Yrityssaneeraustilaston pääasiallinen tietosisältö koskee yrityssaneeraushakemusten ja niiden kohteena olevien yritysten lukumääriä koko Suomessa. Lukumääriä luokitellaan hakemuksia käsittelevien tuomiopiirien, tuomioistuinten tekemien ratkaisujen sekä hakemusten kohteena olevien yritysten sijaintitiedon, toimialan ja oikeudellisen muodon mukaan.

Vireille pannuilla yrityssaneerauksilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana yrityssaneeraukseen haettuja yrityksiä ja yhteisöjä. Loppuun käsitellyillä yrityssaneerausasioilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen yrityssaneeraustilastossa käräjäoikeuksissa loppuun käsiteltyjä yrityssaneerausasioita. Yrityssaneeraustilastossa tilastoidaan yrityssaneeraushakemusten lisäksi myös muut käräjäoikeuksissa käsitellyt yrityssaneerausasiat. Henkilökunnan määrä tarkoittaa henkilökunnan määrää niissä yrityksissä, joita on haettu yrityssaneeraukseen.

Samaa yritystä voidaan vuoden aikana hakea yrityssaneeraukseen useiden eri velkojien toimesta. Hakemusten määrä on aina suurempi kuin tilastoissa esitetty vireille pantujen yrityssaneerausten määrä.

Kalenterivuoden ensimmäinen yrityssaneeraushakemus tilastoidaan vireille pantuna yrityssaneerauksena. Kalenterivuonna saapuneet samaa yritystä tai yhteisöä koskevat muut hakemukset näkyvät tilastoissa ainoastaan loppuun käsitellyissä asioissa.

Loppuun käsiteltyjä yrityssaneerausasioita koskevat tilastot kuvaavat eri perusjoukkoa kuin vireille pannut yrityssaneeraukset. Loppuun käsitellyt asiat sisältävät jo tilastovuotta aiemmin vireille tulleita asioita ja vastaavasti osa tilastovuonna vireille tulleista asioista käsitellään loppuun vasta tulevina vuosina.

Alueelliset tiedot yrityssaneeraustilastoissa perustuvat yksitoimipaikkaisilla yrityksillä toimipaikan sijaintikuntaan. Niillä monitoimipaikkaisilla yrityksillä, joiden kaikki toiminta sijaitsee samassa kunnassa, käytetään niin ikään yrityksen toimipaikkojen sijaintikuntaa. Useissa kunnissa toimivat yritykset luokitellaan kuten aiemmin kotikunnan perusteella. Muissa tapauksissa käytetään alueellisen tiedon perusteena velallisen kotikuntatietoa. Yrityksen toimipaikka- ja kotikuntatiedot saadaan Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Ennen vuotta 2004 julkaistuissa tilastoissa alueellisen tiedon pohjana oli aina yrityksen kotikunta.

Tilastokeskus julkaisee tilastoa käräjäoikeuksissa vireille tulleista ja loppuun käsitellyistä yrityssaneerausasioista. Vireille pannuilla yrityssaneerauksilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana yrityssaneeraukseen haettuja yrityksiä, yrittäjiä tai yhteisöjä. Kalenterivuoden ensimmäinen yrityssaneeraushakemus tilastoidaan vireille pantuna yrityssaneerauksena. Kalenterivuonna saapuneet samaa yritystä, yrittäjää tai yhteisöä koskevat muut hakemukset näkyvät tilastoissa loppuun käsiteltyinä yrityssaneeraushakemuksina. Samaa yritystä voidaan vuoden aikana hakea yrityssaneeraukseen useiden eri velkojien toimesta. Hakemusten määrä on aina suurempi kuin vireille pantujen yrityssaneerausten määrä. Alueelliset tiedot yrityssaneeraustilastoissa perustuvat yksitoimipaikkaisilla yrityksillä toimipaikan sijaintikuntaan. Niillä monitoimipaikkaisilla yrityksillä, joiden kaikki toiminta sijaitsee samassa kunnassa, käytetään myöskin yrityksen toimipaikkojen sijaintikuntaa. Useissa kunnissa toimivat yritykset luokitellaan kotikunnan perusteella. Muissa tapauksissa käytetään alueellisen tiedon perusteena velallisen kotikuntatietoa. Yrityksen toimipaikka- ja kotikuntatiedot saadaan Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Vuoden 1993 helmikuussa (8.2.1993) tuli voimaan uusi laki yritysten velkajärjestelystä. Lailla pyritään korjaamaan taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden yritysten taloudellista asemaa. Yritysten saneerausmenettely on vaihtoehto yrityksen konkurssille. Menettely tähtää elinkelpoisen yrityksen toiminnan jatkumisen turvaamiseen. Tuomioistuimen harkinnassa on päättää, onko yrityksellä elinmahdollisuuksia saneerattuna.

Tilaston perusjoukko on vireille pantujen yrityssaneerausten osalta käräjäoikeuksiin jätetyt yrityssaneeraushakemukset.

Loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden osalta tilaston perusjoukko on käräjäoikeuksissa ratkaistut yrityssaneerausasiat.

Tilaston keskeiset havaintoyksiköt (vireille pantu yrityssaneeraus ja päättynyt yrityssaneerausasia) ovat oikeustapauksia. Kyse on käräjäoikeuksiin vireille tulleista ja niissä ratkaistuista tapauksista.

Vireille pantujen yrityssaneerausten osalta myös yritys on havaintoyksikkö. Vaikka vireille pantu yrityssaneeraus (kalenterivuoden ensimmäinen toimijaan kohdistuva hakemus) on yhtäältä oikeustapaus, on kyseessä em. rajauksen takia myös yritys (sama yritys on vireille pantujen konkurssien osalta tilastossa vain kerran riippumatta siihen kohdistuvien hakemusten määrästä). Päättyneiden yrityssaneerausten osalta yritys ei ole vastaavalla tavalla tilaston havaintoyksikkö.

Yritykseen kohdistuva vuoden ensimmäinen hakemus tunnistetaan aineistosta ensisijaisesti y-tunnuksen avulla. Toissijaisia tunnistuskeinoja ovat yrityksen nimi tai mahdollinen yrittäjän tunnistetieto tai niiden yhdistelmä (esim. nimi tai henkilötunnus). Rekisteriaineistossa, johon tilasto perustuu, on mukana kaikki vuoden aikana jätetyt hakemukset. Taustatiedot rekisteriaineistosta muodostettuihin yrityksiin yhdistetään ensisijaisesti y-tunnuksen avulla.

Tilastossa julkaistujen tietojen mittayksikkö on lukumäärä.

Vireille pantujen asioiden osalta tilastoidaan yrityssaneeraushakemuksen kohteena olleiden yritysten lukumäärä ja näissä yrityksessä työskennelleiden henkilöiden lukumäärä.

Loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden tilastossa tilastoidaan käräjäoikeuksissa loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden lukumäärä.

Tilastossa ei julkaista indeksejä.

Vireille pantujen yrityssaneerausten tilaston viiteajankohta on vuosineljännes. Tilasto kuvaa vuosineljänneksen (julkistamista edeltävä) loppuun mennessä ko. tilastovuonna vireille pantujen yrityssaneerausten määrää. Esimerkiksi hutikuussa julkistetaan ko. vuoden tammi-maaliskuun (1. vuosineljännes) tiedot.

Loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden osalta viiteajankohta on tilastovuosi. Tiedot julkistetaan yleensä kesäkuun alkupuolella ja ne kuvaavat edellisen vuoden tietoja. Esimerkiksi vuonna 2019 julkistettiin vuoden 2018 tiedot.

Tilaston viitealue on Suomi, tilasto kattaa tapaukset (yrityssaneeraukseen haetut yritykset), joilla on Suomessa toimipaikka.

Yrityssaneeraustilaston tietoaineisto kattaa koko kansantalouden lukuun ottamatta sektoria: S.13 Julkisyhteisöt.

Vireille pantujen yrityssaneerausten osalta tilasto alkaa vuoden 2003 alusta. Tämä koskee sekä vuosi että kuukausitietoja.

Vireille tulleiden asioiden aineistot tarkentuvat tarkistusten ja korjausten myötä. Luvut korjaantuvat pääsääntöisesti jo seuraavan tilastokuukauden aikana. Korjausten aiheuttamat muutokset ovat kokonaismäärien kannalta vähäisiä eikä niillä ole merkitystä ilmiön kokonaiskuvan muodostamisessa.

Loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden tilasto alkaa vuodesta 2009. Kyseessä on vuositilasto ja julkaistut tiedot ovat lopullisia.

Vireille pantujen yrityssaneerausten tilasto jaellaan neljännesvuosittain.

Loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden tilasto jaellaan vuosittain.

Yrityssaneeraustilasto, sisältäen sekä vireille pannut että loppuun käsitellyt asiat, on käräjäoikeuksien asianhallintajärjestelmästä tuotettuun (rekisteri)aineistoon perustuva tilasto. Tilasto kuvaa tarkasteltua ilmiötä siten, kun se on tilaston pohjana olevaan järjestelmään tallennettu. Tilaston keskeiset virhelähteet ovat pohja-aineiston mahdolliset virheet tai aineiston käsittelyssä syntyvät virheet.

Keskeinen keino arvioida tietojen tarkkuutta on tarkastella tilastoaineistoa suhteessa lähtöaineistoon. Toinen keino on tarkastella neljännesvuosi- tai vuositietoja suhteessa aiempiin vuosineljänneksiin tai vuosiin.

Vireille tulleiden yrityssaneerausten tilasto julkaistaan neljännesvuosittain noin 2-3 viikon kuluttua vusineljänneksen päättymisestä.

Päättyneiden asioiden tilasto julkaistaan vuosittain noin 6 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.

Julkistuspäivämäärät löytyvät Tilastokeskuksen julkistuskalenterista.

Vireille tulleiden yrityssaneerausten kohdalla jukaisukalenterin ja julkaisupäivän välillä ei esiinny viivettä.

Loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden tilasto myöhästyi vuonna 2019 noin kuukauden, syynä aineiston käsittelemiseen tarvittu ylimääräinen aika.

Vireille pantujen yrityssaneerausten tiedot tarkentuvat johtuen lähdeaineiston tarkentumisesta. Tiedot tarkentuvat aina seuraavan tilastojulkistuksen yhteydessä, mikäli lähdeaineistossa on tapahtunut muutoksia.

Tilastoon ei liity otantavirhettä.
 

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat esim. teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai käsitteet. Tällaiset virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Mahdolliset virheet korjataan ja niistä tiedotetaan mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus-ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Yrityssaneeraustilastossa käytetään Tilastokeskuksen uusinta toimialaluokitusta TOL 2008. Maakunnittaisissa tarkasteluissa käytetään tilastovuoden lopussa voimassa olevaa maakuntaluokitusta. Käräjäoikeuksien lukumäärä tilastoissa vastaa tilastoajankohdan tilannetta. Esitetyissä aikasarjoissa sekä vertailuissa edelliseen vuoteen toimialatiedot, maakuntatiedot ja käräjäoikeudet on muutettu viimeisintä luokitusta ja tilannetta vastaavaksi.

Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia Tilastokeskuksen aiemmin esimerkiksi konkurssitiedotteessa julkaisemien yrityssaneeraustilastojen kanssa. Vireille pantujen yrityssaneerauksien kokonaismäärät eivät ole muuttuneet vuosi- tai neljännesvuositasolla, ainoastaan päätoimialaa koskevia tietoja on tilastoitu eri tavalla kuin aiemmin.

Pääasiallinen muutos on, että Tilastokeskus lakkasi käyttämästä oikeustilastoissa toimialaluokitusta täydentävää omaa luokitusjärjestelmää ja ryhtyi käyttämään ainoastaan virallista toimialaluokitusta. Muutoksen seurauksena aiemmin käytetystä luokituksesta katosivat kirjaintasoa täydentäneet "erittelemätön"-ryhmät, esim. "rakentaminen erittelemätön". "Erittelemätön"-ryhmät on siirretty ryhmään "toimiala tuntematon".

Tilasto on vertailukelpoinen alueellisesti koko aikasarjan osalta.
 

Tilaston aikasarjat ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Luvut eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia Tilastokeskuksen aiemmin esimerkiksi konkurssitiedotteessa julkaisemien yrityssaneeraustilastojen kanssa. Vireille pantujen yrityssaneerauksien kokonaismäärät eivät ole muuttuneet vuosi- tai neljännesvuositasolla, ainoastaan päätoimialaa koskevia tietoja on tilastoitu eri tavalla kuin aiemmin.

Tilastossa julkistettavat kuukausitiedot (vireille pannut yrityssaneeraukset) ja vuositiedot (loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat) tuotetaan samasta tilastoaineistosta eri prosesseissa. Em. tilastot kuvaavat samaa aihetta eri näkökulmista, eivätkä siten ole keskenään yhteneviä.

Tilastossa julkistettavat kuukausitiedot (vireille pannut yrityssaneeraukset) ja vuositiedot (loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat) tuotetaan samasta tilastoaineistosta eri prosesseissa. Em. tilastot kuvaavat samaa aihetta eri näkökulmista, eivätkä siten ole keskenään yhteneviä.

-

Yrityssaneeraustilaston neljännesvuosittaiset (vireille pannut) ja loppuun käsitellyt (vuositilasto) tilastot eivät ole sisäisesti täysin yhteneviä. Em. tilastot kuvaavat samaa ilmiötä eri näkökulmasta. Vireille pantujen asioiden tilastossa esitetään vuoden aikana yrityssaneeraushakemuksen kohteena olleiden yritysten lukumäärä. Loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden tilastossa esitetään vuoden aikana käräjäoikeuksissa loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden lukumäärä.

Em. tilastojen perusjoukko on siis erilainen, toisen kuvatessa yritysten toisten oikeustapausten lukumäärää. Koska yhteen yritykseen voi vuoden aikana kohdistua useampi yrityssaneeraushakemus tai muu -asia on vuositilastossa (loppuun käsitellyt) esitetty hakemusten lukumäärä aina suurempi kuin vastaavien yritysten lukumäärä.

Yrityssaneeraustilasto perustuu käräjäoikeuksien asianhallintajärjestelmästä (Tuomas) saatuun rekisteriaineistoon. Perusaineisto saadaan kuukausittain Oikeusrekisterikeskuksesta.

Tilaston laatimisessa käytetyt yritystiedot saadaan Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmästä (YTY), tiedot päivitetään kuukausittain tilastoaineiston muodostamisen yhteydessä.

Aineisto saadaan kerran kuukaudessa Oikeusrekisterikeskuksesta linjasiirtona. Aineiston toimituksista ja seuraavan vuoden käytännöistä sovitaan kerran vuodessa (loppuvuodesta).

Perustieto kerätään kerran kuukaudessa.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietosuoja on tilastotoimen keskeinen perusperiaate, jolla varmistetaan luotettavien perustietojen saaminen ja tiedonantajien luottamus. Tietosuojasta huolehtiminen on Tilastokeskuksen tiedonkeruussatarvitseman luottamuksen edellytys.

Oikeusrekisterikeskuksesta saatu aineisto käsitellään kuukausittain saman prosessin mukaisesti. Aineistoon yhdistetään tietoja Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmästä. Pohja-aineiston mahdollisia puutteita täydennetään pääosin YTY:stä tai YTJ:stä saatavan tiedon avulla.

Dataa validoidaan tilaston laadinnan yhteydessä vakiintuneiden tarkastusrutiinien avulla.

Tilastossa ei käytetä kausitasoitusta.

Tilastokeskus

Väestö- ja elinolotilastot

Yrityssaneeraustilaston laadintaa ohjaa tilastolaki (Tilastolaki 280/2004, muut. 361/2013).Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoa tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Yrityssaneeraustilaston tuottamisesta ei ole kansallisen tason lainsäädäntöä.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tilaston tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaan julkisia.

Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tietoaineistoa ei jaeta muiden tilastovirastojen tai yksiköiden välillä. Tietojen jakamiseen ei siten ole vakiintuneita menettelyjä tai järjestelyjä.

Keskeisimmät tulokset julkistetaan määräpäivinä Internetissä tilaston kotisivulla. Kotisivun linkeistä löytyvät muun muassa tilaston kuvaus, käsitteet ja määritelmät sekä maksuttomat tilastotietokantataulukot (StatFin).

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassapidettäviä. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti.

Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.

Käyttäjäseurannan perusteella yrityssaneeraustilaston pääkäyttäjäryhmiä ovat muut viranomaiset, alueelliset ja kunnalliset toimijat, etujärjestöt, rahoitus- ja vakuutusalojen toimijat sekä media. Käyttäjien muuttuvia tietotarpeita seurataan aktiivisesti ja ne otetaan huomioon tilaston tietosisällön kehittämisessä.

Tilastosta ei ole tehty käyttäjätyytyväisyysmittauksia.

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojenkäytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Codeof Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF).

Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadunvarmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteeritovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Tilastokeskuksen tilastojen julkistamisperiaatteet koskevat muun muassa tilastojen julkistamistapaa ja ajankohtaa sekä tietojen salassapitoa ennen julkistamista. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.