella tarkoitetaan vakuutusyhtiön vastaanottamaa vakuutusliikettä toiselta vakuutusyhtiöltä. Menevällä jälleenvakuutuksella, joka näkyy esimerkiksi tuloslaskelmassa jälleenvakuuttajien osuuksina, tarkoitetaan puolestaan toiselle vakuutusyhtiölle siirrettyä osuutta vakuutusliikkeestä.

Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiössä on sekä vastuunalainen että äänetön yhtiömies. Molempia voi olla yksi tai useampia. Äänettömät yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista vain yhtiöön sijoittamansa pääoman määrällä. Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön veloista koko omaisuudellaan. Yhtiösopimuksessa on mainittava äänettömien yhtiömiesten panosten suuruus ja se, miten äänettömän yhtiömiehen voitto-osuus lasketaan. Kommandiittiyhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin. Kommandiittiyhtiön nimestä tulee käydä ilmi yhtiömuoto joko lyhennelmänä tai lyhentämättömänä sanana.

Konserni

Konserni on kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräämisvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä (tytär).

Vrt. yritysryhmä.

Konsernirekisteri

Konsernirekisteri kattaa suurimmat Suomessa toimivat konsernit. Konsernirekisteriin kirjataan konsernin vuositietoina liikevaihto, taseen loppusumma ja henkilöstön määrä. Lisäksi kirjataan tiedot konsernin rakenteesta: emo, tytär-, yhteis- ja osakkuusyritykset sekä näiden nimi, y-tunnus, emon omistus- ja äänivaltaosuus konserniyrityksessä, konsernisuhteen alku- ja loppupäivämäärät ja jäsenlaji. Rekisteriin kuuluvat myös kuntakonsernit. Vuodesta 2003 konsernirekisterissä ovat myös alakonsernit.

Korvauskulut

Korvauskulut koostuvat maksetuista korvauksista ja korvausvastuun muutoksista jälleenvakuuttajien osuuksilla vähennettynä. Korvauskuluissa on siis jaksotettu se osa maksettavista korvauksista, jotka kohdistuvat tilikauteen. Korvauskulut kirjataan täten suoriteperusteisesti.

Korvausvastuu

Sisältää kaikki tilikauden jälkeen maksettavat korvaukset, jotka ovat tulleet maksettavaksi tilikautena tai edeltävinä tilikausina sattuneista vakuutustapahtumista.

Korvausvastuun muutos

Tilikauden alun ja lopun korvausvastuun erotus. Korvausvastuun muutos näkyy tuloslaskelmassa ja sen ja maksettujen korvausten summana voidaan määrittää tilikaudelle kohdistuvat korvauskulut.

Luonnollinen henkilö

Luonnollinen henkilö harjoittaa yritystoimintaa omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä. Tähän ryhmään kuuluvat ammatinharjoittajat, yksityiset elinkeinonharjoittajat, useimmat maatilatalouden ja metsätalouden harjoittajat sekä liikkeenharjoittajat.

Maksetut korvaukset

Maksetut korvaukset kirjataan menoksi sille ajankohdalle, jolloin korvaussuoritteet maksetaan ennen jälleenvakuuttajien osuutta. Maksettujen korvausten kirjaustapa on siis maksuperusteinen. Korvaussuoritteiden lisäksi maksettuihin korvauksiin lasketaan mukaan myös korvaustoimintaan liittyvät hoitokulut.

Muut varat

Maksujenvälityssaamiset, erilaisilla selvittelytileillä olevat saamiset, johdannaissopimuksiin liittyvät marginaalitilisaamiset sekä kaikki muut saamiset, joiden esittämiseen ei ole muuta sopivaa tase-erää.

Oikeudellinen muoto

Oikeudellisella muodolla yksilöidään juridisen henkilön oikeudellinen asema. Oikeudellisen muodon luokitus perustuu kaupparekisterin yhtiömuotoihin ja verolainsäädännön vaatimuksiin. Yritysten ja yhteisöjen oikeudellinen muoto on tallennettu Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ).

Tilastokeskuksen oikeudellisen muodon luokituksen perustana on YTJ ja verohallinnon käyttämä oikeudellisen muodon koodisto. Tilastokeskuksen luokituksessa osa verohallinnon luokista on yhdistetty.

Oikeudellinen yksikkö

Oikeudellinen yksikkö on yhteisö tai liiketoiminnan harjoittamista varten rekisteröitynyt organisaatio.

Oikeudellinen yksikkö yksilöidään y-tunnuksella. Oikeudellisia yksiköitä ovat esimerkiksi osakeyhtiö, yksityinen elinkeinonharjoittaja, osuuskunta, valtion liikelaitos ja säätiö.

Omistajatyyppi

Yritys- ja toimipaikkarekisterin yritykset ja yhteisöt jaetaan omistajuuden perusteella seuraaviin luokkiin:

Yksityinen kotimainen
Valtio
Kunta
Ahvenanmaan maakunta
Ulkomaalaisomisteinen
Muu omistajatyyppi

Osakeyhtiö

Osakeyhtiön perustajina voi olla yksi tai useampia luonnollisia tai juridisia henkilöitä. Yksityisen osakeyhtiön osakepääoma on vähintään 2 500 euroa ja julkisen osakeyhtiön 80 000 euroa. Osakkaat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön sitoumuksista. Osakeyhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin.

Osuuskunta

Jäsentensä eduksi taloustoimintaa harjoittava yhteisö, jonka jäsenmäärä ja pääoma ovat ennalta määräämättömät. Jäsenet osallistuvat toimintaan käyttämällä hyväkseen yhteisön palveluksia. Osuuskunnan perustajia tulee olla vähintään viisi. Jos sääntöjen mukaan jäsenten enemmistö on osuuskuntia tai yhteisöjä, perustajia tarvitsee olla vain kolme. Osuuskunta merkitään kaupparekisteriin. Osuuspankki on pankkitoimintaa harjoittava osuuskunta.

Sijoitussidonnaiset vakuutukset

Sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa vakuutuksenottajan vakuutusmaksut ohjataan yhteen tai useampaan sijoituskohteeseen. Vakuutuksen arvo kehittyy vakuutuksenottajan valitsemien sijoituskohteiden arvonmuutosten mukaan.

Säätiö

Säätiö on tiettyyn tarkoitukseen käytettäväksi erotettu omaisuus, jota hoitaa säätiön hallitus. Säätiö perustetaan säädekirjalla, testamentilla tai lahjakirjalla. Lupa säätiön perustamiseen on haettava patentti- ja rekisterihallitukselta, joka vahvistaa myös säätiön säännöt. Säätiö rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen pitämään säätiörekisteriin.

Rahastot kuuluvat myös tähän oikeudellisen muodon luokkaan.

Tasoitusmäärä

Solvenssi II:n voimaantulon myötä koskee vain vahinkovakuutusyhtiöitä. Tasoitusmäärällä tasoitetaan korvauskulujen satunnaisvaihtelujen vaikutusta vakuutustekniseen katteeseen.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet. Vaihto-omaisuus jaetaan aineisiin ja tarvikkeisiin, keskeneräisiin tuotteisiin, valmiisiin tuotteisiin/tavaroihin, muuhun vaihto-omaisuuteen ja ennakkomaksuihin.

Aineilla ja tarvikkeilla tarkoitetaan valmistus- tai palvelutoimintaa harjoittavan kirjanpitovelvollisen vaihto-omaisuutensa valmistamista varten hankkimia hyödykkeitä. Niitä ovat esim. tuotteiden tai palvelujen valmistamiseen käytettävät raaka-aineet sekä apu- ja tarveaineet.

Keskeneräisillä tuotteilla tarkoitetaan itse valmistettuja, myytäväksi tai palvelutuotannossa käytettäväksi tarkoitettuja hyödykkeitä, joiden valmistusprosessi on tilinpäätöshetkellä kesken (puolivalmisteet).

Valmiilla tuotteilla tarkoitetaan itse valmistettuja ja luovutusvalmiiksi saatettuja, myytäväksi tai palvelutuotannossa käytettäväksi tarkoitettuja hyödykkeitä. Tavarat puolestaan ovat ulkopuoliselta tavarantoimittajalta sellaisinaan myytäväksi tai palvelutuotannossa käytettäväksi tarkoitettuja hyödykkeitä.

Muuhun vaihto-omaisuuteen kuuluvat sellaisinaan tai jalostettuina myytäviksi hankitut tai valmistetut hyödykkeet, jotka eivät sisälly edellä käsiteltyihin vaihto-omaisuuseriin. Muuta vaihto-omaisuutta voivat olla mm. myytäväksi tarkoitetut tontit tai muut kiinteistöt, jotka on siirretty käyttöomaisuudesta vaihto-omaisuuteen.

Ennakkomaksuilla tarkoitetaan vaihto-omaisuushyödykkeistä niiden toimittajille ennen hyödykkeen vastaanottamista maksettuja kauppahintoja tai kauppahinnan osia.

Vakuutusmaksutulo

Vakuutusmaksutulo kirjataan sille tilikaudelle, jolloin vakuutuskausi on alkanut. Se ilmoitetaan ennen jälleenvakuuttajien osuutta. Vakuutusmaksutuloa saadaan alkaneista vakuutussopimuksista ja tilikauden lopulla olevista saamisista. Tulosta vähennetään saamisten luottotappiot, vakuutusmaksuverot, alennukset ja muut julkiset maksut.

Vakuutusmaksutuotot

Vakuutusmaksutuotto koostuu vakuutusmaksutulon ja vakuutusmaksuvastuun muutoksen summana, mistä vähennetään jälleenvakuuttajien osuudet. Vakuutusmaksutuotot on vakuutusmaksutulosta jaksotettua tuloa, joka kohdistuu tilikaudelle. Vakuutusmaksutuotot kirjataan siis suoriteperusteisesti.

Vakuutusmaksuvastuu

Vakuutusmaksuvastuu kuvaa sitä osaa tilikauden tai aikaisempien tilikausien vakuutusmaksutulosta, jonka riski kohdistuu tuleville tilikausille.

Vakuutusmaksuvastuun muutos

Lasketaan tilikauden alun ja lopun vakuutusmaksuvastuun erotuksena. Vakuutusmaksuvastuun muutos näkyy tuloslaskelmassa ja vakuutusmaksutulojen ja vakuutusmaksuvastuun muutokset summana voidaan määrittää tilikaudelle kohdistuvat vakuutusmaksutuotot.

Vakuutustekninen kate

Vakuutustekninen kate on vakuutusyhtiön vakuutusteknisessä laskelmassa kirjanpidollinen tulos. Vakuutusteknisen katteen laskennassa pääerät ovat vakuutusmaksutuotot, korvauskulut ja liikekulut. Suomessa henkivakuutusyhtiöillä ja eläkevakuutusyhtiöillä sijoitustoiminnan tuotot ja kulut sisältyvät vakuutustekniseen laskelmaan, vahinkovakuutusyhtiöillä ei.

Vakuutustekninen vastuuvelka

Muodostuu vakuutusmaksuvastuun ja korvausvastuun summana. Vakuutustekninen vastuuvelka, tai vastuuvelka, kuvaa vakuutusyhtiöiden tuloslaskelmasta taseeseen siirrettävien maksettujen korvausten ja vakuutusmaksutulon siirtoeriä, jotka ovat vakuutusyhtiön velkaa vakuutuksenottajille. Vastuuvelka on täten rinnastettavissa muiden alojen tilinpäätöksessä oleviin siirtovelkoihin.

Verotusyhtymä

Verotusyhtymiin kuuluvat: 1) verotusyhtymät, 2) yhteisvastuulliset pidätysvelvolliset, kuten rekisteröimättömät yhtiöt, säätiöt tai yhdistykset, 3) yhteismetsät, 4) maatilat, 5) elinkeinoyhtymät ja 6) muut verotuksen yksiköt.

Vieras pääoma

Vieras pääoma on pääomaa jota ulkopuoliset tahot sijoittavat yritykseen. Vieraalla pääomalla on aina takaismaksuvelvollisuus. Lyhytaikaisen vieraan pääoman maksuaika on pisimmillään vuosi ja pitkäaikaisen yli vuosi. Tärkein vieraan pääoman lähde yritykselle ovat pankit. Luotonannon eri muotoja ovat lyhyt- ja pitkäaikaiset luotot, tililuotot ja notaariluotot.

Y-tunnus

Y-tunnus eli yritys- ja yhteisötunnus on viranomaisten kaikille oikeudellisille yksiköille antama yksilöivä tunnus.

Y-tunnus muodostuu seitsemästä numerosta, väliviivasta ja tarkistusnumerosta.

Yhteisetuudet

Yhteisetuudet, kuten kalastuskunnat ja tiekunnat.

Yritys

Yritys on päätöksenteossaan itsenäinen yksikkö, joka tuottaa tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla myytäväksi.

Yritys on sama kuin oikeudellinen yksikkö, jos oikeudellinen yksikkö ei ole osa konsernia. Muussa tapauksessa yritys on konserni tai sen osa.

Yrityksen määrittely perustuu tilastoyksikköasetukseen (ETY) 696/93.



Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Keskeisin virhelähde on vastauskato.

Oikea-aikaisuus

Tietoja kerätään ja tarkastetaan 11 kuukautta tilastovuoden päättymisestä.
Rakenne- ja tilinpäätöstilaston ennakkotiedot julkaistaan 9 kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä.
Lopulliset tiedot julkaistaan 12 kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä.

Täsmällisyys

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tietojen julkaisemisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu julkaisukalenterin mukaisina päivinä.

Täydellisyys

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tietoja on saatavilla lähes kaikilta toimialatasoilta. Poikkeuksena on toimialat 01, 02, 03, 64, 65 ja 66. Maatalouden toimialalta (TOL 01) on saatavissa vain yritysten ja henkilöstön lukumäärätiedot sekä palkkasummat. Metsä- ja kalatalouden toimialoilta (TOL 02 ja 03) on saatavissa edellä mainittujen lisäksi myös liikevaihtotiedot. Vain osalta rahoitus- ja vakuutusalan toimialoista (TOL 64-66) on saatavilla tilinpäätöstietoja.

Otantavirhe

Tilastosssa on käytössä kokonaisaineisto.

Peittovirheet

Puuttuvat tiedot imputoidaan oma-aloitteisten verojen aineiston ja edellisen vuoden tietojen perusteella tai käytetään lähimmännaapurinmenetelmää.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tiedot kattavat koko Suomen.
Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tiedot perustuvat suomalaiseen tlinpäätösstandardiin (FAS) sekä kansainväliseen toimialaluokitukseen.Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätöstiedot perustuvat kansainväliseen IFRS 9 -tilinpäätösstandardiin. Rahoitus- ja vakuutusalan (TOL 64-66) liikevaihto ja jalostusarvo on laskettu Eurostatin määrittelemien kaavojen avulla.

Eurostatille lähetetyt tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelposia.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tilastoyksiköiden joukkoa laajennettiin vuonna 2023. Tiedot on julkaistu uudistetulla tilastoyksiköiden joukolla vuodesta 2018 alkaen. Tilastoyksiköiden joukon laajentamisesta johtuen vertailukelpoisuus arkistosta löytyviin tietoihin on heikentynyt. Pääosin tilastoyksiköiden joukon laajentaminen näkyy vain yritysten lukumäärissä, mutta muutos on vaikuttanut jossain määrin myös osaan muista muuttujista.

Vuodesta 2021 alkaen tilastoon on otettu mukaan verohallinnon arvion mukaan arvioverotetut yritykset, jotka aiemmin jätettiin tilaston ulkopuolelle. Lisäksi vuodesta 2021 alkaen henkilöstömäärät sekä palkkasummat on laskettu uudella menetelmällä. Myös yritysten ulkomailla sijaitsevat sivuliikkeet on pyritty jättämään tilaston ulkopuolelle vuodesta 2021 alkaen. Nämä uudistukset heikentävät tietojen vertailukelpoisuutta aiempiin vuosiin nähden.

Arkistosta löytyviä vanhempien vuosien tietojen ajallista vertailukelpoisuutta heikentävät toimialamuutokset sekä kirjanpitolain ja -asetuksen muutokset. Tietojen muodostamiseen tehtiin merkittäviä uudistuksia tilastovuodesta 2013 alkaen, mistä johtuen vuosien 2012 ja 2013 välinen vertailukelpoisuus on heikentynyt.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Yhtenäisyyttä muihin tilastoihin rajoittavat käsitteelliset ja menetelmälliset asiat. Liiketoiminnan kuukausikuvaajien liikevaihto on laskettu verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistosta. Liikevaihdon määrittely oma-aloitteisten verojen ilmoituksessa ei täysin vastaa tuloslaskelman liikevaihtoa.

Kansantalouden tilinpidon toimialoittainen arvonlisäys perushintaan poikkeaa tilinpäätösaineiston jalostusarvosta, koska kansantalouden tilinpidon laskelmat laaditaan toimipaikoittain. Tilinpäätösaineiston jalostusarvon laskenta pohjautuu yritystason tietoihin. Lisäksi tilinpäätösaineiston jalostusarvo arvioidaan tuottajahintaan.
Yritysten kuukausikuvaajien mittausjakso on kalenterivuosi, puolivuosi, neljännesvuosi tai kuukausi. Yritysten rakenne ja tilinpäätöstilaston mittausajanjakso on 12 kuukauden mittainen tilikausi. Tilikausi ei aina vastaa kalenterivuotta.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston ennakkotiedot ja lopulliset laaditaan samalla tavalla, joten ne ovat yhteneviä.
Ennakkotietojen StatFin-taulut  ovat tietosisällöltään suppeampia kuin lopulliset tiedot.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon lähdeaineistona.

Sisäinen yhtenäisyys

 Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätöstiedot perustuvat kansainväliseen IFRS 9 -tilinpäätösstandardiin kun taas muiden toimialojen tiedot perustuvat kansalliseen tilinpäätösstandardiin (FAS). Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätökset eroavat muiden toimialojen tilinpäätöksistä merkittävästi myös muutoin rakenteeltaan. Tästä syystä näiden yritysten tilinpäätöstilastot on julkaistu erillisissä tietokantataulukoissa.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston aineisto perustuu Verohallinnon elinkeinoveroaineistoihin ja rekistereihin, Finanssivalvonnan FINREP- ja VAKRA-aineistoihin sekä Tilastokeskuksen omiin kyselyihin. Lähdeaineistojen tiedot pohjautuvat oikeudellisten yksiköiden tietoihin. Alla on kerrottu tarkemmin näistä lähdeaineistoista. Tietoja täydennetään omilla kyselyillä.

Verohallinnon rekisterit

Verohallinnon eri rekistereistä saadaan yritysten aloitus- ja lopetustiedot, kotikunta, alustava toimialatieto uusille yrityksille ja palkat. Rekisteriaineistot tulevat Tilastokeskukseen kerran kuukaudessa.

Verohallinnon yritysveroaineisto

Yritysveroaineisto sisältää tuloslaskelma- ja tasetietoja sekä käyttöomaisuuden investointitietoja. Tietoja saadaan pääverolomakkeilta 4, 5, 6A, 6B, 6C ja 6U sekä liitelomakkeilta 7A, 7M ja 62.
Aineisto sisältää niiden yritysten tiedot, jotka ovat verovelvollisia kyseisenä vuonna.
Elinkeinoveroaineisto tulee Tilastokeskukseen ennalta sovittuina päivinä. Lähetyksiä on n. 10 vuodessa.

Tilastokeskuksen omat tiedonkeruut
Tilastokeskuksen tilinpäätöskyselyllä (Tilkes-kysely) kerätään vuosittain tietoja noin 5 500 yritykseltä. Tilinpäätöskyselyn kohdejoukosta kyselyyn kuuluvat kaikki yli 60 henkilöä työllistävät yritykset sekä yritykset, joiden liikevaihto ylittää 40 miljoonaa euroa tai tase ylittää 300 miljoonaa. Lisäksi 10-60 henkilöä työllistävistä yrityksistä kyselyyn on valittu yritykset satunnaisotannalla. Kyselyssä on myös joitain alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä sekä kaikki markkinaehtoiset kunnalliset liikelaitokset.

Tilkes-kyselyllä kerätään yritysten virallista tilinpäätöstä yksityiskohtaisempaa tietoa. Kysely kattaa liikevaihdon ja kulujen erittelytietoja, investointitietoja ja muita tilinpäätöksen lisätietoja.

Yritysrekisterin toimipaikkatiedusteluissa kerätään vuosittain yritysten ja yhteisöjen toimipaikkojen osoitteet, nimet, palkansaajien työpanos henkilötyövuosina, taloudellista toimintaa kuvaava toimiala ja tiedot toimipaikkojen toiminnan aloitus-,  lopetus- ja siirtymispäivämääristä.   

Toimipaikkatiedustelujen piirissä on vuosittain yhteensä noin 13 500 yritystä ja yhteisöä. Tiedustelut lähetetään vuosittain yrityksille ja yhteisöille, joilla on toimintaa useassa eri osoitteessa ja ne työllistävät vähintään 5 henkilötyövuotta. Noin kolmen vuoden välein tiedustelu lähetetään yrityksille ja yhteisöille, joilla on Yritysrekisterin tietojen mukaan toimintaa ainoastaan yhdessä osoitteessa. 

Tiedusteluun kuulumattomille tai vastaamattomille yrityksille ja yhteisöille palkansaajien työpanos estimoidaan.
 

Tiedonkeruumenetelmä

Tilastokeskuksen omien tiedonkeruiden tietoja kerätään verkkolomakkeella. Lisäksi Tilastokeskuksella on sopimus Verohallinnon kanssa, että Verohallinto toimittaa yritysveroaineiston tiedot Tilastokeskukseen sovittuina päivinä.
Tilinpäätöskyselyn verkkolomake on testattu käyttöönoton yhteydessä ja kun siihen on tehty muutoksia. Asiakkaiden palautteiden perusteella lomakkeen ohjeistusta on täsmennetty.
Tiedustelun vastauskatoa seurataan vuosittain.

Tiedonkeruun tiheys

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston omat tiedonkeruut, Tilkes- tiedonkeruu ja Yritysrekisterin tiedonkeruut toteutetaan kerran vuodessa.

Kustannukset ja vastausrasite

Tilaston tuloslaskelma- ja tasetiedot saadaan hallinnolisista lähteistä. Käytössä on elinkeinoveroaineisto ja PRH:n tilinpäätösaineisto.
Tilaston Tilkes-tiedonkeruusta tehtiin vastausrasitemittaus kesällä 2018. Keskimääräinen vastausaika tilaston tiedusteluun oli 188 minuuttia (mediaani 120 minuuttia).

Menetelmät

Tiedon käsittely

Elinkeinoveroaineiston käsittely
Verohallinnon aineiston laatua tarkistetaan ohjelmallisesti. Aineistoa korjataan automaattisesti käyttäen massaeditointia ja imputointia. Aineiston puuttuvat arvot korvataan ensisijaisesti yrityksen aikaisempien vuosien tiedoilla ja toiseksi liikevaihdoltaan ja henkilöstömäärältään vastaavanlaisen yrityksen tiedoilla. Virheet ja poikkeavat havainnot korjataan joko loogisesti editoimalla tai poikkeavia havaintoja poistamalla. Pienet virheet (alle 5 %) liikevaihdosta skaalataan.
Imputointimenetelmiä on kaksi. Donor-imputointia käytetään, kun yritys kuuluu tilaston kehikkoon, mutta tietoja ei saada verohallinnon aineistosta. Tällöin tiedot saadaan samalla toimialalla olevalta, samaa kokoluokkaa olevalta yritykseltä. Toista menetelmää käytetään, kun yrityksen tietoja ei saada veroaineistosta kyseisenä tilastovuonna, mutta käytettävissä on edellisen vuoden tiedot. Tällöin tiedot imputoidaan käyttäen kausiveroaineiston liikevaihdon muutosta painokertoimena.

Oma kysely
Varsinaisen otoksen vastaustiedot käsitellään manuaalisesti yhdessä elinkeinoveroaineiston kanssa PRH:n kuva-arkistoa hyväksi käyttäen yrityskohtaisesti.
Tilinpäätöksen lisätietojen tarkistamista ohjaa tuotantosovelluksessa olevat sisäiset tarkistussäänöt.
Hyväksytyistä tiedosta lasketaan toimialakohtaiset kertoimet liikevaihdon erittelylle ja kulujen erittelylle. Kertoimien avulla tuotetaan vastaavat tiedot koko yritysjoukolle.
Satunnaisotoksen yritykset, jotka ovat saaneet vähän virhepisteitä, käsitellään massahyväksynnällä. Osa näistä palautuu manuaaliseen tarkistamiseen.
Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätöstietojen käsittely
Aineistoon tehdään automaattisia ja manuaalisia tarkistuksia, jotka tyypillisesti liittyvät puuttuviin tai poikkeaviin havaintoihin. Tarkistuksia voidaan tehdä vertaamalla raportoituja tietoja julkaistuihin tilinpäätöksiin.
 

Aineiston/datan validointi

Elinkeinoveroaineiston käsittely
Verohallinnon aineiston laatua tarkistetaan ohjelmallisesti.
Elinkeinoveroaineisto pisteytetään pisteytysmallin mukaisesti yrityskohtaisesti. Mallissa virhepisteitä lasketaan loogisista virheistä tuotoissa, kuluissa tai taseiden välisummissa sekä eroavuuksista taseiden loppusummissa ja liikevaihdon muutoksista. Lisäksi henkilöstöltään isot yritykset saavat enemmän pisteitä kuin pienet. Isoja virhepisteitä saaneet yritykset korjataan manuaaliseti, vaikka eivät olisi Tilkes-kyselyssä.

Elinkeinoveroaineistolle määritellään laatukoodit sekä liiketoiminnan tuotoille ja kuluille että taseille yrityskohtaisesti.

Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätöstietojen käsittely
Validointia tehdään tiedonkeruun yhteydessä ja perustilastojen laadinnassa. Tarkistukset liittyvät tyypillisesti puuttuviin tai poikkeaviin havaintoihin.
 

Menetelmädokumentointi

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston dokumentaatio löytyy tilaston kotisivulta.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Taloustilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Rakenne- ja tilinpäätöstilaston tilastointia ohjaa lisäksi seuraavat lait ja asetukset

  1. Kirjanpitolaki ja -asetus 3012.1997/ 1336
  2. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (N:o 2019/2152) sekä EU:n komission täytäntöönpanoasetus (N:o 2020/1197)
  3. Tilastoyksikköasetus, yritystoiminnan tilastoiniissa sovellettava tilastoyksiköitä koskeva asetus, Euroopan neuvoston asetus No 696/93.
  4. Toimialaluokitusasetus, Toimialaluokitus 2008 perustuu Euroopa unionin yhteiseen toimialaluokitukseen, Nace Rev.2:een, jota on täydennetty kansallisia tarpeita varten viidennellä tasolla.
  5. Vahinko- ja henkivakuutusyritysten tilinpäätöstilastoissa käytetty tilinpäätöskaava perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä (614/2008). Taustalla on direktiivi vakuutusyritysten tilinpäätöksistä ja konsolidoiduista tilinpäätöksistä (91/674/ETY). Tiedot kerätään Finanssivalvonnan suorana tiedonkeruuna kaikilta Suomessa toimivilta vahinko- ja henki vakuutusyhtiöiltä. Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004/14§) sekä Finanssivalvonnasta annetun lain 18§:n 2 momenttiin.
  6. Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tilinpäätöstilastoissa käytetty tilinpäätöskaava perustuu valtiovarainministeriön asetukseen luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä sekä Finanssivalvonnan em. asetusta täydentävään määräykseen. Finanssivalvonta kerää tiedot kaikilta Suomessa toimivilta pankeilta sekä muilta luottolaitoksilta ml. ulkomaisten luottolaitosten sivukonttorit Suomessa.
    Tiedonantovelvollisuus perustuu Tilastolakiin (280/2004/14§) sekä Finanssivalvonnasta annettuun lakiin (878/2008/18§ ja 60§) ja valtiovarainministeriön asetukseen.
     

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tietoja julkaistaan aggregaattitasoilla. Tilaston muuttujista yritysten lukumäärä, henkilöstön lukumäärä ja toimiala ovat julkista tietoa. Muut tiedot ovat salaussäännösten alaisia.

Tilastossa tietojen paljastumisriskin arvioinnissa käytetään kynnysarvosääntöä kaikkien toimialojen osalta. Salattavat tiedot peitetään. Ensisijaisessa peittämisessä yksittäisen toimialaryhmän tai muuttujan tiedot salataan peittämällä, jos ryhmässä on yhden tai kahden yrityksen tiedot. Toissijaisessa salauksessa tiedot peitetään niin, että ensisijaisesti salattavia tietoja ei voida johtaa.
Tietopalvelussa noudatetaan samoja salaussääntöjä. Tapauskohtaisesti voidaan noudattaa tiukempaa salausta.
Eurostatille lähetettävät, sekä ensi- että toissijaisen salauksen alaiset tiedot merkitään koodein.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstietoja julkaistaan vuosittain tilaston omalla verkkosivulla ja StatFin-tietokannassa.
Tiedot toimitetaan myös kansantalouden tilinpidon, maksullisen tietopalvelun sekä tutkijapalvelun käyttöön.
Lisäksi toimialoittaisia tietoja toimitetaan Eurostatille, joka julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.
Ahvenanmaan tilastovirastolle lähetetään Rakenne- ja tilinpäätöstilaston perusaineisto vuosittain.

Muu tiedonjakelu

Tilaston toimialoittaisia tietoja toimitetaan Eurostatille, joka julkaisee toimialoittaisia tietoja omilla sivuillaan.

Toimialoittaisia tietoja on saatavilla myös maksuttomana tai maksullisena tietopalveluna salaussäännöt huomioiden.
Lisätietoja palvelusta löytyy: http://www.stat.fi/tup/yritysrekisteri/yhteystiedot.html

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita. 

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston yksikkötason aineistoa käytetään tilaston tuottamiseen sekä kansantalouden tilinpidon laskelmiin ja maksulliseen tietopalveluun.
Lisäksi Ahvenanmaan tilastovirastolle lähetetään yksikkötason aineisto.
Aineisto on mahdollista saada myös tutkimuskäyttöön suojatussa muodossa. Käyttö tapahtuu Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa. Lisätietoja: http://www.stat.fi/tup/mikroaineistot/index.html

Tietojen revisioitumislinjaukset

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoa ei säännöllisesti revisioida taaksepäin. Vanhempien vuosien tietoja päivitetään tarpeen mukaan tilastojulkistusten yhteydessä. Päivityksistä mainitaan tällöin tietokantataulukon alaviitteessä.
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Käyttäjien tarpeet

Tilasto tuottaa lähdeaineiston kansantalouden tilinpidon laskelmiin.
Tilaston tietoja käytetään Eurostatissa, Suomen julkisessa hallinossa sekä elinkeinoelämän tutkimuslaitoksissa yritysten yritystoiminnan laajuuden, kannattavuuden ja rahoitusaseman seurantaan ja analysointiin.

Käyttäjätyytyväisyys

Eurostat arvioi tilaston tiedot vuosittain. Viimeisin Suomen saama arvosana oli very good.

Laadun arviointi

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston laatua tarkastellaan aineiston kertymisen myötä. Aggregaattitasoilla tietoa verrataan edellisvuoteen ja isoimmat muutokset selvitetään. Lisäksi tehdään koherenssitarkasteluja suhdannetilastoihin.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Tilaston asiantuntijat

Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.

Siirry arkistosivuille

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.